Kaupungintalo, valtuustosali

Transkriptio

1 KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 1/2016 Kaupunginvaltuusto KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 18:00 Kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Käsittelyjärjestys Työllisyyspoliittinen ohjelma Työllisyyspoliittinen ohjelma Eroanomus luottamustehtävästä, Virtanen Sami Eroanomus luottamustehtävästä; Sonja Hämäläinen Eroanomus luottamustehtävästä; Hilppa Kimpanpää Eroanomus luottamustehtävästä: Iiro Mäittälä Asemakaavan muutos: Kotkan kaupunki, 7. kaupunginosa Hovinsaari, kortteli 712, tontti 5, kaavan nro Asemakaavaselostus Sijaintikartta Asemakaavakartta Merkinnät ja määräykset Asemakaava ja asemakaavan muutos Ristinkallion teollisuusalue, kaava Asemakaavan selostus Sijaintikartta Asemakaavakartta Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön perustaminen Kuntien Sosiaalitekniikka Oy yhtiöjärjestys luonnos Kuntien Sosiaalitekniikka Oy perustamissopimus luonnos Kuntien Sosiaalitekniikka Oy osakassopimus luonnos Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi Lausuntopyyntökysely Lausuntopyyntö Hallituksen linjaus aluejaon perusteet Hallituksen rahoituslinjaus Manner-Suomen maakunnat Diaesitys hallituksen linjauksista Kotkansaaren päiväkodin rahoittaminen leasingrahoituksella; asian päivittäminen Vastaus valtuustoaloitteeseen: Valtuustoaloite sen selvittämisestä, että kaupungin laskujen osalta kulut eivät olisi tuloja suurempia

2 KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 1/2016 Kaupunginvaltuusto KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 18:00 Kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT - Topias Kotiniemen valtuustolaoite laskutuksesta

3 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto ESITYSLISTA KOKOUSAIKA Maanantai klo 18:00 KOKOUSPAIKKA Valtuustosali OSALLISTUJAT Brask Nina puheenjohtaja Päätöksentekijät Kotiniemi Topias I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti II varapuheenjohtaja Eerola Juho III varapuheenjohtaja Aalto-Partanen Annika valtuutettu Almgren Esko Arola Mika Bohm Tarja Eerola Seppo Elo Jari Elomaa Jari Hanhela Seppo Harkko Mia Hirvonen Arto Hirvonen Pasi Hodju Juhani Holmberg Kai Kekkonen Olli Kilpeläinen Veijo Kirjavainen Marika Komulainen Rita Koski Matti Levonen Vesa Lommi Semi Luumi Jari Länsimies Anna-Maria Mamia Nanni Merivirta Mertsu Mielonen Joona Montonen Tiina Mustonen Lasse Niininen Kari Olsson Birgitta Paatero Sirpa Pekkola Petri Piipari-Huovila Saila Piipponen-Pekkola Seija Pitko Eeva-Riitta Posti Pekka Rajantie Irma Repo Risto Ristiniemi Sami Saastamoinen Markku Soares Kim Suutari Heikki Säisä Eeva-Liisa Taavitsainen Ninni Tujula Pirjo

4 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto ESITYSLISTA van Wonterghem Freddy Virtanen Sami Voutilainen Emmi Muut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Hassinen Raino kaupunginsihteeri Kosonen Sirpa talous- ja rahoitusjohtaja Hannonen Markku kaupunkisuunnittelujohtaja Makkonen Kari tiedotuspäällikkö Laakkonen Päivi hallintosihteeri Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotka Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs)

5 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 3 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

6 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 4 2 Pöytäkirjan tarkastajat Ehdotus: Vuorossa ovat valtuutetut Marika Kirjavainen ja Rita Komulainen. Ei valitusosoitusta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

7 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 5 3 Käsittelyjärjestys Ehdotus: Hyväksyttäneen listan mukaisena. Ei valitusosoitusta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

8 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 6 D/2740/ / Työllisyyspoliittinen ohjelma Kh / 344 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh /. Valtuutettu Joona Mielosen valtuustoaloite sekä toivomus ovat esityslistan liitteinä. Valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat käsitelleet otsikkoasiaa kokouksessaan ja ovat päätyneet ehdottamaan, että kaupunginhallitus nimeää työllisyystoimikunnan jäsenet ja päättää toimikunnalle annettavista tehtävistä. Jäsenet valitsevat keskuudestaan toimikunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää nimetä jäsenet työllisyystoimikuntaan ja päättää toimikunnalle annettavista tehtävistä. Asian käsittely: Jäsen Marika Kirjavainen ehdotti toimikuntaan jäseneksi Pasi Hirvosta, jäsen Jari Luumi Ninni Taavitsaista, jäsen Jorma-Kalevi Merivirta Olli Kekkosta, jäsen Pirjo Tujula Joona Mielosta, jäsen Mervi Haakana Rita Komulaista ja jäsen Kari Tiusanen Vesa Levosta. Jäsen Marika Kirjavainen ehdotti, että toimikunnan tehtäväksi annetaan työllisyyspoliittisen ohjelman laatiminen ja että ohjelma viedään valtuuston hyväksyttäväksi. Ehdotusta kannatettiin. Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielinen ehdotuksesta. Todettiin yksimielisyys. Jäsen Jorma-Kalevi Merivirta esitti seuraavan toivomuksen: Esitän, että ko. toimikunnalle maksetaan kokouspalkkio esim. lautakuntatason mukaisesti. Päätös: Päätettiin nimetä jäsenet työllisyystoimikuntaan seuraavasti: Pasi Hirvonen Olli Kekkonen Rita Komulainen Vesa Levonen Joona Mielonen Ninni Taavitsainen Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

9 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 7 Päätettiin, että työllisyystoimikunnan tehtäväksi annetaan työllisyyspoliittisen ohjelman laatiminen ja että ohjelma viedään valtuuston hyväksyttäväksi. Jäsen Jorma-Kalevi Merivirran esittämä toivomus otettiin pöytäkirjaan. Kh / 64 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Työllisyystoimikunnan kokoonpanoa on tarkoitus täydentää siten, että toimikunnassa olisivat edustettuina kaikki valtuustoryhmät. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää täydentää työllisyystoimikunnan kokoonpanoa nimeämällä toimikuntaan jäseneksi Arto Hirvosen Puolesta sananvapauden -valtuustoryhmän edustajana. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Työllisyystoimikunta Todettiin, että ohjelma on valmis, jaettu sovituille tahoille ja esitetty medialle Työllisyyspoliittinen ohjelma on käynyt läpi lakimiehen tarkastelun. Työllisyyspoliittisesta ohjelmasta on tehty kirjaus, jonka perusteella se lähtee kaupunginhallituksen käsittelyyn. Työllisyystoimikunnan ehdotus on, että työllisyystoimikunnan toimintaa voidaan jatkaa ohjelman seuraamiseksi sekä työllisyydenhoidon toimenpiteiden kehittämiseksi. Kokoontumiset n. 4-5 kertaa vuodessa. Käytiin keskustelua työllisyydenhoidosta talousarvion yhteydessä: - yleistä keskustelua o palkkatukirahat lievästi kasvussa - aikuispajaan liittyvää keskustelua o Asiasta ollut yhteispalaveri o Heli Sahala vie asian SOTELAan o työllisyystoimikunta kannattaa aikuispajan toteuttamista Ekamilla - yrityskoordinaattorin liittyvää keskustelua o selvitetään mitkä eri toimijatahot tekevät yrityskontaktointeja Kotkassa Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

10 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 8 o hankintojen koordinointi yrityskoordinaattorin tehtävänkuvassa (ehdotus Pasi Hirvoselta) Kh / 331 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Työllisyystoimikunnan puheenjohtaja Ninni Taavitsainen ja varapuheenjohtaja Pasi Hirvonen esittelevät työllisyyspoliittisen ohjelman kokouksessa. Liite: Esittelijä: Ehdotus: Työllisyyspoliittinen ohjelma Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä työllisyyspoliittisen ohjelman liitteen mukaisesti. Samalla kaupunginhallitus päättää oikeuttaa työllisyystoimikunnan jatkamaan työtään siten, että toimikunta raportoi kaupunginhallitukselle vuoden 2016 loppuun mennessä. Asian käsittely: Työllisyystoimikunnan puheenjohtaja Ninni Taavitsainen esitteli työllisyyspoliittisen ohjelman liitteen mukaisesti. Kaupunginjohtaja esittelijänä lisäsi päätösehdotuksen kolmanneksi kappaleeksi seuraavaa: Yrityskoordinaattorin palkkaamisen osalta asiaan palataan tuonnempana erikseen. Päätös: Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä työllisyyspoliittisen ohjelman liitteen mukaisesti. Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa työllisyystoimikunnan jatkamaan työtään siten, että toimikunta raportoi kaupunginhallitukselle vuoden 2016 loppuun mennessä. Yrityskoordinaattorin palkkaamisen osalta asiaan päätettiin palata tuonnempana erikseen. Kv Liite: Työllisyyspoliittinen ohjelma Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

11 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 9 Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Toimeenpano: Ote: työllisyystoimikunta sosiaali- ja terveyslautakunta Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

12 Kotkan Kaupunki Työllisyystoimikunta Työllisyyspoliittinen ohjelma LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

13 Sisällys 1. Johdanto Nykytilankuvaus työttömyystilanteesta Kotkassa Työllisyyden pelikentän toimijat Kaakkois-Suomen TE-toimisto Työvoiman Palvelukeskus Väylä Kunnallinen työllisyydenhoito Kolmas sektori Kela Työllisyydenhoidon ja palkkatukityöllistämisen kustannukset Kotkan kaupungissa Työllisyystoimikunnan toimenpide-ehdotukset talousarviovuodelle Toimenpidematriisi Liitteet Yrityskoordinaattorin tehtävänkuvaus Laskelma Kelan listan kustannussäästöistä LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

14 1. Johdanto Kotkassa kirjattiin vuoden 2014 talousarvioon työllisyystoimikunnan perustaminen. Tämän jälkeen Kotkan kaupunginhallitus päätti kokouksessa käynnistää työllisyystoimikunnan työn. Työn tavoitteeksi tuli työllisyyspoliittisen ohjelman laatiminen Kotkan kaupungille. Työllisyystoimikuntaan kuului työn aloittamisvaiheessa seuraavat henkilöt: Ninni Taavitsainen, Pasi Hirvonen, Joona Mielonen, Vesa Levonen, Rita Komulainen ja Olli Kekkonen. Myöhemmin työllisyystoimikuntaan liittyivät jäseniksi Arto Hirvonen ja Olli Kekkosen tilalle Eeva-Riitta Pitko. Työllisyystoimikunnan sihteerinä on toiminut Juha Reihe. Kotkan työllisyyspoliittisen ohjelman tarkoituksena on antaa käsitys siitä, miten Kotkassa hoidetaan työttömyyttä ja millaisia erilaisia toimijoita työllisyydenhoidon kentällä työttömyysasioiden kanssa toimii. Työllisyyspoliittinen ohjelma on laadittu Kotkan kaupunginhallituksen toimeksiannosta ja sen on koonnut työllisyystoimikunta. Työllisyystoimikunta koostuu kaikkien Kotkan kaupungin valtuuston poliittisten ryhmien edustajista. Ohjelman tarkoituksena on koota esityksiä työllisyydenhoidon toimenpiteistä, joita Kotkan kaupungissa tulisi harkita toteutettavaksi. 2. Nykytilankuvaus työttömyystilanteesta Kotkassa Kotkan alueen työttömyystilanne on huomattavasti heikompi verrattuna koko maan tilanteeseen. Työttömyysprosentti on kasvanut elokuun luvuilla tarkasteltuna Kotkassa kahdessa vuodessa 3,6 prosenttiyksikköä. Elokuun 2015 työttömyysprosentti oli 19,5 %. Koko maan työttömyysprosentti oli samana ajankohtana 13,2 %. Kahden vuoden ajanjaksolla myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvun sekä lainsäädännöllisten syiden takia Kotkan kunnan maksamat työmarkkinatuen kuntaosuudet Kelalle tulevat kasvamaan vuonna 2015 vuoden 2013 tasoon verrattuna n. 83 %. Työmarkkinatuen kuntaosuus on vuonna 2015 arvion mukaan n. 7,7 miljoonaa euroa. Alla on esitetty tilastoina, työttömyyden tunnuslukuja Kotkassa. Tilastointilähteenä on käytetty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kuukausittain julkaisemia työllisyyskatsauksia. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

15 Kokonaistilanteen lisäksi taulukoissa esitetään erikseen nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilastoluvut. Lukuja vertaillaan kuluvan vuoden ja kahden edellisen vuoden kohdalla käyttäen hyväksi elokuun tilastoja. Työttömyysprosentin kehitys Työttömyysprosentti Kotkassa elokuu ,9 elokuu ,3 elokuu ,5 Työttömät työnhakijat Kotkassa Työttömät työnhakijat Kotkassa elokuu elokuu elokuu Nuorten työttömyys (alle 25-v) Kotkassa Nuoret (alle 25-v) työttömät työnhakijat Kotkassa elokuu elokuu elokuu Pitkäaikaistyöttömyys (yli vuoden työttömyys) Kotkassa Pitkäaikaistyöttömät (yli 1-v) Kotkassa elokuu hlöä elokuu hlöä elokuu hlöä Työmarkkinatuen kuntaosuus Kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuesta (nk. sakkomaksu) on kasvanut merkittävästi muutaman viime vuoden aikana. Lakisääteisinä muutoksina kustannuksia ovat kasvattaneet kunnan rahoitusvastuun laajeneminen ja aikaistuminen lukien koskemaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita työttömiä aiemman 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden sijaan. Näiden työttömien työmarkkinatuesta kunta maksaa 50 %. Lisäksi kustannusnousua kunnille aiheutti yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien rahoitusosuuden kasvu 70 %:iin aiemman 50 % sijaan. Työmarkkinatukeen etuutena tehtiin suurempi tasokorotus vuoden 2012 alusta. Arvion mukaan työmarkkinatuen taso nousi tuolloin n. 22 %. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

16 Alla olevissa taulukoissa esitetään työttömyyden tunnuslukuja kunnan työttömyyden aiheuttamien kustannusten näkökulmasta ja tarkastellaan työmarkkinatuen kunnan rahoitusvastuulla olevien työttömien lukumäärää. Tilastot ovat peräisin Kotkan kaupungin ylläpitämistä tilastoista. Vertailukuukautena on käytetty elokuun lukuja vuosittain. Vuoden 2015 luku on arvio vuoden 2015 kustannuksista, perustuen kuukausien tammi-elokuu toteumaan. Vuosittainen sakkolistan kokonaiskustannus on kasvanut vuosina n. 196 %. Työmarkkinatuen sakkolistalla olevien lukumäärä Työmarkkinatuen sakkolistalla olevien lkm elokuu elokuu elokuu Työmarkkinatuen sakkolistan kustannukset euromääräisinä Keskimääräinen kuukausikustannus 2011 n. 219 t 2012 n. 291 t 2013 n. 350 t 2014 n. 395 t 2015 (1-8) n. 635 t Vuosikustannus 2011 n. 2,6 milj n. 3,5 milj n. 4,2 milj n. 4,7 milj (arvio) n. 7,7 milj. Alueen työllisyysnäkymät Kuluneen kahden vuoden aikaiset tilastot jatkuvasta työttömyyden kasvusta Kotkassa niin kokonaisuudessaan, kuin eri työttömien ryhmien kohdalla, kertovat omalta osaltaan siitä, että suuria odotuksia nopeaan työllisyystilanteen paranemiseen ei ole näkyvissä. Kaakkois-Suomen alueen tulevaisuutta käsittelevän sivuston (aavistus.fi) mukaan Kotkan aluetta ja sen lähialueita on kohdannut yhtäältä rakennemuutos sekä toisaalta yleisen taloustaantuman negatiiviset vaikutukset. Rakennemuutoksen ytimessä Kotkan näkökulmasta ovat olleet perusteollisuuden yksikköjen lakkautukset. Rakennemuutoksessa syntynyttä työttömyyttä on LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

17 ollut vaikea korvata muiden alojen työpaikoilla mm. työttömiksi jääneiden koulutustaustasta johtuen. Yleinen taloudellinen kasvukehitys on tällä hetkellä sen verran pientä, että sen kautta tapahtuva positiivinen vaikutus työllisyystilanteeseen on miltei huomaamatonta. Kotkan seutukunnan työttömyydelle tyypillisiä ja samalla haasteellisia erityispiirteitä on lueteltu seuraavasti. Työttömiksi jääneiden koulutustausta on joko puutteellinen, alhainen tai ei suoraan sovellu mahdollisesti alueella tarjolla oleviin tehtäviin. Alueen taloudellisesta tilanteesta johtuen uusia työpaikkoja ei synny. Lisäksi alueen työllistävillä yrityksillä on havaittavissa tiedon puutetta olemassa olevista työllistämistä helpottavista mahdollisuuksista. Seutukunnalla on merkittävä määrä maahanmuuttajia, joilla on monenlaisia työllistymisen ongelmia, suurimpana vaillinainen kieliosaaminen, joka vaikeuttaa erilaisiin toimenpiteisiin ja palveluihin pääsyä. Vallitsevissa olosuhteissa taloudellinen tukijärjestelmä muodostaa kannustinloukkuja, jolloin työttömälle ei ole taloudellisesti järkevää ottaa vastaan lyhytaikaista tai taloudellisesti heikompaa työtä tai työllistämiseen liittyvää toimenpidettä. Muiden valtiollisten toimijoiden tavoin myös työhallinnossa on käynnissä kustannusten laskuun tähtääviä toimenpiteitä. Nämä näkyvät resurssien vähenemisenä myös Kaakkois-Suomen TEtoimistossa. Työttömien terveydestä huolehtiminen jää työttömän omalle vastuulle ja työttömyyden pitkittyessä myös terveydelliset ongelmat voivat kasaantua. Tämä ongelma korostuu alueella, jossa on paljon pitkäaikaistyöttömiä. 3. Työllisyyden pelikentän toimijat Työllisyydenhoitoa voi tarkastella monesta eri näkökulmasta ja työllisyystoimikunnan näkökulma on ollut Kotkan kaupungin näkökulma. Työllisyydenhoidolle on luonteenomaista monen eri toimijatahon läsnäolo toiminnassa yhdenaikaisesti. Monesti puhutaankin työllisyydenhoidon verkostosta. Esimerkkinä useamman eri tahon yhteistoiminnasta on esimerkiksi aktivointisuunnitelman tekeminen asiakkaalle kuntouttavaan työtoimintaan. Edellä mainittu toiminto on jo lakisääteisesti määritelty tehtäväksi kunnan ja TE-toimiston henkilöstön yhteistyönä. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

