KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 19.6.2014 Taltionumero 1972 Diaarinumero 2439/1/12 1 (41) Asia Valittaja Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus Enontekiön kunnanhallitus Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely Hallinto-oikeuden ratkaisu Rovaniemen hallinto-oikeus 3.7.2012 nro 12/0258/1 Enontekiön kunnanvaltuusto on 20.5.2011 :n 14 kohdalla tekemällään päätöksellä hyväksynyt Enontekiön 3. kunnanosaa koskevan Kilpisjärven asemakaavan (Saananjuuren alue). Rovaniemen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Saanan Luonnon Ystävät - Luomus ry:n valituksesta kumonnut kunnanvaltuuston päätöksen. Hallinto-oikeus on lausunut päätöksensä perusteluissa, siltä osin kuin nyt on kysymys, seuraavaa: I. Kilpisjärven kylä, kaavan tarkoitus, kaava-alue ympäristöineen ja kaavan mitoitus Kilpisjärvi 2020 -kehittämissuunnitelmasta käy ilmi, että Kilpisjärven kylässä on noin 100 asukasta. Kylän kokoon nähden kylässä on varsin runsaasti matkailupalveluja. Kylässä on yksi hotelli, 4 retkeily- tai lomakeskustyyppistä yritystä ja 14 muuta majoituspalveluja tarjoavaa yritystä. Kaksi yritystä tarjoaa lisäksi asuntovaunupaikkoja. Erilaisia matkailurakennuksia alueella on noin 200. Vuodepaikkoja tilastoinnin piiriin kuuluvissa majoitusliikkeissä oli vuonna 2009 yhteensä 352. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvien majoitusliikkeiden lisäksi Kilpisjärvellä on huomattava määrä muita majoituspalveluita. Metsähallituksen

2 (41) yritystutkimuksen mukaan Kilpisjärven kyläkeskuksessa on noin 1 400 vuodepaikkaa yritykset ja vapaa-ajan asunnot mukaan lukien. Lisäksi norjalaiset tuovat Kilpisjärvelle talven ajaksi noin 200 asuntovaunua. Kilpisjärven kylän alueella on kaksi palvelukeskusta. Kilpisjärven asutus ja palvelut sijoittuvat pääosin nykyiseen keskustaan. Toinen palvelukeskittymä on Saananjuuren alueella Kilpisjärven retkeilykeskuksen yhteydessä. Saananjuuren alueella ei ole asemakaavaa. Kaavan tavoitteena on laajentaa Kilpisjärven asemakaava käsittämään myös Saananjuuren alue. Kyseinen alue on Kilpisjärven vanha keskus, jonka rakentamista ei ole ohjattu asemakaavalla. Asemakaavan laatiminen on katsottu tarpeelliseksi, koska alueen matkailuyrittäjät eivät ole voineet toteuttaa liiketoimintansa vaatimaa uudisrakentamista ilman kaavaa. Kaava-alue sijaitsee Kilpisjärven rannalla Saanan juurella Kilpisjärven kylän pohjoispäässä noin viiden kilometrin etäisyydellä kylän keskustasta. Saana kuuluu valtioneuvoston 5.1.1995 tekemän valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevan periaatepäätöksen tarkoittamiin alueisiin. Saananjuuren alue sijoittuu Tunturi-Lapin maakuntakaavan maisema-alueelle ma5970, Saanan maisemanähtävyysalue. Kaava-alue käsittää Kilpisjärven rantaviivaa noin 1,5 kilometriä, noin 50 hehtaaria maa-aluetta ja 15,5 hehtaaria vesialuetta. Kaava-alueen läpi kulkee Torniosta Kilpisjärvelle johtava valtatie 21. Alueella on harvaan rakennettua pääosin vanhaa rakennuskantaa. Kaava-alueella sijaitsee ennestään muun muassa metsäntutkimuslaitoksen, rajavartioston, tullin, tielaitoksen ja Helsingin yliopiston biologisen aseman rakennuksia sekä Kilpisjärven retkeilykeskuksen useat rakennukset. Kilpisjärvi kuuluu Natura 2000 -verkoston kohteeseen FI1301912, Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue, jonka kokonaispinta-ala on noin 32 000 hehtaaria. Kaava-alue rajoittuu verkostoon kuuluvaan kohteeseen FI1300112, Saanan luonnonsuojelualue, joka muodostuu Saanan luonnonsuojelualueesta (ESA) ja Saanan lehtojensuojelualueesta (LHA). Alueen pinta-ala on noin 240 hehtaaria. Kaava-alueen läheisyydessä on myös kohde FI1300102, Malla, jonka pinta-ala on noin 3 089 hehtaaria. Lisäksi kaava-alueen läheisyydessä on Ruotsin puolella oleva kohde SE820620, Pältsa, joka on noin 24 980 hehtaarin suuruinen erämaa-alue. Alueelle on osoitettu perustietolomakkeen mukaan rakennusoikeutta 37 200 kerrosalaneliömetriä, josta loma-asuntoja ja matkailua palvelevaan rakentamiseen 24 650 kerrosalaneliömetriä. Vakituiseen asumiseen on osoitettu kaksi uutta tonttia ja rakennusoikeutta entisille ja uusille rakennuspaikoille yhteensä 1 300 kerrosalaneliömetriä. Suurin osa rakennusoikeuden lisäyksestä osoitetaan siten matkailupalveluille ja lomaasunnoille. Kaavaselostuksen mukaan loma-asuntojenkin rakennusoikeus Saananjuuren alueella tulee olemaan suurelta osin matkailupalvelu-

3 (41) käytössä, kun loma-asunnot rakennetaan matkailupalvelujen yhteyteen sijoittuvina lomaosakkeina, jotka tavanomaisesti ovat myös matkailupalvelukäytössä. Kaava-alueen olemassa oleva rakennuskanta on karkeasti arvioiden noin 8 000 kerrosalaneliömetriä, mikä huomioon ottaen kaava mahdollistaa kaava-alueen rakentamisen lisäämisen noin 4,7 kertaiseksi ja noin 500:n uuden vuodepaikan rakentamisen. Merkittävin palvelujen tarvitsijaryhmä ovat norjalaiset loma-asukkaat, joita asuu nykyisin Saananjuuren alueella sesonkiaikana ainakin 200. Saananjuuren asemakaavan mukaisella mitoituksella asukkaita tulee olemaan noin 1 000. Näiden majoitus ja ravintolapalvelut sekä osa ohjelmapalveluista tulee sijoittumaan Saananjuuren alueelle. = = = III. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjä sisältövaatimuksia koskevat valitusperusteet 1. Natura-alueiden luonnonarvojen huomioon ottaminen kaavassa 1.1. Sovellettavat säännökset ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen luontodirektiiviä (92/43/ETY) koskeva oikeuskäytäntö 1.1.1. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vastaava asetus Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vastaavan asetuksen 1 :n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun muassa maa- ja kallioperään, veteen, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin. Lain 39 :n 2 momentin 8 kohdan mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella luonnonarvojen vaaliminen.

