Kaupunginhallituksen kokoushuone

KOKOUSKUTSU Nro 24/2015 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 16:30 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 326 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 2 327 Pöytäkirjan tarkastajat... 3 328 Käsittelyjärjestys... 4 329 Työllisyyspoliittinen ohjelma... 5 - Työllisyyspoliittinen ohjelma... 8 330 Sisäisen tarkastuksen tarkastusraportti 4/2015... 24 331 Talouden seuranta 30.11.2015... 25 - Tuloslaskelma ja ennuste sekä talousarvion toteutuminen toimielimittäin... 27 - Graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä... 30 332 Talousarvion 2016 täytäntöönpanomääräykset... 33 333 Seura- ym. talojen vuokra-avustukset... 36 334 Täyttölupamenettely 2016... 37 - Täyttölupalomake... 41 335 Vakituiset täyttöluvat 2901-2906... 42 - Liite vakituiset täyttöluvat 2901-2906... 43 336 Yhteistoimintaneuvottelukunnan kokoonpano 2016-2019... 46 337 Kaupungin teknisten palvelujen kehittäminen... 50 338 Muutoksia yrityksille maksettavaan työllistämisen kuntalisään 1.1.2016 alkaen... 51 - Kuntalisä perusteet yritykset... 53 339 Selvitys tammikuu-elokuu 2015 ostopalveluiden säästöistä ja ylitöistä... 55 340 Kotkan jäsenyys Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymässä... 59 341 Perheryhmäkodin perustaminen Kotkaan... 63 - Perheryhmäkodin perustaminen Kotkaan, neuvotteluesitys Kotkan kaupungille... 66 342 Eroanomus luottamustehtävästä, Virtanen Sami... 69 343 Eroanomus luottamustehtävästä; Sonja Hämäläinen... 70 344 Eroanomus luottamustehtävästä; Hilppa Kimpanpää... 71 345 Eroanomus tehtävästä edustaa kaupunginhallitusta Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa; Ninni Taavitsainen... 72 346 Vastaus valtuustoaloitteeseen: Valtuustoaloite sen selvittämisestä, että kaupungin laskujen osalta kulut eivät olisi tuloja suurempia... 74 - Topias Kotiniemen valtuustolaoite laskutuksesta... 76 347 Valtuuston 7.12.2015 pitämän kokouksen päätösten täytäntöönpano... 77 - Valtuutettu Tiina Montosen toivomus... 78 - Valtuustoaloite Wlan verkko Kotkan keskusta-alueelle... 79

KOKOUSKUTSU Nro 24/2015 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 16:30 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT - Valtuustoaloite Koti kuntoon yksikköön liittyen... 80 348 Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset ja viranhaltijoiden päätökset... 81

ESITYSLISTA 1 KOKOUSAIKA Maanantai klo 16:30 KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Mertsu Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Kari tiedotuspäällikkö Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Jari Elomaa Raino Hassinen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotkassa Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) Kaupunginsihteeri Raino Hassinen

2 326 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh Oikaisuvaatimusohje

3 327 Pöytäkirjan tarkastajat Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta

4 328 Käsittelyjärjestys Kh Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta

5 D/2740/01.00.00.01/2015 329 Työllisyyspoliittinen ohjelma Kh 15.12.2014 / 344 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206./. Valtuutettu Joona Mielosen valtuustoaloite 19.8.2013 sekä toivomus 9.6-.2014 ovat esityslistan liitteinä. Valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat käsitelleet otsikkoasiaa kokouksessaan 4.12.2014 ja ovat päätyneet ehdottamaan, että kaupunginhallitus nimeää työllisyystoimikunnan jäsenet ja päättää toimikunnalle annettavista tehtävistä. Jäsenet valitsevat keskuudestaan toimikunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää nimetä jäsenet työllisyystoimikuntaan ja päättää toimikunnalle annettavista tehtävistä. Asian käsittely: Jäsen Marika Kirjavainen ehdotti toimikuntaan jäseneksi Pasi Hirvosta, jäsen Jari Luumi Ninni Taavitsaista, jäsen Jorma-Kalevi Merivirta Olli Kekkosta, jäsen Pirjo Tujula Joona Mielosta, jäsen Mervi Haakana Rita Komulaista ja jäsen Kari Tiusanen Vesa Levosta. Jäsen Marika Kirjavainen ehdotti, että toimikunnan tehtäväksi annetaan työllisyyspoliittisen ohjelman laatiminen ja että ohjelma viedään valtuuston hyväksyttäväksi. Ehdotusta kannatettiin. Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielinen ehdotuksesta. Todettiin yksimielisyys. Jäsen Jorma-Kalevi Merivirta esitti seuraavan toivomuksen: Esitän, että ko. toimikunnalle maksetaan kokouspalkkio esim. lautakuntatason mukaisesti. Päätös: Päätettiin nimetä jäsenet työllisyystoimikuntaan seuraavasti: Pasi Hirvonen Olli Kekkonen Rita Komulainen Vesa Levonen Joona Mielonen Ninni Taavitsainen

6 Päätettiin, että työllisyystoimikunnan tehtäväksi annetaan työllisyyspoliittisen ohjelman laatiminen ja että ohjelma viedään valtuuston hyväksyttäväksi. Jäsen Jorma-Kalevi Merivirran esittämä toivomus otettiin pöytäkirjaan. Kh 9.3.2015 / 64 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Työllisyystoimikunnan kokoonpanoa on tarkoitus täydentää siten, että toimikunnassa olisivat edustettuina kaikki valtuustoryhmät. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää täydentää työllisyystoimikunnan kokoonpanoa nimeämällä toimikuntaan jäseneksi Arto Hirvosen Puolesta sananvapauden -valtuustoryhmän edustajana. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Työllisyystoimikunta 25.11.2015 Todettiin, että ohjelma on valmis, jaettu sovituille tahoille ja esitetty medialle 22.10.2015. Työllisyyspoliittinen ohjelma on käynyt läpi lakimiehen tarkastelun. Työllisyyspoliittisesta ohjelmasta on tehty kirjaus, jonka perusteella se lähtee kaupunginhallituksen käsittelyyn. Työllisyystoimikunnan ehdotus on, että työllisyystoimikunnan toimintaa voidaan jatkaa ohjelman seuraamiseksi sekä työllisyydenhoidon toimenpiteiden kehittämiseksi. Kokoontumiset n. 4-5 kertaa vuodessa. Käytiin keskustelua työllisyydenhoidosta talousarvion yhteydessä: - yleistä keskustelua o palkkatukirahat lievästi kasvussa - aikuispajaan liittyvää keskustelua o Asiasta ollut yhteispalaveri 23.11.2015 o Heli Sahala vie asian SOTELAan o työllisyystoimikunta kannattaa aikuispajan toteuttamista Ekamilla - yrityskoordinaattorin liittyvää keskustelua o selvitetään mitkä eri toimijatahot tekevät yrityskontaktointeja Kotkassa

7 o hankintojen koordinointi yrityskoordinaattorin tehtävänkuvassa (ehdotus Pasi Hirvoselta) Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Työllisyystoimikunnan puheenjohtaja Ninni Taavitsainen ja varapuheenjohtaja Pasi Hirvonen esittelevät työllisyyspoliittisen ohjelman kokouksessa. Liite: Esittelijä: Ehdotus: Työllisyyspoliittinen ohjelma Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä työllisyyspoliittisen ohjelman liitteen mukaisesti. Samalla kaupunginhallitus päättää oikeuttaa työllisyystoimikunnan jatkamaan työtään siten, että toimikunta raportoi kaupunginhallitukselle vuoden 2016 loppuun mennessä. Toimeenpano: Kv: Ote: työllisyystoimikunta sosiaali- ja terveyslautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus

Kotkan Kaupunki Työllisyystoimikunta Työllisyyspoliittinen ohjelma LIITE: / 329

Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Nykytilankuvaus työttömyystilanteesta Kotkassa... 3 3. Työllisyyden pelikentän toimijat... 6 1. Kaakkois-Suomen TE-toimisto... 7 2. Työvoiman Palvelukeskus Väylä... 8 3. Kunnallinen työllisyydenhoito... 9 4. Kolmas sektori... 10 5. Kela... 10 4. Työllisyydenhoidon ja palkkatukityöllistämisen kustannukset Kotkan kaupungissa... 11 5. Työllisyystoimikunnan toimenpide-ehdotukset talousarviovuodelle 2016... 12 6. Toimenpidematriisi... 13 7. Liitteet... 15 1. Yrityskoordinaattorin tehtävänkuvaus... 15 2. Laskelma Kelan listan kustannussäästöistä... 16 LIITE: / 329

1. Johdanto Kotkassa kirjattiin vuoden 2014 talousarvioon työllisyystoimikunnan perustaminen. Tämän jälkeen Kotkan kaupunginhallitus päätti 15.12.2014 kokouksessa käynnistää työllisyystoimikunnan työn. Työn tavoitteeksi tuli työllisyyspoliittisen ohjelman laatiminen Kotkan kaupungille. Työllisyystoimikuntaan kuului työn aloittamisvaiheessa seuraavat henkilöt: Ninni Taavitsainen, Pasi Hirvonen, Joona Mielonen, Vesa Levonen, Rita Komulainen ja Olli Kekkonen. Myöhemmin työllisyystoimikuntaan liittyivät jäseniksi Arto Hirvonen ja Olli Kekkosen tilalle Eeva-Riitta Pitko. Työllisyystoimikunnan sihteerinä on toiminut Juha Reihe. Kotkan työllisyyspoliittisen ohjelman tarkoituksena on antaa käsitys siitä, miten Kotkassa hoidetaan työttömyyttä ja millaisia erilaisia toimijoita työllisyydenhoidon kentällä työttömyysasioiden kanssa toimii. Työllisyyspoliittinen ohjelma on laadittu Kotkan kaupunginhallituksen toimeksiannosta ja sen on koonnut työllisyystoimikunta. Työllisyystoimikunta koostuu kaikkien Kotkan kaupungin valtuuston poliittisten ryhmien edustajista. Ohjelman tarkoituksena on koota esityksiä työllisyydenhoidon toimenpiteistä, joita Kotkan kaupungissa tulisi harkita toteutettavaksi. 2. Nykytilankuvaus työttömyystilanteesta Kotkassa Kotkan alueen työttömyystilanne on huomattavasti heikompi verrattuna koko maan tilanteeseen. Työttömyysprosentti on kasvanut elokuun luvuilla tarkasteltuna Kotkassa kahdessa vuodessa 3,6 prosenttiyksikköä. Elokuun 2015 työttömyysprosentti oli 19,5 %. Koko maan työttömyysprosentti oli samana ajankohtana 13,2 %. Kahden vuoden ajanjaksolla myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvun sekä lainsäädännöllisten syiden takia Kotkan kunnan maksamat työmarkkinatuen kuntaosuudet Kelalle tulevat kasvamaan vuonna 2015 vuoden 2013 tasoon verrattuna n. 83 %. Työmarkkinatuen kuntaosuus on vuonna 2015 arvion mukaan n. 7,7 miljoonaa euroa. Alla on esitetty tilastoina, työttömyyden tunnuslukuja Kotkassa. Tilastointilähteenä on käytetty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kuukausittain julkaisemia työllisyyskatsauksia. LIITE: / 329

Kokonaistilanteen lisäksi taulukoissa esitetään erikseen nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilastoluvut. Lukuja vertaillaan kuluvan vuoden ja kahden edellisen vuoden kohdalla käyttäen hyväksi elokuun tilastoja. Työttömyysprosentin kehitys Työttömyysprosentti Kotkassa elokuu 2013 15,9 elokuu 2014 17,3 elokuu 2015 19,5 Työttömät työnhakijat Kotkassa Työttömät työnhakijat Kotkassa elokuu 2013 3974 elokuu 2014 4311 elokuu 2015 4860 Nuorten työttömyys (alle 25-v) Kotkassa Nuoret (alle 25-v) työttömät työnhakijat Kotkassa elokuu 2013 529 elokuu 2014 581 elokuu 2015 683 Pitkäaikaistyöttömyys (yli vuoden työttömyys) Kotkassa Pitkäaikaistyöttömät (yli 1-v) Kotkassa elokuu 2013 1210 hlöä elokuu 2014 1315 hlöä elokuu 2015 1688 hlöä Työmarkkinatuen kuntaosuus Kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuesta (nk. sakkomaksu) on kasvanut merkittävästi muutaman viime vuoden aikana. Lakisääteisinä muutoksina kustannuksia ovat kasvattaneet kunnan rahoitusvastuun laajeneminen ja aikaistuminen 1.1.2015 lukien koskemaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita työttömiä aiemman 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden sijaan. Näiden työttömien työmarkkinatuesta kunta maksaa 50 %. Lisäksi kustannusnousua kunnille aiheutti yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien rahoitusosuuden kasvu 70 %:iin aiemman 50 % sijaan. Työmarkkinatukeen etuutena tehtiin suurempi tasokorotus vuoden 2012 alusta. Arvion mukaan työmarkkinatuen taso nousi tuolloin n. 22 %. LIITE: / 329

