Naantali - kohti tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kultarantaa NAANTALIN KAUPUNGIN KOULUJEN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA

Naantali - kohti tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kultarantaa NAANTALIN KAUPUNGIN KOULUJEN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA

Sisällysluettelo 1 Taustaa...1 1.1 Visio...1 1.2 Opetussuunnitelmista tietostrategioihin...2 1.3 OPE.FI-hanke, sen tavoitteet, sisällöt ja laajuus...2 1.3.1 OPE.FIn kolme porrasta...3 1.4 Tilanne Naantalin kaupungin kouluissa...4 1.4.1 Opettajakysely...4 1.4.2 Laitteet...5 2 Oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen tavoitetaso ala-asteen ja peruskoulun päättyessä...6 3 Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen...6 3.1 Tausta...6 3.2 Tavoitteet...6 3.2.1 Äidinkieli...6 3.2.2 Matematiikka...8 3.2.3 Biologia ja maantieto...8 3.2.4 Fysiikka...8 3.2.5 Kemia...9 3.2.6 Kuvataide...9 3.2.7 Käsityö...9 3.2.8 Oppilaanohjaus...10 3.2.9 Vieraat kielet...10 4 Henkilöstön koulutussuunnitelma...10 4.1 Täydennyskoulutuksen taso 1.1.2004...10 4.2 Täydennyskoulutus käytännössä...10 4.3 Koulutuksen tasojen sisällöt...11 5 Laitteet, ohjelmistot, tilat ja kalusteet...12 6 Koulun tietotekniikan tekninen tuki...13 6.1 Palvelimet...13 6.2 Työasemat...14 6.3 Tilastot ja tietokannat...14 6.4 ldap...14 6.5 Työasemien asennus ja ylläpito...14 6.6 Roundup...14 6.7 Postituslistat...15 7 Koulun tietotekniikan pedagoginen tuki...15 7.1 Yleiset periaatteet...15 7.2 Nykytilanne ja strategian toteuttamisaikataulu...15 8 Koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen...16 8.1 Yleinen koulutoimen tiedottaminen...16 8.2 Koulun sisäinen tiedottaminen...16 8.3 Koulun ulkoinen tiedottaminen...16 9 Arviointi...16 9.1 Strategian SWOT-analyysi...16 9.2 Suunnitelmaan sisältyvien riskien arviointi...17 9.3 Päivitystarpeen arviointi...18

1 Taustaa 1.1 Visio Opetusministeriö asetti 21.12.1998 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaksi vuosille 2000 2004. Visiona oli, että vuoteen 2004 mennessä Suomi on maailman kärkimaiden joukossa oleva osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskunta. Menestys perustuu kansalaisten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja kehittää omaa osaamistaan sekä käyttää laajasti tietovarantoja ja koulutuspalveluja. Tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa on vakiintunut. Tietoyhteiskuntakehityksen vision toteutuminen edellyttää, että yhteiskunnan tekninen ja sisältöperusta rakennetaan sellaiseksi, että se on opetuksen ja tutkimuksen käytössä ja tukena mahdollisimman esteettä. Tekniikkaa on myös osattava käyttää mahdollisimman hyvin. Uudet osaamisvaatimukset edellyttävät elinikäisen oppimisen periaatteen pikaista ja laaja-alaista soveltamista koko koulutusjärjestelmään, jotta kansalaiset motivoituisivat ja oppisivat hallitsemaan, jäsentämään, arvioimaan ja jalostamaan kasvavaa tiedon tulvaa ja siten hyödyntämään tekniikan uusia mahdollisuuksia. Verkottuva yhteiskunta ja talous tuovat mukanaan uusia tapoja järjestää opetusta ja välittää kulttuuria. Koko kulttuurinen tuotantojärjestelmä hakee uusia uomia, joita on viitoitettu mm. opetusministeriön Kulttuuriteollisuustyöryhmän raportissa. Uusien oppimateriaalien tuotanto ja jakeluteiden avaaminen vaatii huomattavia rakenteellisia ja säädöspohjan uudistuksia, toimijoiden koulutusta sekä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tietoyhteiskuntaa voidaan rakentaa kestäväksi vain vahvaan tutkimukseen perustuen. Yhteistyö toimii eri hallinnonalojen ja eri sektoreiden välillä. Naantali 2010 Naantalin visiossa tietoyhteiskunnan kehittyminen on nopeaa ja teknisten apuvälineiden käyttäminen ulottuu yhteiskunnan joka tasolle. Koulun tehtävänä on tarjota kaupunkilaisille riittävät valmiudet toimia tasavertaisina kansalaisina yhteiskunnassa myös tietotekniikan osalta. Uusien asuntoalueiden, mahdollisen teknologiarakentamisen, sataman toiminnan kasvun ja liikenneyhteyksien parantumisen myötä on varauduttava uusien työpaikkojen syntyyn ja asukasluvun kasvuun. Naantalissa on arvioitu olevan vuonna 2010 n.14 500 asukasta. Kouluikäisten määrä lisääntyy aikaisempaa hitaammin ja vanhusväestö lisääntyy. Oppilasmäärät painottuvat eri tavoin eri kaupunginosissa. Tietotekniikan jokapäiväistyminen ja sen opetuksen toteuttaminen vaatii lisäresursseja, vähintään yhden vuosiviikkotunnin opetuksen tuntiresursseihin. Lukion laajennus on ajankohtainen lähitulevaisuudessa. Mahdollisten ala- ja yläkoulujen laajentamiseen tai rakentamiseen on myös oltava valmiuksia. Verkottuminen muiden oppilaitosten kanssa ja kansainvälinen yhteistyö kehittyvät nopeasti. Kodin ja koulun välinen yhteistyö erilaisin teknisin tavoin kehittyy nopeasti. Yhteistyö paikallisen yrityselämän ja oppilaitosten kanssa vahvistuu. Teknologian ja laitteiston kehittymisen myötä uusi viestintäteknologia antaa laajempia mahdollisuuksia tietoyhteiskunnan kehittymiselle. Turun kaupungin langaton SPARK-verkkoyhteys on jo olemassa Naantalin kaupungintalon tiloissa. 1

