Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI



Samankaltaiset tiedostot
Päiväkirurgiset koulutuspäivät

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Lääkäri fysioterapeutin työparina

VASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE

Otsikko. MET Seinäjoen keskussairaalassa. elvytysasiantuntija-sh Kaisu Ikola

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Ennakoivan kotiutumisen malli ja hoitajan sähköinen lähetekäytäntö (virtu.fi) -Toimiva kotihoito Lappiin hanke

GAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

Kotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke

Porin perusturvan mobiilitoiminta

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

KIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA

Jan Erik Palviainen palvelupäällikkö Akuutti tulosyksikkö ETELÄ KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Audit C ja mini-interventio osastojen toiminnassa. Toimintamalli 2019

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

Asiakas- ja potilastietojen käyttö ja hyöty hoidon jatkuvuuden näkökulmasta

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA

Toiminnan kehittäminen LEAN - menetelmällä. Anne Heinonen, Tuula Mäenpää, Anne Saarela, Helena Kuusisto Sirpa Murtomäki-Vainio

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Uudistuvat työnkuvat -hanke

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

Sanna Kallankari Osastonhoitaja

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

YLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Päivystys Pirttiin - ensihoidon pilotti. Potilas- ja omaisneuvosto Aila Ramlin

TIETO JA SEN HYÖTYKÄYTTÖ Henri Ärölä Yleislääketieteen erikoislääkäri Johtava lääkäri, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

KOTIHOIDON TOIMINTAKULTTUURIMUUTOS

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Terveysasemien asiakasraadin tapaaminen Jutta Peltoniemi, vs. ylilääkäri Terveysasemat/avopalvelut, Terveyspalvelut, Hyvinvointitoimiala

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Sinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen.

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

AKKREDITOINNIN EDUT JA HAASTEET

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 1

40 vuotta potilaan parhaaksi

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Kolarin terveyskeskuksen kuvapuhelinpilotti

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Mini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

Työssä muistaminen -kysymyssarja

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön

Kansalliset toimintamallit. Sähköinen lääkemääräys

Vuolle Setlementti ry

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Transkriptio:

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä tapahtuvien muutosten systemaattinen havainnointi ja kirjaaminen. Tarkoittanut käytännössä toiminnan muuttamista vastaamaan paremmin asiakkaiden ja organisaatioiden vaatimuksia silloin kun ikäihminen äkillisesti sairastuu. Tärkeää on ollut myös työskentelytapojen kehittäminen ja yhtenäisen mallin toteuttaminen käytännössä. Osaamisen kehittäminen äkillisissä terveydentilan muutoksissa.

Miten toimin ennakoivasti? Toimintamallin mukaisesti tulisi äkillisesti sairastuneen asiakkaan terveydentilaa selvittää jo ennen puhelinkonsultaatiota päivystykseen. ÄYLT lomaketta hyödyntäen asiakkaalta tutkitaan / selvitetään, pikavieritestejä apuna käyttäen; mm. virtsan stix, RR, lämpö, verensokeri, tulehdusarvo (pika-crp), saturaatio, EKG, jos em. välineitä yksikössä käytössä. Lisäksi on hyvä osata kertoa, miten tilanne on muuttunut aiempaan verrattuna, esim: mikä on ollut aiempi toimintakyky jne., onko aiempaa enemmän kipuja, missä kipua tuntuu, onko sekavuutta onko ollut aiemmin? Ihon väri, onko iho lämmin, hikinen, kylmänhikinen jne. lomake ohjaa Tietojen kirjaaminen olisi myös hyvä tehdä suoraan ÄYLT-lomakkeelle. Kun kirjaus dokumentoitu, konsultaatio sujuu helpommin ja nopeammin. Kirjauksen voi myös aloittaa fraasin mukaisesti koneelle, mutta se ei välttämätöntä. Kirjauksen järjestelmään voi tehdä myös jälkeenpäin, tärkeintä on, että fraasin mukainen kirjaus löytyisi hoitolehdeltä.

Konsultaatiopuhelu päivystyksen hoitajalle Kun konsultaatiopuhelu soitetaan Carean päivystykseen; sairaanhoitajan numero on silloin 24/7 aina sama; 020 633 2229 Huomioi kuitenkin oman yksikkösi ohjeistukset konsultaatiokäytännöistä. Eri toimijoilla on erilaisia käytäntöjä. Konsultaatiokeskustelussa päivystyksen hoitaja voi tehdä täsmentäviä kysymyksiä sen vuoksi on tärkeää, että etukäteen tehdyistä havainnoista ja testeistä olisi kirjaus ÄYLTlomakkeella valmiina. Lomake ohjaa hyvin täsmentämään muuttunutta terveydentilaa. Huom! Erota hätätapaukset. Päivystyksen hoitaja näkee kirjauksen jo puhelun aikana, silloin kun se on tehty.

