Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010
Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun, Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukset. Lisäksi materiaalisponsoreina Kekkilä, Puutarha Tahvoset, Marja-Suomen Taimituotanto ja Avagro. Budjetti: 545 649 euroa. Kesto: 3/2008-2/2012 Toteuttajat: MTT (Sotkamo, Rovaniemi, Ruukki), Oulun yliopisto, ProAgria Oulu Hanke ottaa riskejä ja tekee virheitä viljelijän puolesta.
Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kenttäkokeita MTT:llä Sotkamossa, Rovaniemellä ja Ruukissa: - Lajikekokeita mansikalla, vadelmalla, herukoilla ja pensasmustikalla. - Viljelymenetelmäkokeita mansikalla, vadelmalla ja mustaherukalla. Kausihuoneet, kastelu, lannoitus, mansikan tabletop, mansikan taimityypit, vadelman ja herukan katteet Tuotantokustannus- ja investointilaskelmia: - Mansikka, mustaherukka, vadelma, pensasmustikka kausihuoneet, tihkukastelu, tabletop, taimityypit, koneinvestoinnit yms.
Mansikan lajikkeet 1, MTT Sotkamo 2010 Ruiskutukset 2 x Teldor, istutus 2008 tervetaimista Lajike g/taimi g/marja home% härmä% pieni% Polka 621 6.84 6 % 0 % 8 % Honeyoe 317 10.03 4 % 0 % 2 % Korona 422 8.74 5 % 0 % 6 % Bounty 453 6.36 7 % 0 % 15 % Suvetar 338 8.81 13 % 0 % 3 % Valotar 475 7.14 8 % 0 % 10 % Senga Sengana 480 7.25 11 % 0 % 8 % Kaunotar 282 6.29 5 % 0 % 10 % Jonsok 475 7.83 8 % 0 % 10 % Kulkuri 383 9.67 3 % 0 % 2 %
g/taimi, g/planta 900 800 Bounty 700 600 500 Honeyoe Jonsok Kaunotar Korona 400 Kulkuri 300 200 100 Polka Senga Sengana Suvetar Valotar 0 7.7.2010 14.7.2010 21.7.2010 28.7.2010 4.8.2010
Mansikan lajikkeet 2, MTT Sotkamo 2010 Ruiskutukset 2 x Teldor, istutus 2009 rönsytaimista Lajike g/taimi g/marja home% härmä% pienet% Kent 779 10.4 4 % 0 % 2 % Frida 678 11.2 4 % 0 % 1 % Hannibal 539 8.4 5 % 0 % 2 % Babette 529 13.0 4 % 0 % 1 % St Jean D'Orleans 287 9.9 44 % 0 % 1 % EL 17-10 239 7.5 8 % 0 % 1 % EL 16-05 216 7.4 10 % 0 % 4 % St Jean D'Orleans kukki selvästi muita myöhemmin. Koska koko koe ruiskutettiin samanaikaisesti, epäonnistui tämän lajikkeen hometorjunta.
g/taimi, g/planta 900 800 700 600 500 400 Babette EL 16-05 EL 17-10 Frida Hannibal 300 200 Kent St J. D'Orl 100 0 7.7.2010 14.7.2010 21.7.2010 28.7.2010 4.8.2010 11.8.2010
Mansikan lajikkeet 3, MTT Sotkamo 2010 Ei torjunta-aineita, istutus 2009 Lajike / taimityyppi g/taimi g/marja home% härmä% pieni% SLU 120 / rönsy 244 8.2 20 % 0 % 2 % Salsa / WB 208 15.6 23 % 0 % 1 % Polka / WB 199 8.0 18 % 0 % 2 % Sonata / WB 189 9.6 23 % 0 % 2 % SLU 220 / rönsy 149 8.8 19 % 0 % 1 % SLU 123 / rönsy 79 10.4 3 % 0 % 0 % SLU 112 / rönsy 53 7.9 11 % 0 % 4 % GF 03-08-01 / frigo 23 12.0 1 % 0 % 0 % SLU 217 / rönsy 13 5.8 14 % 0 % 6 % WB-Polkan menestyminen selvästi huonompaa kuin rönsytaimi-polkan. Numerolajikkeiden alhaisia satotasoja selittää heikko talvehtiminen.