18 Työllisyydenhoidossa käytetään paljon myös ulkopuolisia palveluntuottajia asiakkaiden toimenpiteiden toteuttajina. Alla olevissa kappaleissa on kuvattuna yleisimpiä toimijatahoja ja organisaatioita sekä heidän perustehtäviään työllisyydenhoidon kentällä. 1. Kaakkois-Suomen TE-toimisto Kun henkilö kohtaa tilanteen, jossa hän jää työttömäksi, joko koulutuksen jälkeen tai työstä tai muusta syystä, ilmoittautuu hän ensin asiakkaaksi TE-toimistoon joko sähköisesti tai asiakaspalvelussa. Siellä hänet otetaan TE-toimiston asiakkuuteen ja asiakkaasta tulee työtön työnhakija. Asiakas saa TE-toimiston järjestämisvastuulla olevia palveluja riippuen siitä palvelulinjasta, jolle asiakas tilanteesta riippuen ohjataan. Toimintaa ohjaa laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta ( Yleisimpiä palveluita ovat työnvälitys, neuvonta, valmennukset, työkokeilut ja palkkatuettu työ. TE-toimiston yleisimmät palvelut työttömälle Työnvälitys Työttömiä työnhakijoita ja avoimia työpaikkoja saatetaan yhteen. Neuvonta Työttömälle pyritään löytämään vastauksia kysymyksiin eri palvelukanavia hyödyntämällä Valmennusjakson aikana työttömän Valmennukset työntekoon liittyviä valmiuksia pyritään parantamaan eri aiheiden suhteen valmentajan avulla. Työkokeilussa henkilö tekee Työkokeilu työpaikalla yleisesti työsuhteessa tehtäviä töitä ja samalla henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille. Palkkatuettu työ parantaa Palkkatuettu työ työttömän ammatillista osaamista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Työnantaja saa valtiolta rahallisen tuen palkkauskustannuksiin asiakkaan tilanteen mukaisesti. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

19 TE-toimistot on tällä hetkellä organisoitu toimimaan toimialueellaan palvelulinjoittain, asiakkaan tarpeesta ja kokonaistilanteesta määriteltynä. Määrittelyssä punnitaan asiakkaan valmiuksia työllistymisen näkökulmasta. Palvelulinjat lyhyesti määriteltyinä ovat seuraavat: 1. Palvelulinja; työnvälitys ja yrityspalvelut 2. Palvelulinja; osaamisen kehittäminen 3. Palvelulinja; tuettu työllistäminen 2. Työvoiman Palvelukeskus Väylä Työvoiman Palvelukeskus Väylä palvelee muiden työvoiman palvelukeskuksien tapaan voimaantulleen lain ( mukaisesti lain määrittelemää asiakaskuntaa. Laki määrittelee asiakkuudelle kriteerit, joiden täyttyessä asiakas ohjataan työvoiman palvelukeskuksien asiakkaaksi. Ohjaavat tahot, jotka tulkitsevat kriteerejä ovat pääsääntöisesti TE-toimisto ja sosiaalitoimisto. Kriteereistä lyhyt tiivistys: päivää maksettua työmarkkinatukea - alle 25-vuotiailla 6 kk työttömyyttä - yli 25-vuotiailla yli 12 kk työttömyyttä - monialaisen palvelun tarve (asiakkaan tilannetta ei voi edistää esim. pelkästään TEpalveluilla) - ei akuuttia päihde- tai mielenterveysongelmaa - ei ohjausta eläkeselvittelyjä varten - asiakkaan tulevaisuuden näkymä koulutuksessa tai työllistymisessä Työvoiman palvelukeskukset kuuluvat kunnan näkökulmasta työllisyyspalveluihin ja TE-toimiston näkökulmasta 3. palvelulinjan tehostettuun palveluun. Laki kuitenkin tällä hetkellä määrittää asiakkuuden kriteerit. Työvoiman palvelukeskukset eivät ole omia itsenäisiä organisaatioita, vaan eri toimijoiden muodostamia verkostoja voimaan tulleen lain yhteydessä myös Kaakkois-Suomen TE-toimiston alueen työvoiman palvelukeskukset organisoituvat uudelleen vuoden 2015 aikana. Alueelle muodostuu lukien kaksi monialaista verkostoa, eli palvelukeskusta, joiden toimintaa johtaa verkoston alueella oma johtoryhmä. Kotkan Työvoiman Palvelukeskuksen toimipiste kuuluu Kymenlaakson laajuisella alueella toimivan työvoiman palvelukeskuksen kokonaisuuteen lukien. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

20 3. Kunnallinen työllisyydenhoito Kotkan kaupungissa ei ole erillistä työllisyysyksikköä, vaan Kotkan kaupunki on organisoinut työllisyyspalvelut työvoiman palvelukeskukseen. Kotkassa toimi kunnan oma työllisyysyksikkö vuoteen 2012 saakka. Useissa kunnissa työllisyyspalvelut on organisoitu siten, että työllisyyspalveluiden alla on työllisyysyksikkö, työvoiman palvelukeskus ja mahdollisesti mm. kunnan oma pajatoiminta omina yksiköinään. Kotkan tapauksessa pajatoiminta toteutetaan ostopalveluna. Ostopalvelun suurimmat tuottajat ovat EKAMI, Korttelikotiyhdistys ja Soteksäätiö. Työllisyydenhoidon kuntakohtaiset organisointitavat vaihtelevat kunnittain. Yleisin kunnallisen työllisyydenhoidon suorittama tehtävä on kuntouttava työtoiminta eipalvelukeskus-asiakkaille (lakisääteinen sosiaalipalvelu), jonka järjestämistä ohjaa oma laki ( Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämisvastuulla oleva sosiaalipalvelu, jonka avulla pyritään parantamaan pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja avaamaan väylä työelämään tai työvoimahallinnon ensisijaisiin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi työllisyysyksiköiden tehtäviä ovat mm. eläkeselvittelyt niille työttömille, jotka eivät ole työvoiman palvelukeskuksien asiakkaita, palvelujen tarjoaminen työmarkkinatuen maksulistan asiakkaille, työpajatoiminnan järjestäminen, kunnan palkkatuki, kuntalisä ja kunnalliset oppisopimukset. Kunnallisen työllisyydenhoidon tehtäviä Kunnan järjestämisvastuulla oleva Kuntouttava työtoiminta sosiaalipalvelu, jolla pyritään katkaisemaan pitkään jatkunut työttömyys ja parantamaan asiakaskohtaisesti valmiuksia edetä työllistymisen polulla. Eläkemahdollisuuden selvittäminen Eläkeselvittelyprosessi niiden asiakkaiden kohdalla, joille maksetaan tällä hetkellä työmarkkinatukea, mutta kuuluvat eläke-etuuden piiriin. Asiakaskunta koostuu niistä työttömistä, jotka eivät ole työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita. Kelan listalta käydään asiakkaita läpi Kelan listan asiakkaiden ja kutsutaan tapaamiseen, jossa palvelutarvearviot pyritään löytämään asiakkaalle sopiva aktivointitoimenpide. Työttömille tarjotaan mahdollisuutta Työpajatoiminta olla pajamaisessa toimenpideympäristössä ohjatusti ja samalla kasvatetaan valmiuksia työllistymiseen. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

21 Palkkatukityöllistäminen Kuntalisät - yritykset - yhdistykset Oppisopimuskoulutus kunnalla Palkkatuettu työ parantaa työttömän ammatillista osaamista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Tämän toteuttaminen kunnan oman organisaation sisällä. Kunnalle maksetaan valtion tuki palkkauskustannuksiin asiakkaan tilanteen mukaisesti. Kunnan maksama kannustinraha yrityksille ja yhdistyksille työllistämisen kynnyksen madaltamiseksi. Maksetaan valtion palkkatuen yhteydessä lisäkannustimena. Toimenpiteessä yhdistyy ammatillinen koulutus ja työn tekeminen sopimuksen mukaisesti. Työ tehdään kunnan organisaatiossa. Palkkauskustannuksiin maksetaan valtion palkkatukea. 4. Kolmas sektori 3. sektorin toimijat ovat kunnan työllisyyspalvelujen näkökulmasta palveluntuottajia ja työllistämiseen ja kuntoutukseen osallistuvia toimijoita. Palveluntuottajanäkökulma liittyy esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan ja pajatoiminnan järjestämiseen, jotka Kotkan kaupunki on kilpailuttanut. Kilpailutuksen lopputuloksena on syntynyt mm. kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajien joukko. Näistä esimerkkinä mainittakoon Sotek-säätiö, Korttelikotiyhdistys ja Kakspy ry. Työllistämisen kokonaisuuden näkökulmasta 3. sektorin toimijat osallistuvat työttömien työllistämiseen kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja palkkatukityöllistämisen kautta. Kuntoutuksen näkökulmasta 3. sektorin toimijat ovat toteuttajia, joko sosiaalisen kuntoutuksen puolella (esim. kuntouttava työtoiminta) tai Kelan järjestämisvastuulla olevan kuntoutuksen toteuttajina. 5. Kela Työllistymisen näkökulmasta Kelan rooli liittyy olennaisesti työvoiman palvelukeskuksen toimintaan, yleisesti kuntoutukseen sekä taloudelliseen tukijärjestelmään. Kela on yksi työvoiman palvelukeskusten yhteistyötahoista. Työvoiman palvelukeskusten toiminta on monialaista verkostotyötä, jossa Kelan rooli on merkittävä yhtenä verkoston LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

22 osaajana. Kelan henkilöstöresursointi työvoiman palvelukeskuksien toimintaan vaihtelee Kelan toiminta-alueittain huomattavasti. Kuntoutuksen näkökulmasta Kelan järjestämisvastuulle kuuluu erilaisia kuntoutuksia, joista työttömät asiakkaat hyötyvät tarpeen tullen. Asiakkaat voivat olla esim. työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita tai TE-toimiston asiakkaita. Taloudellisen tukijärjestelmän näkökulmasta työttömien useat etuudet ovat Kelan maksamia. Yleisimmät tuet ovat työmarkkinatuki, peruspäiväraha, yleinen asumistuki ja kuntoutukseen liittyvät rahalliset tuet. 4. Työllisyydenhoidon ja palkkatukityöllistämisen kustannukset Kotkan kaupungissa Alla olevassa taulukossa on esitetty Kotkan kaupungin työllisyydenhoidon toteutuneet kustannukset vuosina Samalta ajanjaksolta on esitetty myös palkkatukityöllistämisen toteutuneet kustannukset. Palkkatukityöllistämisen kustannuksissa on sisällä kunnan tavallisen palkkatukityöllistämisen sekä velvoitetyöllistämisen aiheuttamat palkkauskustannukset. Työllisyydenhoidon toteutuneet kustannukset / vuosi 2012 n. 6,8 milj n. 6,9 milj n. 7,5 milj. Palkkatukityöllistämisen toteutuneet palkkauskustannukset sivukuluineen / vuosi 2012 n. 2,0 milj n. 0,9 milj n. 0,9 milj. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on esitetty Kotkan kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuudet sekä palkkatukityöllistämisen toteutuneet palkkauskustannukset vuosittain aikavälillä LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

23 Milj. 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Työmarkkinatuen kuntaosuus ja palkkatukityöllistämisen kustannukset Vuosi Työmarkkinatuen kuntaosuus milj. Palkkatukityöllistämisen kustannukset milj. 5. Työllisyystoimikunnan toimenpide-ehdotukset talousarviovuodelle 2016 Työllisyystoimikunta on kokoontunut toiminta-aikanaan yhteensä 10 kertaa. Työllisyystoimikunta on käyttänyt runsaasti asiantuntemusta työllisyydenhoidon alan asiantuntijavierailijoiden muodossa. Kokouksissa on ollut edustajia TE-toimistosta, Ekamista, Kotkan kaupungilta, Työvoiman Palvelukeskus Väylästä, Hako-kuntakokeiluhankkeesta sekä Sotek-säätiöstä. Edellä mainitut työllisyydenhoidon toimijat ovat valikoituneet otoksen perusteella mukaan toimintaan, sillä kaikkia alueen toimijoita ei olisi ollut mahdollista kutsua kokouksiin. Ehdotuksena on, että työllisyystoimikunta jatkaa toimintaansa ja seuraa työllisyyspoliittisen ohjelman toteutumista sekä jatkaa hyväksi havaittua työllisyydenhoidon toimijoiden tapaamista, uusien mahdollisten kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden löytämiseksi. Työllisyystoimikunta esittää talousarviovuodelle 2016 seuraavat toimenpide-ehdotukset toteutettavaksi työllisyydenhoidon tehtäväalueella: 1. Yrityskoordinaattorin rekrytointi määräajaksi esim. 1-1,5 vuotta. Tehtävän tavoitteena on työpaikkojen ja mahdollisesti piilossa olevien työpaikkojen etsiminen Kotkan alueen yrityksistä ja työttömien asiakkaiden työllistäminen niihin. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

24 2. Toimenpidematriisissa oleva aikuisten pajan toteuttaminen lisäostona Rannikkopajoilta. Yhteistyökumppanina EKAMI. 3. Vuodelle 2016 budjetoidun palkkatukimäärärahan tason säilyttämistä vuoden 2015 tasolla (tiedostaen, että vuodelle 2016 budjetoitu määräraha on puolen vuoden määräraha, palkkatukirahojen lisäys). 4. Yrityksille maksettavan kuntalisän rahoitus pitää pystyä maksamaan, vaikka siihen varattu määräraha ylittyisi talousarviovuoden aikana. 5. Matriisin mukaiset toimintamallit luodaan ja otetaan käyttöön. 6. Toimenpidematriisi Alla olevassa taulukukossa on esitetty Työllisyystoimikunnan työn lopputuloksena muodostunut toimenpidematriisi työllisyydenhoidon kehittämiseksi. TOIMENPIDE VASTUU- TAHO TALOUSARVIO- VAIKUTUS TAVOITE VAIKUTUS KELAN LISTAAN Yhteistyökumppaneihin suunnatut toimenpiteet 1. Säännöllisen keskusteluyhteyden rakentaminen paikallisten yritysten kanssa. Työllistämiseen ja yhteistyön vahvistamiseen liittyvän tiedon jakaminen. Työllisyystoimikunta Kunnallinen työllisyydenhoito Yrityskoordinaattori Vähäinen. Tilaisuuksien järjestämiskustannukset. Palkkatukiyhteistyö tilaisuuksien muodossa. Välillinen. 2. Yrityksille suunnattu kyselylomake työllistämiseen liittyvän tiedon keräämiseksi. 3. Lisätään ostoja pajatoimintaan Rannikkopajoilta, kohderyhmänä nuoret aikuiset. Elinkeinotoimiala kunnassa Työllisyystoimikunta SOTELA Vastuualueen virkamiehet Vähäinen. Lomakkeen laatimiseen, lähettämiseen ja jatkokäsittelyyn kuluva työaika. Lomake tehty ja käytössä / asiakasta sijoitettuna vuosittain. Välillinen. 20 asiakkaan kohdalla n (jos asiakkaat Kelan listalta)* Kunnan sisäiset toimenpiteet 1. Kunnallisen Sosiaalijohtaja Palkkakustannukset / Selkeä toimintamalli Välillinen. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

25 terveydenhuollon roolin vahvistaminen työllisyydenhoidossa. 2. Kunnan kaikkien toimialojen osallistuminen työllisyydenhoitoon sekä palkkatukityöllistämisen että kuntouttavan työtoiminnan kautta ja palkkatukityöllistämisen laajentaminen. 3. Kuntalisä - yhdistyksille - yrityksille Terveysjohtaja Työllisyydenhoidon päällikkö Kunnallinen työllisyydenhoito Toimialajohtajat kunnassa Kunnallinen työllisyydenhoito käytettävä työaika Talousarvioon sisältyvät palkkatukimäärärahat. Vuonna 2016 talousarviossa n. 500 t. Kyseessä nykytilanteen mukaisesti puolen vuoden määräraha, koska YT-syistä kunnan palkkatuki poissa käytöstä arvion mukaan saakka. Talousarvion mukainen määräraha. rakennettava kunnan eri toimijoiden välille 20 asiakkaan lisäys kuntouttavaan työtoimintaan pääosin teknisen toimen vastuualueelle. Palkkatukityöllistämiseen varatut määrärahat tulevat käytetyksi. Kuntalisän käyttö tilanteen mukaan myös silloin, jos määräraha loppunut ja hyöty saatavissa Kelan listalta. Ennaltaehkäisevä näkökulma. Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n * Kuntouttavan työtoiminnan kohdalla pois listalta jakson ajan. Jos 20 asiakasta on 6 kk kuntouttavassa, säästö on n Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n * 4. HAKO ryhmäohjausmallit (kohdistettuja tietyille asiakassegmenteille; maahanmuuttajat kieli, osaamisen päivittäminen, terveys työllistymisen esteenä). Kunnallinen työllisyydenhoito TYP Talousarviossa työllisyydenhoidon budjetissa 5. Yrityskoordinaattori Vastuualajohtaja n /vuosi (arvio) 6. Eläkeselvittelyiden jatkaminen. 7. Sosiaalisten ja työllistämiseen liittyvien näkökulmien sekä paikallisuuden huomioiminen kunnan hankinnoissa. Kunnallinen työllisyydenhoito Kaupunginhallitus Prosessiin varattu määräraha. Otetaan suunnittelussa huomioon. - 2 mamu/kieli/vuosi - 2 osaamisen kartoitus - 2 terveydentila/työllisty minen Palkkaus talousarviovuodelle Asiakkaiden, työpaikkojen sekä piilotyöpaikkojen kohtaamisen aikaansaaminen. 20 eläkepäätöstä vuoden aikana. Kaupunginhallituksen linjaus. Työtön on poissa sakkolistalta ryhmän keston ajan. Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n * Työtön poistuu sakkolistalta pysyvästi. Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n * * kustannussäästö on laskettu yhden työttömän kohdalla kertomalla keskimääräinen kuukausikustannus 412 niiden kuukausien lukumäärällä, jonka työtön on pois työmarkkinatuen rahoitusosuudesta työssäoloehdon täyttymisen jälkeen (n. 42 kk). Keskimääräinen kuukausikustannus on laskettu vuoden 2015 tammi-kesäkuun toteutuneista luvuista. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

26 7. Liitteet 1. Yrityskoordinaattorin tehtävänkuvaus Alla olevaa tehtävänkuvaa on kokeiltu käytännön työtehtävänä HAKO-kuntakokeiluhankkeen yhteydessä. Yrityskoordinaattorin tehtävänä on piilotyöpaikkojen etsiminen alueen yrityksistä. Piilotyöpaikkojen etsiminen Toimintaa on toteutettu kahdesta näkökulmasta, sekä yrityslähtöisesti että asiakaslähtöisesti. Asiakkaalla tarkoitetaan pitkäaikaistyötöntä. Lisäksi on tehty yhteistyötä yritysjärjestöjen ja koulutuksenjärjestäjien kanssa. Yrityskoordinaattorille ohjautui asiakkaita työvoiman palvelukeskus Väylästä ja Haminan kaupungin teknisestä toimesta. Ideana oli, että piilotyöpaikkaa etsitään räätälöidysti, lähtien pitkäaikaistyöttömän osaamisesta, työkokemuksesta ja kiinnostuksesta. Toimintaprosessi oli seuraava: 1. Työvoiman palvelukeskuksen työntekijät / virkailijat / työnsuunnittelija ohjaavat asiakkaat yrityskoordinaattorille 2. Yrityskoordinaattori haastattelee asiakkaat 3. Yrityskoordinaattori tekee listan mahdollisista asiakkaista 4. Yrityskoordinaattori ottaa yhteyttä yrityksiin puhelimitse, ja pyrkii sopimaan tapaamisen yrityksen kanssa. Tapaamiseen otetaan mukaan työnhakijaehdokkaista tehdyt esittelykortit, infot (tulostetaan TE-toimiston sivuilta) työkokeilusta ja palkkatukityöllistämisestä. Tapaamisessa pyritän myös selvittämään yrityksen tulevaisuuden työvoiman tarve, millaisiin tehtäviin ja millaisia ominaisuuksia työntekijällä pitäisi olla. 5. Yrityskoordinaattori osallistuu tarvittaessa haastatteluun 6. Yrityskoordinaattori esitäyttää tarvittavat lomakkeet ja toimittaa ne asiakkaan virkailijalle Väylään. 7. Ollaan yhteydessä yritykseen, kysellään, miten menee, onko uusia tarpeita. Lähestyminen pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta vie enemmän aikaa. Toimintatavan suurena etuna on, että yrityksiä lähestyttäessä yrityskoordinaattorilla on jo potentiaalinen työntekijä tarjottavana, jolloin prosessi on nopeampi. Haasteena on löytää asiakkaan odotuksiin ja potentiaalia vastaava paikka. Luonnollisesti myös vallitseva taloudellinen tilanne on lisännyt omat haasteensa paikkojen löytymiselle. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