4 (41) Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Lain 50 :n mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunkija maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Lain 54 :n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset muun ohella terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Pykälän 4 momentin mukaan jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Lain 57 :n 1 momentin mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat muun ohessa koskea haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Vähittäiskauppaa koskevista asemakaavamääräyksistä säädetään lisäksi 71 e :ssä (319/2011). Pykälän 2 momentin mukaan, jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia. Lain 197 :n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

5 (41) 1.1.2. Natura 2000 -verkostoa koskevat luonnonsuojelulain (1096/1996) ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) säännökset Luonnonsuojelulain 10 lukuun (Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoa koskevat erityissäännökset) sisältyvillä lain 65 ja 66 :llä on pantu kansallisesti täytäntöön luontodirektiivin 6 artiklan 3 ja 4 kohta. Lain 65 :n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. Pykälän 2 momentin mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus itse on hankkeen toteuttaja, lausunnon antaa sen sijasta ympäristöministeriö. Lausunto on annettava viivytyksettä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Lain 66 :n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. Pykälän 2 momentin mukaan, sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, saadaan lupa kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Pykälän 3 momentin mukaan, jos alueella on luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteessä II tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava laji, on lisäksi edellytyksenä, että ihmisten

6 (41) terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle muualla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin liittyvä syy taikka muu erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy vaatii luvan myöntämistä taikka suunnitelman hyväksymistä tai vahvistamista. Viimeksi mainitussa tapauksessa asiasta on hankittava komission lausunto. Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaan kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella ja jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyväksyntänsä tälle suunnitelmalle tai hankkeelle vasta varmistuttuaan siitä, että suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen, ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia. Artiklan 4 kohdan mukaan, jos suunnitelma tai hanke on alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnin kielteisestä tuloksesta huolimatta ja vaihtoehtoisten ratkaisujen puuttuessa kuitenkin toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset tai taloudelliset syyt, jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat korvaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Natura 2000:n yleinen kokonaisuus säilyy yhtenäisenä. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle toteutetut korvaavat toimenpiteet. Jos kyseisellä alueella on ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi ja/tai laji, ainoat kysymykseen tulevat näkökohdat ovat sellaisia, jotka liittyvät ihmisen terveyteen tai yleiseen turvallisuuteen tai ensisijaisen tärkeisiin suotuisiin vaikutuksiin ympäristöön taikka, komission lausunnon mukaan, muihin erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottaviin syihin. 1.1.3. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen luontodirektiiviä (92/43/ETY) koskeva oikeuskäytäntö Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on asiassa C-127/02 Landelijke Vereniging tot Behoud van de Waddenzee antamassaan tuomiossa todennut luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan osalta, että kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat Natura-alueen suojelutavoitteisiin, mikäli objektiivisten seikkojen perusteella ei ole poissuljettua, että ne vaikuttavat kyseiseen alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa.

7 (41) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on lisäksi todennut edellä mainitussa tuomiossaan, että kun suunnitelma tai hanke, jolla on vaikutusta kyseiseen alueeseen, ei vaaranna sen säilyttämisen tavoitteita, sitä ei voida myöskään pitää sellaisena, että se voisi vaikuttaa merkittävästi kyseessä olevaan alueeseen. Sitä vastoin silloin, kun tällainen suunnitelma tai hanke saattaa vaarantaa kyseessä olevan alueen suojelutavoitteet, sitä on välttämättä pidettävä sellaisena, että se voi vaikuttaa merkittävästi tähän alueeseen. Kyseiseen suunnitelmaan tai hankkeeseen liittyvien tulevien vaikutusten arvioinnin yhteydessä niiden merkittävyys on määritettävä erityisesti sen alueen ominaisuuksien ja erityisten ympäristöolosuhteiden valossa, jota tämä suunnitelma tai hanke koskee. 1.2. Natura-alueet 1.2.1. Saanan luonnonsuojelualue (FI1300112) Alue on mukana Natura 2000 -verkostossa luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena (Sites of Community Importance). Natura-alueen pinta-ala on noin 240 hehtaaria. Alue muodostuu Saanan luonnonsuojelualueesta (ESA), joka on perustettu luonnonsuojelulain mukaiseksi erityiseksi suojelualueeksi, ja Saanan lehdoista (LHA), joka on perustettu luonnonsuojelulain mukaiseksi lehtojensuojelualueeksi. Alue kuuluu Käsivarren suurtuntureiden alueeseen, joka on osa noin 400 miljoonaa vuotta sitten poimuttunutta Skandien vuoristoa. Kallioperässä on kalkkia, mikä näkyy rehevässä kasvillisuudessa. Alue on perustettu vuonna 1988 erityiseksi suojelualueeksi. Alue on tärkeä erityisesti uhanalaisten kasvien ja perhosten suojelun takia. Saanan alueella tavataan seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: - Alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat 40 % - Subarktiset Salix-pensaikot 2 % - Vuorten kvartsipitoiset vyörysoraikot ja -lohkareikot lumirajalla 18 % - Kasvipeitteiset kalkkikalliot 5 % - Boreaaliset lehdot 30 % Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyvät ahma, pahtahietaorvokki, tundrasara ja lapinpahtasammal. Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella esiintyvät ampuhaukka ja sinirinta. 1.2.2. Malla (FI1300102) Malla on Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue, joka perustettiin vuonna 1919 rauhoitusalueeksi ja muutettiin luonnonpuistoksi vuonna 1938. Alue on perustettu Suomen oloissa ainutlaatuisen monimuotoisen