Väestörakenteen muuttuessa aikuiskoulutuksen myös tietotekniikan opetuksessa kasvaa. 1.2 Opetussuunnitelmista tietostrategioihin Perusopetuksen opetussuunnitelmat vastaavat verrattain huonosti teknisen ja tietoyhteiskuntakehityksen vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Opetussuunnitelmien perusteiden uudistus on tästä näkökulmasta ajankohtainen. Kaikilla oppilaitostasoilla opetussuunnitelmien arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaitosten verkottumisen mahdollisuudet. Hajautuneen asiantuntemuksen hyödyntäminen opetuksessa vaatii entistä enemmän strategista suunnittelua ja yhteistyötä eri osapuolien välillä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategioilla tarkoitetaan niitä toimintamalleja, joiden avulla kehitetään oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian tulee painottua opetuksen laadun kehittämiseen laaja-alaisesti. Strategian keskeisiä piirteitä ovat jatkuva kehittäminen ja organisaation toimintaprosessin arviointi. Tietostrategia voidaan ulottaa oppilaan tasolla oppimisstrategiaksi, jossa oppilas itse asetettujen tavoitteiden kautta pyrkii parantamaan oppimisensa laatua. Näin opiskelija ja oppilaitos pyrkivät tietoisesti parantamaan opiskelu- ja toimintatapojaan. Yhteistyötä opetuksen, hallinnon ja tekniikan asiantuntijoiden kesken tehostetaan kaikissa oppilaitoksissa. Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian. Yleissivistävien oppilaitosten valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet arvioidaan ja uudistetaan. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden uudistamisessa otetaan huomioon teknisen ja tietoyhteiskuntakehityksen vaatimukset. Tuetaan hankkeita ja yksiköitä, joissa hyödynnetään vahvasti tutkimus- ja kehittämistyön sekä koulutuksen välistä yhteyttä. Tuetaan hankkeita, joissa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisyksiköt verkottuvat tiiviimmin keskenään. Tuetaan kuntatason tietostrategioiden kehittämistyötä oppilaitosten aseman selkiyttämiseksi kuntien tietostrategioissa ja osana paikallisen ja hallintokuntien rajat ylittävän tietoyhteiskuntastrategian kehittämistä. Tuetaan kuntien välistä oppilaitosten tietostrategiayhteistyötä. Tuetaan hyvien käytäntöjen levittämistä. 1.3 OPE.FI-hanke, sen tavoitteet, sisällöt ja laajuus "Strategiakauden tavoitteena on, että yli puolella kaikista opetustoimen henkilöistä on hyvät valmiudet tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen ja lisäksi huomattavalla osalla opettajista on vähintään perusvalmiudet." Tavoitteen toteuttamiseksi käynnistettiin OPE.FI-hanke vuosiksi 2000-2004. Sen tavoitteiksi asetettiin: 1. Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian. Opettajankoulutuslaitokset laativat strategian vuoteen 2001 mennessä. 2. OPE.FI jäsentää ja selkeyttää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perus- ja täydennyskoulutusta. Tätä varten on määritelty kolmiportainen osaamistaso. Koulutuksen selkeyttämisen ohella OPE.FIn rakenne helpottaa seurantaa ja arviointia. 2

3. OPE.FIn kolmiportaisen osaamistason mukaiset koulutuksen määrälliset tavoitteet ovat: OPE.FI I -koulutukseen osallistuu 7 500 henkilöä OPE.FI II -koulutukseen osallistuu 35 500 henkilöä OPE.FI III -koulutukseen osallistuu 9 000 henkilöä Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian mukaan tavoitteena on, että kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian, opettajankoulutus-laitokset kuitenkin jo vuoteen 2001 mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että koulutus tukee työyhteisön eri henkilöstöryhmien yhteistyötä oppilaitoskulttuurin ja opetussuunnitelman kehittämiseksi. Yhteisötason merkitystä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä on korostettava. Lukuisissa koulutus- ja kehittämishankkeissa on todettu, että oppimiskulttuurin laaja-alaisten muutosten aikaansaamiseksi on tärkeää, että koko opettajayhteisö tai ainakin suuri osa siitä sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin ja saa kehittämistyön edellyttämät valmiudet. Täydennyskoulutus ei näin ollen voi olla vain yksittäisen opettajan ammattitaidon kehittämistä. Koulutuksen tulee palvella koko työyhteisöä. Tavoitteena on, että koulutus tukee työyhteisön eri henkilöstöryhmien yhteistyötä oppilaitoskulttuurin ja opetussuunnitelman kehittämiseksi. Tärkeää on, että laatiessaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaansa oppilaitos liittää siihen henkilöstönsä kehittämissuunnitelman, jossa on otettu huomioon täydennyskoulutuksen näkökulma. Erityisen tärkeänä on pidettävä sitä, että koulutusratkaisut ovat siten suunnitellut, että ne tukevat oppilaitoksia niiden laatiessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiansa vuoteen 2002 mennessä. Oppilaitosjohdon osallistumisella koulutukseen on tällöin tärkeä merkitys. Tehtäessä ratkaisuja koulutukseen osallistujista edellytetään osallistujien taustayhteisöiltä sitoutumista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyöhön. OPE.FIn toteutusratkaisut tulee mahdollisuuksien mukaan kytkeä kiinteästi opetushallituksen vastuulla olevaan muiden koulutuspoliittisten painopiste-alueiden täydennyskoulutukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen kehittäminen ja työelämäyhteistyö. Varsinkin OPE.FIn kolmannen vaiheen toteutuksessa tulee suosia sellaisia ratkaisuja, joissa opettajille tarjoutuu mahdollisuuksia perehtyä media- ja tietotekniikan alan yrityksiin ja niissä tehtävään työhön. On otettava huomioon myös se, että tietoyhteiskunta edellyttää myös uusien ammattilaisryhmien synnyttämistä kouluihin ja oppilaitoksiin. Kaikkia tieto- ja viestintätekniikan mukanaan tuomia haasteita ei voida sälyttää kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen asiantuntijoille, joita opettajat ovat ensisijaisesti. On välttämätöntä, että tietostrategian toimeenpanossa selkiytetään pedagogisen, teknisen ja hallinnollisen tukihenkilöstön roolia oppilaitoksissa. 1.3.1 OPE.FIn kolme porrasta Opetushenkilöstön keskeiset tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, opetuskäytön taidot ja erityisosaamisen alueet määritellään OPE.FIn kolmiportaisena koulutus-jatkumona. OPE.FI I: Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, jotka jokainen opettaja hallitsee: tietokoneen yleisimpien käyttömahdollisuuksien ja käyttöliittymää koskevien käsitteiden tuntemus tekstinkäsittely Internet-selaimen käyttö ja sähköpostin perusominaisuuksien hallinta 3