27 2. Laskelma Kelan listan kustannussäästöistä Työllisyystoimikunta on toimintansa yhteydessä miettinyt eri toimenpide-ehdotusten yhteydessä syntyviä kustannussäästöjä Kelan sakkomaksuista. Yhtenä ajattelumallina on käytetty keskimääräistä kuukausikustannusta, jonka yksi Kelan listalla oleva työtön aiheuttaa keskimäärin. Laskennassa on käytetty perusteena vuonna 2015 aikavälillä tammikuukesäkuu toteutuneita kustannuksia. Alla olevassa taulukossa on laskettu keskimääräisen kuukausikustannuksen kautta erihintaisten toimenpiteiden synnyttämää säästöä, jossa asiakkaiden määrä ja toimenpiteessä vietetty aika vaihtelevat. Yhden Kelan listalaisen keskimääräinen kuukausikustannus Keskimääräinen kuukausikustannus kunnalle 619,351,77 (kaikki kuukaudet yhteen ja jaettu kuudella) Keskimäärin asiakkaita Kelan listalla kuukausittain 1502,5 (kaikki kuukaudet yhteen ja jaettu kuudella) Yhden Kelan listalaisen keskimääräinen vuosikustannus arvion mukaan puolivuotiskustannus Eri kustannuksia, joita Kelan listan säästöillä katetaan: Yksi sosiaaliohjaaja Kelan listan ohjauksiin, arvioitu vuosikustannus asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 7,7 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 15,4 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 30,7 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 92,2 Ostopalvelu, jonka arvioitu kustannus kunnalle on "Hamina-Case" asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 6,1 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 12,1 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 24,3 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 72, asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 2,0 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 4,0 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 8,1 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 24, asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 20,2 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 40,5 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 80,9 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 242,7 LIITE: Kaupunginvaltuusto / 4

28 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 26 D/2907/ / Eroanomus luottamustehtävästä, Virtanen Sami Kh / 344 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Sami Virtanen pyytää eroa lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan jäsenyydestä vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan kokoonpano: Rosendahl Anne Harkko Mia Eerola Seppo Kansonen Jani Komulainen Rita Nironen Kimmo Parkkila Merja Viitanen Kimmo Virtanen Sami Voutilainen Emmi Wikman Leif Ylä-Kujala Petri Renlund Tarja Puhakka Reetta Tilli Juha Aro Leena Moilanen Olavi Tuominen Sami Väisänen Hannu Suomalainen Vesa Ylivarvi Merja Pakkanen Katja Pimiä Tuomo Kärnä Olga Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää - myöntää Sami Virtaselle eron lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan jäsenyydestä - valita lasten ja nuorten palveluiden lautakuntaan uuden jäsenen hänen tilalleen. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kv Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen Toimeenpano: Ote: Sami Virtanen uudeksi jäseneksi valittu Ilmoitus: lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

29 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 27 D/2964/ / Eroanomus luottamustehtävästä; Sonja Hämäläinen Kh / 345 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Sonja Hämäläinen pyytää eroa kulttuurilautakunnan varajäsenyydestä paikkakunnalta pois muuton johdosta. Kulttuurilautakunnan kokoonpano: Kimpanpää Hilppa Ristiniemi Sami Alastalo Iiro Haarala Annina Halme Raili Kuusela Marko Repo Risto Stenholm Markku Suuronen Pirkko Talikka Kyllikki Tilli Juha Virtanen Milja Hämäläinen Sonja Launio Jari Viitanen Kimmo Naski Heikki Koski-Niemelä Tarja Mäittälä Iiro Sihvola Kari Ahvenainen Petra Heinonen Sointu Nuorivuori Satu Kansonen Jani Tauria-Huttunen Arja Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää - myöntää Sonja Hämäläiselle eron kulttuurilautakunnan varajäsenyydestä - valita kulttuurilautakuntaan uuden varajäsenen hänen tilalleen. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kv Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Toimeenpano: Ote: Sonja Hämäläinen uudeksi varajäseneksi valittu Ilmoitus: kulttuurilautakunta Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

30 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 28 D/2963/ / Eroanomus luottamustehtävästä; Hilppa Kimpanpää Kh / 346 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Hilppa Kimpanpää pyytää eroa kulttuurilautakunnan jäsenyydestä ja lautakunnan puheenjohtajan tehtävästä henkilökohtaisista syistä. Kulttuurilautakunnan kokoonpano: Kimpanpää Hilppa Ristiniemi Sami Alastalo Iiro Haarala Annina Halme Raili Kuusela Marko Repo Risto Stenholm Markku Suuronen Pirkko Talikka Kyllikki Tilli Juha Virtanen Milja Hämäläinen Sonja Launio Jari Viitanen Kimmo Naski Heikki Koski-Niemelä Tarja Mäittälä Iiro Sihvola Kari Ahvenainen Petra Heinonen Sointu Nuorivuori Satu Kansonen Jani Tauria-Huttunen Arja Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää - myöntää Hilppa Kimpanpäälle eron kulttuurilautakunnan jäsenyydestä ja lautakunnan puheenjohtajan tehtävästä - valita kulttuurilautakuntaan uuden jäsenen hänen tilalleen - valita kulttuurilautakunnalle uuden puheenjohtajan. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kv Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Toimeenpano: Ote: Hilppa Kimpanpää uudeksi jäseneksi valittu uudeksi puheenjohtajaksi valittu Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

31 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 29 Ilmoitus: kulttuurilautakunta Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

32 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 30 D/63/ / Eroanomus luottamustehtävästä: Iiro Mäittälä Kh / 8 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Iiro Mäittälä pyytää eroa kulttuurilautakunnan varajäsenyydestä henkilökohtaisista syistä. Kulttuurilautakunnan kokoonpano: Kimpanpää Hilppa Ristiniemi Sami Alastalo Iiro Haarala Annina Halme Raili Kuusela Marko Repo Risto Stenholm Markku Suuronen Pirkko Talikka Kyllikki Tilli Juha Virtanen Milja Hämäläinen Sonja Launio Jari Viitanen Kimmo Naski Heikki Koski-Niemelä Taija Mäittälä Iiro Sihvola Kari Ahvenainen Petra Heinonen Sointu Nuorivuori Satu Kansonen Jani Tauria-Huttunen Arja Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää - myöntää Iiro Mäittälälle eron kulttuurilautakunnan varajäsenyydestä - valita kulttuurilautakuntaan uuden varajäsenen hänen tilalleen. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kv Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Toimeenpano: Ote: Iiro Mäittälä uudeksi varajäseneksi valittu Ilmoitus: kulttuurilautakunta Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

33 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 31 D/1602/ / Asemakaavan muutos: Kotkan kaupunki, 7. kaupunginosa Hovinsaari, kortteli 712, tontti 5, kaavan nro 0714 Kala / 85 Valmistelija: Kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh Tiivistelmä: Esittelyteksti: Asemakaavan muutosehdotus, joka koskee 7. kaupunginosan Hovinsaari korttelia 712, osaa korttelista 713, Yrjönkatua, istutettavia puistoalueita ja Kalevanpuistoa. Kaupunkisuunnittelussa on laadittu kaavoitusohjelman ja Shipstores Nyman & Co Ltd:n jättämän kortteliansa 712 koskevan hakemuksen johdosta asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on monipuolistaa Hovinsaaren palveluiden tarjontaa ja uudistaa kaupungin omistamien rakentamattomien kerrostalotonttien kaavamääräyksiä. Alueen perusrakenne säilyy ennallaan, tavoitteena on kuitenkin mahdollistaa liiketilojen sijoittaminen teollisuusrakennuksen yhteyteen. Asemakaavan muutoksella sallitaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle liiketilojen rakentamista k-m 2. Liiketilojen yhteyteen saa sijoittaa myymälä- ja ravintolatiloja sekä päivittäistavarakaupan. Uuden Kotkantien linjauksen viereen jäävä rakentamaton asuinkerrostalotontti on poistettu kaavasta hankalan toteutettavuutensa takia, tontti on lisäksi melualueella. Runeberginkadun varrella sijaitseviin asuinkerrostaloihin voidaan sijoittaa myös palveluasumista. Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on noin 3,97 ha. Suunnittelualueen kokonaiskerrosala on k-m 2, lisäystä voimassa olevaan asemakaavaan on k-m 2. Rakennusoikeuden lisäys johtuu teollisuustontille vuokratun alueen liittämisestä tonttiin sekä kerrostalotonttien tehokkuuden vähäisestä lisäämisestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa kaavahanke ei herättänyt yleistä mielenkiintoa. Lausunnon antoivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, tekniset palvelut, rakennusvalvonta ja kaupunkimittaus, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymenlaakson museo ja Kotkan ympäristöseura ry. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä lausuntojen perusteella tehtiin joitain tarkennuksia ja lisäyksiä kaavakarttaan sekä selostukseen. Muutokset ovat luettavissa kaavaselostuksen kohdasta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt. Asemakaavan muutoksen laatimiskulut peritään hakijalta. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

34 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 32 Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Asian käsittely: Päätös: Asemakaavan selostus, sijaintikartta, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen ovat esityslistan liitteinä. Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen esitteli kaavaa. Asiassa käyttivät puheenvuoroja Kai Savolainen, Markku Hannonen, Joona Mielonen ja Matti Koski. Hyväksyttiin. Lautakunta esitti toivomuksen, että jatkossa kiinnitetään huomiota Hovinsaaren junapysäkin toimivuuteen. Tarja Bohm poistui kokouksesta klo Kh / 4 Valmistelija: Kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta on julkaistu kuulutus Ankkurissa sekä kaupungin ilmoitustaululla Kaavaa koskevat asiakirjat ja kartat ovat olleet nähtävillä Kaupungintalolla kaavoitustoimistossa sekä luettavissa kaupungin internet-sivuilla. Kaavasta ei määräaikaan mennessä jätetty muistutuksia. Lausuntonsa jättivät Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson pelastuslaitos, rakennusvalvonta sekä tekniset palvelut. Kymenlaakson pelastuslaitoksella ja rakennusvalvonnalla ei ollut huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Teknisten palveluiden ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausuntojen perusteella asemakaavakarttaan tehtiin joitakin lisäyksiä ja täydennettiin kaavaselostusta. Tehdyt muutokset ovat vähäisiä eivätkä edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Tarkempi selvitys saaduista lausunnoista sekä niiden vaikutuksista on kaavaselostuksen kohdassa Liitteet: Asemakaavaselostus, sijaintikartta, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

35 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 33 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Päätös: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä kaupunkisuunnittelun ehdottamalla tavalla ja asiakirjoihin tehdyin tarkistuksin asemakaavan muutoksen, joka koskee 7. kaupunginosan Hovinsaari korttelia 712, osaa korttelista 713, Yrjönkatua, istutettavia puistoalueita ja Kalevanpuistoa (kaava nro 0714). Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kv Liitteet: Kh: Toimeenpano: Asemakaavaselostus, sijaintikartta, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kuulutus Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kymenlaakson Liitto Kaupungingeodeetti Asemakaavakartta: Rakennusvalvonta Kuulutusjäljennös: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaupunkisuunnittelu Kaavojen valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

36 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotkan kaupunki, 7. kaupunginosa Hovinsaari, kortteli 712, osa korttelia 713 ja Yrjönkatua sekä istutettavat puistoalueet ja Kalevanpuisto Sisällys KAAVA NRO 0714 Kaupunkisuunnittelu KALA KH LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

37 3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Kotkan kaupunki, 7. kaupunginosa Hovinsaari, kortteli 712, osa korttelia 713 ja Yrjönkatua sekä istutettavat puistoalueet ja Kalevanpuisto Kaava nro Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kotkansaarelta noin 2 km:n etäisyydellä pohjoiseen rajautuen etelässä Kotkantien tulevaan tielinjaukseen, lännessä Kotka Kouvola rataan, pohjoisessa Yrjönkadun teollisuusalueeseen ja idässä Runeberginkatuun ja asuinalueeseen. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 4 ha. Liitteenä 1 sijaintikartta. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on sallia tontilla olevien teollisuusrakennusten nykykäyttö sekä mahdollistaa tulevaisuudessa tapahtuva lisä- tai uudisrakentaminen, joka voidaan toteuttaa myös liikerakentamisena. Samalla tutkitaan rakentamattomien asuinkerrostalokorttelin rakennustyypin ja sijoittelun vaihtoehtoja. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

38 4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. sijaintikartta 1: ote maanomistuksen karttakirjasta 3. ote ajantasa-asemakaavasta 1: asemakaavakartta 5. asemakaavamerkinnät ja määräykset 6. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7. asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kotkan alueen meluselvitys, tieliikenne 2003, SCC Viatek Oy Maaperän haitta-ainetutkimus 2015, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Lausunto kaava-alueen luontoarvoista, Kotkan ympäristökeskus TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - asemakaavan muutos laaditaan Oy Shipstores Nyman & Co Ltd:n aloitteesta - asemakaavan muutoksen vireilletulo osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä , liite 6 - asemakaavaluonnos kaupunkisuunnittelulautakunta virallinen nähtävilläolo syksyllä kaupunginhallitus alkuvuodesta Asemakaava Voimassa olevan asemakaavan asuinkorttelin käyttötarkoitukset ja rakennusoikeudet säilyvät pääosin ennallaan; kaava mahdollistaa myös hoivakotiasumisen. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue saa laajemman maankäyttömerkinnän eli korttelissa sallitaan myös vähäinen liikerakentaminen. Kalevanpuiston alue muuttaa vähän muotoaan, mutta säilyy pinta-alaltaan suurin piirtein samana ja kävely-yhteys Runeberginkadun ja Kotkantien välillä säilyy. Elisan tukiasema sekä masto Kalevanpuistossa on rakennettu ympäristölautakunnan vuonna 2011 tehdyn poikkeamisluvan mukaisesti. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

39 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 4 ha. Muutosalueen asuintontit ja puistoalueet ovat kaupungin omistuksessa, teollisuustontti on yksityisen omistuksessa. Hovinsaaren ensimmäinen vahvistettu asemakaava on vuodelta 1917, minkä jälkeen alueelle on laadittu useita asemakaavan muutoksia. Alueen perusrakenne noudattelee edelleen katulinjojen ja rakentamisalueiden osalta alkuperäistä asemakaavaa. Hovinsaari on rakentunut pääosin kerros- ja pientaloista, pienteollisuus on rajautunut radan varteen. Valtatie 15 Kotkan sisääntulotien suunnitelman mukaan Paimenportin nykyinen risteysalue siirtyy pohjoisemmaksi ja muuttuu eritasoristeykseksi. Tämän johdosta kaupungin omistamia vanhoja asuinrakennuksia on purettu uuden tielinjauksen alta. Hovinsaari on hyvien liikenneyhteyksien varrella ja kävelyetäisyydellä Kotkan keskustasta Kotkansaaresta Luonnonympäristö Kaava-alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä, ainoastaan Kalevanpuisto on suurien korkeuserojen takia jäänyt rakentamatta. Maanpinnan korot vaihtelevat +3 ja +15 metrin välillä. Maaperä on pääasiassa moreenia ja mm. Kalevanpuiston alueella on paikoitellen paljas kallio näkyvissä. Kotkan ympäristökeskuksen tekemän luontokartoituksen mukaan kaava-alueen rakentamaton osa on kalliolakialueen ja pienialaisen metsikön muodostama viheralue pienteollisuusalueen ja asutuksen välissä. Alueelta ei todettu luonnonsuojelullisia erityisarvoja eikä lisäinventoinneille nähdä tarvetta. Kallioalueella on muutama yksittäinen, hieno mänty. Kapea metsikköalue rajoittuu kallioalueeseen ja Runebergin katuun. Lajistossa mm. vaahteraa, koivua, leppää, lehmusta. Alueelle on todennäköisesti istutettu puustoa, mistä kertovat mm. erikoiskoivut ja sulkaharmaaleppä Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Hovinsaaren teollisuusalueella rajautuen lännessä Kotka Kouvola rautatiehen ja idässä Hovinsaaren asutusalueeseen. Radan läheisyydellä on aikanaan ollut suuri merkitys teollisuuden sijoittumiselle tälle alueelle; esim. Yhtyneet Paperitehtaat (ent. Kotkan Selluloosatehdas Oy) perustaminen 1900 luvun alussa. Tehtaan toiminta lakkasi vuonna 1993 ja tällä hetkellä sen tiloissa toimii kaksi tehtaanmyymälää. Yrjönkadulla sijaitsevien yritysten toimialoja on autokorjaamopalvelut, kiinteistöpalvelut, veneilyalan tuotteet ja kaasun tuottaja. Alueen yrityksillä on päivittäistä asiakaspalvelua. Kaava-alueen teollisuustontilla sijaitsi alun perin kaupungin puistotoimiston kasvihuoneita ja varastorakennuksia, jotka on lähes kaikki purettu. Wahlroosit Oy rakensi vuonna 1966 osittain kaksikerroksisen 5110 k-m2:n tehdasrakennuksen. Samalle tontille valmistui vuonna k-m2:n vihannessäilyketehdas. Vuonna 2014 on käynnistynyt kerrosalaltaan 3200 m2:n teollisuusrakennuksen rakentaminen. Tontilla on myös kaksi yhteensä noin 550 m2:n varastorakennusta, jotka ovat aiemmilta vuosikymmeniltä. Palvelut Muutosalueella toimii elintarvikkeiden, juomien ja tupakan yleistukkukauppa. Hovinsaaren palvelutaso on monipuolinen. Alueelta löytyy mm. kauppa, esi- ja peruskoulu, lounaskahvila, kioski, kirpputori, huoneistohotelli, pienteollisuuteen liittyviä tuotantolaitoksia ja tehtaanmyymälä. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