Alla olevissa taulukoissa esitetään työttömyyden tunnuslukuja kunnan työttömyyden aiheuttamien kustannusten näkökulmasta ja tarkastellaan työmarkkinatuen kunnan rahoitusvastuulla olevien työttömien lukumäärää. Tilastot ovat peräisin Kotkan kaupungin ylläpitämistä tilastoista. Vertailukuukautena on käytetty elokuun lukuja vuosittain. Vuoden 2015 luku on arvio vuoden 2015 kustannuksista, perustuen kuukausien tammi-elokuu toteumaan. Vuosittainen sakkolistan kokonaiskustannus on kasvanut vuosina 2011-2015 n. 196 %. Työmarkkinatuen sakkolistalla olevien lukumäärä Työmarkkinatuen sakkolistalla olevien lkm elokuu 2013 1075 elokuu 2014 1185 elokuu 2015 1612 Työmarkkinatuen sakkolistan kustannukset euromääräisinä Keskimääräinen kuukausikustannus 2011 n. 219 t 2012 n. 291 t 2013 n. 350 t 2014 n. 395 t 2015 (1-8) n. 635 t Vuosikustannus 2011 n. 2,6 milj. 2012 n. 3,5 milj. 2013 n. 4,2 milj. 2014 n. 4,7 milj. 2015 (arvio) n. 7,7 milj. Alueen työllisyysnäkymät Kuluneen kahden vuoden aikaiset tilastot jatkuvasta työttömyyden kasvusta Kotkassa niin kokonaisuudessaan, kuin eri työttömien ryhmien kohdalla, kertovat omalta osaltaan siitä, että suuria odotuksia nopeaan työllisyystilanteen paranemiseen ei ole näkyvissä. Kaakkois-Suomen alueen tulevaisuutta käsittelevän sivuston (aavistus.fi) mukaan Kotkan aluetta ja sen lähialueita on kohdannut yhtäältä rakennemuutos sekä toisaalta yleisen taloustaantuman negatiiviset vaikutukset. Rakennemuutoksen ytimessä Kotkan näkökulmasta ovat olleet perusteollisuuden yksikköjen lakkautukset. Rakennemuutoksessa syntynyttä työttömyyttä on LIITE: / 329

ollut vaikea korvata muiden alojen työpaikoilla mm. työttömiksi jääneiden koulutustaustasta johtuen. Yleinen taloudellinen kasvukehitys on tällä hetkellä sen verran pientä, että sen kautta tapahtuva positiivinen vaikutus työllisyystilanteeseen on miltei huomaamatonta. Kotkan seutukunnan työttömyydelle tyypillisiä ja samalla haasteellisia erityispiirteitä on lueteltu seuraavasti. Työttömiksi jääneiden koulutustausta on joko puutteellinen, alhainen tai ei suoraan sovellu mahdollisesti alueella tarjolla oleviin tehtäviin. Alueen taloudellisesta tilanteesta johtuen uusia työpaikkoja ei synny. Lisäksi alueen työllistävillä yrityksillä on havaittavissa tiedon puutetta olemassa olevista työllistämistä helpottavista mahdollisuuksista. Seutukunnalla on merkittävä määrä maahanmuuttajia, joilla on monenlaisia työllistymisen ongelmia, suurimpana vaillinainen kieliosaaminen, joka vaikeuttaa erilaisiin toimenpiteisiin ja palveluihin pääsyä. Vallitsevissa olosuhteissa taloudellinen tukijärjestelmä muodostaa kannustinloukkuja, jolloin työttömälle ei ole taloudellisesti järkevää ottaa vastaan lyhytaikaista tai taloudellisesti heikompaa työtä tai työllistämiseen liittyvää toimenpidettä. Muiden valtiollisten toimijoiden tavoin myös työhallinnossa on käynnissä kustannusten laskuun tähtääviä toimenpiteitä. Nämä näkyvät resurssien vähenemisenä myös Kaakkois-Suomen TEtoimistossa. Työttömien terveydestä huolehtiminen jää työttömän omalle vastuulle ja työttömyyden pitkittyessä myös terveydelliset ongelmat voivat kasaantua. Tämä ongelma korostuu alueella, jossa on paljon pitkäaikaistyöttömiä. 3. Työllisyyden pelikentän toimijat Työllisyydenhoitoa voi tarkastella monesta eri näkökulmasta ja työllisyystoimikunnan näkökulma on ollut Kotkan kaupungin näkökulma. Työllisyydenhoidolle on luonteenomaista monen eri toimijatahon läsnäolo toiminnassa yhdenaikaisesti. Monesti puhutaankin työllisyydenhoidon verkostosta. Esimerkkinä useamman eri tahon yhteistoiminnasta on esimerkiksi aktivointisuunnitelman tekeminen asiakkaalle kuntouttavaan työtoimintaan. Edellä mainittu toiminto on jo lakisääteisesti määritelty tehtäväksi kunnan ja TE-toimiston henkilöstön yhteistyönä. LIITE: / 329

Työllisyydenhoidossa käytetään paljon myös ulkopuolisia palveluntuottajia asiakkaiden toimenpiteiden toteuttajina. Alla olevissa kappaleissa on kuvattuna yleisimpiä toimijatahoja ja organisaatioita sekä heidän perustehtäviään työllisyydenhoidon kentällä. 1. Kaakkois-Suomen TE-toimisto Kun henkilö kohtaa tilanteen, jossa hän jää työttömäksi, joko koulutuksen jälkeen tai työstä tai muusta syystä, ilmoittautuu hän ensin asiakkaaksi TE-toimistoon joko sähköisesti tai asiakaspalvelussa. Siellä hänet otetaan TE-toimiston asiakkuuteen ja asiakkaasta tulee työtön työnhakija. Asiakas saa TE-toimiston järjestämisvastuulla olevia palveluja riippuen siitä palvelulinjasta, jolle asiakas tilanteesta riippuen ohjataan. Toimintaa ohjaa laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120916). Yleisimpiä palveluita ovat työnvälitys, neuvonta, valmennukset, työkokeilut ja palkkatuettu työ. TE-toimiston yleisimmät palvelut työttömälle Työnvälitys Työttömiä työnhakijoita ja avoimia työpaikkoja saatetaan yhteen. Neuvonta Työttömälle pyritään löytämään vastauksia kysymyksiin eri palvelukanavia hyödyntämällä Valmennusjakson aikana työttömän Valmennukset työntekoon liittyviä valmiuksia pyritään parantamaan eri aiheiden suhteen valmentajan avulla. Työkokeilussa henkilö tekee Työkokeilu työpaikalla yleisesti työsuhteessa tehtäviä töitä ja samalla henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille. Palkkatuettu työ parantaa Palkkatuettu työ työttömän ammatillista osaamista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Työnantaja saa valtiolta rahallisen tuen palkkauskustannuksiin asiakkaan tilanteen mukaisesti. LIITE: / 329

TE-toimistot on tällä hetkellä organisoitu toimimaan toimialueellaan palvelulinjoittain, asiakkaan tarpeesta ja kokonaistilanteesta määriteltynä. Määrittelyssä punnitaan asiakkaan valmiuksia työllistymisen näkökulmasta. Palvelulinjat lyhyesti määriteltyinä ovat seuraavat: 1. Palvelulinja; työnvälitys ja yrityspalvelut 2. Palvelulinja; osaamisen kehittäminen 3. Palvelulinja; tuettu työllistäminen 2. Työvoiman Palvelukeskus Väylä Työvoiman Palvelukeskus Väylä palvelee muiden työvoiman palvelukeskuksien tapaan 1.1.2015 voimaantulleen lain (https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140183) mukaisesti lain määrittelemää asiakaskuntaa. Laki määrittelee asiakkuudelle kriteerit, joiden täyttyessä asiakas ohjataan työvoiman palvelukeskuksien asiakkaaksi. Ohjaavat tahot, jotka tulkitsevat kriteerejä ovat pääsääntöisesti TE-toimisto ja sosiaalitoimisto. Kriteereistä lyhyt tiivistys: - 300 päivää maksettua työmarkkinatukea - alle 25-vuotiailla 6 kk työttömyyttä - yli 25-vuotiailla yli 12 kk työttömyyttä - monialaisen palvelun tarve (asiakkaan tilannetta ei voi edistää esim. pelkästään TEpalveluilla) - ei akuuttia päihde- tai mielenterveysongelmaa - ei ohjausta eläkeselvittelyjä varten - asiakkaan tulevaisuuden näkymä koulutuksessa tai työllistymisessä Työvoiman palvelukeskukset kuuluvat kunnan näkökulmasta työllisyyspalveluihin ja TE-toimiston näkökulmasta 3. palvelulinjan tehostettuun palveluun. Laki kuitenkin tällä hetkellä määrittää asiakkuuden kriteerit. Työvoiman palvelukeskukset eivät ole omia itsenäisiä organisaatioita, vaan eri toimijoiden muodostamia verkostoja. 1.1.2015 voimaan tulleen lain yhteydessä myös Kaakkois-Suomen TE-toimiston alueen työvoiman palvelukeskukset organisoituvat uudelleen vuoden 2015 aikana. Alueelle muodostuu 1.1.2016 lukien kaksi monialaista verkostoa, eli palvelukeskusta, joiden toimintaa johtaa verkoston alueella oma johtoryhmä. Kotkan Työvoiman Palvelukeskuksen toimipiste kuuluu Kymenlaakson laajuisella alueella toimivan työvoiman palvelukeskuksen kokonaisuuteen 1.1.2016 lukien. LIITE: / 329

3. Kunnallinen työllisyydenhoito Kotkan kaupungissa ei ole erillistä työllisyysyksikköä, vaan Kotkan kaupunki on organisoinut työllisyyspalvelut työvoiman palvelukeskukseen. Kotkassa toimi kunnan oma työllisyysyksikkö vuoteen 2012 saakka. Useissa kunnissa työllisyyspalvelut on organisoitu siten, että työllisyyspalveluiden alla on työllisyysyksikkö, työvoiman palvelukeskus ja mahdollisesti mm. kunnan oma pajatoiminta omina yksiköinään. Kotkan tapauksessa pajatoiminta toteutetaan ostopalveluna. Ostopalvelun suurimmat tuottajat ovat EKAMI, Korttelikotiyhdistys ja Soteksäätiö. Työllisyydenhoidon kuntakohtaiset organisointitavat vaihtelevat kunnittain. Yleisin kunnallisen työllisyydenhoidon suorittama tehtävä on kuntouttava työtoiminta eipalvelukeskus-asiakkaille (lakisääteinen sosiaalipalvelu), jonka järjestämistä ohjaa oma laki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010189). Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämisvastuulla oleva sosiaalipalvelu, jonka avulla pyritään parantamaan pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja avaamaan väylä työelämään tai työvoimahallinnon ensisijaisiin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi työllisyysyksiköiden tehtäviä ovat mm. eläkeselvittelyt niille työttömille, jotka eivät ole työvoiman palvelukeskuksien asiakkaita, palvelujen tarjoaminen työmarkkinatuen maksulistan asiakkaille, työpajatoiminnan järjestäminen, kunnan palkkatuki, kuntalisä ja kunnalliset oppisopimukset. Kunnallisen työllisyydenhoidon tehtäviä Kunnan järjestämisvastuulla oleva Kuntouttava työtoiminta sosiaalipalvelu, jolla pyritään katkaisemaan pitkään jatkunut työttömyys ja parantamaan asiakaskohtaisesti valmiuksia edetä työllistymisen polulla. Eläkemahdollisuuden selvittäminen Eläkeselvittelyprosessi niiden asiakkaiden kohdalla, joille maksetaan tällä hetkellä työmarkkinatukea, mutta kuuluvat eläke-etuuden piiriin. Asiakaskunta koostuu niistä työttömistä, jotka eivät ole työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita. Kelan listalta käydään asiakkaita läpi Kelan listan asiakkaiden ja kutsutaan tapaamiseen, jossa palvelutarvearviot pyritään löytämään asiakkaalle sopiva aktivointitoimenpide. Työttömille tarjotaan mahdollisuutta Työpajatoiminta olla pajamaisessa toimenpideympäristössä ohjatusti ja samalla kasvatetaan valmiuksia työllistymiseen. LIITE: / 329