g/taimi, g/planta 900 800 700 600 500 400 300 200 100 SLU 112 SLU 120 SLU 123 SLU 217 SLU 220 GF 03-08-01 Polka WB Salsa WB Sonata WB 0 7.7.2010 14.7.2010 21.7.2010 28.7.2010 4.8.2010 11.8.2010
Mansikan lajikkeet, MTT Sotkamo 2009 Kaksi homeruiskutusta, yksi härmäruiskutus, istutus 2008 tervetaimista Lajike g/taimi g/marja home% härmä% pieni% Polka 609 9.9 11.1 % 0.0 % 1.2 % Honeyoe 589 15.2 4.8 % 0.0 % 0.6 % Korona 507 13.5 14.0 % 0.0 % 0.5 % Bounty 454 8.5 5.7 % 0.0 % 4.9 % Suvetar 445 12.5 20.2 % 0.2 % 0.6 % Valotar 418 9.3 6.6 % 0.0 % 4.0 % Senga Sengana 350 7.9 26.1 % 0.0 % 1.3 % Kaunotar 284 8.3 11.8 % 0.0 % 2.6 % Jonsok 262 9.8 19.4 % 0.0 % 2.0 % Kulkuri 176 11.4 10.7 % 0.0 % 1.5 %
g/taimi, g/planta Jordgubbssorter, MTT Sotkamo 2009 700 Bounty 600 Honeyoe 500 Jonsok 400 300 200 100 0 7.7.09 10.7.09 13.7.09 16.7.09 20.7.09 23.7.09 28.7.09 30.7.09 4.8.09 6.8.09 11.8.09 26.8.09 Kaunotar Korona Kulkuri Polka Senga Sengana Suvetar Valotar
Lisää lajikkeita istutettu 2010, tuloksia saadaan 2011: Gudleif, Blink ja Iris (Norja) Zumba (Hollanti) Nisga a ja Stolo (Kanada)
Mansikan taimityyppivertailu, Polka, MTT Sotkamo 2008-2010. Sadot g/taimi Odotuspetitaimi Tervetaimi Vuosi istutus 2009 istutus 2008 2008-0 2009 477 623 2010 199 621 viljelyvuosia 2 3 g/vuosi 338 415 sato yht g 676 1244 Vertailu jatkuu vielä 2011.
Taimityyppivertailu, Polka, MTT Sotkamo 2008-2010 Kotimainen tervetaimi päihittää tuottavuudessa Hollannista tuodun odotuspetitaimen siitä huolimatta, että se ei ensimmäisenä vuonna tuota satoa. Miksi on näin? Jatkotutkimuksen paikka! Kysymyksiä: Eikö odotuspetitaimi jaksa? Pärjäisikö pienempi hollannintaimi vertailussa paremmin? Onko Polkan emoaineisto Hollannissa taantunut? Pärjäisikö jokin toinen lajike paremmin? Onko Hollannin taimituotantosysteemi huono?
Kausihuoneviljely + Pidentää kasvukautta keväästä ja syksystä + Hometta yleensä vähemmän + Säät eivät häiritse + Parempi laatu ja toimitusvarmuus - Enemmän käsityötä. - Enemmän kastelua - Korkeammat perustamiskustannukset - Pölytyksen merkitys korostuu Pöytäviljely (Tabletop) + Maalevintäiset kasvitaudit eivät aiheuta pahoja ongelmia. + Ei tarvetta viljelykierrolle. + Poiminnan nopeutuminen. + Paremmanlaatuinen marja (?) - Kaikki hoito tehtävä käsityönä. - Kastelu ja lannoitus tehtävä paljon huolellisemmin - Korkeammat perustamiskustannukset - Talvehtiminen? ± Huom. myös lajikevalinta!