audio- ja videolaitteiden opetuskäyttö matkaviestimien perusominaisuuksien hallinta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön periaatteiden tuntemus. OPE.FI II: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot, jotka puolet opetushenkilöstöstä hallitsee: OPE.FI I:n taidot sähköpostin, WWW-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö opetussisältöihin liittyvä osaaminen: työvälineohjelmat, opetussovellukset, oman sisältöalueen digitaalisen oppimateriaalin tuntemus, oppimateriaalin tuottamisen periaatteet; tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön sovellukset - taito seurata välineiden ja ohjelmistojen kehittymistä tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien tuntemus. OPE.FI III: Erityisosaamisen alueita, jotka 10 % opetushenkilöstöstä hallitsee, ovat esimerkiksi: OPE.FI II:n taidot sisältökohtaiset ja ammattialakohtaiset sovellukset; esimerkiksi kuvan käsittely, mediavalinnan tuntemus, laaja etäopiskeluvälineiden käyttö, ammattisimulaatiot - oman opetusalan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön syvällinen asiantuntemus, vahva pedagoginen käyttötaito, taito opastaa kollegoja sekä toimia kouluttajana, oppilaitosyhteisön kehittäjänä sekä osana asiantuntijaverkostoa tietotekniikan erityisalueet, esimerkiksi ohjelmointi digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen oppilaitoksen tietohallinnon edellyttämät tiedot ja taidot taito ennakoida ja tutkia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioita opetuksessa. OPE.FI I-III on kokonaislaajuudeltaan vähintään 15 opintoviikkoa. OPE.Fin ensimmäisen vaiheen sisällöt vastaavat yhden opintoviikon opintoja ja toisen vaiheen sisällöt 3-5 opintoviikon laajuisia opintoja. Koulutus suoritetaan yhden vuoden aikana. 1.4 Tilanne Naantalin kaupungin kouluissa 1.4.1 Opettajakysely Keväällä 2002 Naantalin kouluissa toteutettiin tieto- ja viestintästrategiaan liittyvä WWWpohjainen kysely (ks. liite1) yhteistyössä Turun kaupungin TOP-keskuksen ja Kysely.comin kanssa. Kyselyllä pyrittiin selvittämään opettajien käyttötaitoja, laitteistojen käyttöastetta sekä tukipalveluiden ja hankintojen toimivuutta. Kyselyn ajankohta oli sellainen, että työväenopiston opettajista tavoitettiin vain murto-osa, joten heidät jätettiin pois tulosten analyysistä. Tavoitteena oli, että jokainen opettaja vastaisi kyselyyn. Koulujen tukihenkilöitä kehotettiin tukemaan ja kannustamaan opettajia. Valitettavasti joissakin kouluissa vastausprosentti jäi kuitenkin jostain syystä varsin alhaiseksi eli 100%:n tavoitearvosta jäätiin melkoisesti! 4

Koulu Vastanneet Opettajia Vastaus-% Karvetti 11 13 85 % Kultaranta 2 3 67 % Kuparivuori 10 19 53 % Lietsala 11 12 92 % Taimo 9 13 69 % Maijamäki 23 48 48 % Suopelto 21 26 81 % Lukio 16 18 89 % Naksola 14 25 56 % Yhteensä 117 177 66 % Taulukko 1: Kyselyyn vastanneiden määrät ja vastausaktiivisuus. WWW:ssä olevien tulosten lisäksi kyselyn tuloksista on tulkittu opettajien tämän hetkinen Ope.fi taso. Käyttötaitokysymykset laadittiin siten, että niissä noudatettiin Ope.fi:n mukaista kolmiportaisuutta. Tuloksia tulkittaessa on oletettavaa, että ne jotka eivät ole kyselyyn vastanneet, ovat Ope.fi 0 tasolla. Tätä olettamusta onkin käytetty. Opettajakunnan Ope.fi tasot on esitetty liitteen 2 kaaviossa. Tuloksista nähdään, että koulutuspuolella töitä riittää. Keväällä 2002 aloittikin joukko opettajia opiskelun Ope.fi kouluttajakoulutuksessa. Heidän roolinaan on ollut omissa kouluissaan 100%:n Ope.fi 1 tason saavuttaminen. Vaativampien kahden tason suhteen tarvitaan varmasti ulkopuolista opettajien koulutusta. Opettajien koulutustoiveista on esitetty kaavio liitteessä 3. Kyselyn lopussa olleesta vapaamuotoisten kommenttien kentästä poimituista vastauksista on koottu joukko liitteeseen 4. Näiden joukosta nousee esille selkeästi opettajakunnan halukkuus kouluttautumiseen ennemminkin työ- kuin vapaa-ajalla. Muista kommenteista todettakoon useasti esiin noussut IT-alan raju kehitysnopeus; muutamia vuosia sitten suoritetut kurssit eivät enää tue nykypäivän tilannetta. Toisaalta päivittäin käyttämättömät taidot ruostuvat nopeasti. Kyselyssä tiedusteltiin myös opettajien tyytyväisyyttä nykyisiin tukipalveluihin ja ylläpitoon sekä kouluissa tehtäviin tietokonelaite- yms. hankintoihin. Tulokset on esitetty liitteessä 5. 1.4.2 Laitteet Valtakunnallinen tavoite koulujen tietokonemäärissä suhteutettuna koulun oppilasmäärään määritellään seuraavan taulukon mukaisesti: Kouluaste Opp./kone Alakoulu 10 Yläkoulu 7 2. aste 5 Taulukko 2: Tietokoneiden määrien valtakunnallinen tavoite kouluasteittain. Naantalissa on viime vuosina tehty paljon työtä ja investointeja edellä mainittujen tavoitearvojen saavuttamiseksi. Laitekanta on melko uutta ja laitteiden määrää pyritään vuosittain kasvattamaan. Myös kouluissa samoin kuin muissakin yksiköissä pyritään noin viiden vuoden kiertoon. Tämä kiertoaika toki aiheuttaa koulukohtaisesti eriarvoisia tilanteita viisi vuotta vanhojen tietokoneiden ollessa jo vanhoja laitteita. Liitteessä 6 on esitetty raportti tietokannasta, jota ylläpidetään koulujen tietokoneista. Raportissa on tilanne huhtikuulta 5