8 (41) tunturiluonnon suojelemiseksi ja tieteellistä tutkimusta varten. Alue kuuluu kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) suojeluluokituksessa luokkaan 1a eli alue sisältää ekosysteemiltään, lajistoltaan, geologialtaan tai pinnanmuodoiltaan erityisen merkittäviä tai edustavia ominaisuuksia. Mallan luonnonpuisto on pinta-alaltaan 3 089 hehtaaria ja se kuuluu Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCIalueena. Mallan luonnonpuisto edustaa geologialtaan nuorta Kölin tunturialuetta subalpiinisine koivumetsineen sekä ala- ja keskialpiinisine paljakkavyöhykkeineen. Korkeimmat laet ovat 927 metriä. Alueen kallioperässä on kalkkia, mikä näkyy rehevässä kasvillisuudessa ja muun muassa perhoslajistossa. Nuoren kallioperänsä vuoksi alue poikkeaa paljon Lapin muusta luonnosta. Mallan alueella tavataan seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: - Alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat 32 % - Subarktiset Salix-pensaikot 5 % - Alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt 3 % - Kostea suurruohokasvillisuus 2 % - Alpiiniset Caricion bicoloris-atrofuscae-pioneerikasvustot 5 % - Kasvipeitteiset kalkkikalliot 1 % Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyvät ahma, naali, lapinpahtasammal, lapinleinikki ja pahtahietaorvokki. Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella esiintyvät ampuhaukka, lapintiira, kaakkuri, liro, kapustarinta, sinirinta, keräkurmitsa, vesipääsky ja kuikka. 1.2.3. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue (FI1301912) Tornion-Muonionjoen vesistöalue kuuluu Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Suomen puoleisen vesistöalueen vesipinta-alaa lukuun ottamatta Tengeliönjoen vesistöaluetta on noin 32 000 hehtaaria. Tengeliönjoen vesistöalue ei kuulu alueeseen, koska se on rakennettu voimatalouskäyttöä varten. Myös Martimojoen ja Liakanjoen vesistöalueet on rajattu alueen ulkopuolelle, koska niiden luonnontila on ruoppausten, perkausten ja ojitusten vuoksi voimakkaasti muuttunut. Tornion-Muonionjoen vesistöalueesta noin 70 prosenttia kuuluu boreaaliseen ja 30 prosenttia alpiiniseen vyöhykkeeseen. Jokireitin pituus Kilpisjärveltä Perämerelle on yhteensä noin 500 kilometriä. Koko Suomen puoleisen vesistön jokipituus on yhteensä 3 600 kilometriä. Jokireitin ylin osa, Könkämäeno, saa alkunsa Kilpisjärvestä 473 metrin korkeudesta ja se laskee Käsivarren tunturiylänköä pitkin

9 (41) noin 90 kilometrin matkalla 142 metriä. Könkämäenon ja toisen latvahaaran Lätäsenon yhtyessä Kaaresuvannon yläpuolella joki saa nimekseen Muonionjoki. Muonionjoen pituus on yhteensä 230 kilometriä, ja putouskorkeutta tällä jaksolla on 205 metriä. Muonionjoki laskee Lappean kohdalla Ruotsin puolelta tulevaan Tornionjokeen. Tornionjoen pituus Muonionjoen yhtymäkohdasta mereen saakka on 180 kilometriä ja putouskorkeutta tällä suhteellisen alavalla Tornionjokilaakson alueella on 126 metriä. Veden laadun suhteen Könkämäeno ja Muonionjoen yläosa ovat luonnontilaisia, hyvin vähän kuormitettuja vesistöjä. Könkämäeno on hyvin kirkasvetinen ja karu vesistö, joka kuuluu vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan luokkaan I eli erinomainen. Humuspitoisten sivuvesien vaikutuksesta veden väri kohoaa jo Muonionjoen yläosalla, mistä johtuen Muonionjoki ja Tornionjoki kuuluvat Muonion alapuolelta lähtien laatuluokkaan II eli hyvä. Veden ravinnepitoisuudet kohoavat joen latvaosilta alajuoksulle tultaessa, mutta suurimmaksi osaksi jokea voidaan pitää karuna vesistönä. Ainoastaan joen alaosaa voidaan pitää lievästi rehevänä. Ihmistoiminnasta aiheutuva kuormitus painottuu joen alaosalle, missä suurimmat kuormittajat ovat maa- ja metsätalous sekä taajamien ja haja-asutuksen jätevedet. Tornionjoki on arvokas vaelluskalajoki, sillä Suomessa on Tornionjoen lisäksi enää Simojoessa luonnonvaraisesti lisääntyvä Itämeren lohikanta. Jokeen nousee kutemaan myös meritaimen ja vaellussiika. Tärkeitä saaliskaloja ovat myös hauki, harjus, ahven ja siika. Näiden kalalajien lisäksi Tornio-Muonionjoessa esiintyy 17 muuta kalalajia. Vesistöalue kuuluu luontotyyppiin Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Alueella esiintyy luontodirektiivin II lajeista saukko. Vesistöalueen suojelun pääasiallisena toteutuskeinona on Ruotsin ja Suomen välinen rajajokisopimus. Niiltä osin kun rajajokisopimuksessa ei ole erityisiä määräyksiä, noudatetaan vesilain säännöksiä. Tornion-Muonionjoen sivuvesistöjen osalta toteutuskeinona on myös koskiensuojelulaki. 1.2.4. Pältsa (SE820620) Pältsan alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon SCI-alueena. Alue käsittää täysin tietöntä erämaa-aluetta, jota hyödynnetään ainoastaan kesäisin saamelaisten porojen laidunalueena. Alueella on geomorfologisesti erikoista jääkauden synnyttämää maisemaan, muun muassa jäätikön uurtamia laaksoja, sulamisvesien synnyttämiä kohoumia ja laviinien kuljettamia lohkareikkoja. Lisäksi alueella on poikkeuksellisia vanhojen vuorten teräviä huippuja, joilla tavattavien harvinaisten kasvilajien arvioidaan säilyneen eristyksissä jääkauden yli. Alueen kallioperä on

10 (41) kalkkipitoinen, minkä vuoksi alueen kasvillisuus on lajistollisesti rikas. Lajirikkaita puuttomia tunturikankaita tavataan alueella laajalti. Ruotsin ainoat tunturiunikon ja tunturilaukkaneilikan esiintymät sijaitsevat tällä alueella. Pältsan alueella tavataan seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: - Niukka- ja keskiravinteiset järvet 2 % - Tunturijoet ja -purot 1 % - Tunturikankaat 26 % - Tunturipajukot 0,2 % - Karut tunturiniityt 36 % - Rehevät tunturiniityt 15 % - Vaihettumissuot ja rantasuot 0,5 % - Tuntureiden vyösoraikot ja -lohkareikot 9% - Kalkkivyösoraikot ja -lohkareikot 2 % - Kalkkikalliot 2 % - Tunturikoivikot 6 % Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyvät tunturilidukki, tundrasara, lumipiippo, tromssantunturiunikko, tundrasinisiipi, lettosiemenkotilo, ahma, saukko ja naali. 1.3. Tiivistelmä Natura-arvioinnista Natura-arvioinnissa on tarkasteltu Enontekiön kunnan käynnistämän Kilpisjärven kortteleiden 101 108 asemakaavoituksen vaikutuksia ympäristössä sijaitseviin Natura-alueisiin: Saanan luonnonsuojelualueeseen, Mallaan, Tornion-Muonionjoen vesistöalueeseen sekä Ruotsin puolella sijaitsevaan Pältsaan. Kaavoituksen salliman rakentamisen kokonaisvaikutuksen on arvioitu olevan 500 vuodepaikkaa. Natura-arvioinnissa on oletettu toteutuman olevan tästä 75 prosenttia eli 350 vuodepaikkaa, joka käsittää ensi vaiheessa vuonna 2013 100 vuodepaikkaa ja tämän jälkeen tasaisesti 23 vuodepaikkaa vuosittain vuoteen 2025 saakka. Nykyinen kehitys ja kaavoitus huomioon ottaen kävijämäärien on arvioitu kasvavan vuoteen 2025 mennessä noin 10 000:lla. Vaikutuksia on arvioitu Natura-alueiden suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Lisäksi vaikutuksia on arvioitu yleisemmällä tasolla alueisiin kokonaisuutena. Arvioinnin keskeisiä epävarmuustekijöitä ovat kaavoituksen synnyttämien moninaisten vaikutusten ja niiden seurausten vaikea ennustettavuus sekä Saanan ja Mallan suojelualueiden uhanalaislajistoa koskevan tiedon hajanaisuus.