Mansikka: Kausihuone vs avomaa Jos oletetaan, että mansikan hinta ja tuotantokustannukset kausihuonetta lukuun ottamatta pysyvät molemmissa tuotantomenetelmissä samana, tarvitaan kausihuoneessa noin 4 tn/ha lisää myytävää satoa vuosittain. Kausihuoneella 10 vuoden poistoaika. MTT Sotkamossa 2010: Polka: Kausihuoneessa +5,6 tn/ha (23,7-18,1) Honeyoe: Kausihuoneessa +2,5 tn/ha (16,7-14,2) Bounty: Kausihuoneessa +6,3 tn/ha (22,0-15,7)
Mansikka kausihuoneessa 2010, istutus 2008 MTT Sotkamo, kasvualustana maa, ei kasvinsuojelua Kate Lajike g/taimi g/marja home% avomaa Bounty 416 7.0 5 % kausihuone Bounty 573 8.7 4 % avomaa Honeyoe 374 11.9 5 % kausihuone Honeyoe 422 13.4 1 % avomaa Polka 501 7.8 10 % kausihuone Polka 628 8.7 6 % Kausihuone auttaa: satotaso marjakoko home Bounty +38 % +23 % -30 % Honeyoe +13 % +13 % -80 % Polka +25 % +12 % -44 %
Tabletop-viljely vähentää hometta, mutta pienentää marjakokoa. Kokeessa ei hometorjuntaa 2010. kate alusta lajike istutus g/taimi g/marja home% avomaa maa Polka kotim. 2008 501 7.8 10 % kausihuone maa Polka kotim. 2008 628 8.7 6 % avomaa pöytä Polka WB 2009 58 5.1 3 % avomaa pöytä Polka WB 2010 266 4.7 6 % kausihuone pöytä Polka WB 2009 323 5.9 1 % kausihuone pöytä Polka WB 2010 317 6.1 0 %
Tabletop-viljely monivuotisilla taimilla: Mahdollista kausihuoneessa talvenkestävillä lajikkeilla Kate Lajike Istutus g/taimi g/marja home% avomaa Polka WB 2009 58 5.1 3 % avomaa Polka WB 2010 266 4.7 6 % kausihuone Polka WB 2009 323 5.9 1 % kausihuone Polka WB 2010 317 6.1 0 % avomaa Salsa WB 2009 44 6.6 15 % avomaa Salsa WB 2010 362 9.4 9 % kausihuone Salsa WB 2009 249 12.0 1 % kausihuone Salsa WB 2010 416 11.5 0 % avomaa Sonata WB 2009 6 4.4 24 % avomaa Sonata WB 2010 290 9.1 4 % kausihuone Sonata WB 2009 230 6.8 0 % kausihuone Sonata WB 2010 338 9.6 1 %
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykoe, Sotkamo 2009 Lajikkeina Polka, Honeyoe, Bounty, rönsytaimet, istutus 2008. Miten 15.5. pystytetty kausihuone vaikutti maassa viljellyn mansikan satoon? Honeyoe Polka Bounty Satotaso + 17 % + 11 % + 9 % Marjakoko + 4 % + 7 % + 22 % Home + 3 % -1 % - 10 % Härmä Ei esiintynyt Ei esiintynyt Ei esiintynyt
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykoe, Ruukki 2009 Lajikkeina Polka, Honeyoe, Sonata, Salsa. WB-taimet, istutus 2009. Miten kesäkuussa pystytetty kausihuone vaikutti maassa viljellyn mansikan satoon? Honeyoe Polka Salsa Sonata Satotaso + 15% + 9 % - 11 % - 9 % Marjakoko -2 % + 10 % + 7 % + 6 % Home Härmä Kausihuone käytännössä poisti homeen Marjoissa ei härmäoireita MTT Ruukin koetulokset vuodelta 2010 eivät vielä valmistuneet.