2004. Raportista ilmenee tietokoneiden määrä eri kouluissa jaoteltuna opetuskäyttöön ja lähinnä kanslioissa ja opettajainhuoneissa olevien koneiden hallintokäyttöön. 2 Oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen tavoitetaso ala-asteen ja peruskoulun päättyessä Tietotekniikkaa käytetään oppimisen työvälineenä. Tärkeimpiä osa-alueita ovat laitteen käyttö ja tiedonhallinta, tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, grafiikan käyttö ja internetin palvelut. Työvälineiden oppimisen painopiste on luokilla 1 6. Luokilla 1 6 TVT:n opetus tapahtuu oppiaineisiin integroituna. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan vähintään yksi vuosiviikkotunti/perusopetusryhmä lisäresurssia. Luokilla 7 9 TVT liitetään teemojen avulla osaksi jokaisen oppilaan oppimistapahtumaa. Tämän jälkeen tietotekniikan hallintaa vahvistetaan käyttämällä sitä aktiivisesti eri oppiaineissa. Yksityiskohtaiset taitotasot on määritetty vuosiluokittain. Tavoitteena on, että oppilas hallitsee liitteessä 7 kuvatut taidot peruskoulun päättövaiheessa. 3 Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen 3.1 Tausta Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä on toteutettu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Siinä annetaan esimerkkejä, millä tavalla tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää kussakin oppiaineessa. Tämä on osa Naantalin kaupungin tieto- ja viestintästrategiaa. 3.2 Tavoitteet Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteista 2004 poimitut, tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat lainaukset on merkitty oppiaineittain kursiivilla. Sen alapuolella on suuntaaantavia ehdotuksia, miten OPS:n tavoitteita voitaisiin toteuttaa Naantalissa tieto- ja viestintätekniikan osalta eri aineissa ja luokka-asteilla. Tätä dokumenttia tulee päivittää jatkuvasti. 3.2.1 Äidinkieli Luokat 1 2 o osaa tuottaa omaa tekstiä tietokoneella 1.LK (esimerkkejä) oma nimi (tulostetaan esim. naulakkoon, pulpettiin ) piirros kummioppilaalle piirto-ohjelmalla äitienpäivä kortti, johon oma runo tekstinkäsittelyllä ja piirto-ohjelmalla tehty kuva (väritetään lopuksi, jos ei väritulostinta?) omien tarinoiden puhtaaksi kirjoittaminen kutsu 2.LK (esimerkkejä) omia tarinoita ilmoituksia/tiedotteita piirto-ohjelmaa (esim. tarinoiden kuvitukseen) kutsut runot 6

Luokat 3 5 viestit (äidille, kaverille, opettajalle.) o saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla runot kutsut uutiset tietotekstit kirjeet tarinat => prosessikirjoittaminen kuvatekstit, otsikot luokkalehti sanalaatikot o oppii käyttämään viestinnän välineitä (videokamera, digitaalikamera, internet) näytelmien ja erilaisten esityksien videointi + esittäminen digitaalikamera esim. luokkaretkillä, juhlissa ja muissa tapahtumissa internetin käyttöä tiedonhaussa (esitelmät, kirjat, kirjallisuus) tekstin ja kuvien yhdistäminen (esim. otetaan kuva digitaalikameralla ja tuodaan kuva tekstinkäsittelyohjelmaan) o yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkosta ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti esim. etsi Peppi Pitkätossu tai Astrid Lindgren kuvien hakeminen o pystyy etsimään tietoa sähköisistä lähteistä kirjastoissa vierailut lähikirjastoon, opastavat mielellään o löytää pääasiat myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia => multimedia esim. haetaan tietoa internetistä (kirjailijat, kirjat, jne.) multimedian (internet, cd-romput) tutkiminen ja tiedon haku o oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti toteutuu edellä mainituilla tavoilla, opettajan ohjauksessa Luokat 6 9 o saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisen valintoja mainosten tarkastelu o omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä taitojen arviointia päiväkirja täyttäminen puhelimen käyttö ja mahdollisuudet, hyvät tavat o erilaisten tekstien kirjoittamista tietotekniikkaa hyödyntäen vrt. 3 5 tutkielmat o tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia 7

tutkielmat o osaa käyttää tietoverkkoja o pystyy tuottamaan tekstinsä tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä esitelmä sanaristikot 3.2.2 Matematiikka Luokat 1 9 o tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa 1. - 2.LK (esimerkkejä) geometrisia muotoja piirto-ohjelmalla, integraatio kuvataiteisiin matikkaohjelmat ja pelit (esim. Moppi, www sivujen pelit jne.) numeroiden hahmoja piirto-ohjelmalla 1.lk:n syksyllä (hiiren käyttö) 3. 9. LK (esimerkkejä) geometrisia muotoja piirto-ohjelmalla, integraatio kuvataiteisiin matikkaohjelmat ja pelit (esim. Moppi, www sivujen pelit jne.) diagrammien, taulukoiden lukeminen (tekeminen) verkon tarjoamat materiaalit 3.2.3 Biologia ja maantieto Luokat 5 6 o osaa tulkita sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä kasvien, eliöiden kuvaaminen digitaalikameralla ryhmätyöt tiedonhankinta, esim. valtiot; myös kuvien haku Luokat 7 9 o oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan sähköisiä viestimiä o oppilas tulkitsee tietoverkossa olevaa tietoa o opetuksen tavoitteina on antaa oppilaalle valmiudet hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia esitelmät, tutkielmat ja niiden julkaiseminen internetissä tiedonhaku verkko-opetusmateriaalit linkkikirjastot 3.2.4 Fysiikka Luokat 7 9 o Tulosten käsittelyä, esittelyä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen 8

Ecelillä tehtävät esitykset esim. diagrammit linkkikirjastot verkon tarjoamat materiaalit 3.2.5 Kemia Luokat 7 9 o oppilas oppii käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä linkkikirjastot verkon tarjoamat materiaalit 3.2.6 Kuvataide Luokat 1 4 o video- ja digitaalinen kuva o tietokonepelien visuaalisten viestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista 1. 2. LK (esimerkkejä) tarkastellaan kuvia ja videointeja esim. juhlista, retkistä yms. tapahtumista esim. lelupäivinä tarkastellaan tietokonepelejä, ikärajoituksia ja keskustellaan niistä 3. 4. LK (esimerkkejä) virikekuvat pienimuotoisen elokuvan tekeminen integroituna esim. äidinkieleen Luokat 5 9 o hyödyntämään sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä internet o digitaalinen kuvaus digikameran käyttöä o oppilas osaa hyödyntää internetin kulttuuripalveluja Naantalin kaupungin kirjaston www-pohjainen varaus- ja lainausjärjestelmä, museot, taiteilijat, tapahtumat o mediateknologian perusteita: digitaalista kuvankäsittelyä kuvankäsittelyä o osaa ohjatusti käyttää tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteenä tiedonhaku kuvataiteista; tapahtumista, historiasta, taiteilijoista 3.2.7 Käsityö Luokat 1 4 o oppilas tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä 1. 2. LK: (esimerkkejä) 9