40 Kaikki seutu- ja paikallisliikenteen bussivuorot kulkevat Kotkantien kautta. Lähin pysäkki on runsaan 100 metrin päässä muutosalueesta. Paimenportin junaseisake on noin 200 metrin päässä muutosalueesta. Liikenne Kulku alueelle tapahtuu etelästä Kotkantien kautta tai pohjoisesta Hietasen teollisuusalueen kautta. Ennen Hyväntuulentien rakentamista kaikki liikenne Kotkan keskustaan tapahtui Hovinsaaren läpi kulkevan pääväylän Kotkantien kautta. Sataman liikenne ohjautuu Runeberginkadun kautta. Tiesuunnitelma Hyväntuulentien parantamiseksi vuodelta 2008 sisältää mm. Paimenportin eritasoliittymän rakentamisen mikä toteutuessaan selkeyttää liikenneverkkoa ja parantaa liikenneturvallisuutta. Kevyen liikenteen väylä kulkee Kotkantiellä ja Ruununmaankadulla. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2030 mukaan kevyen liikenteen väylätarve Runeberginkadulle on kiireellisyysluokassa kolmantena. Virkistys Muutosalueella ei ole varsinaista virkistysaluetta, ainoastaan Kalevanpuisto, joka on luonnontilaisena on tärkeä vapaa-alue polkuineen Runeberginkadun ja Kotkantien välillä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Teollisuuskorttelissa sijainneet teollisuus- ja asuinrakennukset on purettu 2010 luvulla. Kaava-alueella ei ole tällä hetkellä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Tekninen huolto Alueella on rakennettu yleinen vesijohto-, sadevesi- ja viemäriverkosto. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n vuonna 2014 asentama puistomuuntamo sijaitsee teollisuustontilla. Elisan tukiasema sekä masto sijaitsevat Kalevanpuistossa. Alueella on maakaasu- ja kaukolämpöverkosto. Työpaikat Suunnittelualueella on noin 20 työntekijää. Asukkaat Alueella asuu 12 henkilöä Maanomistus Teollisuuskorttelin 712 tontti 5 on yksityisen omistuksessa, muut alueet ovat kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on ja vahvistanut Kymenlaakson maakuntakaavan, taajamat ja niiden ympäristöt, missä suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jolla on säilytettävä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

41 7 ote Kymenlaakson maakuntakaavsta taajamat ja niiden ympäristöt Muutosaluetta koskee ympäristöministeriön vahvistama energiamaakuntakaava, jossa koko maakuntakaava-aluetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. Muutosalueella olevat tontit on mahdollista liittää Runeberginkadulla kulkevaan kaukolämpöverkostoon. Kauppa ja merialuetta koskeva maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Edelliseen maakuntakaavaan verrattuna kaupunkikehittämisen kohdealueen (kk) rajaus ei ole muuttunut; kohdentuu Jylppy Jumalniemi Karhula alueelle. Kotkan yleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Kotkan yleiskaavassa alue on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi TY, asuinalueeksi AP ja lähivirkistysalueeksi VL. ote Kotkan yleiskaavasta Asemakaava Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu , ja Asemakaavoissa suunnittelualue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi T, asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK ja puistoksi VP. Rakennusoikeudet kerrostalotonteilla ovat k-m 2 ja kerrosluvut 1/2II2/3. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

42 8 Teollisuustontin tonttitehokkuusluku e = 0,66 antaa rakennusoikeudeksi k-m 2. ote ajantasa-asemakaavasta Poikkeamis- ja rakennusluvat Kotkan ympäristölautakunta on myöntänyt poikkeamisluvan kerrosalaltaan 800 m 2 myymälätilojen sijoittamiseksi suunnitteilla olleen 3083 k-m 2 :n pakkas- ja kylmävaraston yhteyteen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus valitti päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Rakennuslupa ko. varastorakennukselle on myönnetty ja rakennustyöt ovat käynnissä. Rakennusjärjestys Voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty ja tullut voimaan Tonttijako- ja rekisteri Kaava-alue on kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta on MRL muutoksen 323/2014 mukainen ja tarkistettu Maankäyttösopimus Mikäli on tarpeen, kaupunki laatii kaavahankkeesta maankäyttösopimuksen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

43 9 Asemakaavan tarkoituksena on selvittää kauppapalvelun sijoittumismahdollisuuksia alueelle ja tutkia rakentamattomien kerrostalotonttien käyttötarkoitusta ja rakentamisen sijoittelua. Hovinsaarella on parhaimmillaan ollut kauppoja toistakymmentä ja vielä 1970 luvulla puolenkymmentä. Hovinsaaren palveluita halutaan monipuolistaa ja Valkamakadun asuinalueen laajenemisen myötä myös tarve kaupallisille lähipalvelulle lisääntyy. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistettiin Oy Shipstoeres Nyman & Co Ltd:n aloitteesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on pitämässään kokouksessaan tehnyt päätöksen ottaa alue vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset - maanomistajat ja lähialueen asukkaat - Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Meri-Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry, Kotka-Seura ry, Kymenlaakson museo, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kotkan Energia Oy, Elisa, Gasum Oy, Gasum Paikallisjakelu ja Kymenlaakson Jäte - kaupungin asiantuntijaviranomaiset: maanhankinta ja luovutus, kaupunkimittaus, tekninen palvelu, puistotoimisto, rakennusvalvonta, ympäristökeskus ja Kymenlaakson pelastuslaitos Vireilletulo Vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja muille lehtiilmoituksella Ankkurissa sekä kaupungin nettisivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavahanke ei herättänyt yleistä mielenkiintoa. Lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymenlaakson museo ja Kotkan ympäristöseura ry. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti on tehty luontoselvitys sekä selvitetty liikerakentamisen aiheuttamaa vaikutusta olevaan liikenneverkkoon. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

44 10 Kymenlaakson pelastuslaitos muistutti kaava-alueen läheisyydessä toimivaa kemikaalikohdetta (nestekaasu), jonka toiminta on tällä hetkellä vähäisen toiminnan luvalla. Tukesin laajamittaisen toiminnan mukainen lupakäsittely on käynnissä. Kymenlaakson Sähkö Oy pyysi huomioimaan sähköverkkoon kuuluvien johtojen laitteiden sijoittamista varten varattavat riittävät tilat sekä tilaajan vastuu rakentamisen aiheuttamista mahdollisista johtojen siirtokustannuksista. Kymenlaakson museolla ei ollut huomautettavaa hankkeesta. Kotkan ympäristöseura ry piti tärkeänä asutuksen ja teollisuustoiminnan luontevan rajan määrittelyä, joka nykyisellään täyttää tämän ehdon. Teollisuusaluetta ei tule ulottaa Kalevanpuistoon eikä mäenrinteelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on osittain täydennetty kuulemisen johdosta ja huomioitu luonnosvaiheen suunnittelussa. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Luonnosvaiheen kuuleminen yhteydessä ei tullut yleisöltä yhtään kommenttia. Lausunnon luonnoksesta antoivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, tekniset palvelut, rakennusvalvonta ja kaupunkimittaus. Kymenlaakson pelastuslaitoksella, Kymenlaakson Sähköverkko Oy:llä eikä rakennusvalvonnalla ollut huomautettavaa. Lausuntojen perusteella kaavakarttaan ja selostukseen tehtiin joitain tarkennuksia. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä Määräaikaan mennessä kaavasta ei jätetty muistutuksia. Lausuntonsa jättivät Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson pelastuslaitos sekä Kotkan kaupungin rakennusvalvonta ja tekniset palvelut. Kymenlaakson pelastuslaitoksella eikä rakennusvalvonnalla ollut huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Kotkan kaupungin tekniset palvelut toivoivat mm. kortteleiden 712 ja 727 välisen puistoalueen poistamista ja liittämistä viereisiin tontteihin, ajo merkintöjen täsmennyksiä sekä katupuiden säästämistä rakennettaessa teollisuustontille Runeberginkadun puoleista liittymää. Kaakkois-Suomen Ely-keskus piti teollisuusalueelle esitettyä kaupallisten palveluiden sijoittamista teollisuusalueelle ongelmallisena ja saavutettavuutta huonona. Lausunnossaan he toivoivat myös arviota kaavan aiheuttamasta liikennemääristä sekä lisättävän kaavakarttaan lohottavien tonttien numerot. Asemakaavakarttaa ja määräyksiä sekä selostusta on tarkennettu annettujen lausuntojen perusteella, ainoastaan puistoaluetta kortteleiden 712 ja 727 ei poistettu vaan se haluttiin jättää mahdollisena yhteystarpeena Hovinsaaren ja Paimenportin seisakkeen välillä. Tehdyt muutokset ovat vähäisiä eivätkä edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla halutaan vastata Hovinsaaren uudistamiseen ja kehittämiseen sekä luoda edellytykset monipuolisten palveluiden tarjonnalle. Teollisuustontilla rakenteilla olevaan varastorakennukseen on tarkoitus sijoittaa myymälä- ja kahvilatiloja. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

45 11 Asuinkerrostalojen rakentamisen myötä rakentamattomat tontit siistiytyvät ja saadaan aikaan myönteinen vaikutus ihmisten viihtymiseen ja kaupunkikuvaan. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3,9697 ha, josta 0,5250 ha on asumista, teollisuusaluetta 2,8102 ha, suojaviher- ja energiahuollon aluetta 0,3836 ha, puistoa 0,2215 ha ja katualuetta 0,0294 ha. Rakennusoikeutta koko kaava-alueella on yhteensä k-m 2. Vaadittavat autopaikkamäärät ovat: AKS-korttelialueilla 1 autopaikka/150 k-m 2. Palvelumaisesti rakennettaessa autopaikkoja varataan todellista tarvetta varten, kuitenkin vähintään 1 autopaikka/200 k-m 2 T-korttelialueella tulee olla toimintaan nähden riittävästi autopaikkoja. Asemakaavassa teollisuustontille on sallittu sijoittaa kaupallisia palveluita 1000 k-m2, mikä on noin 10 % käytetystä rakennusoikeudesta ja 5,4 % kaavan sallimasta rakennusoikeudesta. Hakijan tarkoituksena on sijoittaa rakenteilla olevaan teollisuusrakennukseen liiketiloja sekä 1. että 2. kerrokseen. Alakertaan on sijoittumassa päivittäistavarakauppa ja yläkertaan toimisto-, kokous- ja myyntitiloja. Liittymien lukumäärä säilyy kahtena, mutta niiden sijaintia on tarkennettu. Kotkantien varrella sijaitseva rakentamaton kerrostalotontti on muutettu suojaviheralueeksi. Koska Hyväntuulentie ja Kotkantie toteutetaan eritasoristeyksenä, kulkuyhteys tontille on hankala toteuttaa ja lisäksi ollaan melualueella. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Liike- ja hoiva tarjoavien palvelevien rakennusten rakentaminen ja olemassa olevien laajentaminen ja kehittäminen vaikuttavat alueen ympäristöön myönteisesti. Katunäkymä tiivistyy ja täydentyy. 5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä asemakaavan muutos, joka tukee alueen palvelutarjontaa sekä huomioi olemassa olevan maankäytön. Kaava-alueen teollisuuskorttelissa toimivalla yrityksellä ei ole varsinaista teollista toimintaa, vaan se on yleistukkukauppa, muonitusliike varastoineen, joka toimittaa mm. elintarvikkeita ja juomia laivoille. Liiketiloihin tulisi lähinnä heidän välittämiensä tuotteiden myyntiä. On luontevaa, että tällä alueella sijaitsevien palveluiden ja tehtaanmyymälöiden joukkoon sijoitetaan kaavan mukaista liiketoimintaa, joka LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

46 palvelee ensisijaisesti vaikutusalueen asukkaita ja toisaalta eheyttää yhdyskuntarakennetta, missä asuminen ja työpaikat sekä palvelut sijaitsevat lähellä toisiaan. Hovinsaarelle on pitkällä aikavälillä tulossa lisää asuinrakentamista, siitä esimerkkinä on Valkamakadun varrelle kaavoitetut kuusi asuinkerrostaloa, joista ensimmäinen on jo rakenteilla. Asemakaavaa uudistamalla pyritään parantamaan rakentamattomien asuinkerrostalojen toteutettavuutta. Liikerakentamisen sijoittaminen teollisuuskiinteistöön lisää jonkin verran liikennemääriä Runeberginkadulla, mutta määrät jakautuvat tasaisesti liikenteen ohjautuessa sekä pohjoisesta että etelästä. Toimiva ulkoilureittiyhteys varmistetaan kaavamääräyksellä ja Kotkantiehen rajoittuva rakentamaton kerrostalotontti muutetaan viheralueeksi Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan mukainen rakentaminen ei aiheuta muutoksia maa- ja kallioperään eikä pintavesiolosuhteisiin. Kaava ei pinta-alaisesti vähennä alueen virkistysalueita (lisäystä noin 700 m2) eikä katkaise kävely-yhteyksiä Kotkankadun ja Runeberginkadun välillä Vaikutusten arviointi energia- ja ilmastonäkökulmasta Asemakaavan muutoksella ei ole laajempaa vaikutusta energia- ja ilmastoasioihin. Kaava edesauttaa kaupunkirakenteen tiivistämistä ja täydentämistä. Palveluiden monipuolistaminen Hovinsaarella edesauttaa jossain määrin lähialueen asukkaita käyttämään vähäpäästöisiä kulkumuotoja, kuten pyöräily ja kävely toisaalta se myös tuo liikennettä asuinalueen ulkopuolelta. Taulukko. Energia- ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Asia Arvio* Perustelut arviolle ja lisätietoja Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (vähentää liikenteen päästöjä) Sijainti yhdyskuntarakenteessa sekä mm. palveluiden ja asumisen välisen sijoittumisen suhde Alueen joukkoliikenneyhteydet / olosuhteet Reittien tiheys ja sujuvuus (yhteydet keskeisiin kohteisiin) Etäisyydet ja yhteydet pysäkeille. Kävelyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien turvallisuus ja kattavuus Pyöräilyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien ehjyys ja innostavuus 2 Lähimmät päivittäistavarakaupat ja muut palvelut sijaitsevat noin 300 m:n etäisyydellä kaava-alueesta, kaupallisen palvelun sijoittuminen alueelle vähentää sisäistä liikennetarvetta alueella, mutta toisaalta tuo myös muualta asiakkaita. 2 Sijainti työmatka- ja joukkoliikenteen suhteen erinomainen, lähes kaikki joukkoliikenneyhteydet kulkevat Kotkantien kautta ja etäisyydet pysäkeille alle 200 m 3 Runeberginkadulla on molemmin puolin jalkakäytävät 1 Keskustoista tuleva kevyen liikenteen väylä ulottuu LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

47 13 Polkupyörien pysäköinti Kestävien energiaratkaisujen mahdollistaminen Kaukolämmön mahdollisuus (mm. kaukolämpöverkon läheisyys & aluetehokkuus vaikuttavat) Maalämmön mahdollisuus (pieni tontti ja sijainti pohjavesialueella voivat estää) Aurinkoenergian mahdollistaminen (mm. harjasuunnat) Ruununmaankadulle. Runeberginkadulla kevyenliikenteen väylätarve on huomioitu tie- ja katuverkkosuunnitelmassa ja tarpeen vaatiessa verkostoa täydennetään. 3 Alueella on kaukolämpötai maakaasuverkostoa. *asteikko: 0 toteutuu heikosti, 1 toteutuu kohtalaisesti, 2 toteutuu hyvin, 3 toteutuu erinomaisesti, ei arvioitavissa/ei arvioitu Muut vaikutukset Asumiseen ja työpaikkoihin liittyvien palveluiden tarjonta vahvistuu ja monipuolistuu ja hanke edistää muidenkin alueella toimivien yritysten kannattavuutta ja tukee Kotkansaaren Kantasatamaan suunnitteilla olevaa kehityshanketta. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2008 mukaan Runeberginkadun kevyen liikenteen väyläntarve sekä Kotkansaari Puolanlaiturin kevyen liikenteen sillan rakentaminen kuuluvat kolmanteen kiireellisyysluokkaan. Kaavan mukainen rakentaminen tukee ja edesauttaa liikenneolosuhteiden kehittämistä ja toteuttamista sekä liittää Hovinsaaren kiinteäksi osaksi Kotkan keskustaa. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei kaavan toteuttamisesta aiheudu merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia tekijöitä. Runeberginkatu toimii alueella kokoojakatuna, joka välittää liikennettä pohjoisen suuntaan sekä Hietasen satamaan, alueen muihin yrityksiin sekä asuinalueelle. Nykyisellään Runeberginkadun liikennemäärä on 1100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Osa tästä liikenteestä on Hietasen sataman liikennettä, mistä raskaan liikenteen osuus on 29 %. HaminaKotka Satama Oy:n tieliikenteestä vuonna 2014 tehdyn selvityksen mukaan liikenne Runeberginkadulla vähenee 800 ajoneuvoon vuoteen 2030 mennessä sataman liikenteen siirtyessä käyttämään muita reittejä. Liikenteen määrä jonkin verran lisääntyy rakentamisen myötä. Kaavan mukainen liikerakentaminen tuo kymmenkunta uutta työpaikkaa sekä asiakkaita myös kaupunginosan ulkopuolelta; ajatuksena on hyödyntää itäturistien vierailuja Kotkaan. Työpaikka- ja asiointiliikenteen lisäys perustuu suunniteltujen hankkeiden (mm. päivittäistavarakaupan ja kahvilan) toteutukseen sekä yleisesti ostovoiman kehitysnäkymiin, mistä johtuen liikennemäärien ennustaminen on epävarmaa; voidaan arvioida, että autoliikenteen lisäys jäisi kuitenkin suhteellisen vähäiseksi (alle 100 autoa/vrk). Vaikka liiketoiminnan toteutuminen lisää alueelle liikennettä, vähenee Runeberginkadun kokonaisliikennemäärä pitkällä aikavälillä Hietaseen menevän satamaliikenteen siirtyessä käyttämään Metsolan eritasoliittymää. Tästä johtuen kaavassa esitetty liikerakentamisen määrä ei aiheuta välitöntä rakentamis- ja muutostarvetta liikenneverkkoon. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy on tutkinut vuonna 2014 teollisuustontin mahdollisia maaperän haitta-aineita. Tutkimuspisteet rajautuivat nykyisten teollisuusrakennusten ja Runeberginkadun LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

48 väliselle alueelle käsittäen 19 tutkimuspisteestä. Kohteen rakennusten alapuoleista maaperää ei tutkittu. Raportin perusteella kohteessa ei arvioida olevan kunnostustarvetta tai tarvetta jatkotoimenpiteille nykyisessä maankäytössä. Mikäli maankäyttö muuttuu herkemmäksi, on riskit arvioitava uudelleen. Hyväntuulentieltä ja Kotkantieltä sekä rata-alueelta kantautuu melua, mutta se ei ulotu kaavan mukaisille asuinkortteleille. Kotkan kaupungin vuonna 2003 teettämän selvityksen mukaan ainoastaan teollisuustontista noin puolet ennustetaan kuuluvan vuonna 2020 vyöhykkeeseen, jossa äänitaso päivällä ylittää 60 db(a) Nimistö Kaava-alueen nimistö ei muutu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus kuuluu maanomistajalle kaavan saatua lainvoiman. Sitova tonttijako laaditaan erillisenä. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