11 (41) Kaava-alue sijoittuu osittain Tornion-Muonionjoen vesistöalueelle ja Saanan luonnonsuojelualueen välittömään läheisyyteen. Lyhin etäisyys kaava-alueelta Mallan Natura-alueeseen on noin 600 metriä ja Ruotsin puolen Pältsan Natura-alueeseen noin 3,2 kilometriä. Kaavoituksen vaikutukset syntyvät pääasiassa alueelle tulevan kasvavan matkailijamäärän seurauksena. Keskeisiä Natura-alueille ulottuvia vaikutuksia ovat kasvillisuuteen ja myös maaperään kohdistuva tallausja kulutusvaikutus, eläimistöön kohdistuvat meluhäiriöt ja muu häirintä sekä lisääntyvän jätevesikuormituksen vaikutukset Kilpisjärveen. Keskeinen häiriötä aiheuttava tekijä on moottorikelkkamelu. Vaikutukset kohdistuvat pääosin niille alueille, joihin vaikutukset nykyäänkin kohdistuvat. Kaavoituksen seurauksena tallaus- ja kulutusvaikutukset Saanan luonnonsuojelualueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin ovat pienen vaikutusalueen vuoksi keskimäärin varsin vähäisiä. Pinta-alaan suhteutettuna suurimmat vaikutukset syntyvät alueen laajimpiin luontotyyppikokonaisuuksiin: boreaalisiin lehtoihin ja tunturikoivikoihin sekä pienialaisempina esiintyviin lettoihin, lähteisiin ja lähdesoihin sekä karuihin tunturiniittyihin. Näistä suurimmat vaikutukset vastaavat laskennallisesti arvioiden noin 0,8 prosenttia yksittäisen luontotyypin pinta-alasta Natura-alueella ja noin 0,3 prosenttia koko Natura-alueesta. Kaavoituksen vaikutukset alueen suojelun perusteena oleviin eliölajeihin voivat olla edellä kuvattuja vaikutuksia voimakkaampia, koska alueella on runsaasti esiintymiltään ja yksilömääriltään harvalukuisten kasvi- ja eläinlajien esiintymiä. Kokonaisuutena tarkastellen vaikutusten arvioidaan kohdistuvan voimakkaimmin juuri Saanan alueen lajeihin, sillä kaavoitus lisää vähäisessä määrin riskiä sille, että vähälukuiset tai vain yhden tai yksittäisiä esiintymiä käsittävät lajit altistuvat helpommin tällaisia lajeja uhkaaville satunnaistekijöille. Kaavoituksen synnyttämät vaikutukset eivät kuitenkaan heikennä merkittävästi Saanan Naturaalueen suojelun perusteena olevia lajeja, luontotyyppejä tai aluetta kokonaisuutena. Kaavoituksen vaikutukset Mallan Natura-alueeseen ovat Saanan aluetta selkeämmin retkeilyreittien käytöstä syntyvää tallaus- ja kulutusvaikutusta sekä eläimistöön kohdistuvaa häiriötä. Laskennallinen tallauksen ja kulumisen vaikutusalue on noin 2,9 hehtaaria, mikä sijoittuu osittain jo käytön seurauksena muuttuneille alueille. Tämä vastaa vajaata 0,1 % alueen kokonaispinta-alasta. Vähäisiä tallaus- ja kulutusvaikutuksia voi aiheutua Mallan alueella lähinnä pinta-alaltaan pienialaisiin luontotyyppeihin, kuten kosteisiin

12 (41) suurruohoniittyihin ja tunturipajukoihin. Muihin luontotyyppeihin vaikutukset ovat pienempiä. Vaikutusten syntyminen luontotyyppeihin on hyvin todennäköistä, ja ne tulevat olemaan hyvin pitkäikäisiä, jopa pysyviä. Kaavoituksella on hyvin vähäisiä vaikutuksia Mallan alueen suojelun perusteena oleviin lajeihin, koska käytännössä ainoa yleinen sallittu kulkureitti sijoittuu pääsääntöisesti etäälle tunnetuista esiintymistä. Sama koskee pääsääntöisesti myös muita alueen uhanalaisia esiintymiä. Kaavoituksen seurausvaikutukset ovat kokonaisuutena kuitenkin vähäisiä ja ne tulevat olemaan todennäköisesti hyvin samankaltaisia kuin alueella nykyisin havaitaan. Näillä vaikutuksilla ei ole merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Mallan Natura-alueen suojelun perusteena oleviin lajeihin, luontotyyppeihin tai alueeseen kokonaisuutena. Kilpisjärven kaavoitus synnyttää vaikutuksia Tornion-Muonionjoen vesistöalueen Natura-alueeseen epäsuorasti alueen matkustajamäärien kasvaessa. Vesistöä käytetään aiempaa enemmän moottorikelkkailuun sekä kalastukseen ja siihen kiinteästi liittyvään moottoriveneilyyn. Kaava-alueen rakentaminen lisää myös vähäisessä määrin Kilpisjärveen kulkeutuvaa kuormitusta pintavalunnan muutosten seurauksena. Keskeisin vaikutus aiheutuu jätevesikuormituksen kasvusta Kilpisjärveen. Kilpisjärven veden laadun muutokset nykytilassa ovat ainoastaan pienialaisia huippukuormitustilanteisiin liittyvää ravinnepitoisuuksien ja veden hygieenisen laadun heikentymistä. Kaavoituksen seurauksena jätevesikuormitus kasvaa ja järveen kohdistuu myös aiempaa suurempi ravinnekuormitus. Tämä edellyttää tulevaisuudessa todennäköisesti uuden puhdistamokapasiteetin rakentamista, jotta erityisesti kuormitushuippujen aikainen ravinnekuormitus voidaan pitää tasolla, jolla järven tilaa heikentävät muutokset voidaan välttää. Jätevedenpuhdistamon toiminta on luvanvaraista ja lupaehtojen mukainen toiminta estää heikentävät vaikutukset vesistöalueelle myös tulevaisuudessa. Kokonaisuutena kaavoittamisella ei ole merkittävää heikentävää vaikutusta Tornion-Muonionjoen Natura-alueeseen ja sen suojelun perusteena olevaan saukkoon. Kilpisjärven majoituskapasiteetin ja matkailijamäärän kasvaessa myös pohjoisimman Ruotsin kulkijamäärä voi kasvaa pitkällä aikavälillä. Tällöin myös Kilpisjärven länsipuolisella Pältsan Natura-alueella maaston ja kasvillisuuden kuluminen voimistuvat hyvin pienessä mitassa. Retkeilijämäärän kasvu vaikuttaa vähäisessä määrin myös häiriöiden lisääntymiseen. Laskennallinen maaston ja kasvillisuuden vaikutusalue on noin 0,04 prosenttia koko alueen pinta-alasta. Alueen kasvi- tai eläinpopulaatioihin tai luontotyyppien tilaan ei ole odotettavissa muutoksia kaavoituksen seurauksena. Kilpisjärven Saananjuuren kaavoituksella ei näillä perusteilla katsota olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Pältsan Natura-alueeseen.