Palkkatukityöllistäminen Kuntalisät - yritykset - yhdistykset Oppisopimuskoulutus kunnalla Palkkatuettu työ parantaa työttömän ammatillista osaamista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Tämän toteuttaminen kunnan oman organisaation sisällä. Kunnalle maksetaan valtion tuki palkkauskustannuksiin asiakkaan tilanteen mukaisesti. Kunnan maksama kannustinraha yrityksille ja yhdistyksille työllistämisen kynnyksen madaltamiseksi. Maksetaan valtion palkkatuen yhteydessä lisäkannustimena. Toimenpiteessä yhdistyy ammatillinen koulutus ja työn tekeminen sopimuksen mukaisesti. Työ tehdään kunnan organisaatiossa. Palkkauskustannuksiin maksetaan valtion palkkatukea. 4. Kolmas sektori 3. sektorin toimijat ovat kunnan työllisyyspalvelujen näkökulmasta palveluntuottajia ja työllistämiseen ja kuntoutukseen osallistuvia toimijoita. Palveluntuottajanäkökulma liittyy esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan ja pajatoiminnan järjestämiseen, jotka Kotkan kaupunki on kilpailuttanut. Kilpailutuksen lopputuloksena on syntynyt mm. kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajien joukko. Näistä esimerkkinä mainittakoon Sotek-säätiö, Korttelikotiyhdistys ja Kakspy ry. Työllistämisen kokonaisuuden näkökulmasta 3. sektorin toimijat osallistuvat työttömien työllistämiseen kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja palkkatukityöllistämisen kautta. Kuntoutuksen näkökulmasta 3. sektorin toimijat ovat toteuttajia, joko sosiaalisen kuntoutuksen puolella (esim. kuntouttava työtoiminta) tai Kelan järjestämisvastuulla olevan kuntoutuksen toteuttajina. 5. Kela Työllistymisen näkökulmasta Kelan rooli liittyy olennaisesti työvoiman palvelukeskuksen toimintaan, yleisesti kuntoutukseen sekä taloudelliseen tukijärjestelmään. Kela on yksi työvoiman palvelukeskusten yhteistyötahoista. Työvoiman palvelukeskusten toiminta on monialaista verkostotyötä, jossa Kelan rooli on merkittävä yhtenä verkoston LIITE: / 329

osaajana. Kelan henkilöstöresursointi työvoiman palvelukeskuksien toimintaan vaihtelee Kelan toiminta-alueittain huomattavasti. Kuntoutuksen näkökulmasta Kelan järjestämisvastuulle kuuluu erilaisia kuntoutuksia, joista työttömät asiakkaat hyötyvät tarpeen tullen. Asiakkaat voivat olla esim. työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita tai TE-toimiston asiakkaita. Taloudellisen tukijärjestelmän näkökulmasta työttömien useat etuudet ovat Kelan maksamia. Yleisimmät tuet ovat työmarkkinatuki, peruspäiväraha, yleinen asumistuki ja kuntoutukseen liittyvät rahalliset tuet. 4. Työllisyydenhoidon ja palkkatukityöllistämisen kustannukset Kotkan kaupungissa Alla olevassa taulukossa on esitetty Kotkan kaupungin työllisyydenhoidon toteutuneet kustannukset vuosina 2012-2014. Samalta ajanjaksolta on esitetty myös palkkatukityöllistämisen toteutuneet kustannukset. Palkkatukityöllistämisen kustannuksissa on sisällä kunnan tavallisen palkkatukityöllistämisen sekä velvoitetyöllistämisen aiheuttamat palkkauskustannukset. Työllisyydenhoidon toteutuneet kustannukset / vuosi 2012 n. 6,8 milj. 2013 n. 6,9 milj. 2014 n. 7,5 milj. Palkkatukityöllistämisen toteutuneet palkkauskustannukset sivukuluineen / vuosi 2012 n. 2,0 milj. 2013 n. 0,9 milj. 2014 n. 0,9 milj. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on esitetty Kotkan kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuudet sekä palkkatukityöllistämisen toteutuneet palkkauskustannukset vuosittain aikavälillä 2010-2014. LIITE: / 329

Milj. 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Työmarkkinatuen kuntaosuus ja palkkatukityöllistämisen kustannukset 2010-2014 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi Työmarkkinatuen kuntaosuus milj. Palkkatukityöllistämisen kustannukset milj. 5. Työllisyystoimikunnan toimenpide-ehdotukset talousarviovuodelle 2016 Työllisyystoimikunta on kokoontunut toiminta-aikanaan yhteensä 10 kertaa. Työllisyystoimikunta on käyttänyt runsaasti asiantuntemusta työllisyydenhoidon alan asiantuntijavierailijoiden muodossa. Kokouksissa on ollut edustajia TE-toimistosta, Ekamista, Kotkan kaupungilta, Työvoiman Palvelukeskus Väylästä, Hako-kuntakokeiluhankkeesta sekä Sotek-säätiöstä. Edellä mainitut työllisyydenhoidon toimijat ovat valikoituneet otoksen perusteella mukaan toimintaan, sillä kaikkia alueen toimijoita ei olisi ollut mahdollista kutsua kokouksiin. Ehdotuksena on, että työllisyystoimikunta jatkaa toimintaansa ja seuraa työllisyyspoliittisen ohjelman toteutumista sekä jatkaa hyväksi havaittua työllisyydenhoidon toimijoiden tapaamista, uusien mahdollisten kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden löytämiseksi. Työllisyystoimikunta esittää talousarviovuodelle 2016 seuraavat toimenpide-ehdotukset toteutettavaksi työllisyydenhoidon tehtäväalueella: 1. Yrityskoordinaattorin rekrytointi määräajaksi esim. 1-1,5 vuotta. Tehtävän tavoitteena on työpaikkojen ja mahdollisesti piilossa olevien työpaikkojen etsiminen Kotkan alueen yrityksistä ja työttömien asiakkaiden työllistäminen niihin. LIITE: / 329

2. Toimenpidematriisissa oleva aikuisten pajan toteuttaminen lisäostona Rannikkopajoilta. Yhteistyökumppanina EKAMI. 3. Vuodelle 2016 budjetoidun palkkatukimäärärahan tason säilyttämistä vuoden 2015 tasolla (tiedostaen, että vuodelle 2016 budjetoitu määräraha on puolen vuoden määräraha, palkkatukirahojen lisäys). 4. Yrityksille maksettavan kuntalisän rahoitus pitää pystyä maksamaan, vaikka siihen varattu määräraha ylittyisi talousarviovuoden aikana. 5. Matriisin mukaiset toimintamallit luodaan ja otetaan käyttöön. 6. Toimenpidematriisi Alla olevassa taulukukossa on esitetty Työllisyystoimikunnan työn lopputuloksena muodostunut toimenpidematriisi työllisyydenhoidon kehittämiseksi. TOIMENPIDE VASTUU- TAHO TALOUSARVIO- VAIKUTUS TAVOITE VAIKUTUS KELAN LISTAAN Yhteistyökumppaneihin suunnatut toimenpiteet 1. Säännöllisen keskusteluyhteyden rakentaminen paikallisten yritysten kanssa. Työllistämiseen ja yhteistyön vahvistamiseen liittyvän tiedon jakaminen. Työllisyystoimikunta Kunnallinen työllisyydenhoito Yrityskoordinaattori Vähäinen. Tilaisuuksien järjestämiskustannukset. Palkkatukiyhteistyö tilaisuuksien muodossa. Välillinen. 2. Yrityksille suunnattu kyselylomake työllistämiseen liittyvän tiedon keräämiseksi. 3. Lisätään ostoja pajatoimintaan Rannikkopajoilta, kohderyhmänä nuoret aikuiset. Elinkeinotoimiala kunnassa Työllisyystoimikunta SOTELA Vastuualueen virkamiehet Vähäinen. Lomakkeen laatimiseen, lähettämiseen ja jatkokäsittelyyn kuluva työaika. Lomake tehty ja käytössä. 89 000 / 150 000 20 asiakasta sijoitettuna vuosittain. Välillinen. 20 asiakkaan kohdalla n. 350 000 (jos asiakkaat Kelan listalta)* Kunnan sisäiset toimenpiteet 1. Kunnallisen Sosiaalijohtaja Palkkakustannukset / Selkeä toimintamalli Välillinen. LIITE: / 329

terveydenhuollon roolin vahvistaminen työllisyydenhoidossa. 2. Kunnan kaikkien toimialojen osallistuminen työllisyydenhoitoon sekä palkkatukityöllistämisen että kuntouttavan työtoiminnan kautta ja palkkatukityöllistämisen laajentaminen. 3. Kuntalisä - yhdistyksille - yrityksille Terveysjohtaja Työllisyydenhoidon päällikkö Kunnallinen työllisyydenhoito Toimialajohtajat kunnassa Kunnallinen työllisyydenhoito käytettävä työaika Talousarvioon sisältyvät palkkatukimäärärahat. Vuonna 2016 talousarviossa n. 500 t. Kyseessä nykytilanteen mukaisesti puolen vuoden määräraha, koska YT-syistä kunnan palkkatuki poissa käytöstä arvion mukaan 30.6.2016 saakka. Talousarvion mukainen määräraha. rakennettava kunnan eri toimijoiden välille 20 asiakkaan lisäys kuntouttavaan työtoimintaan pääosin teknisen toimen vastuualueelle. Palkkatukityöllistämiseen varatut määrärahat tulevat käytetyksi. Kuntalisän käyttö tilanteen mukaan myös silloin, jos määräraha loppunut ja hyöty saatavissa Kelan listalta. Ennaltaehkäisevä näkökulma. Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n. 17 000.* Kuntouttavan työtoiminnan kohdalla pois listalta jakson ajan. Jos 20 asiakasta on 6 kk kuntouttavassa, säästö on n. 50 000. Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n. 17 000.* 4. HAKO ryhmäohjausmallit (kohdistettuja tietyille asiakassegmenteille; maahanmuuttajat kieli, osaamisen päivittäminen, terveys työllistymisen esteenä). Kunnallinen työllisyydenhoito TYP Talousarviossa työllisyydenhoidon budjetissa 5. Yrityskoordinaattori Vastuualajohtaja n. 35000-40000 /vuosi (arvio) 6. Eläkeselvittelyiden jatkaminen. 7. Sosiaalisten ja työllistämiseen liittyvien näkökulmien sekä paikallisuuden huomioiminen kunnan hankinnoissa. Kunnallinen työllisyydenhoito Prosessiin varattu määräraha. Otetaan suunnittelussa huomioon. - 2 mamu/kieli/vuosi - 2 osaamisen kartoitus - 2 terveydentila/työllisty minen Palkkaus talousarviovuodelle 2016. Asiakkaiden, työpaikkojen sekä piilotyöpaikkojen kohtaamisen aikaansaaminen. 20 eläkepäätöstä vuoden aikana. Kaupunginhallituksen linjaus. Työtön on poissa sakkolistalta ryhmän keston ajan. Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n. 17 000.* Työtön poistuu sakkolistalta pysyvästi. Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n. 17 000.* * kustannussäästö on laskettu yhden työttömän kohdalla kertomalla keskimääräinen kuukausikustannus 412 niiden kuukausien lukumäärällä, jonka työtön on pois työmarkkinatuen rahoitusosuudesta työssäoloehdon täyttymisen jälkeen (n. 42 kk). Keskimääräinen kuukausikustannus on laskettu vuoden 2015 tammi-kesäkuun toteutuneista luvuista. LIITE: / 329

7. Liitteet 1. Yrityskoordinaattorin tehtävänkuvaus Alla olevaa tehtävänkuvaa on kokeiltu käytännön työtehtävänä HAKO-kuntakokeiluhankkeen yhteydessä. Yrityskoordinaattorin tehtävänä on piilotyöpaikkojen etsiminen alueen yrityksistä. Piilotyöpaikkojen etsiminen Toimintaa on toteutettu kahdesta näkökulmasta, sekä yrityslähtöisesti että asiakaslähtöisesti. Asiakkaalla tarkoitetaan pitkäaikaistyötöntä. Lisäksi on tehty yhteistyötä yritysjärjestöjen ja koulutuksenjärjestäjien kanssa. Yrityskoordinaattorille ohjautui asiakkaita työvoiman palvelukeskus Väylästä ja Haminan kaupungin teknisestä toimesta. Ideana oli, että piilotyöpaikkaa etsitään räätälöidysti, lähtien pitkäaikaistyöttömän osaamisesta, työkokemuksesta ja kiinnostuksesta. Toimintaprosessi oli seuraava: 1. Työvoiman palvelukeskuksen työntekijät / virkailijat / työnsuunnittelija ohjaavat asiakkaat yrityskoordinaattorille 2. Yrityskoordinaattori haastattelee asiakkaat 3. Yrityskoordinaattori tekee listan mahdollisista asiakkaista 4. Yrityskoordinaattori ottaa yhteyttä yrityksiin puhelimitse, ja pyrkii sopimaan tapaamisen yrityksen kanssa. Tapaamiseen otetaan mukaan työnhakijaehdokkaista tehdyt esittelykortit, infot (tulostetaan TE-toimiston sivuilta) työkokeilusta ja palkkatukityöllistämisestä. Tapaamisessa pyritän myös selvittämään yrityksen tulevaisuuden työvoiman tarve, millaisiin tehtäviin ja millaisia ominaisuuksia työntekijällä pitäisi olla. 5. Yrityskoordinaattori osallistuu tarvittaessa haastatteluun 6. Yrityskoordinaattori esitäyttää tarvittavat lomakkeet ja toimittaa ne asiakkaan virkailijalle Väylään. 7. Ollaan yhteydessä yritykseen, kysellään, miten menee, onko uusia tarpeita. Lähestyminen pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta vie enemmän aikaa. Toimintatavan suurena etuna on, että yrityksiä lähestyttäessä yrityskoordinaattorilla on jo potentiaalinen työntekijä tarjottavana, jolloin prosessi on nopeampi. Haasteena on löytää asiakkaan odotuksiin ja potentiaalia vastaava paikka. Luonnollisesti myös vallitseva taloudellinen tilanne on lisännyt omat haasteensa paikkojen löytymiselle. LIITE: / 329

2. Laskelma Kelan listan kustannussäästöistä Työllisyystoimikunta on toimintansa yhteydessä miettinyt eri toimenpide-ehdotusten yhteydessä syntyviä kustannussäästöjä Kelan sakkomaksuista. Yhtenä ajattelumallina on käytetty keskimääräistä kuukausikustannusta, jonka yksi Kelan listalla oleva työtön aiheuttaa keskimäärin. Laskennassa on käytetty perusteena vuonna 2015 aikavälillä tammikuukesäkuu toteutuneita kustannuksia. Alla olevassa taulukossa on laskettu keskimääräisen kuukausikustannuksen kautta erihintaisten toimenpiteiden synnyttämää säästöä, jossa asiakkaiden määrä ja toimenpiteessä vietetty aika vaihtelevat. Yhden Kelan listalaisen keskimääräinen kuukausikustannus 1-6 2015 412 Keskimääräinen kuukausikustannus kunnalle 619,351,77 (kaikki kuukaudet yhteen ja jaettu kuudella) Keskimäärin asiakkaita Kelan listalla kuukausittain 1502,5 (kaikki kuukaudet yhteen ja jaettu kuudella) Yhden Kelan listalaisen keskimääräinen vuosikustannus arvion mukaan 4944 2472 puolivuotiskustannus Eri kustannuksia, joita Kelan listan säästöillä katetaan: Yksi sosiaaliohjaaja Kelan listan ohjauksiin, arvioitu vuosikustannus 38 000 38000 asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 7,7 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 15,4 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 30,7 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 92,2 Ostopalvelu, jonka arvioitu kustannus kunnalle on 30 000 "Hamina-Case" asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 6,1 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 12,1 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 24,3 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 72,8 10 000 asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 2,0 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 4,0 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 8,1 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 24,3 100 000 asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 20,2 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 40,5 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 80,9 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 242,7 LIITE: / 329

