Mansikan lannoitussuunnittelu. Miksi ja miten? Arja Raatikainen, erityisasiantuntija, marjantuotanto ProAgria EP

Transkriptio

1 Mansikan lannoitussuunnittelu Miksi ja miten? Arja Raatikainen, erityisasiantuntija, marjantuotanto ProAgria EP

2 Miksi lannoitussuunnittelua tehdään? Tavoite: Annetaan kasvin tarpeita vastaavat määrät ravinteita silloin, kun niitä tarvitaan Miksi: Saadaan hyvälaatuinen ja määrältään kasvin satopotentiaalin (tuottokyvyn) mukainen sato Minimilaki (koskee kaikkia muitakin kasvutekijöitä): Sadon suuruus riippuu siitä kasvutekijästä, jota kasvin tarpeisiin nähden on liian vähän -> täytetään ravinteiden osalta kasvin tarpeet optimaalisesti Ympäristökorvaus ja sitoumus: ravinteiden käytön ylärajat (eivät marjakasveilla ole ongelma) Liika on hukkaa, ja siitä on haittaa ympäristölle Vesistöt (rehevöityminen) Kertyminen maahan

3 Tavoite? Hyvin voiva kasvi, hyvälaatuinen runsas sato, talvenkesto Marjat, koko, rakenne, maku Yhteyttävä lehtipinta-ala Juurakon haaroittuminen Uudet lehdet Juuret, tärkein osa?

4 Ravinnetalouden periaatteet Huolehdi siitä, että ravinteet ovat kasvin saatavilla = maan peruskunnosta (maan rakenne, vesitalous =ojitus, penkin korkeus) Huolehdi ph kuntoon (6-6,5), jotta suurin osa ravinteista on kasville käyttökelpoisessa muodossa. Mansikka tarvitsee pääravinteita N, P ja K ( ) Ja sivu- ja hivenravinteita Mg, Mn, Ca, B, Cu, Zn, S, Fe. Jokaisella ravinteella on oma tärkeä tehtävänsä mansikkakasvustossa Maa-analyysistä selviää, mitä ravinteita pellossa on valmiina Lannoituksella lisätään ne ravinteet, joita pellossa ei ole riittävästi kasvuun ja sadon tuottoon Lannoitussuunnitelma tehdään sekä perustamis- että vuotuislannoitukseen

5 ph ja maan rakenteen merkitys Hyvä maan rakenne helpottaa juurten kasvua ja parantaa kasvien ravinteiden ottoa. Kuivana kautena hyvärakenteinen maa vähentää veden haihtumista ja helpottaa myös juuriston syvyyskasvua. Kalkitus parantaa erityisesti savi- ja hiesumaiden rakennetta. Alhainen ph heikentää hyödyllisten mikrobien kilpailukykyä ja lisää sienten osuutta maan mikrobistossa. Hajottajabakteerien määrän vähentyessä orgaanisen aineksen hajoaminen ja samalla ravinteiden kierto hidastuvat. Kalkitustarpeen laskeminen (Nordkalk) Kalkkilaattori:

6

7 Kukat ovat suuria 7-8 terälehteä

8

9 Ravinteiden kulku kasvissa Ravinteiden oltava oikeaan aikaan juurten läheisyydessä kasvin saatavilla (P-N-K-Ca-B-Zn-K..N) Olosuhteiden on oltava muutenkin otolliset, että kasvi ottaa kaikki tarvitsemansa ravinteet Ravinteet kulkeutuvat kasviin haihdutusvirtauksen mukana veden joukossa > on oltava sopiva imu ja sopiva kosteus maassa Kone oltava kunnossa eli kasvin terve ja olosuhteiden hyvät, vasta sitten ravinteet liikkuvat optimaalisesti Kylmyys, helle, sade -> vaikuttavat kasvuun ja haihdutukseen Kastelulla ja vedellä on erittäin suuri merkitys. Runsaastakaan lannoituksesta ei ole hyötyä, jos kasvi ei saa otettua ravinteita maasta, vaan päinvastoin.

10 Jos puutosoireita näkyy, osa sadosta on menetetty

11 Riittävästi vettä Kaikki lehdet ovat tasaisen Suuria.

12

13 Mansikan lannoitukset Käytetään aina kloorivapaita lannoitteita Ei saa sisältää raskasmetalleja Eri valmistajia Perustamislannoitus istutusvuonna Rakeiset lannoitteet ph nosto (dolomiittikalkki sis. Ca, Mg, biotiitti sis. Ca, K, Mg, biotiitilla on pitkä lannoitusvaikutus) Vuotuislannoitus vuosittain Rakeisena tai kastelulannoituksena Lehtilannokset kasvukaudella Täydennyslannoitukseen, nopea vaikutus