13 (41) Saanan ja Mallan alueilla sekä niiden läheisyydessä sijaitsevia retkeilyreittejä tulee huoltaa ja ylläpitää suunnitelmallisesti ja tarvittaessa lisätä opastusta ja neuvontaa, jolla voidaan ehkäistä suojelualueille kohdistuvia ei-toivottuja vaikutuksia. Lisäksi Mallan ja erityisesti Saanan alueella on syytä aloittaa vaikutuksille alttiiden maaston, kasvillisuuden ja lajiesiintymien seuranta, jotta tarvittaessa voidaan toteuttaa vaikutuksia lieventäviä toimia. 1.4. Lausunnot Natura-arvioinnista 1.4.1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Natura-arvioinnista Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on lausunnossaan käsitellyt arvioinnin asianmukaisuutta ja kaavoituksen vaikutuksia luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin ja liitteen II lajeihin. ELY-keskus on lausunnossaan analysoinut tehdyn Natura-arvioinnin alueiden kuvauksen, tietokannan, tehtyjen selvitysten ja vaikutusten osalta kohdittain. Lausunnossaan ELY-keskus toteaa muun muassa seuraavaa: Arvioinnissa käytetyt tietolähteet on asianmukaisesti kuvattu ja perustietojen puutteita on tunnistettu. Tietolähteinä on käytetty ajantasaista tietoa, tosin luontotyyppien inventoinnit ovat olleet osittain vielä kesken arviointia laadittaessa. Tämän vuoksi luontotyyppikohtaiset arviot eivät ole tarkkoja, mutta antavat riittävästi kuvaa vaikutusten suuruusluokasta. ELY-keskus pitää hyvänä sitä, että arvioinnissa on huomioitu kaikki alueelta inventoinneissa tavatut luontodirektiivin lajit ja luontotyypit eikä ainoastaan tietolomakkeella ilmoitettuja. Arvioinnin osalta keskeiset karttaliitteet ovat joiltain osin puutteellisia. Arvioinnissa ei ole tunnistettu kaikkia vaikutustyyppejä. Käsittelemättä jää luvattoman kelkkailun, erityisesti Saanan etelärinteellä esiintyvät niin sanotun vuoristokelkkailun, kulumisvaikutus. Arvioinnissa mainitaan porojen laidunnuksella ja tallauksella olevan vaikutuksia Saanan kasvillisuuteen, mutta arvioinnissa ei käsitellä millaisia vaikutuksia kaavoituksen myötä maankäytölle aiheutuvilla muutoksilla (kaava-alueen tiiviimpi rakentaminen, jolla saattaa olla estevaikutus) ja matkailijamäärien kasvulla on porojen luontaiseen laidunkiertoon ja sitä kautta mahdollisesti laidunnukselle ja tallaukselle herkille luontotyypeille. Arvioinnin merkittävä epävarmuustekijä on se, ettei Natura-alueiden kävijämääristä ole varmuutta. Saanan laella tiedetään kävijälaskennan mukaan vierailevan 30 000 retkeilijää vuodessa, mutta Natura-alueen läpi kulkevan reitin kesäaikaisia kävijämääriä ei ole tiedossa.

14 (41) ELY-keskus on Saanan luonnonsuojelualueen osalta todennut muun muassa, että arvioinnin mukaan retkeilijöiden luontotyypeille aiheuttamat vaikutukset ilmenevä reitin levenemisenä 4 metriä. Vaikutusten kohdistumista käsitellään kaavamaisesti huomioimatta sitä, että joillain alueilla retkeilijät poistuvat todennäköisemmin reitiltä ja aiheuttavat kulumista huomattavasti laajemmalla alueella. Havaintojen mukaan tällaisia alueita ovat esimerkiksi lähteet (juomaveden otto) ja lehdot (kukinta-aikana näyttävä kasvillisuus). Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa tehtyjen havaintojen mukaan kasvillisuusvaikutukset voivat ulottua jopa 100 metriä leveälle alueelle. Koska lehtokasvillisuus on erityisen herkkää kulumiselle, arvioinnissa esitetyt vaikutukset on ELYkeskuksen mukaan lehtojen osalta aliarvioitu. Saanan luonnonsuojelualueen eheyden osalta ELY-keskus on todennut, että arvioinnissa on tunnistettu Saanan arvo myös muiden kuin suojelun perusteena olevien uhanalaisten lajien hyvin merkittävänä esiintymäalueena. Matkailurakentamisen vaikutuksia alueen ekologisten prosessien ja ominaispiirteiden säilymiseen ei kuitenkaan käsitellä. Matkailun vaikutuksia luonnonympäristöihin on tutkittu viime vuosina ja tutkimukset ovat tuottaneet uutta tietoa sekä joidenkin lajien populaatioiden muutoksista että lajien välisten suhteiden muutoksista matkailuympäristössä. Erityisesti kulttuurilajien runsastuminen muuttaa alueelle ominaista lajistoa. Muun muassa Saanan tunturikoivikoille tyypillisen lajin sinirinnan on havaittu harvinaistuneen Kilpisjärvellä varislintujen ja pienpetojen yleistyessä. Lajistollisesti arvokkaalla alueella on huomioitava myös suhteellisen nopeasti leviävät ja häiriöalttiissa ympäristössä menestyvät tulokaslajit ja niiden vaikutukset alueeseen. Mallan luonnonpuiston osalta ELY-keskus on todennut muun muassa, että kaavan vaikutukset alueen eheyteen ovat arvioinnissa esitettyä suuremmat. Mallan alueella heikentävät vaikutukset kohdistuvat kylän lähialueille, erityisesti Pikku-Mallalle ja sinne johtavan reitin varrelle. Tornion-Muonionjoen vesistöalueen osalta ELY-keskus on todennut muun muassa, että Natura-alueen keskeisin suojeluperuste on luontotyypin Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Luontotyyppi muodostuu luonnontilaisista tai niiden kaltaisista jokireiteistä tai niiden osista. Luontotyyppiin lukeutuvat laajemmat vesistökokonaisuudet, joihin sisältyvät muun muassa kosket, suvannot ja pienet järvet. Asemakaavan keskeiset luontotyypille aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat vedenlaatuun, joka arvioissa esitetyn mukaisesti tulee huippukuormituksen aikana nykyisellä puhdistamokapasiteetilla heikkenemään. Paikallisesti, Ylä-Kilpisjärven osalta vaikutukset voivat olla merkittäviä, mutta ottaen huomioon Natura-alueen laajuus, virtaaman suuruus ja vaikutusalueen sijainti vesistöalueen latvaosissa, hankkeesta ei aiheudu sellaisia heikentäviä vaikutuksia, joita voitaisiin luontotyyppitasolla pitää merkittävinä.