kuva piirto-ohjelmalla, joka tulostetaan ja ommellaan etupistoin kuva piirto-ohjelmalla, joka siirretään ohkolevylle, pannunaluselle, tauluun 3. - 4. LK (esimerkkejä) piirto-ohjelmalla tehtyä suunnitelmaa verrataan valmiiseen työhön tehdään esim. ympyrä piirto-ohjelmalla, jota hyödynnetään työssä Luokat 5 9 o teknisen työn sisältöihin kuuluu tietotekniikan sovellukset suunnittelussa 3.2.8 Oppilaanohjaus Luokat 1 9 o oppilas oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia www.mol.fi/tyonhaku = työministeriön kotisivut www.opintoluotsi.fi = ohjauksen portaali 3.2.9 Vieraat kielet Luokat 7 9 o oppilas oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä verkkolehtien lukeminen ja tarkastelu oppikirjojen kotisivut sanakirjat aidon kohdekielisen materiaalin käyttö verkossa olevien kielten harjoitusten tekeminen kielten opetusohjelmin käyttö oppilaan oman oppimateriaalin tuottaminen 4 Henkilöstön koulutussuunnitelma Naantalin kaupunki on sitoutunut kehittämään oppilaitoksissaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä varmistamalla opettajille OPE.FI I-tasoiset valmiudet. Koululaitos on nimennyt opettajista koulukohtaisesti paikallisohjaajat, jotka oppilaitoksissa ohjaavat muita opettajia OPE.FI I-tasolle. 4.1 Täydennyskoulutuksen taso 1.1.2004 OPE.fi koulutus on käynnissä perusopetuksen kohdalla koulutus on pääosin toteutunut I-tason osalta OPH:n tavoitteiden mukaisesti > II- ja III-tason koulutus käyntiin 2004 aikana ja päätökseen 2006 lukiossa on tarkoitus käynnistää koulutus pikaisesti I-tasolta alkaen 2004 4.2 Täydennyskoulutus käytännössä varmistetaan, että kaikki opettajat ovat säännöllisesti tvt-koulutuksen piirissä ja huolehditaan siitä, että koulutusmäärärahat vastaavat koulutustarpeita (tietä- 10

myksen päivitys, täsmäkoulutus, johtajat ja rehtorit vastuussa, työnantaja turvaa virkavapaus- ja sijaisjärjestelyt) kannustetaan opettajakuntia, /-ryhmiä hankkimaan yhdessä koulutusta opettajien tvt-koulutuksessa keskitytään pedagogiseen soveltamiseen, kehittämiseen ja oman opetusmateriaalin tuottamiseen sidotaan kaikki koulutus osaksi opettajan omaa koulutyötä, koulutustilanteissa opettajat opettavat opettajia 4.3 Koulutuksen tasojen sisällöt OPE.FI I: Tietokoneen yleisempien käyttömahdollisuuksien ja -liittymää koskevien käsitteiden tuntemus Tekstinkäsittely Internet-selaimen käyttö ja sähköpostin perusominaisuuksien hallinta Audio- ja videolaitteiden opetuskäyttö Matkaviestimien perusominaisuuksien hallinta Oman koulun ohjelmien ja välineistön tuntemus Naantalin opiston tarjoamat kurssit työnantajan kustantamina OPE.FI II: OPE.FI I:n taidot Sähköpostin, WWW-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö Opetussisältöihin liittyvä osaaminen: työvälineohjelmat, opetussovellukset, oman sisältö-alueen digitaalisen oppimateriaalin tuntemus, oppimateriaalin tuottamisen periaatteet Taito seurata välineiden ja ohjelmien kehittymistä Tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien tuntemus Naantalin opiston tarjoamat kurssit työnantajan kustantamina OPE.FI III: OPE.FI II:n taidot Sisältökohtaiset ja ammattialakohtaiset sovellukset; esimerkiksi kuvankäsittely Viestintätekniikan opetuskäytön syvällinen asiantuntemus, vahva pedagoginen käyttötaito Taito opastaa kollegoja sekä toimia kouluttajana, oppilaitosyhteistyön kehittäjänä sekä osana asiantuntijaverkostoa Tietotekniikan erityisalueet, esimerkiksi ohjelmointi Digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen Oppilaitosten tietohallinnon edellyttämät tiedot ja taidot Taito ennakoida ja tutkia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioita opetuksessa Perustason koulutus (OPE.FI I) syksyllä 2001 on Naantalin paikallisohjaajille TOP-keskuksessa käynnistetty yhteistyössä Heinolan OPEKOn kanssa OPH:n kustantama OPE.FI III-tasoinen OPE.FI I-tason paikallisohjaajavalmiuksiin tähtäävä koulutus, jonka seurauksena Naantalissa ohjaajat pitävät 1 ov:n laajuista perustason koulutusta omissa kouluissaan perustason koulutus tullee hoidetuksi em. menetelmin varsin kattavasti (OPH:n tavoite on 100% vuoden 2004 loppuun mennessä), kun otetaan huomioon, että 11