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykoe, Sotkamo 2009 Pöydillä wb-taimilla Honeyoe, Polka, Salsa ja Sonata. Miten kausihuone vaikutti pöydillä viljellyn mansikan myöhäistettyyn satoon elo-syyskuussa? Honeyoe Polka Salsa Sonata Satotaso + 8 % + 4 % + 1 % + 20 % Marjakoko - 10 % + 3 % - 5 % + 21 % Home - 66 % - 78 % - 27 % - 75 % Härmä Ulkona ei härmää, kausihuoneessa oli Härmää sisäsadossa 4 % 2 % 4 % 1 %
Kastelutarve eri viljelymenetelmillä Sotkamossa 2009, l/taimi/kasvukausi Kastelutarve l/taimi yht. pöytä kausihuoneessa, WB, sato 450 g/taimi 15,5 pöytä ulkona, WB, sato 420 g/taimi 12,7 maassa kausihuoneessa, kotim.taimi, sato 600 g/taimi 37,9 maassa ulkona kotimainen taimi, sato 540 g/taimi 23,3
Mansikan kastelu- ja lannoituskoe, Sotkamo 2009 Lajike Käsittely g/taimi g/marja home% Bounty 1 rak.lann kevät, ei kastelua 532 11.1 7.4 % Bounty 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk. 490 9.7 18.8 % Bounty 3 rak.lann. kevät, tihkuk. 543 11.4 9.9 % Bounty 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk. 485 10.7 7.4 % Bounty 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk. 468 10.7 6.2 % Honeyoe 1 rak.lann kevät, ei kastelua 616 13.5 10.6 % Honeyoe 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk. 601 13.7 12.8 % Honeyoe 3 rak.lann. kevät, tihkuk. 605 13.9 9.9 % Honeyoe 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk. 598 14.3 5.9 % Honeyoe 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk. 568 13.6 6.0 % Polka 1 rak.lann kevät, ei kastelua 630 10.9 17.1 % Polka 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk. 569 9.9 26.9 % Polka 3 rak.lann. kevät, tihkuk. 563 10.4 14.1 % Polka 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk. 565 9.8 14.4 % Polka 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk. 537 9.8 16.5 % Kaikkien käsittelyjen ravinnetasot samat, käsittelyissä 2-5 kasteluraja -150 hpa Tervetaimet, istutus 2008, ensimmäinen satovuosi
Mansikan kastelu- ja lannoituskoe MTT Sotkamossa 2009 Kastelusta ja kastelulannoituksesta ei ollut hyötyä. Järkevin lannoitusstrategia oli antaa koko kesän annos keväällä rakeisena hidasliukoisella typellä (Puut. Kesto Y) Satokauden alussa annettu Puutarhan Kesto Y lisäsi homeisten marjojen määrää. Kastelulannoitteena koko kesän Ferticare Kombi 2. Kompromissiratkaisu, mutta oliko järkevä? Millainen tulos olisi, jos ravinnesuhteita olisi säädetty pitkin kasvukautta? MTT Piikkiössä 1998-2000 säätämisellä ei saatu hyötyä.
Mansikan kastelu- ja lannoituskoe, Sotkamo 2010 Lajike Käsittely g/taimi g/marja home% Bounty 1 rak.lann kevät, ei kastelua 604 7.2 6.3 % Bounty 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk. 552 7.4 5.7 % Bounty 3 rak.lann. kevät, tihkuk. 620 7.7 7.1 % Bounty 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk. 582 7.6 3.7 % Bounty 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk. 494 7.1 7.6 % Honeyoe 1 rak.lann kevät, ei kastelua 340 10.6 3.9 % Honeyoe 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk. 356 10.9 3.5 % Honeyoe 3 rak.lann. kevät, tihkuk. 365 10.8 1.1 % Honeyoe 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk. 394 10.4 1.1 % Honeyoe 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk. 302 9.8 1.8 % Polka 1 rak.lann kevät, ei kastelua 598 7.1 6.0 % Polka 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk. 581 7.5 7.0 % Polka 3 rak.lann. kevät, tihkuk. 617 7.4 5.4 % Polka 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk. 672 7.2 6.8 % Polka 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk. 550 6.8 5.2 % Kaikkien käsittelyjen ravinnetasot samat, käsittelyissä 2-5 kasteluraja -150 hpa Tervetaimet, istutus 2008, toinen satovuosi
Mansikan kastelu- ja lannoituskoe MTT Sotkamossa 2010: Järkevin lannoitusstrategia oli antaa koko kesän annos keväällä rakeisena hidasliukoisella typellä (Puut. Kesto Y) tai kastelulannoittaa tasaisesti koko kesä (Ferticare Kombi 2). Satokauden alussa annettu Puutarhan Kesto Y ei tänä vuonna lisännyt homeisten marjojen määrää. Kastelulannoituksen keskeyttäminen satokauteen pienensi tänä vuonna marjakokoa ja satotasoa. Kastelulla saatiin lajikkeesta riippuen lisää satoa 3-8 % eli 600-1000 kg/ha. Edellisvuonna kastelulla ei sadonlisää. Tihkukastelulla on saatava vähintään 1-2 tn/ha sadonlisää, jotta se kannattaa. Tässä tapauksessa tihkukastelu tappiollinen investointi.
Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamon tutkimusasema Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo Sähköposti kalle.hoppula@mtt.fi Puh 040 7069063