15 (41) Puhdistamon ympäristöluvalla ja sen asettamilla ehdoilla varmistetaan, ettei heikentäviä vaikutuksia ilmene suojelun perusteena olevalle jokityypille. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Saananjuuren asemakaavan Natura-alueille aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää, mutta lieventävien toimenpiteiden ajoituksen, rahoituksen ja erityisesti toteuttamisvastuun tulee olla selvillä ennen kaavan hyväksymistä. Merkittävänä kaavan vaikutusten lieventämiskeinona tulisi harkita kaavan toteutumisen vaiheistamista siten, että samalla seurattaisiin aktiivisesti Natura-alueille kohdistuvia vaikutuksia. Vaikutuksia lieventävien toimenpiteiden osalta ELY-keskus on todennut, että lieventäviä toimenpiteitä ei ole eritelty aluekohtaisesti eikä niiden tehokkuutta ja vaikutuksia laji- ja luontotyyppikohtaisten arviointien johtopäätöksiin ole esitetty. Keskeisiä lieventäviä toimenpiteitä, joilla kulumisen vaikutuksia suosituimmille kesäaikaisille reiteille voidaan vähentää, ovat erilaisten retkeilyä palvelevien rakenteiden toteuttaminen ja tiedottaminen, jotta retkeilijät tiedostaisivat asetetut liikkumisrajoitukset ja niiden perusteet. Natura-alueille aiheutuvia vaikutuksia voidaan lieventää myös ohjaamalla retkeilijöitä entistä enemmän Natura-alueiden ulkopuolisille reiteille. Lieventävien toimenpiteiden ajoituksen, rahoituksen ja erityisesti toteuttamisvastuun tulee olla selvillä ennen kaavan hyväksymistä. Merkittävimpänä kaavan vaikutusten lieventämiskeinona tulisi harkita kaavan toteutumisen vaiheistamista siten, että samalla seurataan aktiivisesti Natura-alueille kohdistuvia vaikutuksia. Yhteenvedossaan ELY-keskus toteaa, että arvioinnin keskeisin puute on se, ettei siinä huomioida kaavan aiheuttamien maankäyttömuutosten ja matkailijamäärien kasvun vaikutuksia porojen laidunkiertoon ja -intensiteettiin ja näiden muutosten mahdollisia vaikutuksia Saanan Naturaalueen porolaidunnukselle ja -tallaukselle herkille luontotyypeille ja lajeille. Matkailurakentamisen aiheuttamia muutoksia Saanan ja Mallan alueisiin kokonaisuutena, toisin sanoen alueen eheyteen, ei kaikilta osin ole asianmukaisesti tunnistettu. Oleellista on, että kaavan vaikutuksia lieventävät toimenpiteet tulee olla selvitettyinä, jotta kaavan hyväksyvällä valtuustolla on riittävä varmuus siitä, ettei asemakaava heikennä merkittävästi Natura-alueiden suojeluperusteena olevia luonnonarvoja. 1.4.2. Metsähallituksen lausunto Natura-arvioinnista Metsähallitus on lausunnossaan todennut muun muassa seuraavaa: Natura-arvionnin vaikutusten yleiskuvauksessa todetaan, että rakentamisen aikana syntyviä todennäköisiä vaikutuksia ovat kaava-alueen läheisyydessä rakentamiseen liittyvät häiriöt, lähinnä meluhäiriöt, pienessä

16 (41) mitassa kaava-alueelta tulevien pintavesien voimistunut virtaus sekä seurausvaikutuksina maaperän erodoituminen, veden mukana kulkevien orgaanisten ja epäorgaanisten aineiden määrän kasvaminen ja mahdolliset pintavesien laadun muutokset alapuolisessa vesistössä. Alueella liikkuvien matkailijoiden ja työssä käyvien määrä kasvaa. Reittien kulutusvaikutus kasvaa ja liikkuminen reittien ulkopuolella kasvaa samoin. Arvioinnissa on esitetty myös oletettu matkailijamäärien kasvu vuoteen 2025. Kasvuennuste pohjautuu 1 2 prosentin vuotuiseen lisäykseen ja oletukseen, että vain 75 prosenttia kaavoituksen mahdollistamasta vuodepaikkaluvun lisäyksestä toteutuu. Siten ennuste voi olla alimitoitettu verrattuna toteutumaan. Metsähallituksen käsityksen mukaan vaikutusten arvioinnin pitää kuitenkin pohjautua kaavan sallimaan mitoitukseen. Arvioitaessa hankkeen tai suunnitelman kokonaisvaikutuksen merkittävyyttä Natura-alueeseen tulee lopullisena kriteerinä käyttää mahdollisesti aiheutuvaa haittavaikutusta alueen eheyteen. Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitava, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esimerkiksi alueen hydrologisiin oloihin tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin. Erityisesti Tunturi-Lapissa on selvitetty matkailurakentamisen välillisiä vaikutuksia ympäristön eläinpopulaatioihin. Tutkimuksia ei ole tehty Kilpisjärvellä, mutta tulokset ovat soveltamiskelpoisia siellä ottaen huomioon, että vaikutusketjut ja ravintoverkot ovat pohjoiseen ja ankarampiin oloihin mentäessä lyhempiä ja suoraviivaisempia ja siten yleensä myös voimakkaampia. Eläinlajiston tarkastelu on tarpeen Natura-arvioinnin yhteydessä, koska luontotyyppi käsittää koko ekosysteemin kaikkine tyypillisine eliölajeineen. Tämän kokonaisuuden tarkastelussa on otettava huomioon ekosysteemin rakenne ja toiminta sekä toiminnan laatu koko tyypillisen eliölajiston kannalta. Rakennusten ja rakenteiden lähiympäristössä vaikutusalue erityisesti nisäkäs-, lintu-, hyönteis- ja kasvilajistoon on voimakkainta, mutta ulottuu heikkenevänä ainakin 5 kilometrin etäisyydelle. Alueella, jonka säde rakennuksesta tai rakenteesta on noin 2 kilometriä, voidaan vaikutuksen arvioida olevan eläinlajistoon erittäin merkittävä. Koko Saanan luonnonsuojelualue sijaitsee mainitun 2 kilometrin säteen ulottuvilla.