uusilla opettajauraansa aloittelevilla opettajilla on jo opettajankoulutuksen ym. kautta perustaidot työelämään siirtyessään. Soveltajatason koulutus (OPE.FI II) OPE.NLI:n tavoite on, että n. 50 %:lla opettajista olisi vuoteen 2006 mennessä OPE.FI II-tason taidot näihin taitoihin kuuluu kyky soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa ja siihen liittyviä sisältöjä omaan opetukseen soveltajatason osaamissisältö muotoutuu jokaisen opettajan omien tarpeiden, oman opetustyön ja opetussuunnitelman mukaan Tuottaja-/kehittäjätason koulutus (OPE.FI III) OPE.NLI:n tavoite on, että n. 20 %:lla opettajista olisi vuoteen 2006 mennessä OPE.FI III-tason taidot näihin taitoihin kuuluu soveltamistaitojen lisäksi taito tuottaa ja julkaista verkossa opetukseen sopivaa materiaalia Visio tulevaisuudesta ja odotukset tieto- ja viestintätekniikan käytöstä tulee luonnollinen osa koulun toimintakulttuuria opettajat pääsevät koulutukseen silloin, kun se katsotaan tarpeelliseksi aloitteet tieto- ja viestintätekniikan käytön lisäämiseksi ja sen käyttämiseksi osana opetustyötä tulevat yhä useammin opettajilta (ja oppilailta) itseltään opettajien välinen yhteissuunnittelu ja opetus lisääntyy opetuskäytännöt monipuolistuvat ja valmius vastata muutoksiin sekä uudistuksiin lisääntyy 5 Laitteet, ohjelmistot, tilat ja kalusteet Tavoitteena on laitekannan saattaminen riittävälle tasolle sekä sen pitäminen riittävällä tasolla. Ohjelmistopolitiikan perusperiaate on käyttää työasemissa Windows-käyttöjärjestelmää, selaimena yleisimpiä www-selaimia ja sähköpostijärjestelmänä imap-postijärjestelmää, jota käytetään pääosin selaimen kautta. Työasemien tietoturva hoidetaan keskitetysti F- Securen virustorjuntaohjelmistolla sekä ohjaamalla ulkoinen verkkoliikenne välityspalvelimen ja palomuurin läpi. Toimistosovelluksista käytetään alakoulussa Microsoftin Works Suite ohjelmistopakettia sekä OpenOfficen esitysgrafiikkaohjelmaa, yläkoulussa ja lukiossa Microsoftin Office ohjelmistopakettia sekä kaikilla kouluasteilla Jascin PaintShopPro kuvankäsittelyohjelmaa sekä koulukohtaisia opetusohjelmia. Ohjelmaversioiden pitäminen ajan tasalla hoidetaan pääsääntöisesti ostamalla uuden hankittavan tietokoneen yhteydessä uusin käytössä oleva ohjelmalisenssi. Microsoftin tuotteiden kanssa on kuitenkin hyvä tutkia aika ajoin koulu- tai kuntatason SchoolAgreement sopimusten kannattavuutta. Hallintoverkon työasemissa käytetään edellisten lisäksi StarSoftin Primus kouluhallintoohjelmistoa. Tavoitteena on ko. ohjelman laajamittainen hyödyntäminen opettajan päivittäisenä työvälineenä. Kodin ja koulun välisen yhteydenpidon välineenä selvitetään kouluhallinto-ohjelman laajenemismahdollisuutta myös tähän suuntaan tai ns. kolmannen osapuolen tuotteiden soveltumista ko. tehtävään. Opetustiloissa tietokoneluokat muodostavat nykymallin mukaisina (12 16 oppilaskonetta sekä opettajankone, jossa dataprojektori) tietotekniikan opetuskäytön ytimen. Tätä täyden- 12

tämään tarvitaan tilaongelmia ratkaisemaan myös muita malleja, kuten tavallisiin luokkatiloihin helposti siirrettävät langattomat kannettavat tai ratkaisut, joissa koneet ovat tavallisessa luokkatilassa siten, että ne ovat helposti piilotettavissa ja esiin otettavissa. Lisäksi tavalliset luokkatilat tulisi varustaa opettajanpöydän ohjauspaneelilla hallittavalla multimediavarustuksella, jossa on tietokoneen lisäksi dokumenttikamera, data- ja videoprojektori sekä audiovisuaalisia opetuksen apuvälineitä. Siirtymävaiheessa ko. keskukset voisivat olla siirrettäviä yksiköitä. Opettajien työtiloja ja työasemien määrää tulee lisätä. Tavoitearvo työasemien määräksi suhteessa opettajien lukumäärään on 50%. Tarve ja tilat on selvitettävä koulukohtaisesti. Työpisteen ergonomiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pöytätilaa tulee saada vapautumaan papereille yms. oheismateriaaleille käyttämällä esimerkiksi litteitä näyttöjä ja näppäimistötasoja. Muissa tiloissa, mm. koulukirjastoissa pyritään Suopellon ja Maijamäen mallin mukaisiin mediateekkiratkaisuihin, jotta kouluissa on riittävästi tietokoneilla varustettuja työpisteitä. Tällaisten tilojen tehokkaan hyödyntämisen edellytyksenä on myös käytön valvonnan ja seurannan järjestäminen. Tulevissa kielistudioratkaisuissa pitää ottaa huomioon uudenaikaiset tietokonepohjaiset ratkaisut. Kaikissa tiloissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että laitteet ja kalusteet ovat työturvallisia ja sijoitettu niin, etteivät ne aiheuta työturvallisuusriskiä. Tavoitteena on ottaa yllä esiteltyjä ratkaisuja käyttöön enenevässä määrin kahden seuraavan vuoden aikana ja toteuttaa laajemmin vuodesta 2006 alkaen. 6 Koulun tietotekniikan tekninen tuki It-tekniikka pitää sisällään tietoverkot aktiivilaitteineen, palvelimet, työasemat, oheislaitteet ja ohjelmat. Tietoteknisen tuen perustehtävänä on vastata edellä mainittujen laitteiden ja ohjelmistojen mahdollisimman moitteettomasta toiminnasta sekä infrastruktuurin kehittämisestä. Teknisen tuen henkilöstön muodostavat yksi kokopäivätoiminen sivistystoimen itsuunnittelija, noin kolmasosan työajastaan it-tehtäviin käyttävät yläasteen opinto-ohjaaja ja lukion matemaattisten aineiden opettaja sekä ala-asteilla it-yhdyshenkilöinä toimivat luokanopettajat. Lisäksi palvelinten ylläpito on ulkoistettu Havoc Consulting Ay:lle. Sateenvarjomaisen henkilökentän perusrakenne on toimiva, mutta tarvetta on mikrotukihenkilölle, joka kiertäisi kouluja niissä olevia asennus- ja ylläpitotehtäviä tehden. Mikrotuki vapauttaisi toisaalta resursseja suunnitteluun ja koordinointiin, toisaalta poistaisi tarvetta erikoiskouluttaa it-yhdyshenkilöinä toimivia opettajia it-erikoisosaamista vaativiin tehtäviin, jotka ovat varsin kaukana opettajan toimenkuvasta. Seuraavissa kappaleissa on luetteloitu ylläpidon työnkuvan keskeisiä sisältöjä. Termejä ei ole lähdetty yksityiskohtaisesti selittämään. Lisäselitystä saa tarvittaessa teknisen tuen henkilöstöltä. 6.1 Palvelimet palvelinten käyttöjärjestelmänä Debian Linu palvelimia huhtikuussa 2004 16 kpl palvelinten palveluita o raid: levyjen kahdennus o nfs: levyjako o samba: tiedostojaot o lpd: tulostusjonot o imap + webmail: sähköpostit 13