49 SIJAINTIKARTTA 1: SIJAINTIKARTTA 1: KAAVA-ALUE LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

50 II K ar ar ar Zmo ar ar ar Z Kt Zmo II II II sp ar Z Z ar Tehdas Z Z ar Z ar Z kt ar Tehdas z ar Z Tehdas ar Tehdas ar ar ar ar kt ar ar ar ar III kt ar Korjaamo ar ar IV ar ar kt ar K K K ar Z kt kt Zmo Kt kt kt kt kt kt Z AL EV 170 I2/3 190 I 680 ILKANPUISTO RUNEBERGINKATU YRJÖNKATU PORTHANINKATU MERE VVVVVVVVVVVV RUUNUNMAANK KOTKANTIE RUNEBERGINKATU I I I I II 1/2 I I2/3 I I 700 I I I2/ I I T I I 2/3I I I 2/3I 2/3I 2/3I 2/3I VP 1/2I2/3 1/2I2/3 1/2I2/3 1/2I2/3 1/2I2/3 1/2I2/3 /3 2/3I 1 I I I I 2/3I 2/3I 2/3I VL 700 I Y VL ETVL I II II MILUKATU HOVINPUISTO a a VL a 450 a aa a a a a a a 450 a a LYHYTKATU a a a a a a a a a a a a a a a a 1380 AL AKR AKR I87 TPK TPK a AK 120 AO A AKR AL a a a a a t ma a T T T T T T T 910 a 714 ALK AK AK Y 721 AOR 720 AKR II 727 e=0.70 T II 726 e=0.70 T 724 A 7 72 A I 300 I 320 I 350 I 300 I 300 I 600 I 620 I860 I 1400 AK , HOVINSAARI KALEVANPUISTO 50 EMT et 7 HOVINSAARI LR I 660 I p p I AKS 713 III YRJÖNKATU VP II EV VP T-2 e= _KH_kaavakartta_1000.dgn :31:40 teittinh I:\kaava\hannele\0714_KH_kaavakartta_1000.dgn Mk=1:2000 LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

51 KOTKA ASEMAKAAVAN MUUTOS 7. KAUPUNGINOSA HOVINSAARI KORTTELI 712, OSA KORTTELIA 713 JA YRJÖNKATUA SEKÄ ISTUTETTAVAT PUISTOALUEET JA KALEVANPUISTO 1:1000 Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu , ja Pohjakartta on MRL muutoksen 323/2014 mukainen ja tarkistettu Korkeusjärjestelmä N 43. Juhani Lempinen Paikkatietoinsinööri et Rakennusala. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten rakennusala. Johtoa varten varattu alueen osa. Kaavamerkinnät ja -määräykset Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. T-2 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa liiketiloja enintään 1000 k-m2. Liiketilojen yhteyteen saa sijoittaa myymälä- ja ravintolatiloja sekä päivittäistavarakaupan, jonka enimmäispinta-ala on 500 k-m2. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Tontin ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. AKS VP EMT EV. Asuinkerrostalojen korttelialue, johon saa sijoittaa palveluasuntoja. Puisto. Mastoalue. Suojaviheralue. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. p Säilytettävä puurivi. Ohjeellinen pysäköimispaikka. Ohjeellinen polku. Ohjeellinen istutettava alueen osa. AKS-korttelialueet: Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää punatiiltä, puuta tai rappausta, korttelin aikaisempaa rakennustapaa noudattaen. Katualueen rajaan kiinni rakennettaessa on kadun puolelle rakennusten väliin rakennettava vähintään 120 cm korkea puu- tai tiiliaita. Osa-alueen raja. 7 HOV 712 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Tontin rajan osa, johon on rakennettava 180 cm korkea aita. Ajoneuvoliittymän suunnittelussa on otettava huomioon olemassa olevien katupuiden säilyttäminen. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. YRJÖNKATU Kadun tai puiston nimi. Ennen rakentamiseen ja maankaivuun ryhtymistä tulee mahdolliset pilaantuneet maa-alueet selvittää ja tarvittaessa puhdistaa ympäristösuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Autopaikkoja koskevat määräykset: AKS-korttelialue: 1 autopaikka/150 k-m2 kohti. Palvelumaisesti rakennettaessa autopaikkoja varataan todellista tarvetta varten, kuitenkin vähintään 1 autopaikka/200 k-m2. T-korttelialueella tulee olla toimintaan nähden riittävästi autopaikkoja. Tällä asemakaava-alueella korttelialueille on laadittava erillinen tonttijako. Kotkassa Muutettu Katu Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Elina Masalin Kaavasuunnittelija III Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Suunn. E. Masalin Kaava nro 0714 Piirt. H. Teittinen Kv. hyv. e=0.66 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 9

52 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 51 D/247/ / Asemakaava ja asemakaavan muutos Ristinkallion teollisuusalue, kaava 0814 Kala / 50 Valmistelija: Kaavoitusinsinööri Marja Nevalainen, puh Kaupunkisuunnittelu on laatinut asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen Ristinkallion teollisuusalueen laajentamiseksi. Kaavahankkeen tavoitteena on luoda uutta teollisuus- ja varastokorttelialuetta rakennuspaikoiksi tuleville teollisuusyrityksille. Valtatie- ja maantieverkostoon nähden hyvin sijoittuvalla Ristinkalliolla teollisuustontit ovat lähes lopussa. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 33,4 ha, josta uutta asemakaavaa on noin 21,4 ha. Uutta teollisuuskorttelialuetta muodostuu kaavalla noin 16,5 ha ja rakennusoikeutta kem2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa kirjallisen lausunnon tai mielipiteen jättivät Kaakkois-Suomen Elykeskus, Kymenlaakson liitto, Fingrid Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymen Vesi Oy, Kotkan tekniset palvelut, Kotkan ympäristökeskus, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kotka-Kymin seurakuntayhtymä, Kotkan ympäristöseura ry, As Oy Pahkakatu 8 sekä Pertti ja Katariina Dufva. Kirjalliset lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet niihin esitellään kaavaselostuksen kohdassa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt../. Asemakaavan selostus, sijaintikartta, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen ovat esityslistan liitteinä. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Kh / 5 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu / kaavoitusinsinööri Marja Nevalainen, puh Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta on julkaistu kuulutus Ankkuri-lehdessä sekä kaupungin ilmoitustaululla Kaavaa koskevat asiakirjat ja kartat ovat olleet nähtävillä Kaupungintalolla kaavoitustoimistossa sekä kaupungin internet-sivuilla. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

53 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 52 Kaavasta ei määräaikaan mennessä ole jätetty muistutuksia. Lausunnon antoivat tekniset palvelut, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Fingrid Oyj sekä Kymenlaakson pelastuslaitos. Pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Tekniset palvelut esittää korttelissa 96 olevaa palovesiaseman varausta siirrettäväksi korttelin 164 kaakkoiskulmaan. Vastine: palovesiaseman varaus on siirretty esitettyyn paikkaan. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on lausunut melusta, vuorovaikutuksesta sekä tonttijaosta. ELY-keskus esittää, että teollisuuskorttelialueiden välissä oleva voimassa olevan asemakaavan mukainen lähivirkistysalue (VL) merkittäisiin suojaviheralueeksi (EV), ettei ympäristömelulle annettujen ohjearvojen huomioinnista aiheudu tarpeetonta huolta. ELY-keskus esittää myös, että Pyroll Group Oy:n päivätty kirje olisi ansainnut huomion kaavaselostuksessa ja että kaavakartalla tulisi olla maininta erillisenä laadittavasta tonttijaosta. Vastine: Korttelialueiden 140, 158, 159 ja 97, 163 välissä sijaitseva lähivirkistysalue (VL) ei toimi varsinaisena virkistysalueena, mutta sen kautta Ristinkallion asukkaat kulkevat pohjoisessa sijaitseville vapaaalueille. Alueella kulkee epävirallinen reitti, joka on asemakaavaehdotukseen merkitty. Aluetta ei ole merkitty suojaviheralueeksi, koska on jopa syytä, että ympäristön teollisuusalueen meluvaikutusta rajoitetaan paljon käytetyn virkistysreitin varrella. Osa lähivirkistysalueesta on luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen muutettu suojaviheralueeksi teollisuusalueen ja lähimmän asuntokorttelialueen välissä ELY-keskuksen luonnosvaiheen lausunnon perusteella. Pyroll Group Oy:n kirje ei ollut lausunto asemakaavasta eikä se liittynyt asemakaavan virallisiin kuulemisiin. Kirjeessä yritys esittää huolensa Ristinkallion teollisuusalueen tulevaan rakentamiseen ja varsinkin alueella suoritettaviin räjäytystöihin. Yrityksen hygieniavaatimukset ovat korkeat. Merkintä erillisenä laadittavasta tonttijaosta on lisätty kaavakarttaan. Fingrid Oyj on lausunnossaan esittänyt, että uusi Hitsarinkatu vaikuttaisi olevan liian lähellä Fingridin 110 kv:n voimajohdon pylvästä. Kotkan tekniset palvelut on pyytänyt Fingridiltä kadun ja voimalinjan risteämälausuntoa Fingrid on toimittanut risteämälausunnon Vastine: Lausunnon perusteella Hitsarinkadun pohjoisempaa haaraa on siirretty korkeajännitejohtojen pohjoispuolelle. KTT Tekniikka Oy esitti Kotkan kaupungin omistaman ja yrityksen vuokraaman teollisuustontin laajentamista noin lännen suuntaan. Yritystoiminnan laajentuessa tontin laajentaminen mahdollistaa teollisuusrakennuksen laajentamisen. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

54 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 53 Vastine: Kaupunkisuunnittelun kuultua pohjoisenpuoleista naapuria ja tarjottua naapurille yhtäläistä mahdollisuutta tontin laajentamiseen ja koska naapuri ei vastustanut hanketta, tonttia laajennettiin noin 20 m länteen. Kymenlaakson Sähköosakeyhtiön kanssa neuvoteltiin sähkölinjan siirrosta. KSOY ilmoitti siirron olevan mahdollinen, mutta siirto tapahtuu sitä haluavan yrityksen kustannuksella. Kaupunkisuunnittelu katsoo, että koska naapuritontin vuokramiestä on kuultu ja muutos on merkitykseltään vähäinen, ei asemakaavaehdotusta ole tarvinnut asettaa uudelleen nähtäville. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Asemakaavan selostus, sijaintikartta, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä kaupunkisuunnittelun ehdottamalla tavalla ja asiakirjoihin tehdyin tarkistuksin asemakaavan, joka koskee 46. kaupunginosan Ristinkallio kortteleita 163,164, osaa korttelia 96, Hitsarinkatua, osaa Hiidenkirnun-, Keltakallion- ja Vanhaa Viipurintietä sekä lähivirkistysaluetta ja asemakaavan muutoksen, joka koskee 46. kaupunginosan Ristinkallio kortteleita 97, 160, 162, osaa korttelia 140, osaa Sepänkatua, Keltakallionja Vanhaa Viipurintietä sekä luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta ja lähivirkistysaluetta. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kv Liitteet: Kh: Toimeenpano: Asemakaavan selostus, sijaintikartta, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Kuulutus Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kymenlaakson Liitto Kaupungingeodeetti Asemakaavakartta: Rakennusvalvonta Kuulutusjäljennös:

55 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 54 Kaavojen valitusosoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaupunkisuunnittelu Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

56 KOTKA ASEMAKAAVA 46. KAUPUNGINOSA RISTINKALLIO KORTTELIT 163, 164, OSA KORTTELIA 96, KATUJA JA LÄHIVIRKISTYSALUETTA ASEMAKAAVAN MUUTOS 46. KAUPUNGINOSA RISTINKALLIO KORTTELIT 97, 160, 162, OSA KORTTELIA 140, OSA KATUJA SEKÄ LUONNONTILASSA SÄILYTETTÄVÄÄ PUISTOALUETTA JA LÄHIVIRKISTYSALUETTA ASEMAKAAVAN SELOSTUS KAAVA NRO 0814 KAAVA NRO 0814 Kaupunkisuunnittelu vireille tulo kaupunkisuunnittelulautakunta kaupunginhallitus LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

57 2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava ja asemakaavan muutos 46. kaupunginosan Ristinkallio teollisuusalue, kaava nro 0814 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kustaankatu 2, PL 114, Kotka Kaavan valmistelija: Marja Nevalainen kaavoitusinsinööri puh kotka.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 2,7 kilometrin päässä Kotkan toisesta pääkeskuksesta Karhulasta pohjoiseen. Alue sijoittuu kokoojakatu Keltakalliontien eteläpuolelle. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavahankkeen tavoitteena on luoda uutta teollisuus- ja varastokorttelialuetta rakennuspaikoiksi tuleville teollisuusyrityksille. Valtatie- ja maantieverkostoon nähden hyvin sijoittuvalla Ristinkalliolla teollisuustontit ovat lähes lopussa. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. asemakaavakartta 2. asemakaavamerkinnät ja määräykset 3. ote ajantasa-asemakaavakartasta 4. Kymenlaakson maakuntakaava (taajamat) 5. Kymenlaakson maakuntakaava (kauppa ja merialue) 6. Kotkan oikeusvaikutukseton yleiskaava 7. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8. asemakaavan seurantalomake 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke on käynnistetty Kotkan kaupunkisuunnittelun aloitteesta ja sisältyy vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan -asemakaavan vireille tulo osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä asemakaavaluonnos nähtävänä kaupunkisuunnittelulautakunta kaavaehdotus julkisesti nähtävillä kaavakarttaan tehty muutokset lausuntojen perusteella kaupunginhallitus LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

58 Asemakaava Asemakaavalla laajennetaan Kymenlaakson maakuntakaavan ja Kotkan yleiskaavan mukaisesti jo olevaa Ristinkallion teollisuusaluetta luoteen suuntaan. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan laajennus mahdollistaa uusien teollisuusyritysten sijoittumisen alueelle. Rakennushankkeiden ja toiminnan alkaminen tapahtuu kuitenkin yritysten omien tarpeiden mukaisella aikataululla. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Ristinkallion teollisuusalueen ensimmäinen asemakaava, joka on vahvistettu vuonna 1975, on aloittanut teollisuusalueen rakentumisen Asentajankadulla. Toiminta on ollut nk. pienteollisuutta; varastoja, autokorjaamoja, huoltoyrityksiä jne.. Toiminta on pääpiirteissään jatkunut seuraavat vuosikymmenet entisenlaisena laajentuessaan. Uusimmat 2000-luvulla alueelle saapuneet yritykset ovat kooltaan suurempia ja ovat tarvinneet merkittävästi suurempia rakennuspaikkoja mm. Sepänkadun alueella Luonnonympäristö Asemakaavan laajennusalue on kokonaan rakentamatonta luonnonympäristöä. Maakauppojen toteutuessa ja puuston jäädessä entiselle maanomistajalle, on pääosan alueesta puusto kaadettu maanomistajien toimesta. Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala on arvioinut suunnittelualueen luontoarvoja syksyllä 2013 sekä keväällä 2014 liito-oravat ja on todennut ettei alueella ole sellaisia erityisiä luontokohteita, jotka edellyttäisivät tarkempaa selvitystä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen suunnittelualue on laajentui koilliseen suunnitellun uuden korttelin 168 alueella Keltakalliontien pohjoispuolelle. Laajennusosalla luonnonympäristötarkastelu suoritettiin huhtikuussa Ympäristönsuojelupäällikkö Ojala totesi kuitenkin, että alueella suoritetun avohakkuun seurauksena luontoarvojen arvottaminen ei enää ollut mahdollista. Maisema Pääosa suunnittelualueesta on puutonta maisemaa. Asemakaavan muutosalueet ovat teollisuuskäytössä. Alueen korkeusasema vaihtelee voimakkaasti suunnittelualueen lounaisosasta koilliseen tasosta noin +7,30 tasolle +40,0 m Rakennettu ympäristö Väestö/asuminen Kaava-alueella ei asuta. Lähimmät asuinrakennukset (3) sijaitsevat noin 230 m:n etäisyydellä T-merkitystä kaava-alueesta ja noin 50 m:n etäisyydellä TYmerkitystä kaava-alueesta. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

59 4 4 Palvelut Kaava-alueella ei ole peruspalveluiksi katsottavia palveluita. Lähialueella toimii mm. pieneläinklinikka ja kalajalostamo. Liikenne Kaava-aluetta lähestytään valtatientietä 7 tai maantietä 170, joilta kaavaalueelle johtavat Hiidenkirnuntie ja Keltakalliontie. Joukkoliikenne kulkee noin 150 metrin etäisyydellä harvoin vuoroin ja kilometrin etäisyydellä 0,5 1 tunnin välisin vuoroin. Kevytliikenteen reitit kulkevat maantien 170, Hiidenkirnuntien ja Keltakalliontien varrella. Teollisuusalueen sisäisillä kaduilla ei ole erillisiä kevytliikenteen väyliä. Tekninen huolto Jo rakennetulla teollisuusalueella on teknisen huollon verkostot. Uudella kaava-alueella verkostoja ei ole. Ne toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman Maanomistus Kaava-alue on pääosin Kotkan kaupungin omistuksessa. Kaupunki on tehnyt pitkäjänteistä, monivuotista työtä ostamalla yksityisiltä maa-alueita asemakaavan laajentamiseksi Ristinkalliolla. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Alueen suunnittelua ohjaavat maakuntakaavat: Kymenlaakson maakuntakaava (taajamat ja niiden ympäristöt) on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksillä ja Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty TP=työpaikka-alue, jonka halki kulkee voimalinja. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

60 5 5 sekä Kymenlaakson maakuntakaava (kauppa ja merialue), joka on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä Kaavassa suunnittelualue on merkitty TP=työpaikka-alue. Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät monipuoliset työpaikka-alueet. Alueelle saadaan sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia, toimisto- ja palvelutyöpaikkoja. Asemakaavan laajennus noudattaa maakuntakaavan antamia suuntaviivoja. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

61 6 6 Kotkan yleiskaava on hyväksytty (kv) , mutta on oikeusvaikutukseton manneralueen osalla. Yleiskaavassa suunnittelualue on pääosin merkitty T=teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Asemakaava ja asemakaavan muutos noudattaa Kotkan yleiskaavan tavoitetta Ristinkallion teollisuusalueen laajentamisesta luoteen ja pohjoisen suuntaan. -suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja ajantasaasemakaava on selostuksen liitteenä, uusi asemakaava ei oleellisesti muuta jo olevaa teollisuusaluetta -voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty ja tullut voimaan kaava-alue on kiinteistörekisterissä -pohjakartta on MRL muutoksen 323/2014 mukainen ja tarkistettu ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt kaavahankkeen tonttivarannon loppuessa Ristinkalliolla. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavahankkeen kaavoitusohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset -lähialueen asukkaat, kiinteistönomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa -Kaakkois-Suomen ELY-keskus LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

62 7 7 -Kymenlaakson liitto -Meri-Kymen luonto ry -Kotkan ympäristöseura ry -Kotka-seura ry -Fingrid Oy -Kymen Vesi Oy -Kotkan Energia Oy -Kymenlaakson Sähköverkko Oy -Elisa Oy -TeliaSonera Oy -Gasum Oy -Gasum paikallisjakelu Oy -Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, Kotkan tekniset palvelut, Kotkan ympäristökeskus, rakennusvalvonta, Kymenlaakson pelastuslaitos Vireilletulo Asemakaavahankkeen vireille tulosta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja lehti-ilmoituksella kaupunkilehti Ankkurissa. Vireille tulon yhteydessä tiedotettiin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kaupunkisuunnittelun kaavoituksessa sekä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Oas Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoivat lausunnon Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kotkan kuntatekniikka, Kotkan ympäristöseura ry, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty Elyn lausunnon perusteella. Kotkan tekniset palvelut tiedotti heikosta maaperän kantavuudesta, teki esityksiä johtorasitteista ja suunnittelualueen kuivatuksesta. Ktp:n esitykset otettiin huomioon luonnosta valmisteltaessa. Kotkan ympäristöseura ry esitti mahdollisimman leveän vihervyöhykkeen osoittamista Vanhan Viipurintien varteen. Mielipide pyrittiin huomioimaan mahdollisuuksien mukaan luonnosvaiheen suunnittelussa. Lähialueen maanomistajista ja asukkaista viisi otti yhteyttä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa. Hanketta vastustavia kannanottoja ei esitetty, mutta Pekka Suhonen esitti vaikutusten arviointiin lisättäväksi vaikutukset asutukseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty Ely-keskuksen ja Pekka Suhosen esittämällä tavalla. Luonnosvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta antoivat lausunnon tai mielipiteen Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kymenlaakson liitto, Fingrid Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymen Vesi Oy, Kotkan tekniset palvelut, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kotkan ympäristökeskus, Kotka-Kymin LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