24 D/143/00.03.01/2015 330 Sisäisen tarkastuksen tarkastusraportti 4/2015 Kh Valmistelija: Tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski, puh. 040 643 1514 Sisäisen tarkastuksen toimintasäännön (Kh 21.10.2013) 10 :n mukaan sisäinen tarkastus raportoi neljännesvuosittain kaupunginhallitukselle sen valvontavelvollisuuden täyttämiseksi tarkastus- ja arviointityön keskeiset tulokset. Raportointitapa on Kh 24.3.2014 65 mukainen. Vuonna 2015 raportointi toteutetaan huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Raportin 4/2015 Sisäistä tarkastussuunnitelmaa (Kh 12.1.2015) noudattavat otsikot ovat: 1. Kantasatama-hankkeen eteneminen - Tilannekatsaus 12/2015 2. Kuntalain kokonaisuudistus ja kuntakonsernin kokonaisetu - Omistajaohjaustapaamiset 2015 - Sidonnaisuusrekisteri 3. Talouden tasapainotusohjelman yksityiskohtainen seuranta - Talouden tasapainotusohjelma Kv 22.6.2015 70 - Rahoitus 2015 - Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauskäynnin raportti 4. Lakien ja ohjeiden noudattaminen - Ohje kalusteet ja laitteet 2015 - KUJA - kuntien jatkuvuudenhallintaprojekti 5. Prosessien sujuvuus ja sisäinen valvonta - Ajankohtaista 6. Sisäisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustyön laadun varmistaminen - Koulutukset ja osallistumiset Yksityiskohtainen raporttiosa jaetaan vain kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

25 D/3026/02.02.01.00/2015 331 Talouden seuranta 30.11.2015 Kh Valmistelijat: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Controllerit Maarit Heikkilä, puh. 040 837 3386 Leena Rasi, puh. 040 556 4784 Maija Spännäri, puh. 234 5214 Outi Toivonen, puh. 040 593 8389 Tiivistelmä: Kaupunginhallitukselle annettava lyhyt seurantaraportti käsittää keskeiset tiedot kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketusta talouden toteutumisesta 30.11.2015. Esityslistan liitteenä oleva tuloslaskelma osoittaa, että toimintakatteen toteutuma 30.11.2015 on 92,5 % (89,9 % marraskuussa 2014) suhteessa alkuperäiseen talousarvioon ja vuosikate 17,5 miljoonaa euroa (11,7 milj. eur marraskuussa 2014). Lautakuntien toiminta ja talous Lautakuntien taloustilanteen läpikäynti perustuu lautakuntakäsittelyyn lähteneisiin lisämäärärahaesityksiin. Kaupungin talouden odotetaan toteutuvan lisätalousarvion 2015 mukaisesti. Rahoitus Rahoituserien ennakoidaan toteutuvan lisätalousarvion mukaisesti. Kaupungin pitkäaikainen lainamäärä heinäkuun lopussa oli 225,0 miljoonaa euroa, lisäksi lyhytaikaista velkaa oli 59,0 miljoonaa euroa, jolloin lainakanta yhteensä oli 284,0 milj. euroa. Lainojen keskikorko on 1,00 %. Verotulot ja valtionosuudet Kotkan verotilitykset olivat tammi-marraskuussa 1,1 prosentin nousussa vuoden takaiseen verrattuna. Kunnallisveron tilityksen muutos on +2,2 % koko maassa, Kotkassa +1,0 %. Yhteisöveron tilitykset ovat samalla ajanjaksolla laskeneet Kotkassa 6,2 % edellisvuodesta. Kiinteistöverotilityksen kasvu on 10,3 %. Valtionosuuksien ennakoidaan toteutuvan 96,7 milj. euron tasolla.

26 Ennusteen muutokset seurannan 10/2015 jälkeen Oheisessa taulukossa on yhteenveto ennusteeseen sisällytetyistä muutoksista suhteessa vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon: milj. eur 10/2015-seuranta, ennustettu tk:n 2015 alijäämä -12,3 Eläkevastuun muutos, "Vanhat eläkkeet" ja eläkemenoperusteisen maksun taso 2015 1,1 Muutokset seurannassa 10/2015 yhteensä 1,1 11/2015-seuranta, ennustettu tk:n 2015 alijäämä -11,2 Kokonaisennuste vuodelle 2015 Esityslistan liitteenä on graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä. Grafiikka osoittaa, että toimintakatteen toteuma on 5,4 miljoonaa euroa alkuperäisestä talousarviosta jäljessä. Palkkamenojen seuranta kuvaa ko. menojen kirjanpitotilannetta ja osoittaa, että säästöä suhteessa alkuperäiseen talousarvioon on alkuvuodelta kertynyt 3,8 milj. euroa. Tilikauden 2015 tulos on 7,3 milj. euroa paremmalla tasolla kuin vuoden 2014 vastaavana ajankohtana. Koko vuoden ennusteen mukaan kaupunki ja liikelaitokset kokonaisuus on tekemässä 11,2 milj. euron alijäämän vuodelta 2015. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: 1. Tuloslaskelma ja ennuste sekä talousarvion toteutuminen toimielimittäin 2. Graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf merkitsee seurantaraportin 30.11.2015 liitteineen tiedoksi. Toimeenpano: Ote: talous- ja rahoitusjohtaja Ei oikaisuvaatimusohjetta

, KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI TULOSLASKELMA JA ENNUSTE M LTA 2015 Kirjanpito Vertailutieto ed. Muutos ed. Muutos Edelliset Ennuste 30.11. vuoden sama vuoteen % 12 kk 31.12.2015 ajankohta Toimintatuotot 98,6 88,5 92,2-3,7-4 % 100,6 98,6 Henkilöstökulut -157,5-140,8-143,3 2,5-2 % -152,3-157,5 Palvelujen ostot -172,1-153,8-156,5 2,7-2 % -174,1-172,1 Muut toimintakulut -72,2-63,3-58,8-4,5 8 % -71,1-72,2 TOIMINTAKATE -303,1-269,4-266,4-3,0 1 % -297,0-303,1 Verotulot 211,2 195,0 192,9 2,1 1 % 211,6 211,2 Valtionosuudet 96,7 88,6 83,4 5,2 6 % 96,3 96,7 Rahoitustuotot ja -kulut 2,7 3,3 1,8 1,6 88 % 2,2 2,7 VUOSIKATE 7,4 17,5 11,7 5,9 50 % 13,1 7,4 Sisäiset korot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Suunnitelman muk. poistot -18,9-17,1-18,6 1,5-8 % -18,9-18,9 Kertaluonteiset poistot 0,0 0,0 0,0 0,0-0,2 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 19,4 0,0 TILIKAUDEN TULOS -11,5 0,4-6,9 7,3-105 % 13,4-11,5 Poistoeron ja varausten muutokset 0,3 0,0 0,0 0,0 3,8 0,3 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -11,2 0,4-6,9 7,3-105 % 17,2-11,2 LIITE: / 331

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN KVLA Keskusvaalilautakunta TARLA Tarkastuslautakunta KH YMPLA Ympäristölautakunta KULA Kulttuurilautakunta KALA Kaupunkisuunnittelulau takunta TELA Tekninen lautakunta Toteuma 30.11. Budjetti LTA Tot% Ennuste 31.12.2015 3 Toimintatuotot 88 985 82 000 108,52 % 82 000 40 Henkilöstökulut -95 675-84 513 113,21 % -84 513 43 Palvelujen ostot -26 097-34 500 75,64 % -34 500 Muut toimintakulut -307-4 000 7,67 % -4 000 S8 Sisäiset tuotot 0 0 0 S9 Sisäiset kulut -11 606-11 290 102,80 % -11 290 Ero TA/Ennuste TOIMINTAKATE -44 699-52 303 85,46 % -52 303 0 3 Toimintatuotot 0 0 0 40 Henkilöstökulut -13 915-13 500 103,07 % -13 500 43 Palvelujen ostot -20 289-5 200 390,18 % -5 200 Muut toimintakulut 0-300 0,00 % -300 S8 Sisäiset tuotot 0 0 0 S9 Sisäiset kulut -144-370 38,83 % -370 TOIMINTAKATE -34 348-19 370 177,32 % -19 370 0 3 Toimintatuotot 2 086 490 3 044 850 68,53 % 3 044 850 40 Henkilöstökulut -5 799 117-6 227 378 93,12 % -6 227 378 43 Palvelujen ostot -10 429 005-12 735 126 81,89 % -12 735 126 Muut toimintakulut -6 477 074-6 610 769 97,98 % -6 610 769 S8 Sisäiset tuotot 3 788 821 4 350 583 87,09 % 4 350 583 S9 Sisäiset kulut -1 235 068-1 202 975 102,67 % -1 202 975 TOIMINTAKATE -18 064 953-19 380 815 93,21 % -19 380 815 0 3 Toimintatuotot 539 325 656 250 82,18 % 656 250 40 Henkilöstökulut -1 389 309-1 535 732 90,47 % -1 535 732 43 Palvelujen ostot -100 661-134 900 74,62 % -134 900 Muut toimintakulut -47 619-251 778 18,91 % -251 778 S8 Sisäiset tuotot 8 927 0 0 S9 Sisäiset kulut -275 109-135 467 203,08 % -135 467 TOIMINTAKATE -1 264 446-1 401 627 90,21 % -1 401 627 0 3 Toimintatuotot 461 207 463 100 99,59 % 463 100 40 Henkilöstökulut -2 640 968-2 923 973 90,32 % -2 923 973 43 Palvelujen ostot -414 249-432 820 95,71 % -432 820 Muut toimintakulut -553 350-2 302 035 24,04 % -2 302 035 S8 Sisäiset tuotot 417 0 0 S9 Sisäiset kulut -2 838 135-1 503 945 188,71 % -1 503 945 TOIMINTAKATE -5 985 079-6 699 673 89,33 % -6 699 673 0 3 Toimintatuotot 22 892 823 24 447 813 93,64 % 24 447 813 40 Henkilöstökulut -3 485 399-4 056 255 85,93 % -4 056 255 43 Palvelujen ostot -3 304 318-1 926 355 171,53 % -1 926 355 Muut toimintakulut -14 067 224-14 989 185 93,85 % -14 989 185 S8 Sisäiset tuotot 28 904 239 29 276 237 98,73 % 29 276 237 S9 Sisäiset kulut -1 654 985-2 166 451 76,39 % -2 166 451 TOIMINTAKATE 29 285 137 30 585 804 95,75 % 30 585 804 0 3 Toimintatuotot 4 435 266 4 872 273 91,03 % 4 872 273 40 Henkilöstökulut -12 399 035-14 480 005 85,63 % -14 480 005 43 Palvelujen ostot -7 970 210-8 296 970 96,06 % -8 296 970 Muut toimintakulut -3 647 781-4 495 428 81,14 % -4 495 428 S8 Sisäiset tuotot 7 756 034 8 877 149 87,37 % 8 877 149 S9 Sisäiset kulut -3 247 134-3 542 480 91,66 % -3 542 480 TOIMINTAKATE -15 072 860-17 065 461 88,32 % -17 065 461 0 LIITE: / 331

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta LIIKUNTA Liikuntalautakunta LANULA Lasten ja nuorten lautakunta Pelastuslaitos Työterveys ICT Kymi Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Toteuma 30.11. Budjetti LTA Tot% Ennuste 31.12.2015 3 Toimintatuotot 20 228 174 25 269 080 80,05 % 25 269 080 40 Henkilöstökulut -51 185 967-57 732 712 88,66 % -57 732 712 43 Palvelujen ostot -114 987 197-130 180 881 88,33 % -130 180 881 Muut toimintakulut -28 802 984-32 722 802 88,02 % -32 722 802 S8 Sisäiset tuotot 1 057 850 1 678 060 63,04 % 1 678 060 S9 Sisäiset kulut -9 575 678-10 331 850 92,68 % -10 331 850 Ero TA/Ennuste TOIMINTAKATE -183 265 802-204 021 105 89,83 % -204 021 105 0 3 Toimintatuotot 1 095 721 1 242 800 88,17 % 1 242 800 40 Henkilöstökulut -1 269 166-1 415 955 89,63 % -1 415 955 43 Palvelujen ostot -249 535-202 300 123,35 % -202 300 Muut toimintakulut -334 642-384 698 86,99 % -384 698 S8 Sisäiset tuotot 3 067 0 0 S9 Sisäiset kulut -4 917 445-5 350 236 91,91 % -5 350 236 TOIMINTAKATE -5 671 999-6 110 389 92,83 % -6 110 389 0 3 Toimintatuotot 5 998 561 5 029 150 119,28 % 5 029 150 40 Henkilöstökulut -45 781 744-49 378 355 92,72 % -49 378 355 43 Palvelujen ostot -9 931 203-11 408 489 87,05 % -11 408 489 Muut toimintakulut -3 951 441-4 474 600 88,31 % -4 474 600 S8 Sisäiset tuotot 16 107 60 000 26,85 % 60 000 S9 Sisäiset kulut -17 780 157-19 996 965 88,91 % -19 996 965 TOIMINTAKATE -71 429 878-80 169 259 89,10 % -80 169 259 0 3 Toimintatuotot 18 464 148 19 904 439 92,76 % 19 904 439 40 Henkilöstökulut -11 170 569-12 535 864 89,11 % -12 535 864 43 Palvelujen ostot -2 442 122-2 646 150 92,29 % -2 646 150 Muut toimintakulut -3 391 881-3 718 386 91,22 % -3 718 386 TOIMINTAKATE 1 459 576 1 004 039 145,37 % 1 004 039 0 3 Toimintatuotot 8 230 012 9 344 745 88,07 % 9 344 745 40 Henkilöstökulut -4 569 563-5 976 923 76,45 % -5 976 923 43 Palvelujen ostot -2 462 247-2 417 378 101,86 % -2 417 378 Muut toimintakulut -659 698-793 328 83,16 % -793 328 TOIMINTAKATE 538 504 157 116 342,74 % 157 116 0 3 Toimintatuotot 3 997 628 4 268 000 93,67 % 4 268 000 40 Henkilöstökulut -1 022 761-1 107 000 92,39 % -1 107 000 43 Palvelujen ostot -1 446 452-1 675 000 86,36 % -1 675 000 Muut toimintakulut -1 363 990-1 444 500 94,43 % -1 444 500 TOIMINTAKATE 164 425 41 500 396,20 % 41 500 0 3 Toimintatuotot 88 518 341 98 624 500 89,75 % 98 624 500 40 Henkilöstökulut -140 823 187-157 468 165 89,43 % -157 468 165 43 Palvelujen ostot -153 783 584-172 096 068 89,36 % -172 096 068 Muut toimintakulut -63 297 991-72 191 809 87,68 % -72 191 809 S8 Sisäiset tuotot 41 535 462 44 242 029 93,88 % 44 242 029 S9 Sisäiset kulut -41 535 462-44 242 029 93,88 % -44 242 029 TOIMINTAKATE -269 386 421-303 131 542 88,87 % -303 131 542 0 LIITE: / 331