o apache: www-palvelin o atd: varmuuskopioinnit o ldap, dhcp, dns, prserver, työaseman kirjautuminen toimialueelle o verkko-osoitteet dhcp-palvelimelta verkkokortin osoitteen perusteella o login.bat, config.pol, ntconfig.pol o profiilit palvelimelta o verkkoresurssit; henkilökohtaiset tallennuspaikat ja yhteiset foorumit 6.2 Työasemat työasemien käyttöjärjestelmät ja ohjelmat o Windows 98 tai Windows XP o Office 97, Office 2000 tai Office XP + WorksSuite o koulukohtaiset sovellukset ja opetusohjelmat 6.3 Tilastot ja tietokannat Naantali-net.ls tiedostossa ajantasainen tieto laitteista o palvelimet o työasemat o oheislaitteet o poistot o raportit Kaikki.ls tiedostossa kaikki käyttäjätiedot o kaikki oppilaat saavat henkilökohtaisen tunnuksen ja sähköpostiosoitteen alakoulun ensimmäisellä luokalla; hakemus ja käyttösäännöt liitteessä 8 o opettajat ja muu henkilökunta kouluittain o tietojen synkronointi Primus-kouluhallinto-ohjelman kanssa IT-tarvikkeet.mdb o kustannusten kohdentuminen oikein o raportointi talouspäällikölle o varastokirjanpito 6.4 ldap Lightweight Directory Access Protocol laitteiden, käyttäjien ja ryhmien hakemisto dc=naantali, dc=fi puu käyttäjien ja laitteiden perustaminen ja ylläpito yksi käyttäjätunnus koko verkkoalueelle vahvalla salasanapolitiikalla 6.5 Työasemien asennus ja ylläpito windowsupdate.microsoft.com keskitetyt ratkaisut o työasemien asennus imageista; boottikorput, DriveImage, Ghost o F-Secure; ylläpitokonsoli, päivitykset, asenna_tämä.bat, resetuid 6.6 Roundup www-pohjainen it-tukihenkilöstön keskitetty tehtävä- ja työluettelo 14

6.7 Postituslistat Postipalvelimella ylläpidetään postituslistoja koulujen henkilökunnan tavoittamisen helpottamiseksi. Huhtikuussa 2004 palvelimella olevat listat: opettajat@lists.naantali.fi rehtorit@lists.naantali.fi aa-rehtorit@lists.naantali.fi opot@lists.naantali.fi opettajat.maijamaki@lists.naantali.fi, vastaavasti muut koulut henkilokunta.maijamaki@lists.naantali.fi, vastaavasti muut koulut opettajat.mm-oph@lists.naantali.fi opettajat.erityisopetus@lists.naantali.fi henkilokunta.kosopo@lists.naantali.fi opettajat.kosopo@lists.naantali.fi yllapito@lists.naantali.fi oaj-hallitus@lists.naantali.fi oaj@lists.naantali.fi 7 Koulun tietotekniikan pedagoginen tuki 7.1 Yleiset periaatteet Pedagoginen tuki jakautuu: 1) IT-yhdyshenkilön antamaan tukeen 2) osaamisen jakamiseen kollegoiden kesken. Pedagogista tukea tarvitaan mm. uusien laitteiden ja opetusohjelmien käyttöönottotilanteissa, sovellettaessa tietoverkkoja opetuskäyttöön, eriytettäessä opetusta tvt:n avulla sekä erilaisissa pedagogis-teknisissä ongelmatilanteissa. IT-yhdyshenkilö on ensisijainen tukihenkilö ja asiantuntija, kun kouluun hankitaan uusia laitteita tai opetusohjelmia, jotka ovat kaikkien opettajien ja oppilaiden yhteiskäytössä. Yksittäisten opettajien käyttämät ja (omaan käyttöön) hankkimat ohjelmat ja niiden pedagogiset sovellukset sekä verkon käytön sovellukset ovat ohjelmaa käyttävän opettajan/ opettajien henkilökohtaisella vastuulla (esim. kieliohjelmat). Pedagogisen tuen tarjoaminen edellyttää tukihenkilöltä ohjelmien tms. perustuntemusta. Naantalin kouluissa pyritään lisäämään tvt:n käyttöä pedagogisissa tiimeissä, esimerkiksi rinnakkaisluokkien opetuksessa, erityisopetuksessa ja ainekohtaisen opetuksen suunnittelussa. Tvt:n käytön lisäämisellä täydennetään opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita. Uusien sovelluksien käyttöön pyritään luomaan tekniset edellytykset taloudellisten resurssien määrittämissä rajoissa ja it-yhdyshenkilön tuella. IT-YH:n lisäksi osaamisen jakamisessa keskeisiä henkilöitä ovat kaikki ne opettajat, joilla on OPH:n OPE.FI 2 tai 3-tasoa vastaavat tiedot ja taidot tvt:n käytössä. 7.2 Nykytilanne ja strategian toteuttamisaikataulu Pedagogisen tuen antaminen on tällä hetkellä IT-YH:n sekä opettajien satunnaisen yhteistyön varassa. OPE.FI-tasokoulutuksen tavoitteiden toteuduttua (viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä) kouluissa pyritään pedagogisten tiimien muodostamisen kautta lisäämään osaamisen jakamista kollegoiden kesken. Tavoitteena on, että lukuvuonna 2005-2006 kaikilla opettajilla on jonkin verran kokemusta pedagogisten tiimien toiminnasta pedagogisen tuen jakamisessa. 15