63 8 8 seurakuntayhtymä, Kotkan ympäristöseura ry, Pertti ja Katariina Dufva ja As Oy Pahkakatu 8. Kaakkois-Suomen Ely-keskus kiinnitti lausunnossaan huomiota asemakaavan esitystapaan liiteaineiston osalta, luontoarvoihin, liikenteeseen ja meluun. Vastine: Asemakaavan esitystapaa on muutettu Ely-keskuksen esittämällä tavalla. Alueen luontoarvot on tutkittu ja selostusta on täydennetty liikenteen ja melun osalta. Kymenlaakson liitolla, Kymenlaakson pelastuslaitoksella, Kymenlaakson Sähköverkko Oy:llä eikä As Oy Pahkakatu 8:lla ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Fingrid Oy edellytti korkeajännitelinjan rasitealueen leveydeksi m. Vastine: Rasitealueen leveys laajennettiin 30 metristä 50 metriin. Kymen Vesi Oy esitti rasitteita hulevesien johtamista ja sammutusvesiasemaa varten. Korttelin 168 tulee viivyttää hulevesien johtamista hulevesiverkostoon. Vastine: Kymen Vesi Oy:n esittämät rasitteet on merkitty kaavakarttaan ja kortteli 168 on muista syistä poistettu kaavasta. Kotkan tekniset palvelut on osallistunut aktiivisesti kaavahankkeen suunnitteluun koko suunnittelun keston ajan ja esittänyt mm. johtorasitteiden lisäyksiä. Vastine: Kotkan teknisten palvelujen esittämät muutokset on tehty kaavakarttaan. Kotkan ympäristökeskus on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota erityisesti teollisuusrakentamisen ja toiminnan mahdollisesti aiheuttamiin häiriöihin asutukselle. Kyse oli etupäässä Keltakalliontien pohjoispuolella sijaitsevasta uudesta korttelista 168 sekä korttelin 134 laajennuksesta Ristinkalliontien eteläpuolella. Vastine: Kortteli 168 sekä korttelin 134 laajennus on poistettu kaavaehdotuksesta. Kotka-Kymin seurakuntayhtymä on lausunnossaan esittänyt ettei voimassa olevan asemakaavan mukaista lähivirkistysaluetta Vanhan Viipurintien ja Hiidenkirnuntien kaakkoiskulmassa, rivitalokorttelin 70 pohjoispuolella merkittäisi kokonaan lähivirkistysalueeksi. Perusteena se, että näin voidaan taata paremmat edellytykset seurakuntayhtymän maan myöhemmälle kaavamuutokselle korttelissa 71 (Y). Vastine: Rivitalokortteli 70 sijaitsee lähimmillään 50 metrin etäisyydellä voimassa olevan asemakaavan mukaisesta teollisuuskorttelista 97 (TY). Mikäli tulevaisuudessa seurakuntayhtymän omistamalle maalle kortteliin 71 suunnitellaan julkisen rakennuksen sijaan asutusta, on kaavaehdotuksen mukainen suojaviheralue syytä pitää vähintään 75 metrin levyisenä kuten se voimassa olevassa asemakaavassa korttelin 71 kohdalla on. Kotkan ympäristöseura ry on lausunnossaan esittänyt, että Vanhaa Viipurintietä reunustaisi yhtenäinen, riittävän leveä vihervyöhyke ja ettei korttelia 134 laajennettaisi länteen päin. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

64 9 9 Vastine: Korttelin 134 laajennus on poistettu kaavaehdotuksesta. Muilta osin vihervyöhyke Vanhan Viipurintien varrella pysyy voimassa olevien asemakaavojen mukaisena. Pertti ja Katariina Dufva ovat ilmoittaneet mielipiteenään etteivät hyväksy kortteliin 168 suunniteltua teollisuustoimintaa. Vastine: Kortteli 168 Keltakalliontien pohjoispuolella on poistettu toistaiseksi kaavaehdotuksesta Hyötypaperi Oy:n kanssa sovitusti. Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävillä Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Lausunnon antoivat Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Fingrid Oyj, Kymenlaakson pelastuslaitos sekä Kotkan tekniset palvelut. Pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kotkan tekniset palvelut esittää korttelissa 96 olevaa palovesiaseman varausta siirrettäväksi korttelin 164 kaakkoiskulmaan. Vastine: palovesiaseman varaus on siirretty esitettyyn paikkaan. Kaakkois-Suomen Ely-keskus on lausunut melusta, vuorovaikutuksesta sekä tonttijaosta. Ely esittää, että teollisuuskorttelialueiden välissä oleva voimassa olevan asemakaavan mukainen lähivirkistysalue (VL) merkittäisiin suojavihe ralueeksi (EV) ettei ympäristömelulle annettujen ohjearvojen huomioinnista ai heudu tarpeetonta huolta. Ely esittää myös, että Pyroll Group Oy:n päivätty kirje olisi ansainnut huomion kaavaselostuksessa ja että kaavakartalla tulisi olla maininta erillisenä laadittavasta tonttijaosta. Vastine: Korttelialueiden 140, 158, 159 ja 97, 163 välissä sijaitseva lähivirkistysalue (VL) ei toimi varsinaisena virkistysalueena, mutta sen kautta Ristinkallion asukkaat kulkevat pohjoisessa sijaitseville vapaa-alueille. Alueella kulkee epävirallinen reitti, joka on asemakaavaehdotukseen merkitty. Aluetta ei ole merkitty suojaviheralueeksi, koska on jopa syytä, että ympäristön teollisuusalueen meluvaikutusta rajoitetaan paljon käytetyn virkistysreitin varrella. Osa lähivirkistysalueesta on luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen muutettu suojaviheralueeksi teollisuusalueen ja lähimmän asuntokorttelialueen välissä Elyn luonnosvaiheen lausunnon perusteella. Pyroll Group Oy:n kirje ei ollut lausunto asemakaavasta eikä se liittynyt asemakaavan virallisiin kuulemisiin. Kirjeessä yritys esittää huolensa Ristinkallion teollisuusalueen tulevaan rakentamiseen ja varsinkin alueella suoritettaviin räjäytystöihin. Yrityksen hygieniavaatimukset ovat korkeat. Merkintä erillisenä laadittavasta tonttijaosta on lisätty kaavakarttaan.. Fingrid Oyj on lausunnossaan esittänyt, että uusi Hitsarinkatu vaikuttaisi olevan liian lähellä Fingridin 110 kv:n voimajohdon pylvästä. Kotkan tekniset palvelut on pyytänyt Fingridiltä kadun ja voimalinjan risteämälausuntoa Fingrid on toimittanut risteämälausunnon LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

65 10 10 Vastine: Lausunnon perusteella Hitsarinkadun pohjoisempaa haaraa on siirretty korkeajännitejohtojen pohjoispuolelle. KTT Tekniikka Oy esitti Kotkan kaupungin omistaman ja yrityksen vuokraaman teollisuustontin laajentamista noin lännen suuntaan. Yritystoiminnan laajentuessa tontin laajentaminen mahdollistaa teollisuusrakennuksen laajentamisen. Vastine: Kaupunkisuunnittelun kuultua pohjoisenpuoleista naapuria ja tarjottua naapurille yhtäläistä mahdollisuutta tontin laajentamiseen ja koska naapuri ei vastustanut hanketta, tonttia laajennettiin noin 20 m länteen. Kymenlaakson Sähköosakeyhtiön kanssa neuvoteltiin sähkölinjan siirrosta. KSOY ilmoitti siirron olevan mahdollinen, mutta siirto tapahtuu sitä haluavan yrityksen kustannuksella. Kaupunkisuunnittelu katsoo, että koska naapuritontin vuokramiestä on kuultu ja muutos on merkitykseltään vähäinen, ei asemakaavaehdotusta ole tarvinnut asettaa uudelleen nähtäville. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavahanke on Kymenlaakson maakuntakaavan sekä pääosin Kotkan yleiskaavan mukainen. Koko suunnittelualue on maakuntakaavassa merkitty TP-työpaikka-alueeksi. Kunnan tavoitteet Kaupungin tavoitteena hankkeessa on, että Ristinkallion teollisuusalueella ja Kotkassa on riittävästi tarjolla monipuoliseen yritystoimintaan soveltuvia rakennuspaikkoja. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Kaavaratkaisun vaihtoehdot rajoittuivat maanomistuksesta johtuen lähinnä kaavan rajaukseen. Muita sijoitusvaihtoehtoja ei ollut. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue liittyy tiiviisti etelässä ja koillisessa Ristinkallion olevaan teollisuusalueeseen täydentäen sitä Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 33,72 ha. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

66 11 11 Merkinnällä T olevien korttelialueiden tonttitehokkuus e= 1,0 ja rakennusten enimmäiskorkeus II. TY-merkittyjen teollisuuskortteleiden tonttitehokkuus e= 0,50 ja kerrosluku II. E-merkittyä korttelialuetta on noin 1,43 ha Muut alueet Kaava-alueella on katuja noin 5,26 ha ja viheralueita noin 4,66 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu Vaikutukset asutukseen Ristinkallion nykyinen teollisuusalue sijaitsee olevasta Ristinkallion asuntoalueesta lähimmillään noin metrin etäisyydellä. Kaavan laajennusalue ei tuo teollista toimintaa nykyistä lähemmäs asemakaavan mukaista asutusta. Lähinnä asutusta olevat korttelialueet on merkitty TY, minkä tarkoituksena on ettei teollinen toiminta aiheuta esim. melun ohjearvojen ylitystä asuntoalueella Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön Vaikutuksia luonnonympäristöön ei juuri ole, koska uuden kaava-alueen luonnonympäristö on puuttomaksi kaadettua aluetta. Voimassa olevan asemakaavan mukaiset lähivirkistysalueen osat metsäreitteineen Ristinkallion asuntoalueelta Keltakalliontien pohjoisen puoleisille vapaa-alueille säilyvät ennallaan lukuun ottamatta korttelin 97 eteläpuolella olevaa (Hiidenkirnuntie Vanha Viipurintie risteysalue) aluetta, jossa Vanhan Viipurintien katualue siirretään kaavassa siihen sijaintiin, missä katu jo on Vaikutukset liikenteeseen Ristinkallion teollisuusalue sijaitsee hyvin valtatie- ja maantieverkostoon nähden. Tulevaisuudessa yhteydet paranevat entisestään, kun Keltakalliontietä jatketaan yleiskaavan mukaisesti länteen Hurukselantielle. Keltakalliontien varteen toteutetaan kevytliikenteen väylä. Teollisuusalueen sisäisessä katuverkossa kevytliikenteen väylät määritellään katupiirustuksessa. Katualueiden leveydet riittävät kevytliikenteen verkoston rakentamiseen Ekologinen tarkastelu Arvio Yhdyskuntarakenteen eheytyminen 2 toteutuu hyvin Perustelu: Uusi teollisuusalue laajenee kiinteästi jo olevaan teollisuusalueeseen, eikä perusteta uutta. Joukkoliikenneolosuhteet 1 toteutuu kohtalaisesti Perustelu: Joukkoliikenneolosuhteet toimivat nykyisellään kohtalaisesti, mutta niiden reittien siirtymistä kaavan laajentumisalueelle ei voida kaavalla taata. Kevytliikenteen olosuhteet 1 toteutuu kohtalaisesti LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

67 12 12 Perustelu: Kevytliikenteen olosuhteet ovat nykyisellään kohtalaiset, mutta tulevan teollisuustoiminnan luonne ja henkilöstön määrä vaikuttavat kevytliikenteen verkoston laajentamistarpeeseen teollisuusalueen katuverkossa. Kestävien energiaratkaisujen mahdollistaminen 3 toteutuu erinomaisesti Perustelu: Teollisuusrakennuksissa on erittäin hyvä mahdollisuus toteuttaa uusiutuvan energian ratkaisuja. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavan muutosalueella jo oleva teollinen toiminta ei merkittävästi aiheuta ympäristössä häiriöitä. Koska alueelle sijoittuva uusi toiminta ei ole vielä tiedossa, tullaan toiminnalle asetettavat reunaehdot määrittelemään mahdollisesti ympäristöluvissa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kunnallistekniikan verkostojen yleissuunnittelu on aloitettu ja asemakaavan laatiminen tähtää rakentamiseen kaavan saatua lain voiman. Kotkassa Selostusta täydennetty ja kaavakarttaa muutettu lausuntojen perusteella Marja Nevalainen kaavoitusinsinööri Ak LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

68 SIJAINTIKARTTA 1: LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

69 ASEMAKAAVAKARTTA PIENENNÖS LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

70 KOTKA ASEMAKAAVA 46. KAUPUNGINOSA RISTINKALLIO KORTTELIT 163, 164, OSA KORTTELIA 96, HITSARINKATU, OSA HIIDENKIRNUN-, KELTAKALLION- JA VANHAA VIIPURINTIETÄ SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA ASEMAKAAVAN MUUTOS 46. KAUPUNGINOSA RISTINKALLIO KORTTELIT 97, 160, 162, OSA KORTTELIA 140, OSA SEPÄNKATUA, KELTAKALLION- JA VANHAA VIIPURINTIETÄ SEKÄ LUONNONTILASSA SÄILYTETTÄVÄÄ PUISTOALUETTA JA LÄHIVIRKISTYSALUETTA 1:2000 Asemakaavan muutoksella muodostuu 46. kaupunginosa Ristinkallio osa korttelia 97 ja 159. Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu , , , ja Tällä kaava-alueella korttelialueille laaditaan erillinen tonttijako. Pohjakartta on MRL muutoksen 323/2014 mukainen ja tarkistettu , voimalinjoja tarkistettu Korkeusjärjestelmä N 43. Juhani Lempinen Paikkatietoinsinööri 300 II e=1.00 et Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Rakennusala. Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten rakennusala. Istutettava alueen osa. Ohjeellinen istutettava alueen osa. Johtoa varten varattu alueen osa. Maanalaista johtoa tai avo-ojaa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Katu. Kaavamerkinnät ja -määräykset: p Ohjeellinen pysäköimispaikka. T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Korttelialueen tonteilla tulee korkeajännitelinjan rasitealueilla rakennusluvan yhteydessä pyytää lausunto tontin enimmäiskorkeustasosta voimalinjan omistajalta. ajo Alueella oleva ohjeellinen ajoyhteys. Ohjeellinen polku. TY Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. VL ET EV Lähivirkistysalue. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Suojaviheralue. Teollinen toiminta ei saa aiheuttaa asunto- ja virkistysalueille ohjearvot ylittävää melua. Rakennusten tulee sijaita vähintään neljän (4) metrin etäisyydellä tontin rajoista ellei rakennusalan rajoin muuta osoiteta. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä liikenteeseen tai varastointiin, tulee istuttaa. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Hulevedet on mahdollisuuksien mukaan viivytettävä ja/tai imeytettävä. T- ja TY- merkityillä tonteilla tulee olla toimintaan nähden riittävästi autopaikkoja. Osa-alueen raja. 46 RIS 159 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kotkassa Kaavakarttaa muutettu lausuntojen perusteella. Marja Nevalainen Kaavoitusinsinööri SEPÄNKATU Kadun nimi. Suunn. M. Nevalainen Kaava nro 0814 Piirt. H. Teittinen Kv. hyv. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 10

71 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön perustaminen Kh / 320 Valmistelija: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh /. Esityslistan liitteinä ovat seuraavat luonnokset: - yhtiöjärjestys - perustamissopimus - osakassopimus Sotek-säätiö on tehnyt hankesuunnitelman, joka tähtää alueellisen sosiaalisen yrityksen perustamiseen. Yrityksen toimialana on harjoittaa monipuolista palveluliiketoimintaa, joka suuntautuu julkiyhteisöjen tarpeisiin. Yrityksen yhteiskunnallisena tavoitteena on luoda merkittävä määrä työpaikkoja vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille ja edistää heidän mahdollisuuksiaan pysyvään työllistymiseen. Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön omistajiksi ovat tulossa Kotkan kaupunki 25 %, Haminan kaupunki 25 % ja Carea 50 % suuruisin omistusosuuksin. Yhtiö on voittoa tavoittelematon, ja sen operatiivisesta toiminnasta vastaa Sotek-säätiö, joka siirtää yhtiöön tarvittavan määrän työ- ja valmennusosaamista. Kuntien omistamana yhtiö toimii in-house toimintamallilla. Niin ollen siltä ostettavia palveluita ei tarvitse kilpailuttaa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön yhtiöjärjestyksen, perustamissopimuksen ja osakassopimuksen ja päättää merkitä yhtiön osakkeita 250 kpl à 5,00 euroa (yhteensä euroa). Asian käsittely: I varapuheenjohtaja Pekka Posti ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi lisäselvityksen saamiseksi. Ehdotusta kannatettiin. Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielinen ehdotuksesta. Todettiin yksimielisyys. Todettiin, että asian lisäselvityksenä kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville jaetaan perustettavan yhtiön alustava liiketoimintasuunnitelma. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

72 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 71 Päätös: Kh / 134 Päätettiin palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelija: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh /. Esityslistan liitteinä ovat seuraavat luonnokset: - yhtiöjärjestys - perustamissopimus - osakassopimus./. Liiketoimintasuunnitelman luonnos jaetaan kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville erillisenä liitteenä. Liitteenä olevan osakassopimusluonnoksen kohta 10.5 on muutettu kaupunginhallituksessa käydyn keskustelun pohjalta seuraavaan muotoon: Sopimus on voimassa kunkin sopijapuolen osalta niin kauan kuin se ja yksikin toinen Sopijapuoli omistavat Yhtiön osakkeita. Sopijapuoli voi myös yksipuolisesti irtisanoa osakassopimuksen. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön yhtiöjärjestyksen, perustamissopimuksen ja osakassopimuksen ja päättää merkitä yhtiön osakkeita 250 kpl à 5,00 euroa (yhteensä euroa). Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kv /. Liitteinä ovat seuraavat luonnokset: - yhtiöjärjestys - perustamissopimus - osakassopimus./. Liiketoimintasuunnitelman luonnos jaetaan valtuuston kokoukseen osallistuville erillisenä liitteenä. Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