TOIMINTAKATE PALKAT JA PALKKIOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen Kaupunki ja liikelaitokset, kirjanpidon tiedot, ilman sivukuluja 1000 euroa 1000 euroa TP 2014-293 859 TP 2014 115 713 TA 2015-291 195 TA 2015 119 154 Toteutuma % Ero Ero Toteutuma % Ero Ero 2014 2015 2014 2015 %-ero TA2015 TOT2014 2014 2015 2014 2015 %-ero TA2015 TOT2014 Tammi -20 997-23 613 7,1 8,1-1,0-2 806-2 615 Tammi 9 533 9 841 8,2 8,3 0,0-25 -308 Helmi -43 662-45 210 14,9 15,5-0,7-1 944-1 548 Helmi 18 536 18 938 16,0 15,9 0,1 149-402 Maalis -68 879-69 065 23,4 23,7-0,3-810 -186 Maalis 27 635 28 279 23,9 23,7 0,1 178-644 Huhti -94 151-95 636 32,0 32,8-0,8-2 339-1 485 Huhti 36 853 37 461 31,8 31,4 0,4 488-608 Touko -119 645-120 804 40,7 41,5-0,8-2 243-1 159 Touko 46 221 47 167 39,9 39,6 0,4 428-947 Kesä -151 003-154 475 51,4 53,0-1,7-4 841-3 472 Kesä 60 633 61 274 52,4 51,4 1,0 1 162-641 Heinä -177 094-180 275 60,3 61,9-1,6-4 786-3 180 Heinä 69 830 70 568 60,3 59,2 1,1 1 339-738 Elo -201 007-203 210 68,4 69,8-1,4-4 026-2 203 Elo 79 146 79 400 68,4 66,6 1,8 2 099-255 Syys -224 662-226 918 76,5 77,9-1,5-4 293-2 256 Syys 88 259 88 464 76,3 74,2 2,0 2 419-205 Loka -243 134-246 243 82,7 84,6-1,8-5 313-3 108 Loka 97 544 97 097 84,3 81,5 2,8 3 348 447 Marras -266 394-269 386 90,7 92,5-1,9-5 407-2 992 Marras 106 610 105 980 92,1 88,9 3,2 3 800 630 Joulu -293 859 100,0 Joulu 115 713 100,0 Toimintakatteen seuranta Palkat ja palkkiot seuranta 4 000 4 000 3 000 3 000 2 000 2 000 1 000 1 000 0 0-1 000-2 000-3 000-4 000-5 000-6 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu -1 000-2 000-3 000-4 000-5 000-6 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 TARKASTELU SUHTEESSA ALKUPERÄISEEN TALOUSARVIOON 2015 LIITE: / 331

TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa TP 2014 104 396 TP 2013 398 256 TA 2015 103 234 TA 2015 394 429 Toteutuma % Ero Ero Toteutuma % Ero Ero 2014 2015 2014 2015 %-ero TA2015 TOT2014 2014 2015 2014 2015 %-ero TA2015 TOT2014 Tammi 10 799 8 178 10,3 7,9-2,4-2 500-2 620 Tammi 31 796 31 791 8,0 8,1-0,1-301 5 Helmi 17 327 14 766 16,6 14,3-2,3-2 368-2 560 Helmi 60 989 60 057 15,3 15,2 0,1 345 931 Maalis 24 332 21 284 23,3 20,6-2,7-2 778-3 049 Maalis 93 211 90 348 23,4 22,9 0,5 1 967 2 863 Huhti 33 054 30 416 31,7 29,5-2,2-2 270-2 638 Huhti 127 205 126 052 31,9 32,0 0,0-69 1 153 Touko 39 501 37 684 37,8 36,5-1,3-1 377-1 817 Touko 159 146 158 488 40,0 40,2-0,2-871 658 Kesä 49 133 45 421 47,1 44,0-3,1-3 165-3 712 Kesä 200 136 199 896 50,3 50,7-0,4-1 683 240 Heinä 56 270 52 633 53,9 51,0-2,9-3 011-3 637 Heinä 233 364 232 908 58,6 59,0-0,5-1 786 457 Elo 62 881 59 418 60,2 57,6-2,7-2 763-3 463 Elo 263 889 262 629 66,3 66,6-0,3-1 276 1 260 Syys 69 873 66 404 66,9 64,3-2,6-2 691-3 469 Syys 294 536 293 322 74,0 74,4-0,4-1 617 1 213 Loka 84 973 81 515 81,4 79,0-2,4-2 512-3 458 Loka 328 108 327 758 82,4 83,1-0,7-2 803 350 Marras 92 177 88 518 88,3 85,7-2,5-2 632-3 659 Marras 358 571 357 905 90,0 90,7-0,7-2 779 667 Joulu 104 396 100,0 Joulu 398 256 100,0 Toimintatulojen seuranta Toimintamenojen seuranta 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000-2 000-3 000-4 000-5 000-6 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000-2 000-3 000-4 000-5 000-6 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 TARKASTELU SUHTEESSA ALKUPERÄISEEN TALOUSARVIOON 2015 LIITE: / 331

TULOS Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa KUMULATIIVINEN TULOS 2011 2012 2013 2014 2015 2011 2012 2013 2014 2015 Tammi 331 446 543 429 372 151 3 430 167 589 336 Tammi 331 446 543 429 372 151 3 430 167 589 336 Helmi 2 018 550-685 143 393 509 4 032 423 5 017 499 Helmi 2 349 996-141 714 765 660 7 462 590 5 606 835 Maalis 2 207 461-525 980-1 191 427-3 558 599-1 264 263 Maalis 4 557 457-667 694-425 767 3 903 991 4 342 572 Huhti 434 683-2 459 708-3 879 332-2 584 561-2 971 722 Huhti 4 992 140-3 127 402-4 305 099 1 319 430 1 370 850 Touko 2 812 640-568 099 365 580 129 781 5 278 897 Touko 7 804 780-3 695 501-3 939 519 1 449 211 6 649 747 Kesä -6 648 385-7 362 182-5 737 146-5 297 223-10 382 449 Kesä 1 156 395-11 057 683-9 676 665-3 848 012-3 732 702 Heinä -2 826 408-1 025 198-17 838-1 166 778 473 219 Heinä -1 670 013-12 082 881-9 694 503-5 014 790-3 259 483 Elo -14 160 1 914 843 2 515 222-326 739 1 512 777 Elo -1 684 173-10 168 038-7 179 281-5 341 529-1 746 706 Syys 1 263 802-1 684 101 4 550 502 3 819 916 5 805 696 Syys -420 371-11 852 139-2 628 779-1 521 613 4 058 990 Loka 18 496 091 13 025 484 5 743 011 4 229 091 2 414 819 Loka 18 075 720 1 173 345 3 114 232 2 707 478 6 473 809 Marras -10 670 246-14 131 421-11 112 151-9 641 277-6 094 661 Marras 7 405 474-12 958 076-7 997 919-6 933 799 379 148 Joulu -6 899 673-14 468 844-7 383 654-4 985 462 Joulu 505 801-27 426 920-15 381 573-11 919 261 JUKI-muutoksen vaikutus poistettu! 20 000 000 505 801-27 426 920-15 381 573-11 919 261 Kumulatiivinen tulos 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0-5000000 -10000000-15000000 2011 2012 2013 2014 2015-20 000 000-25 000 000-30 000 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu LIITE: / 331

33 D/598/02.02.00/2015 332 Talousarvion 2016 täytäntöönpanomääräykset Kh Valmistelija: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Tiivistelmä: Esittelyteksti: Talousarvion täytäntöönpanomääräyksillä kaupunginhallitus antaa talousarvion sitovuusmääräyksiä täydentäviä ohjeita sekä muita tarpeellisiksi katsomiaan talousarvion täytäntöönpano-ohjeita. Valtuuston hyväksyttyä 17.11.2015 toimielimille vastuu- ja palvelualueittain määrärahat lauta- ja johtokunnat (toimielimet) päättävät talousarvion käyttösuunnitelmista eli tarkistavat talousarvioesityksiinsä sisältyneet alustavat määrärahaesitykset käyttösuunnitelmiksi. edellyttää, että toimielimien hyväksymien käyttösuunnitelmien oleelliset muutokset saatetaan kaupunginhallituksen tietoon, mikäli sellaisista on päätetty kaupunginhallituksen ja valtuuston budjettikäsittelyssä mahdollisesti tekemien muutosten jälkeen. Talousarvion 2016 täytäntöönpanomääräykset 1. Valtuuston vahvistettua talousarvion toimielinten on päätettävä talousarvioehdotuksen laadintavaiheessa hyväksymiensä käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmissa on otettava huomioon kaupunginhallituksen ja valtuuston talousarviokäsittelyssä mahdollisesti tekemät sellaiset yksittäiset muutokset, jotka sisältyvät toimielimen vastuu- ja palvelualueiden määrärahoihin. edellyttää, että toimielimien hyväksymissä käyttösuunnitelmissa olevat oleelliset muutokset aikaisempaan toimintaan on saatettava kaupunginhallituksen tietoon. 2. Toimintakatteeseen vaikuttavat muutokset on käsiteltävä toimielimessä silloin, kun muutokset tapahtuvat vastuualueelta toiselle vastuualueelle. 3. Talousarviossa olevaan investointiosan hankkeen käynnistämiseen on saatava kaupunginhallituksen lupa, jos hankkeeseen ei saada merkittyä valtionosuutta, tai sitä saadaan huomattavasti budjetoitua vähemmän. 4. Henkilöstösuunnitelman täytäntöönpanoa varten kaupunginhallitus tekee erillisen päätöksen täyttölupakäytännöstä. Ohjeistus löytyy Helmeristä. Henkilöstömenojen vähentämiseen liittyvä palkaton virkavapaa säästösyistä -ohjeistus löytyy myös Helmeristä.

34 5. Toimielimien on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon kaupungin taloussäännön määräykset ja sen perusteella annetut erillisohjeet. Menojen ja tulojen kirjauksissa on noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kirjanpitolain soveltamisesta antamia ohjeita, Kuntaliiton suosituksia ja näiden perusteella kaupungin erikseen antamia erillisiä kirjausohjeita, sekä muutoinkin noudatettava yleisiä ja hyvän kirjanpitotavan mukaisia periaatteita. Toimielimen tai kaupunginjohtajan ja palvelujohtajan tulee määritellä laskujen hyväksyjät ja varahyväksyjät sekä asiatarkastajat ja varahenkilöt, ellei hyväksyjää ole johtosäännössä määritelty. Kaikissa laskuissa on oltava asiatarkastajan ja hyväksyjän merkintä. Hyväksyjän tulee varmistua hyväksymänsä laskun sisällöstä, tositemerkintöjen oikeellisuudesta ja kulun sisältymisestä käyttösuunnitelmaan. Hyväksyjä lähettää laskun maksettavaksi. 6. Tietohallinnon kehittämiseen ja tietotekniikan käyttöönottoon liittyvät merkittävät järjestelmä-, laitteisto- ja ohjelmistohankinnat sekä yhteistyösopimukset on käsiteltävä tietohallinnon johtoryhmässä. 7. Projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet (hankkeet) Hankkeiden osalta toimielinten ja vastuualueiden on hakemuksia tehtäessä noudatettava seuraavia periaatteita: α) toimielimen käyttösuunnitelmassa on määriteltävä perusteluineen ne hankkeet, joissa kaupunki on mukana rahoittajana β) talousarviovuoden aikana mahdollisesti käynnistettävät uudet hankkeet on hakemusvaiheessa hyväksytettävä kaupunginjohtajan johtoryhmässä χ) jos hankkeeseen tarvittava kaupungin rahoitusosuus on yli 50 000 euroa vuodessa, asiasta on päätettävä kaupunginhallituksessa δ) hankkeen yhteys kaupunkistrategiaan on todennettava ε) konsernipalvelujen hankkeita koordinoi ja ohjaa kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue, hyvinvointipalvelujen hankkeita palvelujohtaja φ) kunkin projektin ohjausryhmään nimetään kaupungin edustaja / edunvalvoja γ) hankkeista on raportoitava säännöllisesti η) projektien jatkohankkeet käsitellään uudelleen samassa päätöksentekojärjestyksessä kuin uudetkin hankkeet ι) hakemusvaiheessa on osoitettava hankkeen toiminnan hyödyt kaupungin toiminnan kannalta 8. Leasingrahoitusta käytetään hankinnoissa kaupunginhallituksen antaman erillisen ohjeen mukaisesti.