IT-YH:n toimenkuvaa pyritään jäntevöittämään ja selkeyttämään siten, että uudet ja yhteiset pedagogiset ratkaisut tuodaan mahdollisuuksien mukaan kaikkien opettajien ulottuville hyvissä ajoin suunniteltaessa seuraavan lukuvuoden opetuksen toteuttamista ja opetusmenetelmiä. 8 Koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen 8.1 Yleinen koulutoimen tiedottaminen Tiedottamisessa tulee noudattaa selkeää linjaa, jotta annettu informaatio on totuudenmukaista. Päävastuu koulutoimen tiedottamisesta on sivistystoimenjohtajalla. Naantalin kaupungilla on oma www.koulut.naantali.fi -sivusto, josta löytyvät esimerkiksi linkit Naantalin koulujen perustietoihin, ilmoitustaululle, asiointilomakkeet eri tarkoituksiin sekä palvelulomakkeet käyttäjäryhmittäin. 8.2 Koulun sisäinen tiedottaminen Päävastuu koulun sisäisestä tiedottamisesta on koulunjohtajalla / rehtorilla. Oppilaille tiedotetaan opiskelua ja koulua koskevista asioista keskusradion, ilmoitustaulujen, info-tv:n ja sähköpostin välityksellä. Opettajille tiedotetaan koulua koskevista asioista keskusradion, välituntipalaverin, info-tv:n, sähköpostin, viikkotiedotteen, ilmoitustaulujen ja opettajainkokousten välityksellä. 8.3 Koulun ulkoinen tiedottaminen Tavoitteena on avoimet ja luottamukselliset suhteet kodin ja koulun välille. Päävastuu koulun ulkoisesta tiedottamisesta on koulunjohtajalla / rehtorilla. Vanhemmille tiedotetaan opiskelua ja koulua koskevista asioista tiedotteiden, puhelimen, kirjeiden, sähköpostin, vanhempaintapaamisten, avoimien ovien ja koulun kotisivujen välityksellä. Enenevässä määrin siirrytään sähköpostin käyttöön kodin ja koulun välisessä yhteydenpidossa. Oppilaan tullessa ensimmäiselle luokalle varmistetaan, että huoltajalla on tarvittavat sähköisen viestinnän välineet joko kotoa tai työpaikalta. Myös muita koulun kanssa yhteistyössä toimivia ryhmiä pidetään ajan tasalla tiedotteiden, erilaisten tilaisuuksien ja kotisivujen avulla. 9 Arviointi 9.1 Strategian SWOT-analyysi Naantalin TVT-strategian vahvuuksilla voidaan lisätä suunnitelman toteutumisen mahdollisuuksia. Välinpitämätöntä suhtautumista strategiatyöhön voidaan vähentää tiedottamalla, koulutuksella, korostamalla kiinteää yhteyttä opetussuunnitelmaan ja avainhenkilöiden aktiivisella toiminnalla. Uhkien välttämiseksi on päättäjiä informoitava resurssipulasta ja siitä, että Naantalin TVTstrategia pohjautuu Opetushallituksen laatimiin Opetussuunnitelman perusteisiin. Opettajien motivaatioon voidaan vaikuttaa kannustavalla asenteella, koulutusta lisäämällä ja tarjoamalla riittävät resurssit TVT-strategian toteuttamiseksi. TVT-strategia mahdollistaa yhtenäisemmän, ryhdikkäämmän TVT-opetuksen Naantalin 16

kaupungin kouluissa. Naantalin TVT-strategia pitää sisällään riittävät perusteet resurssien lisäämiselle siten, että jokaisessa koulussa olisi joko yhtä opetusryhmän oppilasta (25 oppilasta) kohden yksi kone tai/ja enemmän jakotunteja. Vahvuudet Normipohjainen Moniammatillinen Laaja-alainen Yhteistoiminnallisesti rakentunut Vahva nykytilanteen kartoitus Mahdollisuudet Perustelut uusille resursseille Yhteistyö verkottuminen Yhteiset rajapinnat Oppilaiden tasa-arvon turvaaminen TVT:n käytön tehostuminen opetuksessa Heikkoudet Yleinen suhtautuminen strategiatyöhön merkitys käytäntöihin viestin perillemeno epävarmaa asian laajuuden vuoksi linkittäminen operatiiviseen toimintaan Uhkat Rahanpuute/resurssipula Opettajien motivaation puute estressi Jatkuva päivitystarve Markkinoinnin epäonnistuminen 9.2 Suunnitelmaan sisältyvien riskien arviointi Naantalin TVT-strategian toteutumiseen sisältyy monentasoisia riskejä. Seuraavassa taulukossa riskejä on arvioitu niiden todennäköisyyden ja vakavuuden perusteella (riskikerroin = todennäköisyys vakavuus). Vakavimmat riskit liittyvät riittämättömiin taloudellisiin resursseihin. Mikäli tuntijako ja henkilöstöresursseja ei ole riittävästi, niin koko strategian toteutuminen suunnitellussa muodossa vaarantuu. Tyydyttävän tason saavuttamiseksi tarvitaan vähintään yksi vuosiviikkotunti/perusopetusryhmä lisäresurssia. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota sekä nykyisen että tulevan henkilöstön sitoutumiseen TVT-strategiaan. Tämä voidaan saavuttaa riittävällä koulutuksella, työyhteisöjen yhteisillä projekteilla ja valikoivalla rekrytoinnilla. 17

Riskityyppi Pedagogiset riskit rajapinnat eivät toteudu (ks. liite 7) 2 3 6 opetushenkilöstön koulutussuunnitelma ei toteudu 2 4 8 ei seurata tvt-alan kehitystä 2 3 6 tvt:n näennäinen käyttö 2 2 4 Taloudelliset riskit ei saada riittävästi laiteresursseja 2 4 8 ei saada riittävästi henkilöstöresursseja 3 4 12 ei saada riittävästi tuntijakoresursseja 3 5 15 Institutionaaliset riskit strategiaan ei perehdytä riittävästi päätöksentekotasolla 2 4 8 arvot sotivat tvt:n kehittämistä vastaan 1 4 4 strategiaan sitoutuminen pitkällä aikavälillä 2 3 6 Sosiaaliset ja kulttuuriset riskit opetushenkilöstön sitoutumattomuus strategian toteuttamiseen 2 5 10 rehtorin/johtajan sitoutumattomuus strategian toteuttamiseen 1 4 4 polarisoituminen - muutosvastarinta 2 3 6 Muut riskit Epätodennäköinen 1 Mahdollinen 2 Todennäköinen 3 Merkityksetön 1 Vähäinen 2 Kohtalainen 3 Merkittävä 4 Sietämätön 5 RISKIKERROIN (1-15) VAKAVUUS: 1 Merkityksetön 2 Vähäinen 3 Kohtalainen 4 Merkittävä 5 Sietämätön riski TODENNÄKÖISYYS: 1 epätodennäköinen 2 mahdollinen - 3 todennäköinen 9.3 Päivitystarpeen arviointi Naantalin kaupungin tieto- ja viestintästrategian päivitystarpeeseen perehdytään kahdesti vuodessa It- ja TVT-yhdyshenkilöiden yhteisillä päivityspäivillä. Lukukauden alussa syksyllä kartoitetaan tilanne, tarpeet ja tavoitteet (syyskuun alussa) ja keväällä (huhtikuussa) analysoidaan kuluneen vuoden toimintaa ja strategian toteutumista. 18