73 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 72 Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kh / 9 Valmistelija: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh Valtuusto on päättänyt kokouksessaan / 60 hyväksyä Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön yhtiöjärjestyksen, perustamissopimuksen ja osakassopimuksen ja on päättänyt merkitä yhtiön osakkeita 250 kpl à 5,00 euroa (yhteensä euroa). Kesän 2015 tilanteessa Kotkan, Haminan ja Carean oli tarkoitus olla yhtiön osakkaina. Sittemmin syksyn 2015 aikana täsmentyneen Sote-ratkaisun myötä Carea on katsonut, että sen ei ole enää perusteltua olla mukana hankkeessa. Uusiksi osakkaiksi ovat tulossa Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti siten, että yhtiön osakepääoma jakautuu seuraavasti: Kotka 300 osaketta 33,33 % Hamina ,33 % Miehikkälä ,11 % Pyhtää ,11 % Virolahti ,11 % yhteensä 900 osaketta à 5,00 euroa = euroa Tämä ratkaisu mahdollistaa samalla in house -hankinnat, sillä yhtiö on puhtaasti kuntaomisteinen. Liitteet: 1. yhtiöjärjestys 2. perustamissopimus 3. osakassopimus Liiketoimintasuunnitelman luonnos jaetaan kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville erillisenä liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön yhtiöjärjestyksen, perustamissopimuksen ja osakassopimuksen ja päättää merkitä yhtiön osakkeita 300 kpl à 5,00 euroa (yhteensä euroa). Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

74 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 73 Kv Liitteet: 1. yhtiöjärjestys 2. perustamissopimus 3. osakassopimus Liiketoimintasuunnitelman luonnos jaetaan valtuuston kokoukseen osallistuville erillisenä liitteenä. Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Toimeenpano: Ote: Kuntien Sosiaalitekniikka Oy Haminan kaupunki Miehikkälän kunta Pyhtään kunta Virolahden kunta Sotek-säätiö sosiaalijohtaja Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

75 KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY YHTIÖJÄRJESTYS (liite 1) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Kuntien Sosiaalitekniikka Oy ja kotipaikka Kotka. Yhtiön toimialana on sosiaalisena yrityksenä palvella kuntia ja niiden toimintayksiköitä työllistämispalveluissa sekä harjoittaa työpankkitoimintaa. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain ( /348) tarkoittamana omistajiensa sidosyksikkönä. Yhtiön tehtävänä on työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Yhtiön toiminnan mahdollisesti tuottamaa voittoa ei jaeta osakkeenomistajille osinkona tai muuna etuutena. Mahdollinen voitto on rahastoitava yhtiön pääomaan tulevia tarpeita varten tai käytettävä yhtiön kehittämiseen yhtiökokouksen päättämällä tavalla. Toimintaansa varten yhtiö voi omistaa arvopapereita ja kiinteistöjä. 3 Hallitus Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5) varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 4 Toimitusjohtaja 5 Yhtiön edustaminen 6 Tilintarkastajat Toimitusjohtaja ei voi olla hallituksen jäsen. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöllä voi olla hallituksen valitsema toimitusjohtaja, jonka tulee hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti hoitaa yhtiön operatiivista toimintaa. Toimitusjohtajalle suoritettavan palkan tai palkkion määrää hallitus. Yhtiön toiminimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja kumpikin yksin, kaksi hallituksen jäsentä yhdessä tai hallituksen siihen oikeuttamat henkilöt kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa yhdelle tai useammalle nimeämälleen henkilölle prokuran. Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi. 7 Kutsu yhtiökokoukseen 1 LIITE: Kaupunginvaltuusto / 11

76 KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY YHTIÖJÄRJESTYS (liite 1) Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan neljä (4) ja viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta toimittamalla kutsu kirjeitse tai sähköpostitse kullekin osakkeenomistajalle heidän yhtiön osakeluetteloon merkittyyn tai muuten yhtiön tiedossa olevaan osoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen.. 8 Varsinainen yhtiökokous 9 Tilikausi 10 Suostumuslauseke 11 Lunastuslauseke Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä 1. tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen liitetietoineen ja toimintakertomuksen; 2. tilintarkastuskertomus; päätettävä 3. tilinpäätöksen vahvistamisesta; 4. taseen osoittaman voiton käyttämisestä; 5. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle; 6. hallituksen jäsenten lukumäärästä; 7. hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista ja korvauksista; valittava 8. hallituksen jäsenet; 9. tarvittaessa tilintarkastaja ja varatilintarkastaja; käsiteltävä 10. muut kokouskutsussa mainitut asiat. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Yhtiön ensimmäinen tilikausi päättyy Yhtiön osakkeiden hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön hallituksen suostumus. Hallituksen suostumus voidaan antaa vain, jos luovutuksen saaja on kunta, kuntayhtymä tai muu julkisyhteisö. Suostumuslauseke ei koske olemassa olevien osakkeenomistajien välisiä siirtoja. Suostumusta koskeva hakemus on viipymättä tehtävä kirjallisesti hallitukselle yhtiön kaupparekisteriin merkittyyn osoitteeseen. Yhtiön hallituksen on kahden (2) kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta käsiteltävä asia ja samassa ajassa kirjallisesti ilmoitettava hakijalle ratkaisusta. Osakkeenomistajalla ja yhtiöllä on oikeus lunastaa uudelle osakkeenomistajalle siirtyvä osake seuraavilla ehdoilla: 1. Yhtiön lunastusoikeus on ensisijainen. Osakkeenomistaja voi lunastaa siirtyvän osakkeen vain, jos yhtiö ei käytä lunastusoikeuttaan. 2. Lunastusoikeus ei koske testamenttiin, sulautumiseen, jakautumiseen tai yhteisömuodon muutokseen perustuvaa saantoa. Lunastusoikeus ei koske myöskään kuntarakenteen muutokseen perustuvia saantoja. 2 LIITE: Kaupunginvaltuusto / 11

77 KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY YHTIÖJÄRJESTYS (liite 1) 3. Lunastushinta on osakkeenomistajan osakkeesta maksama merkintähinta. 4. Osakkeen siirtymisestä on viipymättä ilmoitettava yhtiön hallitukselle. Hallituksen on ilmoitettava osakkeenomistajille osakkeen siirtymisestä neljän (4) viikon kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. Samalla hallituksen on ilmoitettava osakkeenomistajille, aikooko yhtiö käyttää ensisijaista lunastusoikeuttaan. Ilmoitus on toimitettava, kuten yhtiökokouskutsu toimitetaan. 5. Osakkeenomistajan on esitettävä hallitukselle kirjallinen lunastusvaatimus kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. Yhtiön on ilmoitettava yhtiön lunastusoikeuden käyttämisestä osakkeiden saajalle kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. 6. Mikäli yhtiö ei käytä lunastusoikeuttaan, määräytyy osakkeenomistajien keskinäinen lunastusoikeus lunastukseen halukkaiden osakkeenomistajien omistusten keskinäisessä suhteessa. Jos osakkeiden jako ei mene tasan, ylijääneet osakkeet jaetaan hallituksen toimesta arvalla. 7. Lunastushinta on maksettava neljän (4) viikon kuluessa viimeisestä mahdollisesta lunastusvaatimuksen esittämispäivästä tai viimeistään lunastushinnan vahvistamispäivästä. Jos lunastaja on osakkeenomistaja, lunastushinta maksetaan yhtiölle. Jos lunastajana on yhtiö, lunastushinta maksetaan siirronsaajalle tai muulle siihen oikeutetulle. 12 Yhtiön purkautuminen Yhtiön lopettaessa toimintansa, tullessa puretuksi ja poistetuksi rekisteristä, alentaessa osakepääomaansa tai hankkiessa ja lunastaessa omia osakkeitaan, sen nettovaroista jaetaan osakkaille heidän yhtiöön sijoittamansa pääomaa vastaava määrä. Muilta osin varat luovutetaan yhtiön toiminnan perustarkoitusta ja työllisyyttä edistäviin tarkoituksiin. 3 LIITE: Kaupunginvaltuusto / 11

78 KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY:N PERUSTAMISSOPIMUS luonnos liite 2 Perustamme tällä perustamissopimuksella sosiaalisilla perusteilla toimivan, voittoa tuottamattoman osakeyhtiön, jonka toiminimi on Kuntien Sosiaalitekniikka Oy. Aputoiminimi on Sosiaalitekniikka. Osakemerkinnät Merkitsemme yhtiön osakkeet seuraavasti: Haminan kaupunki kpl Kotkan kaupunki kpl Miehikkälän kunta kpl Pyhtään kunta kpl Virolahden kunta kpl Kustakin osakkeesta on yhtiölle maksettava 5 euroa. Osakkeet on maksettava viimeistään xx.xx Osakkeita on yhteensä 900 kpl ja osakepääomaksi tulee 4500 euroa. Hallituksen jäsenet Tilintarkastajat Toimitusjohtaja Asiamies Hallitukseen valitaan viisi henkeä. Hallituksen jäseniksi valitaan Jorma Haapanen, Päivi Mattila, xx, yy ja zz. Hallituksen puheenjohtajaksi valitsemme Jorma Haapasen. Tilintarkastajaksi valitsemme Kymen Tilintarkastus Oy:n, HTM yhteisö, vastuunalaisena tarkastajana Tanja Aaltonen HTM. Yhtiön toimitusjohtajaksi valitsemme toimitusjohtaja Raimo Korjuksen. Valitsemme kaupparekisterin asiamieheksi toimitusjohtaja Raimo Korjuksen. Tilikausi Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Ensimmäinen tilikausi päättyy Yhtiöjärjestys Valtuutus Yhtiöjärjestys on tämän perustamissopimuksen liitteenä. Valtuutamme ilmoituslomakkeella nimetyn kaupparekisterin asiamiehen tekemään rekisteriviranomaisen mahdollisesti edellyttämät korjaukset kaikkien osakkeenomistajien puolesta perustamissopimukseen tai yhtiöjärjestykseen. Allekirjoitukset Kotkassa, Haminassa, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella dd.mm.yyyy Jorma Haapanen Päivi Mattila Kotkan kaupunki Haminan kaupunki xx Miehikkälän kunta yy Pyhtään kunta zz Virolahden kunta LIITE: Kaupunginvaltuusto / 11

79 KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY OSAKASSOPIMUS luonnos liite 3 1. SOPIJAPUOLET Me allekirjoittaneet, jotka yhdessä omistamme Kuntien Sosiaalitekniikka Osakeyhtiön kaikki osakkeet, olemme tänään tehneet seuraavan sopimuksen. Tämä Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n (myöhemmin Yhtiö ) osakassopimus (myöhemmin Sopimus ) on solmittu seuraavien sopijapuolten välillä: 1.1. Kotkan kaupunki, PL 205, KOTKA 1.2. Haminan kaupunki, PL 70, HAMINA 1.3. Miehikkälän kunta, Keskustie 4, MIEHIKKÄLÄ 1.4. Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, SILTAKYLÄ 1.5. Virolahden kunta, PL 14, VIROLAHTI Sopijapuolet myöhemmin yhdessä Perustajaosakkaat tai Osakkaat tai erikseen Perustajaosakas tai Osakas. Sopijapuolet , myöhemmin yhdessä Sopijapuolet tai erikseen Sopijapuoli asiayhteydestä riippuen. 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2.1. Tämän Sopimuksen tarkoituksena on sopia Yhtiön omistuksesta, hallinnosta ja sen liiketoiminnan järjestämisestä sekä sen Osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista Yhtiöön ja toisiinsa nähden Yhtiön osakkeenomistajina. Lisäksi tällä Sopimuksella sovitaan osakkeiden omistukseen ja luovutuksiin liittyvistä asioista Sopijapuolet toteavat että Yhtiön toimialana on harjoittaa monipuolista palveluliiketoimintaa joka suuntautuu julkisyhteisöjen tarpeisiin. Palveluissaan yhtiö järjestää työtilaisuuksia vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille ja edistää heidän mahdollisuuksiaan pysyvään työllistymiseen Lisäksi suostutaan siihen että Yhtiön harjoittaman liiketoiminnan kasvua tuetaan koko maan kattavaksi, pääosin Suomen kuntia palvelevaksi, ja niiden pääomistukseen muodostuvaksi palveluketjuksi Sopijapuolet suostuvat siihen, että Sotek-säätiö toimii yhtiön operatiivisena kumppanina yhtiön tarkoituksen toteuttamiseksi. 3. YHTIÖN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 3.1. Yhtiön osakepääoma on Sopimuksen allekirjoitushetkellä 4500 euroa, jakautuen 900 kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan 5 euron määräiseen osakkeeseen. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen. Osakkeista ei ole annettu osakekirjoja Sopimuksen allekirjoitushetkellä Perustajaosakkaat muodostavat Yhtiön osakaskunnan kokonaisuudessaan. Osakkeiden merkintähinta on Yhtiötä perustettaessa 5 euroa. Yhtiön osakepääoma jakautuu seuraavasti: Kotkan kaupunki 300 kpl 1500 euroa 33,33% Haminan kaupunki 300 kpl 1500 euroa 33,33% LIITE: Kaupunginvaltuusto / 11

80 Miehikkälän kunta 100 kpl 500 euroa 11,11% Pyhtään kunta 100 kpl 500 euroa 11,11% Virolahden kunta 100 kpl 500 euroa 11,11% yhteensä 900 kpl 4500 euroa 99,99% 4.SOPIJAPUOLTEN VAKUUTUKSET 4.1 Sopijapuolet vakuuttavat toimivansa tämän Sopimuksen tarkoituksen toteutumiseksi. Sopijapuolet pyrkivät omalta osaltaan edistämään Yhtiön toimintaedellytysten ja kasvutavoitteiden varmistamista. Osakkailla ei ole kuitenkaan velvollisuutta rahoittaa yhtiön toimintaa tai järjestää tarvittavia vakuuksia ellei asiasta yhteisesti erikseen sovita. 4.2 Sopijapuolet sitoutuvat siihen, että he ja/tai heidän valitsemansa edustajat äänestävät ja toimivat yhtiökokouksissa, hallituksen kokouksissa ja muissa tilanteissa siten, että tämän Sopimuksen tarkoitus, tavoitteet ja määräykset parhaalla mahdollisella tavalla toteutuvat. 5. YHTIÖKOKOUS 5.1 Seuraavista asioista päättäminen yhtiökokouksessa edellyttää Sopimuksen Sopijapuolten omistamista osakkeista 2/3 enemmistön kannatusta: (i) Yhtiön yhtiöjärjestyksen muuttaminen (ii) Yhtiön osakepääoman korottaminen tai alentaminen, vaihtovelkakirjalainojen ottaminen ja vaihtovelkakirjalainan ehtojen muuttaminen, (iii) Yhtiön hallituksen jäsenten lukumäärän muuttaminen, (iv) Yhtiön jakautuminen, sulautuminen toiseen yhtiöön tai toisen yhtiön sulautuminen Yhtiöön, (v) Yhtiön asettaminen vapaaehtoisesti selvitystilaan ellei siihen ole lakiin perustuvaa velvoitetta tai selvitystilan lopettaminen ja samalla Yhtiön toiminnan jatkaminen, yrityssaneeraukseen hakeutuminen, konkurssihakemuksen jatkamisesta päättäminen, Yhtiön toiminnan lopettaminen, ja (vi) Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisten tilintarkastajien valinta. 6. YHTIÖN HALLITUS 6.1 Yhtiön hallitus kokoontuu tarvittaessa. 6.2 Hallituksessa on viisi varsinaista jäsentä. Kaikilla Perustajaosakkailla on oikeus nimetä yksi jäsen hallitukseen. 6.3 Ellei toisin yksittäistapauksessa sovita, kutsu Yhtiön hallituksen kokoukseen on toimitettava viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kutsun tarkoittamaa hallituksen kokousta hallituksen jäsenille lähetetyillä kirjatuilla kirjeillä tai muutoin 2 LIITE: Kaupunginvaltuusto / 11

81 sovitulla tavalla. Kutsun lähettäminen sähköpostilla katsotaan riittäväksi. Kutsun hallituksen kokouksiin voi toimittaa kuka tahansa hallituksen jäsenistä. 6.4 Seuraavista asioista päättäminen hallituksessa edellyttää kaikkien Perustajaosakkaiden hyväksyntää: 1. hallituksen puheenjohtajan valinta, 2. Yhtiön toiminnan kannalta oleellisen lainan ottaminen tai antaminen, Yhtiön toiminnan kannalta oleellisena pidetään otettavaa tai annettavaa lainaa jonka määrä ylittää viisikymmentätuhatta (50.000) euroa, 3. Yhtiön kannalta merkittävät sopimukset ja liiketoimet, 4. Tytäryhtiön perustaminen ja lopettaminen, 5. Yhtiön avainhenkilöiden, kuten toimitusjohtajan, ja muiden Yhtiön toiminnan kannalta keskeisten henkilöiden valinta ja erottaminen, 6. Yhtiön liiketoiminnan tai sen osan myyminen, 7. Yhtiön investoinnit, joiden arvoa Yhtiön toimintaan nähden voidaan pitää merkittävänä, 8. Yhtiön liiketoimintasuunnitelmaan kuulumattomat investoinnit ja niiden rahoituksesta päättäminen ja 9. Yhtiön yhtiöjärjestykseen mahdollisesti sisältyviin suostumus- ja lunastuslausekkeisiin liittyvä päätöksenteko. 7. TOIMITUSJOHTAJA Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan. Yhtiön toimitusjohtajalla on aina oltava Yhtiön toiminnan laajuutta ja laatua vastaava pätevyys ja kokemus. Toimitusjohtaja käynnistää yrityksen toiminnan ja vastaa liiketoiminnasta. OYL 1:8:ssa on määritelty johdon tehtäväksi huolellisesti toimien edistää yhtiön etua. 8. OSAKKEIDEN LUOVUTUKSET 8.1 Sopijapuolet sitoutuvat olemaan luovuttamatta osakkeita muuten kuin tässä Sopimuksessa sovituilla ja Yhtiöjärjestyksessä määrätyillä tavoilla. Yhtiön lopettaessa toimintansa, tullessa puretuksi ja poistetuksi rekisteristä, alentaessa osakepääomaansa tai hankkiessa ja lunastaessa omia osakkeitaan, sen nettovaroista jaetaan osakkaille heidän yhtiöön sijoittamansa pääomaa vastaava määrä. Muilta osin varat luovutetaan yhtiön toiminnan perustarkoitusta ja työllisyyttä edistäviin tarkoituksiin Yhtiön osake-enemmistö voidaan siirtää tai myydä vain vaikeassa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden työllisyyttä, tai muuta tärkeää yhteiskunnallista päämäärää tavoittelevalle yhteisölle. 3 LIITE: Kaupunginvaltuusto / 11