17 (41) Lausuntonsa yhteenvedossa Metsähallitus toteaa, että sen käsityksen mukaan laaditussa Natura-arvioinnissa on esitelty riittävässä määrin Kilpisjärven seudun Natura-alueita, joihin Saanan kaavoitus voi vaikuttaa. Myös alueilla esiintyvät luontotyypit on esitelty oikein, joskin arvioinnin laatimisvaiheessa ei ole ollut käytettävissä valmista luontotyyppikartoitusta. Siten on tyydytty käyttämään vain arvioituja pinta-aloja. Ne ovat kuitenkin suuntaa antavasti oikein. Vaikutuksia on arvioitu Natura-alueiden suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Arvioinnissa on todettu kaavoituksen vaikutuksien syntyvän pääasiassa alueelle tulevan kasvavan matkailijamäärän seurauksena. Keskeisiä Natura-alueille kohdistuvia vaikutuksia ovat kasvillisuuteen ja myös maaperään kohdistuvat tallaus- ja kulutusvaikutus, eläimistöön kohdistuvat meluhäiriöt ja muu häirintä sekä lisääntyvän jätevesikuormituksen vaikutukset Kilpisjärveen. Tallaus- ja kulutusvaikutus on arvioitu kaavamaisesti vain kaksi metriä retkeilyreitin molemmin puolin. Vaikutus voi todellisuudessa ulottua jopa sadan metrin päähän reitistä. Sekä Saanan että Mallan suojelualueilla tallaus- ja kulutusvaikutus on siten arvioitu keskimäärin varsin vähäiseksi, enintään 0,8 prosenttia yksittäisen luontotyypin pinta-alasta. Johtopäätöksenä todetaan, että kaavoituksen aiheuttamat vaikutukset eivät heikennä merkittävästi Kilpisjärven seudun Natura-alueiden suojelun perusteena olevia lajeja, luontotyyppejä tai alueita kokonaisuutena. Metsähallitus yhtyy tähän käsitykseen vain Tornion-Muonionjoen vesistöalueen osalta edellyttäen, että huolehditaan riittävän tehokkaasta jätevesien puhdistamisesta. Saanan luonnonsuojelualueen ja Mallan luonnonpuiston osalta ei ole arvioitu lopullisena kriteerinä aiheutuvia haittavaikutuksia alueen eheyteen. Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitava, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset ja kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Muutokset voivat kohdistua myös alueen tavanomaiseen lajistoon ja vaikuttaa sitä kautta välillisesti merkittävästi suojeluperusteena olevien lajien ja luontotyyppien rakenteeseen, laatuun ja toimintaan. Arvioinnissa on jätetty kokonaan huomiotta se, että Saanan luonnonsuojelualue on Käsivarren paliskunnan tärkeää kesälaidunaluetta. Kaavoituksen sallima rakentaminen voi vaikuttaa merkittävästi porojen viipymään alueella ja pahentaa olennaisesti laidunnuksen vaikutuksia erityisesti pienialaisilla, herkästi vaurioituvilla kosteikkoluontotyypeillä, joilla kasvaa myös useita harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja. Arvioinnissa on lisäksi jätetty kokonaan huomiotta kaavoituksen välilliset vaikutukset

18 (41) erilaisiin eläinpopulaatioihin. Muutokset vaikuttavat sekä lintu- että nisäkäslajistoon, paitsi suoraan häirinnän seurauksena, myös epäsuorasti kasvillisuus- ja hyönteislajiston muutosten kautta sekä ravinnoksi kelpaavien jätteiden ja uusien suojapaikkojen määrän lisääntymisen vuoksi. Muutoksesta hyötyvät nisäkkäistä ensin yleiset kulttuurilajit, kuten myyrä- ja päästäislajit, jänikset ja oravat. Ympäristöä tiheämpi saaliskanta houkuttelee paikalle ravintoverkon mukaisesti niiden petoja, kuten kärppiä, lumikoita ja kettuja. Vastaavasti aremmat ja harvinaisemmat lajit väistyvät etäämmälle. Myös lintupopulaatiossa kulttuurisuosijat hyötyvät, kuten varislinnuista korppi, harakka ja varis, samoin kuin eräät kolopesijät ja hyönteissyöjät. Varislintujen ja pikkupetojen runsas esiintyminen heikentää maassa pesivien lintujen pesimämenestystä, koska ne syövät lintujen munia ja poikasia tai vähentävät muutoin lajin esiintymisaluetta. Kilpisjärvellä tunturikoivikoiden tyyppilaji ja samalla indikaattorilaji on muun muassa maassa pesivä sinirinta (lintudirektiivin liitteen I laji). Aiemmin tehdyn seurantatutkimuksen perusteella varikset, harakat, kärpät ja lumikot tuhosivat sinirinnan pesistä 28 prosenttia. Kulttuurilajeihin kuuluvan ketun populaatio on edelleen runsastunut Käsivarren alueella. Ketun saalistusmatkat voivat ulottua kilometrien päähän. Siitä on tullut vakavin kilpailija ja uhka erittäin uhanalaiselle naalille, joka on luontodirektiivin liitteen II laji ja kuuluu Mallan suojeluperusteisiin. Saanan luonnonsuojelualue rajoittuu osittain kaava-alueeseen ja sijaitsee siitä enintään 2 kilometrin säteellä. Kaavoitus vaikuttaa koko Saanan luonnonsuojelualueen eheyteen ja koskemattomuuteen, joka liittyy alueen luontotyyppien ekologisiin ominaisuuksiin, rakenteeseen ja toimintaan sekä niiden säilymiseen tulevaisuudessa. Metsähallituksen näkemyksen mukaan kaavoituksen suorat ja välilliset vaikutukset ovat kokonaisuutena Saanan luonnonsuojelualueella merkittäviä suojeluperusteena olevien luontotyyppien ja lajien kannalta. Mallan luonnonpuisto sijaitsee lähimmillään 600 metrin etäisyydellä kaavoitusalueesta ja iso osa puistoa on 2 kilometrin etäisyydellä siitä. Puistossa on 12 kilometriä kesäisin käytössä olevia retkeilyreittejä, joiden lisääntyvä käyttö vaikuttaa erityisesti pienialaisiin kosteikkotyyppeihin. Metsähallituksen käsityksen mukaan vaikutus joidenkin luontotyyppien osalta voi olla lievä, mutta ei merkittävä. Eläinlajien osalta vaikutus voi olla merkittävä naalin menestymisen kannalta. Tornion-Muonionjoen vesistöalueen osalta Metsähallitus on todennut muun muassa, että Kilpisjärvi on karu, kirkasvetinen tunturijärvi, joka sijaitsee 472 metrin korkeudessa lyhyen kasvukauden säätämissä