35 9. Vastuu- tai palvelualueen on raportoitava toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja taloudestaan toimielimelleen sekä talouden vastuualueelle erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaan. 10. seuraa koko kaupungin taloudellista tilannetta, henkilöstösuunnitelman toteutumista ja rahoitusasemaa kuukausittain. 11. Toimielimen tulee päättää ja aikatauluttaa toimintamalli, jolla se toteuttaa säännöllistä raportointia talousarviovuoden aikana. 12. Toimielin voi tarpeen vaatiessa antaa toimialaansa koskevista määrärahoista tarkempia ohjeita ja määräyksiä. Esittelijä: Ehdotus: Toimeenpano: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää hyväksyä talousarvion 2016 täytäntöönpanomääräykset edellä olevan mukaisesti. Talousarviokirja Intranet Lautakuntien käyttösuunnitelmat Ei oikaisuvaatimusohjetta

36 D/2992/02.05.07.03/2015 333 Seura- ym. talojen vuokra-avustukset Kh Valmistelija: Controller Maarit Heikkilä, puh. 040 643 1911 Juurikorven Työväenyhdistys ry, Kannatusyhdistys Soihtu ry, Kotkan Kiri ry, Kymin Koskenpojat ry sekä Tiutisen Työväenyhdistys ry anovat avustusta omistamiensa työväen- ja seuratalojen käyttökustannuksiin. Talot ovat mm. paikallisten urheiluseurojen käytössä liikuntatiloina sekä paikallisten kylätoimikuntien käytössä asukkaiden virkistystiloina. Vuoden 2015 talousarvio sisältää 8 800 euron määrärahavarauksen seuraym. talojen vuokriin (kustannuspaikka 1241 Kiinteistövero- ja vuokra-tukiavustukset). Liikuntatoimen talousarviossa on aikanaan ollut määräraha ns. liikuntatilojen tukivuokria varten. Urheilulajien harrastajat, joille ei voitu osoittaa harjoitustilaa kaupungin omista liikuntatiloista, saivat käyttää omia tai muiden seuratalojen tiloja, joista kaupunki maksoi vuokraa. Yhdistykset ovat anoneet vuonna 2015 vuokra-avustusta yhteensä 14 300 euroa. Yhteisöjen anomat avustukset on suhteutettu talousarvion määrärahaan. Vuonna 2015 saapuneet avustusanomukset ovat nähtävillä kokouksessa. Anottu euroa Esitys euroa Juurikorven Työväenyhdistys ry 2 200 1 350 Kannatusyhdistys Soihtu ry 5 500 3 380 Kotkan Kiri ry 2 000 1 230 Kymin Koskenpojat ry 2 000 1 230 Tiutisen Työväenyhdistys ry 2 600 1 610 Yhteensä 14 300 8 800 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää myöntää vuoden 2015 talousarvion menokohdalta 1241 Kiinteistövero- ja vuokratukiavustukset vuokramaksutukea yhteensä 8 800 euroa seuraaville yhdistyksille: Juurikorven Työväenyhdistys ry Kannatusyhdistys Soihtu ry Kotkan Kiri ry Kymin Koskenpojat ry Tiutisen Työväenyhdistys ry 1 350 euroa 3 380 euroa 1 230 euroa 1 230 euroa 1 610 euroa Toimeenpano: Ote: ao. yhdistykset talouden vastuualue Oikaisuvaatimusohje

37 D/2304/01.01.01.00/2015 334 Täyttölupamenettely 2016 YTNK 9.11.2015 / 57 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo Täyttölupamenettely on kaupunginhallituksen päätöksellä ollut Kotkan kaupungin käytössä jo useita vuosia. Menettelyn tarkoituksena on rekrytointien keskitetympi hallinta. Kaupungin taloustilanne on edelleen heikko, joten täyttölupakäytännöstä ei vielä voida luopua. Täyttölupakäytännön mukaisesti avoimeksi tuleva tehtävä täytetään vain välttämättömissä tilanteissa, ja tehtävät organisoidaan ensisijaisesti muilla tavoin. Samalla arvioidaan, mitä toimintoja tai tehtäviä voi jättää tekemättä ja mitä lopettaa kokonaan. Kaikissa vakinaisissa ja määräaikaisissa rekrytoinneissa täyttölupa tulee pyytää ennen rekrytointiprosessin aloittamista. Täyttölupamenettelyyn sovelletaan 1.1.2016 alkaen seuraavaa käytäntöä. Kaikkien vakinaisesti täytettävien palvelussuhteiden täyttölupahakemukset viedään kaupunginhallituksen päätettäviksi. Määräaikaisten palvelussuhteiden täyttöluvat myöntää henkilöstöjohtaja. Täyttölupa myönnetään vain erityisen painavin perustein. Täyttölupien käsittelyn yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tehtävän tullessa avoimeksi eläkkeelle jäämisen vuoksi, uusi rekrytointi voidaan välttää tehtävien uudelleen järjestelyn kautta tai sisäisin siirroin. Täyttölupamenettelyn ulkopuolelle jäävät: päivähoidon henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, perusopetuksen ja lukion opetushenkilökunta, terveydenhuollon henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, vanhustenhuollon henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, sosiaalihuolto lainsäädännön edellyttämien määräaikojen ja henkilöstömitoituksen noudattamisen osalta, siivoustoimen henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, työllistämismäärärahojen kautta rekrytoiminen ja maahanmuuttotyöntekijät, joiden palkkauskustannukset valtio korvaa kokonaisuudessaan. Lisäksi uimahallien uinninvalvontatehtävien osalta liikuntayksikkö voi äkillisissä sairaustapauksissa palkata sijaisen enintään viideksi (5) päiväksi ilman täyttölupamenettelyä, kun uimahallin avoinna pitäminen sitä edellyttää,

38 perhepalvelujohtaja voi äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan osalta palkata sijaisen äkillisten ja lyhyempien sairauslomien sekä lyhyiden vuosilomien (syksy- ja talvilomat) ajaksi enintään viideksi (5) päiväksi, kun kyseessä on toiminnan kannalta välttämätön ja kiireellinen tarve, terveydenhuollon vastuualueella voidaan hoitohenkilökunnan osalta palkata sijainen äkillisten sairauslomien / poissaolojen perusteella enintään viideksi (5) päiväksi, kun kyseessä on toiminnan kannalta välttämätön ja kiireellinen tarve sekä opetustoimen koulunkäynninohjaajalle voidaan ilman täyttölupamenettelyä palkata määräaikainen sijainen enintään viideksi (5) päiväksi silloin, kun kyseessä on lain edellyttämän ohjaajapalvelun tarve, oppilaiden opetusta ja iltapäivätoimintaa ei pystytä järjestämään lain edellyttämällä tavalla tai lasten fyysinen turvallisuus vaarantuu ilman koulunkäynninohjaajan palkkaamista. Täyttölupamenettelystä vapautettujenkin kohdalla vastaavan esimiehen tulee ensisijaisesti välttää sijaisten ja uuden vakinaisen henkilökunnan palkkaamista. Täyttöluvan myöntäminen edellyttää, että virka-/työsuhde sisältyy yksikön henkilöstösuunnitelmaan ja talousarvioon on varattu palkkamääräraha. Ulkoista ostopalvelutyövoimaa ei käytetä korvaavana työvoimana. Alle 13 päivän sijaisuuksia vältetään. Lyhytaikaiset sijaisuudet hoidetaan sisäisin järjestelyin. Vuosilomat tulee suunnitella siten, että vuosilomansijaisia ei pääsääntöisesti palkata. Kaikkien virka- ja työvapaiden osalta tehtävät pyritään organisoimaan ensisijaisesti siten, että sijaista ei tarvitse palkata. Sijainen palkataan vain erityisen painavin perustein. Vuorotteluvapaa on poikkeus. Vuorotteluvapaan myöntäminen edellyttää työttömän työntekijän palkkaamista. Vuorotteluvapaan yhteydessä haetaan täyttölupa ja arvioidaan vapaan vaikutus palkkakuluihin. Osa-aikaeläkkeelle siirtyvän työstä ilman tekijää jäävälle työnosalle ei pääasiallisesti palkata uutta työntekijää, vaan työ organisoidaan uudelleen arvioiden samalla, mitä toimintoja tai tehtäviä voi jättää tekemättä ja mitä lopettaa kokonaan. Esimies täyttää Helmerissä olevan täyttöluvan hakemuslomakkeen. Hakemukseen vaaditaan myös vastuualueen johtajan lausunto sekä lausunto siitä, onko palkkamääräraha varattu talousarvioon. Esimies lähettää valmiin täyttölupahakemuksen ainoastaan kirjaamoon, josta se toimitetaan eteenpäin henkilöstöpalveluihin. Täyttölupamenettelystä päättää kaupunginhallitus.

39 Liitteet: Esittelijä: Täyttölupahakemuslomake on esityslistan liitteenä. Henkilöstöjohtaja Uusitalo Ehdotus: Käsittely: Yhteistoimintaneuvottelukunta päättää merkitä täyttölupakäytännön tiedoksi. Esittelijä täydensi ehdotustaan seuraavasti: Täyttölupamenettelyn ulkopuolelle jäävät: päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueen henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, opetustoimen vastuualueen perusopetuksen ja lukion opetushenkilökunta, terveydenhuollon vastuualueen henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, vanhustenhuollon vastuualueen henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, sosiaalihuollon vastuualue lainsäädännön määräaikojen ja henkilöstömitoituksen noudattamisen osalta, teknisten palveluiden vastuualueen siivoustoimen henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, työllistämismäärärahojen kautta rekrytointi ja sosiaalihuollon vastuualueen maahanmuuttotyöntekijät, joiden palkkauskustannukset valtio korvaa kokonaisuudessaan. Lisäksi Uimahallien uinninvalvontatehtävien osalta liikuntayksikkö voi äkillisissä sairaustapauksissa palkata sijaisen enintään viideksi (5) päiväksi ilman täyttölupamenettelyä, kun uimahallin avoinna pitäminen sitä edellyttää. Perhepalveluiden vastuualueelle voidaan äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan palkata sijainen äkillisten ja lyhyempien sairauslomien sekä lyhyiden vuosilomien (syksy- ja talvilomat) ajaksi enintään viideksi (5) päiväksi, kun kyseessä on toiminnan kannalta välttämätön ja kiireellinen tarve. Terveydenhuollon vastuualueella voidaan hoitohenkilökunnan osalta palkata sijainen äkillisten sairauslomien / poissaolojen perusteella enintään viideksi (5) päiväksi, kun kyseessä on toiminnan kannalta välttämätön ja kiireellinen tarve. Opetustoimen vastuualueella koulunkäynninohjaajalle / henkilökohtaiselle avustajalle voidaan ilman täyttölupamenettelyä palkata määräaikainen sijainen enintään viideksi (5) päiväksi silloin, kun kyseessä on lain edellyttämä palvelun tarve, oppilaiden opetusta ja iltapäivätoimintaa ei pystytä järjestämään lain edellyttämällä tavalla tai lasten fyysinen turvallisuus vaarantuu ilman koulunkäynninohjaajan / avustajan palkkaamista.