14 1. PERUSTAMISLANNOITUS

15 Perustamislannoitus Perustuu viljavuustutkimukseen Tutkimustulosta tarkasteltaessa pohditaan, miten ph:n ja ravinnetasojen kohotus tehdään Tavoitteena saada kaikki ravinnearvot hyvälle tasolle perustamisvaiheessa Jos arvot ovat huonoja, voidaan lannoitusta jakaa niin, että maan parantaminen aloitetaan jo edellisenä kesänä esikasville (onko käytettävissä esim. karjan kuivikelantaa, Pehtoorin valmisteita, biotiittiä tms., jolla on pidempi lannoitusvaikutus) Samoin muuta maan parannusta (hiekka, muta ym,) ja kalkitusta voidaan tehdä jo etukäteen

16 Perustamislannoitus Tavoitteena on saada kaikki ravinnearvot hyvälle tasolla. Kuinka tämä tehdään? Lannoitusohjelmat laskevat tarvittavat ravinnemäärät, kun lähtötiedoiksi syötetään käytettävä taimimäärä ja koko sekä satotavoite Esim kpl Polka A+ Jokainen kasviyksilö tarvitsee xx g jokaista ravinnetta kasvukaudella x kasvia (esim. 1,2 g N x = 38,4 kg N) Etsitään sopivat lannoitteet, joilla ravinnetarve saadaan täsmäämään Tarvittaviin lannoitemääriin vaikuttavat lähtötilanne, kasvimäärä, satotavoite, maalaji ja multavuus

17 Lannoitussuunnittelu Perustamislannoitus tehdään rakeisilla lannoitteilla Voidaan mieluusti käyttää ennakolta maata parantavia valmisteita (karjanlanta, Pehtoorin valmisteet ym) Ravinnevalmisteiden valinta on suunnittelun vaikein vaihe Tarvitaan oikeassa suhteessa N-P-K, sekä sivu- ja hivenravinteet Lähtötietoina ovat maan ravinnearvot eli viljavuustutkimuksen tulokset Suunnitelma syksyllä -> lannoitetilaukset -> toteutus keväällä Kaikki lannoitteet saatava levitettyä tasaisesti koko lohkolle (päisteitä lukuun ottamatta) Sekoitetaan ensin levityslaitteessa -> leviää tasaisesti

18 A, A+, A++, WB L, WB M, WB H, tray tai kotimainen paakkutaimi Satoa istutuskesänä / ei satoa istutusvuonna Jos pikkutaimet, kukkavarret poistetaan ensimmäisenä kesänä Terve ja elinvoimainen taimi -> hyvä kasvuun lähtö -> hyvä satopotentiaali Viljelyaika vuotta Jos satoa poimitan istutusvuonna, annetaan normaali satovuoden ravinnemäärä

19 VUOTUISLANNOITUS B. Kastelulannoituksena Kastelu ja lannoitus aloitetaan toukokuun alussa, jatketaan elokuun lopulle syyskuun alkuun saakka Lannoitus suunnitelman mukaan Lannoitus viikoittain, sadonkorjuuaikaan tärkeä laadun kannalta Kastelutarpeen määrittely tensiometrillä, kastellaan aina kun on tarvetta Keskimääräinen kastelutarve 2 l vettä /kasvi/viikko, mutta kiivaimman kasvun aikaan 3-4 l vettä/kasvi/viikko Jos kasteluviikkoja 16 ja taimia kpl/ha, tarvitaan vettä 60 m3/viikko, kesän aikana noin 1000 m3/ha Lannoitus voidaan tehdä esim. aina maanantaisin Varataan resursseja = aikaa riittävästi toteutukseen

20 Vuotuislannoitus rae + kastelu Kevään ensimmäinen startti rakeisena (P, N ja K) Aikaa kastelulinjojen kunnostukseen ym. Joskus voi olla vielä jäätä tai yöpakkasia, kun lannoitus pitäisi aloittaa Kun on saatu järjestelmät kuntoon talven jäljiltä, jatketaan kastelulannoituksena Mansikan rivilannoitin (aikaisemmin Juhuko valmisti)

21 Kastelulannoitus webwisu Lannoitteita annetaan kastelun mukana joka viikko suunnitelman mukaan Suunnitelmassa tavoitteena on, että se on mahsollisimman yksinkertainen toteuttaa esim. säkki / lohko tai ½ säkkiä/lohko /kastelukerta Aina tämä ei onnistu, lohkojen koon tms. syyn vuoksi Tällöin lohkolle annettavat ravinteet mitataan astiaan ja sitten liotetaan emoliuokseksi Emoliuoksen väkevyys on 10 %, eli 10 kg lannoitteita/100 l vettä tai 100 kg/1000 l vettä Uuden pellon suunnitteluvaiheessa voisi miettiä sitäkin, että samaan kastelulohkoon tulee saman kehitysvaiheen lajikkeita, joilla on suhteellisen samanlainen ravinnetarve Ei esim. Honeoye ja Malwina samaan kastelulohkoon Jos mahdollista, tilan koko kastelujärjestelmä kannattaisi miettiä kerralla, vaikka uusia lohkoja tulee pikkuhiljaa viljelyyn.