19 (41) kylmissä oloissa. Järven biologinen aktiivisuus on pieni ja puskurikyky alhainen. Ihmistoiminnan vaikutukset järveen syntyvät nykyisellään pääasiassa kylän jätevesikuormituksesta. Kaavan toteuttaminen edellyttää tulevaisuudessa uuden puhdistamokapasiteetin rakentamista. Metsähallitus on katsonut, että olennaisin haitallisia Natura-vaikutuksia lieventävä toimenpide on pienentää kaavoituksessa ehdotettua rakentamisoikeutta. Rakennuskannan lisääminen lähes viisinkertaiseksi nykyiseen verrattuna muuttaa suoraan ja välillisesti luontoympäristöä merkittävästi Saanan suojelualueella ja vaikuttaa jossain määrin myös Mallan luonnonpuistoon ja Kilpisjärveen. Tärkeää olisi edetä rakentamisessa vähittäin ja tehdä toistuvaa luontovaikutusten seurantaa vähintään indikaattorilajien ja keskeisten luontotyyppien osalta. Vaikutuksia voidaan lieventää myös määräämällä Saanan lehtojensuojelualueelle poikkeamiskielto. 1.5. Kaavoituksen taustaa Saananjuuren asemakaavoitus on pantu vireille kesäkuussa 2004. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavaehdotuksen 13.12.2007. Rovaniemen hallinto-oikeus kumosi valtuuston hyväksymispäätöksen 12.12.2008 antamallaan päätöksellä. Hallinto-oikeus katsoi, että asemakaavaa laadittaessa ei ollut maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä ja vastaavan asetuksen 1 :ssä säädetyllä tavalla riittävästi selvitetty kaavan vaikutuksia luonnonympäristön osalta. Asemakaavoitus on kuulutettu uudelleen vireille tulleeksi 19.5.2009. Luonnonympäristöä koskevia selvityksiä on täydennetty ja kaavahankkeen vaikutuksista on laadittu Natura-arvio. Valtuusto on hyväksynyt kaavaehdotuksen 20.5.2011. Yhtä aikaa kaavoitusmenettelyn kanssa on ollut vireillä Kilpisjärvi 2020 -kehittämissuunnitelman laatiminen. Kehittämissuunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden ohjaamiseksi on maaliskuussa 2012 pantu vireille yleiskaavan laatiminen. Kunnanhallituksen valituksen johdosta antamasta lausunnosta käy ilmi, että kehittämissuunnitelman mukaisilla koko Kilpisjärven alueen käsittävillä toimenpiteillä on muun muassa tarkoitus turvata Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen Natura-arvioinnista antamissa lausunnoissa esille tuomien kerrannaisvaikutusten hallinta. Kunnanhallituksen käsityksen mukaan Saananjuuren Kilpisjärven kylän kokonaisuudessa pienialaisen asemakaavan käsittelyssä ei voida riittävästi arvioida kerrannaisvaikutuksia. Arviointi on tehtävä Kilpisjärven kylää kokonaisuutena tarkastellen.

20 (41) 1.6. Asian oikeudellinen arviointi ja johtopäätös Natura-arvioinnissa on arvioitu kaavan vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Kaavoituksen vaikutusten on arvioitu syntyvän pääasiassa alueelle tulevan kasvavan matkailijamäärän seurauksena. Arvioinnin mukaan keskeisiä vaikutuksia Natura-alueille ovat kasvillisuuteen ja maaperään kohdistuvat tallaus- ja kulutusvaikutus, eläimistöön kohdistuvat melu- ja muut häiriöt sekä lisääntyvän jätevesikuormituksen vaikutukset Kilpisjärveen. 1.6.1. Kaavan toteuttamisen vaikutus matkailijamääriin Natura-arvioinnissa on esitetty oletettu matkailijamäärien kasvu vuoteen 2025 saakka. Kasvuennuste on laadittu olettaen, että kävijämäärien kasvu on 1 2 prosenttia ja että kaavoituksen mahdollistamasta rakentamisesta eli vuodepaikkojen lisääntymisestä toteutuu 75 prosenttia. Kaava mahdollistaa 500 uuden vuodepaikan rakentamisen, josta on arvioitu toteutuvan noin 350 vuodepaikkaa. Kaavan toteuttamisen on arvioitu lisäävän kävijämääriä noin 5 000:lla kymmenen vuoden kuluessa. Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaan kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten kannalta olennaista on se, kuinka paljon matkailijamäärät kasvavat kaavoituksen mukaisen rakentamisen toteutuessa. Hallinto-oikeus katsoo, että arvioitaessa kaavan mahdollistaman rakentamisen vaikutuksia Natura-alueisiin, asianmukaisen arvion tekeminen edellyttää kaiken kaavan mahdollistaman rakentamisen huomioon ottamista vaikutuksia arvioitaessa. Vaikutusten arviointi on kuitenkin tehty olettaen, että kaavan mahdollistamasta 500:sta uudesta vuodepaikasta toteutuu vain 75 prosenttia. Näin ollen arviointi on siten puutteellinen, että siinä ei ole otettu huomioon kaikkea kaavan mahdollistamaa rakentamista lomaasuntoja ja matkailua palvelevan rakentamisen osalta. 1.6.2. Porojen laidunkierto Saananjuuren alueella Saanan aluetta koskevassa luonto- ja maisemaselvityksessä (Kilpisjärven luonto- ja maisemaselvitys 2004) todetaan poronhoidon osalta, että Kilpisjärven pohjoispään kaava-alueella on merkitystä kesälaidunnuksessa. Saanan rinteen alue on tärkeä kesälaidunalue. Rakentamisen seurauksena menetetään laidunaluetta. Suunniteltavan alueen uudet rakennukset ja rakennelmat tuovat alueelle lisää liikehdintää ja sillä on