40 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueella päiväkotiavustajalle / henkilökohtaiselle avustajalle voidaan ilman täyttölupamenettelyä palkata määräaikainen sijainen enintään viideksi (5) päiväksi silloin, kun kyseessä on lain edellyttämä palvelun tarve tai lasten fyysinen turvallisuus vaarantuu ilman avustajan palkkaamista. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Heja 19.11.2015 / 39 Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Täyttölupahakemuslomake on esityslistan liitteenä. Henkilöstöjohtaja Uusitalo Henkilöstöjaosto päättää hyväksyä esityksen esitettäväksi edelleen kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Kh Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh. 040 159 0899 Liite: Esittelijä: Täyttölupahakemuslomake Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: päättää jatkaa täyttölupamenettelyä myös vuoden 2016 aikana yllä YTNK:n pöytäkirjauksesta ilmenevällä tavalla (YTNK 9.11.2015 / 57 ). Toimeenpano: Ote: henkilöstöjohtaja Oikaisuvaatimusohje

VAKITUISEN JA MÄÄRÄAIKAISEN TEHTÄVÄN TÄYTTÖLUPAHAKEMUS 4.11.2015 Kaupunginhallituksen päätös xx.xx.2015 / xxx edellyttää aina täyttöluvan hakemista päätöksessä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeuksia koskeva päätös on luettavissa kokonaisuudessaan Helmeristä (Esimies - Rekrytointi - Täyttölupamenettely 2016.) Tehtäväalue / Vastuualue: Palvelualue / Yksikkö: Lomakkeen vaillinainen täyttäminen voi johtaa anomuksen hylkäämiseen. Mikä aiheutti täyttötarpeen? Täytettäväksi esitettävän tehtävän nimike: (nimikkeenmuutoksessa noudatetaan aina ao. johto- tai toimintasäännön määräyksiä) Vakanssinumero: Täytettäväksi mistä alkaen ja mihin asti: Perustelut tehtävän täyttämiselle: Mitä seuraa, jos täyttölupaa ei myönnetä? Palkkakustannuksen vaikutus talousarvioon, jos tehtävä täytetään: Vastuualuejohtajan lausunto: Päivämäärä ja esittäjän nimi: (esittäjä saa päätösotteen) Täyttölupahakemus toimitetaan sähköisesti kirjaamoon: kirjaamo@kotka.fi, mistä se välitetään henkilöstöpalveluihin. Henkilöstöjohtaja käsittelee määräaikaisten viranhaltijoiden / työntekijöiden hakemukset ja kaupunginhallitus vakituisten viranhaltijoiden / työntekijöiden hakemukset. Kaupunginhallitukselle menevien hakemusten tulee olla henkilöstöpalveluissa kokousta edeltävänä maanantaina. Päätösotteet toimitetaan esittelijöille sähköisesti. LIITE: / 334

42 D/107/01.01.01.00/2015 335 Vakituiset täyttöluvat 2901-2906 Kh Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh. 040 159 0899 Liite: Selvitys täyttölupahakemuksista nrot 2901-2906 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: päättää hyväksyä täyttölupahakemukset nrot 2901-2906 esityksen mukaisesti. Toimeenpano: Ote: Hannele Pajanen Jorma Haapanen Juha Reihe Heli Sahala Liisa Rosqvist Maija Valta Oikaisuvaatimusohje

1 TÄYTTÖLUVAT 2901-2906 1 (3) Nro Yksikkö Nimike ja vakanssi Ajanjakso Syy Taloudellinen vaikutus Päätösesitys 2901 Hyvinvointipalvelut/ Hyvinvointineuvola (perhepalvelut 1.1.2016 alkaen), Ennaltaehkäisevän työn palvelualue/opiskeluhuolto Psykologi, vakanssi 4179020011 1.1.2016 toistaiseksi 1.8.2014 (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013) alkaen toisen asteen oppilaitosten opiskeluhuollon tehtävät siirtyivät oppilaitoksilta kunnalle. Tehtävä kuuluu lakisääteisiin tehtäviin, joiden hoitamista seurataan ministeriön taholta. Psykologin palkka 3454,52 + sivukulut 22,6% = 4235,24 /kk Hyväksytään 2902 Hyvinvointipalvelut/ Hyvinvointineuvola/ Perhepalvelut, Varhaisen tuen palvelut Perheohjaaja, vakanssi 3940320001 1.2.2016 toistaiseksi Henkilön eläköityminen. Perheohjaaja on Karhulan alueen neuvolassa työskentelevä perheohjaaja. Hän työskentelee kodeissa neuvolan terveydenhoitajien työparina ja perheitä tukien. Työ on ennaltaehkäisevää perhetyötä parhaimmillaan. Karhulan alue jää ilman perhetyötä tekevää työntekijää. Perheohjaajan palkka 2401,36 + sivukulut 22,6% = 2944,07 /kk Hyväksytään 2903 Hyvinvointipalvelut / Sosiaalihuolto, Sosiaalihuollon hallinto ja työllisyysasiat / Työvoiman palvelukeskus Väylä Sosiaaliohjaaja,. vakanssi 4833710004 1.1.2016 alkaen toistaiseksi Vakanssin haltija on saanut päätöksen täysimääräisestä eläkkeestä 1.1.2016. Tässä tehtävänkuvassa pääpaino on työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP-toiminta) tehtävissä. Tehtävänkuvaan kuuluvat mm. monialaiseen yhteispalveluun ohjattujen asiakkaiden kartoitusjakson toteuttaminen, ohjaus toimenpiteisiin ja asiakkaan etenemisen seuraaminen sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet. Tehtävässä korostuu myös kuntouttavan työtoiminnan näkökulman huomioiminen. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun kautta aktivoitavien asiakkaiden määrä vähenee. Vaikuttaa heikentävästi myös kuntouttavan työtoiminnan osalta asiakasmääriin. Kasvaviin asiakasmääriin vastaaminen sopivilla palveluilla heikkenee. Sosiaaliohjaaja n palkka 2401,36 + sivukulut 22,6% = 2944,07 /kk Hyväksytään 2904 Vanhustenhuollon vastuualue, Vanhustenhuollon hallinto Kehittämiskoordinaattori, vakanssi 7724620001 1.1.2016 alkaen toistaiseksi Vanhuspalvelujen seudullisen kehittämistyön jatkaminen. Vuoden 201Etelä-Kymenlaakson kuntien kesken. Kehittämistyötä on tehty vuodesta 2008 alkaen erittäin hyvin tuloksin. Aiemmin olemme saaneet STM:n hankerahoitusta, nyt sitä ei saatu. Talousarviossa vuodelle 2016 on päätetty perustettavaksi kehittämiskoordinaattorin toimi 1.1.2016 alkaen ja samanaikaisesti on vanhustenhuollosta vähennetty 1 lähihoitajan toimi kotihoidon palvelualueelta. Vanhuspalvelut ovat suuressa muutoksessa. Väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeeseen vastaamiseen tarvitaan erilaisia uusia tapaoja tuottaa palvelut ja tukea ikäihmisten omatoimisuutta. Tuleva Sote-ratkaisu on avoin, mutta tuo tulleessaan vaateita tuottaa palvelut usean kunnan alueella. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii yhteistyössä toiminnan kehittämistä. Vanhuspalveluiden resurssien lisääminen ei ole mahdollista, joten palvelujen tuottamiseen tarvitaan uusia toimintatapoja. Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa on valmisteltu kehittämistyön jatkamista ja kustannusten jakoa kuntien kesken. Vanhuspalvelujen kehittäminen seutukunnalla pirstaloituu ja tuleviin palvelutarpeen haasteisiin vastaaminen heikentyy. Tehtäväkohtainen palkka 3165,26 + sivukulut 22,6% = 3880,61 /kk Hyväksytään LIITE: / 335

2 2 (3) LIITE: / 335

3 3 (3) 2905 Hyvinvointipalvelut / Hyvinvointineuvola (perhepalvelut 1.1.2016 alkaen), Varhaisen tuen palvelualue/nuorten tiimi Sairaanhoitaja, vakanssi 4259020001 1.1.2016 alkaen toistaiseksi Nuorten tiimiä vahvistetaan sairaanhoitajan vakanssilla. Tarkoituksena on laajentaa tiimin ammatillista pohjaa terveydenhuollon ammattilaisella, jonka tehtäviin tulee kuulumaan myös yhteistyö Varhaisen tuen lääkärin ja erikoissairaanhoidon kanssa (lastenneurologia ja nuorisopsykiatria). Nuorten tiimissä työskentelee sosiaaliohjaajia. Sairaanhoitajan puuttuminen muuttaa ajateltua toimintamallia toisenlaiseksi. Myöskään ajatus siitä, että osa lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian asiakkaista voitaisiin hoitaa peruspalveluissa, ei toteudu. Tehtäväkohtainen palkka 2377,25 + sivukulut 22,6% = 2914,51 /kk Hyväksytään 2906 Hyvinvointipalvelut/ terveydenhuollon vastuualue, Terveyskeskussairaala Terveyskeskus ylilääkäri, vakanssi 5304510001 Eläköityminen 1.1.2016 alkaen. Karhulan sairaalassa ei ole ylilääkäriä edellisen ylilääkärin eläköitymisen jälkeen. Sairaalan toiminnan luonne on muuttunut akuutiksi terveyskeskussairaalaksi ja sen johtamiseen tarvitaan ylilääkäri. Jos täyttölupaa ei saada, sairaalan kehittäminen rapautuu. 1.1.2016 alkaen toistaiseksi Tehtäväkohtainen palkka 7702,50 /kk ja sivukulut 22,6 % = 9443,27 /kk Hyväksytään LIITE: / 335

46 D/1395/01.04.00.00/2015 336 Yhteistoimintaneuvottelukunnan kokoonpano 2016-2019 YTNK 27.10.2015 / 45 Valmistelija: Henkilöstölakimies Kaisa Piirainen, puh. 234 5302, 040 357 8105 Esittelyteksti: Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 14 :n mukaan Kunnassa on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Työnantaja ja henkilöstöä edustavat 19 :ssä tarkoitetut yhdistykset tai niiden rekisteröidyt paikalliset alayhdistykset nimeävät edustajansa yhteistoimintaelimeen, jonka toimikausi on neljä vuotta. Yhteistoimintaelimen toimintaan osallistuu myös 3 :n 3 momentissa tarkoitettu yhteistoimintaedustaja. Yhteistoiminnan osapuolista lain 3 :n 2 ja 3 momentissa sanotaan, että Henkilöstöä voi yhteistoimintaneuvotteluissa edustaa työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja. Jollei jonkin henkilöstöryhmän enemmistöllä ole oikeutta osallistua 2 momentissa tarkoitetun edustajan valintaan, heillä on oikeus valita keskuudestaan enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan yhteistoimintaedustaja, jos enemmistö heistä niin päättää. Yhteistoimintaedustajan vaalin tai muun valintamenettelyn järjestävät henkilöstöryhmän enemmistöön kuuluvat työntekijät siten, että kaikilla tähän enemmistöön kuuluvilla on tilaisuus osallistua yhteistoimintaedustajan valintaan. Vastaavasti yhteistoimintaedustajan voivat valita keskuudestaan myös sellaisen henkilöstöryhmän työntekijät, jotka eivät ole valinneet 2 momentissa tarkoitettua luottamusmiestä, vaikka heillä olisi siihen oikeus. Lain 14 :ssä tarkoitetut yhdistykset ovat työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat valtakunnalliset yhdistykset (19 ). Yhteistoimintaneuvottelukunnan nykyinen toimikausi päättyy 31.12.2015. Myös konserniyhteisten yhteistoimintatoimikunnan ja hyvinvointipalvelujen yhteistoimintatoimikunnan kausi päättyy 31.12.2015. Hyvinvointipalvelujen yt-toimikunnassa on päättyneellä kaudella ollut kuusi (6) työnantajan sekä seitsemän (7) henkilöstön edustajaa (Jyty, JHL, Juko, KTN, OAJ, Super ja Tehy). Yhteistoimintaneuvottelukunta toimii myös työsuojelun yhteistoimintaorganisaationa työsuojelutoimikunnan nimellä. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimintakausi kestää 1.1.2014 31.12.2017.

47 Kaudella 2012 2015 työnantajan edustajina YTNK:ssa ovat olleet: Kaupunginjohtaja Palvelujohtaja Kansliapäällikkö Talousjohtaja Henkilöstöpäällikkö Työsuojelupäällikkö Pelastuspäällikkö/KymPe Toimitusjohtaja/Työterveys Toimitusjohtaja/ICT Kymi Henkilöstön edustajat ovat olleet: JUKO Pääluottamusmies Maritta Harju JUKO/OAJ Pääluottamusmies Minna Paavola JUKO/KTN Pääluottamusmies Mikko Aalto JHL Yhteisjärjestö Pääluottamusmies Jukka Virtanen JHL Hyvinvinvointipalv. Pääluottamusmies Pirjo Mussalo JHL 215 Palopäällystö Luottamusmies Simo Norema KoHo/Tehy Pääluottamusmies Marja-Riitta Mänttäri KoHo/SuPer Pääluottamusmies Seija Piipponen-Pekkola Jyty Pääluottamusmies Tarja Renlund Yhteistoimintatoimikuntien perustamisen yhteydessä 19.10.2001/ 5 on päätetty, että kummankin yt-toimikunnan henkilöstön edustajien määrä on vähintään puolet toimikunnan koko henkilömäärästä. Konserniyhteisten yt-toimikunnassa henkilöstön edustajina ovat olleet: Varsinainen edustaja Varaedustaja JUKO ry Katja Nikunen Marika Jussila JHL Yhteisjärjestö Jouni Tiilikainen Jukka Mielonen KTN ry Risto Oksanen Anneli Tommila Risto Lehtonen Risto Karnaattu Jyty ry Pia Hukkanen Birgit Lempinen Yt-toimikunnassa on ollut viisi (5) työnantajan ja viisi (5) henkilöstön edustajaa Hyvinvointipalvelujen yt-toimikunnassa henkilöstön edustajina ovat olleet: Varsinainen edustaja Varaedustaja JUKO ry Mari Nieminen Liisa Taskinen JUKO ry/oaj Anna-Maija Hölttä Sari Laitinen JHL ry Tarja Teelahti Merja Mainila-Olli KTN ry Eeva Suomalainen Pirjo Kinnari TNJ Super ry Susanna Hannula Leena Kokkomäki Tehy ry (Anne Heikkilä) (Sara Haimi-Liikkanen) Terhi Ilén Johanna Sipari Jyty ry Raija Kuusela Merja Laitinen Esittelijä: Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Yhteistoimintaneuvottelukunta päättää pyytää laissa tarkoitettuja yhteistoiminnan osapuolia tekemään ehdotuksensa yhteistoimintaneuvottelukuntaan sekä konserniyhteisten ja hyvinvointipalvelujen yhteistoimintatoimikuntaan nimettäviksi jäseniksi kaupungin kirjaamoon viimeistään 20.11.2015.