22 Lannoitus -> tehdään viikko-ohjelma esim. 1 säkki/vko/lohko, tai 0,5 sk/vko/lohko Esimerkkitila Kastelulannoitus 2017 Talon takamaa Polka 1,07 ha Lannoite Ravinteet Määrä kg/lohko/kg/vko Ravinteita kg/lohko N P K Kevät Toukokuu 4 vk Ferticare /25 kg/vko :3,5 Kesä Nuppu- ja raakile 6 vk Ferticare Yara Liva Calsinit N:K /37,5/vko :2 Ferticare ,2 Sadonkorjuun aikana 4 vk Yara Liva Calsinit /25 kg/vko ,25 1:2 Elokuun puoliväli 2 vk Farticare Kombi /25 kg/vko 8 2,5 10 1:1 39, 25 13,5 84,25

23 Kastelutarpeen määrittely käsivaraisesti Ota mansikkamuovin alta multaa käteen reilu kourallinen Kokeile, saatko muovattua mullasta kädessäsi kasassa pysyvän pallon Mikäli pallosta muodostuu kiinteä ja pinnaltaan kosteahko, on maa sopivan märkää. Jos pallo ei pysy kasassa, on maa liian kuivaa.

24 Kastelutarpeen määrittely tensiometriä käyttäen 1, Käyttöönotto keväällä Täytä tensiometrin putki puhtaalla vedellä Laita putki yöksi vesiastiaan, että kipsipääty vettyy

25 2. Asennus pellolle Laita sankoon 1 l vettä ja 1,5 l maata - > sekoita velliksi Tee kepillä mansikkapenkkiin 15 cm syvä ja Ø 1 cm reikä mansikan juuristoalueelle Valuta reikä täyteen vesi-maa-seosta Laita tensiometri pystyyn reikään niin, että kipsipään kärki on 15 cm syvyydessä Valuta vesi-maa-seosta reikä täyteen, tiivistä kevyesti Merkitse tensiometrin paikka pellolla esim. joustavassa varressa olevalla lipulla 3. Seuranta - Tarkista mittarin lukema joka päivä. Kun se on 150, aloita kastelu. Lopeta, kun lukema on noin Mikäli putkesta katoaa vesi, on maa ollut liian kuivaa. Aloita kohdasta 1 uudelleen.

26 Lannoitus NPK noin Riippuen maanäytteen osoittamista arvoista N lannoitusta voi lisätä, kun kastelulannoituksen osaaminen on hallinnassa Lannoitus etenee säätilan mukaan Jos on viileää, tehdään hitaammin Jos on lämmintä, nopeutetaan Alkuun N:K noin 1:1, raakilevaiheesta eteenpäin 1:2 K= marjan rakenne Ca = marjan iho Hivenravinteita koko ajan

27 Ravinnetilan seuranta kasvukaudella Ainakin yksi lehtianalyysi/lohko kukinnan alkaessa (viljavuuspalvelulla Yara Mega lab-palvelu) Samaan aikaan kasvukauden maanäyte -> Tulokset -> arviointi lannoituksen oikeellisuudesta, mahdollisuus vaikuttaa vielä - lehtinäyte kertoo mitä ravinteita kasvi on ottanut = historiatietoa - maanäyte kertoo, mitä ravinteita on kasvin saatavilla = käytettävissä Tarvittavat täydennykset lehtilannoituksella (nopea) tai tihkujen kautta (hiukan hitaampi) Täydennyksessä voidaan käyttää kastelulannoitteita tai erilaisia lehtilannoitteita

28 Summa summarum Maan kosteustilan seuranta tensiometrillä Kastelu tensiometrin näyttämän lukeman mukaan (kastelurajana 150 ) Lannoitusta kastelun mukaan joka viikko suunnitelman mukaan 1-2 x/vko, riippuen kastelumäärästä (Jl 1,5) Jos sataa, lannoitetaan joka tapauksessa, käytetään suurempaa väkevyyttä (Jl 2-2,5) Tee kastelusta niin helppoa kuin voit, ei kulu liikaa aikaa Mieti kuka hoitaa -> opeta, varaa työaikaa - ja nauti tuloksista Kastelun ja lannoituksen tehostaminen maksaa itsensä takaisin usein jo samana kesänä (sadon laatu ja määrä)

29 Seuraa Vuodet ovat erilaisia Lannoitussuunnitelmaa toteutetaan kasvun, ei kalenterin mukaan Seuraa kasvustoja koko ajan, kasvustosilmäsi kehittyy Pian osaat erottaa enemmän ja vähemmän vakavat asiat toisistaan, ja reagoida kasvukaudella tarvittaessa nopeasti

30 Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Tehokkaan kastelun ja lannoituksen huolellinen toteutus Esimerkit: Uusi tila Huolellinen kasvuston hoito Ensimmäisen kesän mansikkasato kg/ha Jatkossa keskisato kg/ha Vanha tila Tehokas kastelu ja lannoitus käyttöön Satotaso 2,5 kertaistui (5000 kg/ha -> kg/ha) Miksi kaikki eivät onnistu? Puuttuu huolellisuus, tai muita ongelmia (esim. vaikea mansikkapunkkiongelma)