Tärkeää huomioitavaa konsultaatioihin/kirjauksiin liittyen Ikäihmisen äkillisesti sairastuessa syy voi johtua monista eri syistä. Sen vuoksi ei voi luottaa esim. pelkkään positiiviseen virtsan stix vastaukseen. Konsultoidessa sairaanhoitajaa päivystyksessä ei ole hyvä pyytää pelkkää reseptiä esim. kertomalla, että asiakkaalla VTI. Diagnoosin tekeminen on aina lääkärin tehtävä. Lääkäri tekee kaikkien tutkimustulosten ja aiemman historian perusteella päätökset. Esim. huono olo ja selittämättömät kivut voivat johtua myös vakavammasta sairaudesta, vaikka esim. virtsan stix tulos olisikin positiivinen eli ei välttämättä selitä todellista sairautta. Lääkäri voi pyytää myös siirtämään asiakkaan päivystykseen lisätutkimuksia varten. Täytetyn lomakkeen avulla konsultaatiokeskustelu on sujuvaa. Lomake on koottu yhdessä lääkärien kanssa ja siinä on otettu kattavasti huomioon mitä asiakkaalta / ikäihmiseltä tulee selvittää siinä vaiheessa, kun terveydentila äkillisesti muuttuu.

Konsultaatiot ja kirjaukset päivystyksen näkökulmasta - kokemuksia Puheluita tulee n. 1-4/vuoro eli 3-12 / pvä. Yöllisiä konsultaatioita todella vähän. Jos puhelimeen ei heti päivystyksestä vastata -> soitto samaan numeroon uudelleen pienen ajan kuluttua. Myös päivystyksen hoitajat voivat soittaa takaisin. Konsultaatiopuhelun tullessa päivystykseen > kokemuksien mukaan lomaketta on täytetty vaihtelevasti. Mikäli esim. mitään selvityksiä / pikavieritestejä ei ole etukäteen tehty, hoitaja on voinut pyytää esim. ottamaan virtsakokeen, verenpaineen ja/tai lämmön / pika-testejä. Näiden jälkeen on sovittu uusi konsultaatiopuhelu. Ambulanssilla saapuvilla potilailla, jotka sijoittuvat päivystyksessä tarkkailuun hoitolehti usein tulostettu mukaan. Jonkin verran esiintynyt edelleen tietämättömyyttä mallin käytöstä? Yhteistyö on sujunut hyvin ja keskustelut olleet ammatillisia

Kirjaus HOITO-lehdelle Fraasin mukaiset kirjaukset hoitolehdelle ovat hyvin informatiivisia myös silloin, jos potilas siirtyy sairaalassa jatkohoitoon osastolle. Tärkeää on, että osastoilla hoitajat ja lääkärit hyödyntävät hoitolehden tekstiä, josta mm. aiempi toimintakyky tulee hyvin esille. Kirjaus on tärkeää tehdä, vaikka ei esim. konsultaatiopuhelua tehtäisi, esim. jos tilanne menee ohi. Terveydentilassa kuitenkin tapahtunut äkillinen muutos hetkellisesti. Tilanteen mahdollisesti toistuessa, kirjaus aiemmasta on tärkeä hoidon jatkuvuus toteutuu.

Yhteistyön ja yhteisten käytäntöjen tärkeys Yhteistyötä ja kehittämistä jatketaan koko Etelä-Kymenlaakson alueella. On tärkeää, että malli, jonka olemme yhdessä kehittäneet pitkään ja käyttäneet hyvin tuloksin ei unohdu. Tulevaisuudessa selviämme paremmin sosiaali- ja terveydenhoidon alueen paineissa, mikäli kehitämme edelleen juuri tämäntyyppisiä palveluja yhteistyössä yli organisaatiorajojen. Tärkeä pyrkimys on jatkossa edelleen juurruttaa mallia käytäntöön. On tärkeää, että jokainen kantaa mallin käytöstä vastuuta ja perehdyttää myös uudet työntekijät mallin käyttäjiksi. Esimiehillä on myös suuri rooli pitää yllä keskustelua mallin käytöstä ja käydä tilanteita yksiköissä läpi osaamisen kehittämisessä hyväksi koettu toimintatapa. Raportointijärjestelmä esimiehen tärkeä työkalu seurantaan ja arviointiin. Yhteistyö eri organisaatioiden ja alueiden välillä on vuosien varrella kehittynyt hyvin ja verkostoituminen on näin jatkossakin helpompaa.

JATKOTYÖSKENTELY Voimme hyvin todeta, että olemme edenneet hyvin kohti yhteistä päämäärää. Tavoitteena edelleen saada tämä yhdessä kehitetty malli juurtumaan pysyväksi toimintatavaksi. Olemme saaneet jo ison laivan kääntämään suuntaa vuosien työskentelyn seurauksena. Jotta saadaan se lopullisesti käännettyä, tarvitsemme edelleen vahvaa yhteistyötä sekä verkostoitumista. KIITOS!