48 Käsittely: Puheenvuoron asiassa käyttivät Harju, Koivisto, Piipponen-Pekkola ja Piirainen. Merkittiin pöytäkirjaan, että pääluottamusmies Reino Särkkä on toiminut JUKO/KTN:n edustajana yhteistoimintaneuvottelukunnassa 1.1.2012 31.7-.2015 ja että KoHoa ei vielä ollut edellistä kokoonpanoa nimitettäessä. Päätös: Hyväksyttiin. YTNK 7.12.2015 Valmistelija: Henkilöstölakimies Kaisa Piirainen, puh. 234 5302, 040 357 8105 Järjestöt ovat nimenneet seuraavat henkilöt Yhteistoimintaneuvottelukuntaan: JHL ao. 576 ry pääluottamusmies Pirjo Mussalo JHL ao. 009 ry pääluottamusmies Jukka Virtanen JHL ao. 215 ry luottamusmies Simo Norema / KymPe JUKO ry pääluottamusmies Maritta Harju JUKO ry/ktn pääluottamusmies Mikko Aalto / KymPe JUKO ry/oaj pääluottamusmies Minna Paavola Jyty Kotka ry pääluottamusmies Tarja Renlund SuPer 707 ry pääluottamusmies Seija Piipponen-Pekkola Tehy ao. 406 ry pääluottamusmies Marja-Riitta Mänttäri Työnantaja on nimennyt seuraavat henkilöt Yhteistoimintaneuvottelukuntaan: kaupunginjohtaja palvelujohtaja kansliapäällikkö talous- ja rahoitusjohtaja henkilöstöjohtaja työsuojelupäällikkö toimitusjohtaja ICT Kymi toimitusjohtaja Kymijoen Työterveys pelastuspäällikkö Kymenlaakson Pelastuslaitos Järjestöt ovat nimenneet seuraavat henkilöt Konserniyhteisten yhteistyötoimikuntaan: Vars. edustaja Varaedustaja JHL ao. 009 ry Jouni Tiilikainen Jarno Hagrén JUKO ry Katja Nikunen Marika Jussila Timo Virtanen Esa Turpeinen Jyty Kotka ry Pia Hukkanen Riitta Eskola Työnantaja on nimennyt seuraavat henkilöt Konserniyhteisten yhteistyötoimikuntaan: kansliapäällikkö kaupunkisuunnittelujohtaja kehitysjohtaja kuntatekniikan johtaja

49 Järjestöt ovat nimenneet seuraavat henkilöt Hyvinvointipalvelujen yhteistyötoimikuntaan: Vars. edustaja Varaedustaja JHL ao. 576 ry Tarja Teelahti Merja Mainila-Olli JUKO ry Satu Liiri Liisa Taskinen Eeva Suomalainen Anne Listo JUKO ry/oaj Timo Markkanen Sari Laitinen Jyty Kotka ry Merja Laitinen Päivi Kosonen SuPer ao. 707 ry Leena Kokkomäki Suvi Pethman Tehy ao. 406 ry Terhi Ilén Jenni Vuolahti Työnantaja on nimennyt seuraavat henkilöt Hyvinvointipalvelujen yhteistyötoimikuntaan: palvelujohtaja sosiaalijohtaja terveysjohtaja hyvinvointineuvolan johtaja varhaiskasvatusjohtaja vanhustenhuollon johtaja opetustoimen johtaja Esittelijä: Ehdotus: Käsittely: Päätös: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Yhteistoimintaneuvottelukunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se päättää vahvistaa yhteistoimintaneuvottelukunnan kokoonpanon edellä esitetyllä tavalla kaudelle 2016-2019. Puheenvuoron asiassa käyttivät Mänttäri, sihteeri, Harju ja Piipponen-Pekkola. Hyväksyttiin. Kh Valmistelija: Henkilöstölakimies Kaisa Piirainen, puh. 234 5302, 040 357 8105 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää vahvistaa yhteistoimintaneuvottelukunnan kokoonpanon kaudelle 2016-2019 siinä muodossa kuin se on esitetty yllä YTNK:n pöytäkirjauksessa 7.12.2015. Toimeenpano: Ote: YTNK:hon nimetyt henkilöt henkilöstölakimies Oikaisuvaatimusohje

50 D/3030/00.01.02/2015 337 Kaupungin teknisten palvelujen kehittäminen Kh Valmistelija: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf, puh. 234 4200 Valtuusto on tämän vuoden talousarviokokouksessaan päättänyt erikseen sovittavalla tavalla varautua kuntalain ja SOTEn uudistuksiin. Osana tätä kokonaisuudistusta on puhuttu monista muistakin uudistuksista mm. liikuntatoimessa, kaupungin tukitoimissa ja lisäksi sellaisissa kohteissa, jotka sivuavat läheisesti kaupungin teknisiä palveluja. Huomiota halutaan kiinnittää teknisten palvelujen kilpailukykyyn, tehokkuuteen ja ajankäyttöön ylipäänsä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää, että henkilöstöjohtaja valmistelee tammikuun loppuun 2016 mennessä kokonaisesityksen teknisten palvelujen kehittämisestä ottamalla erityisesti huomioon kilpailukyky, palvelujen tehokkuus ja henkilöstövoimavarojen tarkistuksen mukainen ajankäyttö. Valmistelu tehdään yhteistyössä teknisen johtajan Hannele Tolosen kanssa. Selvityksen tulokset tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäviksi 31.5.2016l mennessä. Toimeenpano: Ote: henkilöstöjohtaja tekninen johtaja Ei oikaisuvaatimusohjetta

51 D/363/05.20.00/2015 338 Muutoksia yrityksille maksettavaan työllistämisen kuntalisään 1.1.2016 alkaen Sotela 25.11.2015 / 165 Valmistelijat: Työvoiman palvelukeskuksen johtaja Juha Reihe, puh. 040 669 3559 Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 040 196 5146 Talousvaikutukset ym. 1. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta Kustannusvaikutukset voidaan kattaa kuntalisiin varatuista määrärahoista. 2. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan Päätöksellä ei suoraan vähennetä pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia kustannuksia, mutta sen avulla voidaan lyhentää työttömyysjaksoja sekä edistää nuorten mahdollisuutta päästä työelämään edes lyhyeksi aikaa. 3. Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa Päätöksellä tuetaan elinkeinoelämää ja sen mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä. Esittelyteksti: Kotkan kaupunki on jo vuosia maksanut kuntalisää yhdistyksille, jotka palkkaavat pitkäaikaistyöttömän henkilön. 1.9.2015 alkaen kuntalisä laajennettiin yrityksille. Tarkoituksena oli pitää perusteet samoina vuoden 2016 loppuun saakka. Yritysten kuntalisän perusteet ovat samankaltaiset kuin yhdistyksille eli perusehto on TE-hallinnon maksama palkkatuki, jota kuntalisä täydentää. Työllistämistä käsiteltiin yrittäjien aamukahvitilaisuudessa syksyllä. Kuntalisän käyttöä ei saatu liikkeelle, koska valtion palkkatukimäärärahat ovat tilapäisesti olleet lopussa. Keskusteluissa herätti kiinnostusta mahdollisuus, että kuntalisää voisi saada tällaisessa tilanteessa ilman kytkentää palkkatukeen. Toinen ajatus oli tukea nuorten lyhytaikaista palkkaamista yrityksiin. Tämän perusteella yritysten kuntalisän perusteisiin esitetään lisättäväksi uudet kohdat 2 ja 7. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Esitys yrityksille maksettavan kuntalisän säännöistä 1.1.2016 alkaen. Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että yrityksille maksetaan kuntalisää liitteen sääntöjen mukaisesti 1.1.2016 alkaen. Hyväksyttiin.

52 Kh Valmistelijat: Työvoiman palvelukeskuksen johtaja Juha Reihe, puh. 040 669 3559 Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 040 196 5146 Liite: Esittelijä: Ehdotus: Esitys yrityksille maksettavan kuntalisän säännöistä 1.1.2016 alkaen Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää, että yrityksille maksetaan kuntalisää liitteestä ilmenevien sääntöjen mukaisesti 1.1.2016 alkaen. Toimeenpano: Ote: sosiaalijohtaja työvoiman palvelukeskuksen johtaja talous- ja rahoitusjohtaja Oikaisuvaatimusohje

KOTKAN KUNTALISÄN SÄÄNNÖT - YRITYKSET 1.1.2016 alkaen 1. Kotkan kaupunki myöntää kuntalisää Kotkassa toimiville yrityksille, jotka palkkaavat työntekijän, jolle työvoimahallinto maksaa palkkatukea. 2. Kuntalisää voidaan myöntää edellä mainitusta poiketen niissä tilanteissa, jolloin työvoimahallinnon palkkatukea ei ole myönnetty määrärahojen riittämättömyyden takia. Palkattavalla työntekijällä on oltava kuitenkin palkkatukioikeus. 3. Palkattavan henkilön vakituisen asuinkunnan tulee olla Kotka. 4. Elinkeinoa harjoittavalle yritykselle julkisten tukien (valtion palkkatuki ja kaupungin kuntalisä) yhteenlaskettu osuus voi olla enintään 50 % palkkakustannuksista (vajaakuntoisella 75 %). Palkkakustannuksiin lasketaan bruttopalkka ja sivukulut, myös lomaraha ja lomakorvaus otetaan huomioon. Kuntalisä on enintään 350 euroa kuukaudessa. 5. Kuntalisää voidaan maksaa yhdelle työntekijälle enintään myönnetyn palkkatuen keston ajan. 6. Kuntalisää maksetaan seuraavissa tilanteissa: yritys on palkannut alle 30-vuotiaan, alle vuoden työttömänä olleen työntekijän, joka saa 10 kuukauden ajalta palkkatukea 30 %. Kuntalisänä maksetaan todellisten palkkakulujen ja palkkatuen välinen erotus enintään 10 kuukauden ajalta. yritys ottaa oppisopimuskoulutukseen työttömän henkilön, jolloin työnantaja voi saada palkkatukea. Valtion palkkatuki voidaan myöntää koko oppisopimuksen ajaksi. Palkkatuen määrä palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella 30, 40 tai 50 % palkkauskustannuksista enintään 12 kk:n ajan, minkä jälkeen 30 % palkkauskustannuksista tai vamman/sairauden perusteella 50 % palkkauskustannuksista. Palkkatuen, kuntalisän ja oppisopimustoimiston koulutuskorvauksen yhteenlaskettu määrä voi olla korkeintaan oppisopimuksella työllistetyn palkkauskustannuksien suuruinen. 7. Kuntalisän myöntäminen muuhun nuorten työllistämiseen Kuntalisää voidaan myöntää 17 25 -vuotiaiden kotkalaisten nuorten palkkaamiseen Lisän määrä on enintään 350 /kk ja sitä maksetaan saman nuoren osalta korkeintaan 2 kuukauden ajan Työsuhteen tulee kestää vähintään 1 kuukausi, työaika vähintään 25 h / viikko Kuntalisää voidaan myöntää enintään kahden nuoren palkkaamiseen samanaikaisesti samaan yritykseen. Tätäkin kuntalisää haetaan yritysten kuntalisälomakkeella, jonka liitteenä on työsopimus. Maksu tapahtuu jälkikäteen, kun työnantaja on toimittanut työllisyyspalveluihin tositteet maksetuista palkoista.. LIITE: / 338

8. Kuntalisää haetaan kuntalisähakemuksella, johon liitetään jäljennökset palkkatukipäätöksestä ja työsopimuksesta. Kuntalisää voi hakea kerralla enintään kalenterivuodeksi. 9. Kuntalisää myönnetään hakemusten saapumisjärjestyksessä. Etusijalle voidaan asettaa oppisopimuskoulutuksen perusteella maksettavan kuntalisän jatkohakemukset kalenterivuoden vaihtuessa. 10. Kuntalisä maksetaan kuukausittain takautuvasti tilitystä vastaan. Tilitys on toimitettava työllisyyspalveluihin viimeistään seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tilityksen liitteeksi tulee laittaa jäljennös lomakkeesta Selvitys työllistetyn palkkakustannuksista, jäljennös palkkakuitista sekä selvitys lomarahoista. 11. Kuntalisää ei makseta niiltä päiviltä, joilta työnantajalle maksetaan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Kuntalisää ei myöskään makseta palkattomilta poissaolopäiviltä. Kuntalisän saajan tulee ilmoittaa työllisyyspalveluille yli 10 päivää kestävät sairauslomat sekä kaikki palkattomat keskeytykset.. LIITE: / 338

55 D/2425/01.00.00.02/2015 339 Selvitys tammikuu-elokuu 2015 ostopalveluiden säästöistä ja ylitöistä YTNK 9.11.2015 / 59 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh. 040 159 0899 Maksetut palkat ja ostopalvelut Elokuun loppuun 2015 mennessä on maksettu 425.165 euroa enemmän vakituisen henkilöstön palkkoja, kuin samana ajanjaksona vuonna 2014. Palkkakustannusten nousu selittyy pääosin vanhustenhuollon vastuualueen Eskolan hoivakodin ja lyhytaikayksikön avaamisella ja hoitohenkilökunnan lisäyksellä (25 työntekijän lisäys). Henkilöstöjaosto 21.10.2015/ 31 pyysi selvitystä palkkakustannusten noususta verrattuna ostopalvelukustannusten muutokseen ajanjaksolla tammielokuu vuosina 2014 ja 2015. Ostopalvelukustannukset ovat hieman laskeneet tammi-elokuusta 2014 vuoteen 2015 verrattuna. Alla taulukko ostopalveluista tammi-elokuussa vuosina 2014 ja 2015. Ylityöt Ylitöiden määrä on kuluvana vuonna kasvanut ajanjaksolla tammi-elokuu vuoteen 2014 verrattuna. Henkilöstöjaosto 21.10.2015/ 31 pyysi selvitystä ylitöiden kasvusta. Alla taulukko lisä- ja ylitöiden kustannuksista.