82 8.2 Sopijapuolet sitoutuvat siihen, että eivät myy tai muuten luovuta Yhtiön osakkeitaan ilman 2/3 tämän osakassopimuksen sopijapuolina olevien osakkaiden kirjallista etukäteistä suostumusta. Sopijapuolen, joka haluaa luopua Yhtiön osakkeistaan, on (i) ensin tarjottava niitä kirjallisesti ensisijaisesti Yhtiön, ja (ii) ellei Yhtiö halua tai voi käyttää lunastusoikeuttaan, muiden Sopijapuolten lunastettavaksi näiden ennestään omistamien osakkeiden suhteessa. 8.3 Sopijapuolet sitoutuvat olemaan panttaamatta tai muutoin asettamatta velan vakuudeksi Yhtiön osakkeita ilman Perustajaosakkaiden kirjallista etukäteistä suostumusta. 8.4 Sopijapuolet sitoutuvat siihen, etteivät he luovuta Yhtiön osakkeitaan muuten kuin ehdolla, että luovutuksensaaja (i) hyväksyy tämän Sopimuksen ehdot muiden Perustajaosakkaiden yhdessä sopimalla tavalla ja (ii) allekirjoituksellaan liittyy tähän Sopimukseen. Perustajaosakkaat sopivat kirjallisesti etukäteen, miten mainittu menettely on mahdollista toteuttaa Sopimuksen mukaisia salassapitomääräyksiä rikkomatta. 9. SOPIMUSRIKKOMUS 9.1 Sopimusrikkomuksena on pidettävä sitä, että (i) Sopijapuoli on olennaisesti rikkonut tämän Sopimuksen määräyksiä eikä ole korjannut rikkomustaan neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa vastaanotettuaan toiselta Sopijapuolelta asiaa koskevan kirjallisen huomautuksen ja mikäli sanotun sopimusrikkomuksen on katsottava olevan niin olennainen, ettei loukatulta Sopijapuolelta voida kohtuudella vaatia sopimussuhteen jatkamista, tai (ii) Sopijapuoli on luovuttanut Yhtiön osakkeita tämän Sopimuksen vastaisesti. 9.2 Sopimusrikkomukseen syyllistyneen Sopijapuolen on maksettava muille Sopijapuolille näiden omistusosuuksien mukaisessa suhteessa sopimussakkona yhteensä viisikymmentätuhatta (50.000) euroa. Mikäli sopimusrikkomuksesta on kuitenkin koitunut Sopijapuolelle vahinkoa tai Sopimusta rikkoneelle Sopijapuolelle hyötyä enemmän kuin sopimussakon määrä on, tulee sopimusrikkomukseen syyllistyneen korvata aiheuttamansa vahinko tai maksaa saamansa hyöty muille Sopijapuolille. 10. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 10.1 Tämä Sopimus tulee voimaan, kun kaikki Sopijapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopijapuolet vastaavat omalta osaltaan siitä, että Sopimuksen solmimiseen mahdollisesti liittyvät yhtiöoikeudelliset tai muut päätökset on tehty oikein ja että allekirjoittajilla on tarvittavat valtuudet Sopimuksen allekirjoittamista varten Sopimusta voidaan muuttaa kaikkien Sopijapuolten hyväksynnällä edellyttäen, että kaikki muutokset ja lisäykset sovitaan kirjallisesti Sopijapuolilla ei ole oikeutta ilman kaikkien Sopijapuolten etukäteistä kirjallista suostumusta siirtää tätä Sopimusta tai siihen kuuluvia oikeuksia tai velvoitteita kokonaan tai osittain kolmannelle. 4 LIITE: Kaupunginvaltuusto / 11

83 10.4 Mikäli osa tästä Sopimuksesta on tai tulee lainsäädännöllisten muutosten takia, viranomaismääräyksiltään tai muista syistä pätemättömäksi tai mitättömäksi, on Sopimus muilta osin yhä voimassa. Sopijapuolet sitoutuvat tällöin neuvottelemaan Sopimuksen muuttamisesta siten, että Sopijapuolten yhteinen alkuperäinen sopimustahto toteutuu mahdollisimman tarkasti Sopimusta ei voida yksipuolisesti irtisanoa. Sopimus on voimassa kunkin Sopijapuolen osalta niin kauan kuin hän ja yksikin toinen Sopijapuoli omistavat Yhtiön osakkeita. Sopijapuolet voivat kuitenkin yksimielisellä päätöksellä päättää tämän Sopimuksen Tämä Sopimus purkautuu automaattisesti, jos Yhtiön osakkeet tulevat julkisen noteerauksen kohteeksi. 11. SOVELLETTAVA LAKI JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Tätä Sopimusta koskevat mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti Sopijapuolten keskinäisin neuvotteluin. Mikäli neuvotteluin ei päästä Sopijapuolia tyydyttävään ratkaisuun kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa Sopijapuolen toisille Sopijapuolille antamasta kirjallisesta ilmoituksesta neuvottelujen aloittamisesta, ratkaistaan asia välimiesmenettelyssä yhden välimiehen toimesta Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaisesti. Osakkaat valitsevat välimiehen ja ellei yksimielisyyteen päästä, välimiehen nimittää Keskuskauppakamarin välityslautakunta. Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja menettelykieli suomi. Välimiehen on annettava ratkaisunsa kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa nimeämisestään. 12. SOPIMUSKAPPALEET Tätä Sopimusta on laadittu viisi (5) samasanaista kappaletta, yksi kullekin Sopijapuolelle. 13. ALLEKIRJOITUKSET Kotkassa, Haminassa, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella dd.mm.yyyy Jorma Haapanen Päivi Mattila xx yy zz Kotkan kaupunki Haminan kaupunki Miehikkälän kunta Pyhtään kunta Virolahden kunta 5 LIITE: Kaupunginvaltuusto / 11

84 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 85 D/2711/ / Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi Kh / 11 Valmistelijat: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf, puh Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät Manner- Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä ym. lausunnot hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Valtuusto vastaa liitteenä 1 olevan kyselyn kysymyksiin 3 ja 4. Kaupunginhallitus vastaa muihin kysymyksiin. Tarkoituksena on, että kaikki Kymenlaakson kunnat vastaavat kyselyyn samansisältöisesti. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: 1. Lausuntopyyntökysely, jossa on esitetty vastausluonnokset 2. Lausuntopyyntö (määräaika on pidennetty saakka) 3. Hallituksen linjaus STM:n ja VM:n muistio Manner-Suomen maakunnat 6. Hallituksen linjaus , diaesitys 7. Taustamuistio Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää vastata lausuntopyyntökyselyn kysymyksiin 3 ja 4 liitteestä 1 ilmenevällä tavalla. Samalla kaupunginhallitus päättää vastata kaikkiin muihin lausuntopyyntökyselyn kysymyksiin liitteestä 1 ilmenevällä tavalla. Asian käsittely: Kaupunginjohtaja esittelijänä muutti liitteen 1 neljännen vastauksen viimeisen virkkeen loppuosan muotoon ja sen hallinnollinen keskus on Kouvola.. Kaupunginjohtaja esittelijänä muutti päätösehdotuksen näin kuuluvaksi: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää vastata lausuntopyyntökyselyyn kaikilta osiltaan liitteestä 1 ilmenevällä tavalla (ml. edellä mainittu tarkennus). Päätös: Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että se päättää vastata lausuntopyyntökyselyyn kaikilta osiltaan liitteestä 1 ilmenevällä tavalla. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

85 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä Sivu 86 Kv Liitteet: Kh: 1. Lausuntopyyntökysely, jossa on esitetty vastausluonnokset 2. Lausuntopyyntö (määräaika on pidennetty saakka) 3. Hallituksen linjaus STM:n ja VM:n muistio Manner-Suomen maakunnat 6. Hallituksen linjaus , diaesitys 7. Taustamuistio Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Toimeenpano: Ote: sosiaali- ja terveysministeriö valtiovarainministeriö Kaikki vastaukset valtuustokäsittelyn jälkeen sähköisesti Ei valitusosoitusta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

86 Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Tämän jälkeen kysely pitää vielä lähettää. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p , s-posti Hallitusneuvos Pekka Järvinen, p , s-posti Finanssineuvos Teemu Eriksson, p , s-posti Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Riikka Friberg, p , s-posti Osastosihteeri Jaana Aho, p , s-posti LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

87 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi KOTKAN KAUPUNKI Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot PL 205, Kotka, puh Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Kaupunginhallitus Valtuusto Onko vastaaja* Kysymykset kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä Ei Ei kantaa 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

88 Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Maakunnat muodostavat perinteisen ja luontaisen yhteistyö- ja asiointialueen, eikä niiden rajoja ole tarkoituksenmukaista rikkoa kuin ehkä kaikkein pienimpien maakuntien osalta. Kymenlaakson maakunta on identiteetiltään luontainen itsehallintoalue, ja sen hallinnollinen keskus on Kouvola. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? Lähtökohtaisesti on hyvä, että itsehallintoalue järjestää sote-palvelut. Esityksen mukaan 3 itsehallintoaluetta järjestää sote-palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa eli käytännössä sote-palvelut järjestetään 15 itsehallintoalueella. Itsehallintoalueita on kuitenkin kokonaisuudessa 18. Tämä rakenne on kyllä ongelmallinen, ja käytännön toteutus tulee olemaan haasteellista, kun kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet tulisi turvata itsehallintoalueilla. Sote-palvelut ovat keskeisiä kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa, ja itsehallintoalueen tulee voida vaikuttaa sote-palvelujen järjestämiseen. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia. Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? Keskussairaalasta 30 ja 50 minuutin saavutettavuusalueilla olevien kansalaisten määrä LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

89 7. Kaikki itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Uusimaa (HUS) 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä Ei Ei kantaa 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Sote-järjestämislaissa tulee säätää menettelystä, jossa kunnat ja itsehallintoalue yhdessä valmistelevat alueellisen / kunnan hyvinvointikertomuksen toimenpiteineen. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. Kymenlaakso kuuluu kaikilla keskeisillä mittareilla ja tunnusluvuilla 12 laajan päivystyksen keskussairaalan joukkoon. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

90 LAUSUNTOPYYNTÖ STM068:00/2015 1(5) Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut ja tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Hallituksen aluejakoa koskeva linjaus sekä sitä perusteleva muistio ovat lausuntopyynnön liitteinä. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Hallituksen rahoituslinjaus on liitteenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa, jota hallinnoidaan teknisesti sosiaalija terveysministeriössä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot hallituksen linjauksista. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen linjauksista. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kantaa siihen, minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoo kuuluvansa sekä perustelemaan kannanottonsa. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Itsehallintoalueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

91 2(5) koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. Päätösasiakirjan voi toimittaa joko sähköpostitse osoitteeseen tai postitse osoitteeseen Kirjaamo, sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33, Valtioneuvosto. Päätösasiakirjaan tulee merkitä viite STM068:00/2015. On mahdollista menetellä myös niin, että valtuusto ottaa kantaa ainoastaan sille osoitettuihin, itsehallintoalueeseen kuulumista koskeviin kysymyksiin ja toimittaa kannasta päätösasiakirjan STM:öön. Tällöin lausuntopyynnön muihin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa muussa kunnan toimielimessä. Mikäli kunta katsoo, ettei sen ole tarpeen ottaa alueiden muodostumiseen virallista kantaa, lausuntopyyntöön voidaan vastata kokonaisuudessaan kunnan valitsemassa toimielimessä eikä päätösasiakirjan toimittaminen ole tällöin tarpeen. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen laatimisessa. Hallituksen esityksestä pyydetään lausunnot keväällä Kyselyyn voi vastata suomeksi tai ruotsiksi. Ruotsinkieliset lausuntomateriaalit toimitetaan viikolla 48. Lausunnot pyydetään antamaan klo mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan sähköisesti saapuneet lausunnot. Sähköinen kysely löytyy Internet-osoitteesta: Kysely ei välttämättä aukea kaikilla selaimilla. Lisätietoja kyselystä antavat: Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p , Hallitusneuvos Pekka Järvinen, p , Finanssineuvos Teemu Eriksson, p , Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Riikka Friberg, p , Osastosihteeri Jaana Aho, p , Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sosiaalineuvos Kari Haavisto Finanssineuvos Teemu Eriksson LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

92 3(5) LIITTEET JAKELU Hallituksen aluelinjaus Aluelinjauksen perustelumuistio Diaesitys aluelinjauksesta Hallituksen rahoituslinjaus Kysely tekstitiedostona Luettelo Manner-Suomen maakunnista Manner-Suomen kunnat Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kuntayhtymät Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet Maakuntien liitot Pelastuslaitokset Kansaneläkelaitos Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aluehallintovirastot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet Sosiaalialan osaamiskeskukset Saamelaiskäräjät Suomen ympäristökeskus Liikennevirasto Metsähallitus Maaseutuvirasto Poliisihallitus Tilastokeskus Verohallinto Tekes Valtioneuvoston kanslia Oikeusministeriö Sisäministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö Suomen Keskusta Perussuomalaiset Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vihreä liitto Vasemmistoliitto Suomen ruotsalainen kansanpuolue Suomen Kristillisdemokraatit Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnansyyttäjänvirasto Korkein hallinto-oikeus Helsingin yliopisto LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

93 4(5) Tampereen yliopisto Turun yliopisto Itä-Suomen yliopisto Oulun yliopisto Arene Suomen Kuntaliitto Kunnallinen työmarkkinalaitos Akava Elinkeinoelämän keskusliitto Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty KEVA Kilpailu- ja kuluttajavirasto Suomen yrittäjät Keskuskauppakamari Lääkäripalveluyritykset LPY Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Sosiaalialan Työnantajat ry SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry STTK Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Suomen Lääkäriliitto Suomen Yrittäjät Svenska Finlands Folkting SFF Tehy ry Terveyspalvelualan liitto Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet Valtakunnallinen vammaisneuvosto Vammaisfoorumi Suomen pelastusalan keskusjärjestö TIEDOKSI Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä Valtiovarainministeri Alexander Stubb Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Erityisavustaja Hanna-Maija Kause Erityisavustaja Eeva Salmenpohja Erityisavustaja Niina Perälä Erityisavustaja Tiina Ullvèn-Putkonen Erityisavustaja Joonas Turunen Erityisavustaja Laura Manninen Erityisavustaja Sami Miettinen Erityisavustaja Tuomas Vanhanen Virkamiesohjausryhmän jäsenet Projektiryhmän jäsenet LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

94 5(5) STM osastot - Kirjaamo - Hare VM osastot VM kirjaamo LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

95 Hallituksen linjaus Aluejaon perusteet ja sote-uudistuksen askelmerkit Hallitus on sopinut neuvottelussaan itsehallintoalueiden määräksi 18 ja sote-palvelut järjestettäväksi 15 alueen puitteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden eri tuotantotapojen vertailtavuutta lisätään. Hallitus on sopinut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimmistä aluejakoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä asioista. Linjausten tarkoituksena on luoda edellytykset kestävyysvajeen vähentämiseksi 3 miljardilla eurolla tarvittavalle kustannusten kasvun hidastamiselle sekä perustuslain 19 :n sosiaalisia perusoikeuksia toteuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden laadulle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle. Linjauksilla on myös tarkoitus luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiskyvylle. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Itsehallintoalueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä lain ja sen nojalla tehdyn valtioneuvoston järjestämispäätöksen mukaisesti. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Liitteenä on tarkempi kuvaus. Mikäli itsehallintoalue arvioi alueensa taloudellisen tai muun kantokyvyn riittämättömäksi sote-palveluiden järjestämiseen, voi se hakea valtioneuvostolta mahdollisuutta järjestää palvelut sopimalla ne toisen itsehallintoalueen kanssa. Valtioneuvosto voi käynnistää tämän menettelyn tai itsehallintoaluetta koskevan kriisimenettelyn laissa tarkasti säädettyjen kriteerien täyttyessä. Asiaa arvioidaan ainakin järjestämispäätöksen yhteydessä. Hallitus on päättänyt, että laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä (keskussairaaloita ja niihin liittyviä vaativan sosiaalipäivystyksen yksiköitä) on 12. Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystystoiminnan yksikköinä, joita 12 laajan päivystystoiminnan sairaalayksikön verkosto ja ensihoitojärjestelmä tukevat. Näin maan eri osissa on etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen on saatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita. Yliopistollisina sairaaloina jatkavat Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala Hyks, Tampereen yliopistollinen sairaala Tays, Turun yliopistollinen keskussairaala Tyks, Oulun yliopistollinen sairaala OYS ja Kuopion yliopistollinen sairaala KYS. Yliopistosairaaloiden ja vastaavien sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnalle ja kehittämiselle sekä alan yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen ja opetuksen hyödyntämiselle sosiaali- ja terveyspalveluiden käytännön kehittämisessä luodaan tarvittavat perusteet. Itsehallintoalueet tekevät sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen alueensa järjestämispäätökseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä valtioneuvosto tekee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätöksen. Itsehallintoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä valtioneuvoston tekemän järjestämispäätöksen mukaisesti. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

96 Valtionohjausta vahvistetaan. Valtioneuvosto tekee sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä järjestämispäätöksen määrävuosittain (esimerkiksi joka viides vuosi). Järjestämispäätöksessä määritellään lain perusteella muun muassa: 1 1) lainsäädäntöä tarkentava sosiaali- ja terveydenhuollon julkinen palvelulupaus; 2) valtakunnallisten erityisyksiköiden tehtävät ja työnjako; 3) itsehallintoalueiden rajat ylittävien alueellisten tehtävien työnjako ja osana sitä yliopistollisten sairaaloiden ja muiden osaamiskeskusten työnjako; 4) sote-palveluiden kehittämistä koskevat valtakunnalliset strategiset tavoitteet; 5) laajakantoisia investointeja ja tuotantorakennetta sekä eri tuotantotapojen hyödyntämistä koskevat yleiset linjaukset; 6) itsehallintoalueiden palveluiden yhteensovittaminen asiakaslähtöisen integraation toteuttamiseksi siltä osin kuin itsehallintoalueet eivät ole asiasta sopineet; ja 7) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, valinnanvapauden toteutumisen, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä kielellisten oikeuksien turvaamiseksi välttämättä edellyttämät muut toimenpiteet. Hallitus laajentaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon monipuolisuutta. Itsehallintoalue tuottaa tarvittava palvelut itse tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Jatkovalmistelussa huolehditaan julkisen palvelulupauksen piiriin kuuluvien julkisesti ja yksityisesti tuotettujen palveluiden kustannusten, kustannustehokkuuden, laadun ja vaikuttavuuden vertailtavuudesta eri palvelutuottajien kesken sekä innovaatioiden ja kokeilujen edellytyksistä. Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sotepalveluiden laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi. Itsehallintoalueen tulee ennen palveluiden tuottamista itse vertailla oman palvelutuotannon tehokkuutta ja mahdollisuuksia hyödyntää yksityisen ja kolmannen sektorin tuotantoa sekä mahdollisuuksia järjestää palvelutuotanto yhteistyössä muiden itsehallintoalueiden kanssa. Itsehallintoalueet erottavat sisäisessä valmisteluprosessissaan ja -organisaatiossaan sotejärjestämistehtävien valmistelun itsehallintoalueen oman tuotannon johtamisesta. Tämä tarkoittaa, että tuotantoa johtavat ammattijohtajat erillään järjestämistä koskevasta päätöksenteosta. Itsehallintoalueiden järjestämistehtävään kuuluu palvelutuotantostrategian laatiminen. Strategiassa muun muassa määritellään, miten alueen palvelut tuotetaan. Itsehallintoalueet arvioivat säännöllisesti palvelutuotantostrategian tarkoituksenmukaisuutta valtakunnallisten arviointikriteerien mukaisesti. Itsehallintoalueet arvioivat myös säännöllisesti itsehallintoalueen oman tuotannon tarkoituksenmukaisuutta suhteessa yksityisiltä ja kolmannen sektorin tuottajilta saatavissa oleviin palveluihin valtakunnallisten arviointikriteerien mukaisesti. Lainvalmistelussa ja sote-uudistuksen alueellisessa toteutuksessa huolehditaan kilpailun toimivuudesta ja monipuolisesta sote-palveluiden tarjonnasta. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto valvoo kilpailun toteutumista sotepalveluiden markkinoilla ja sen osana myös PK-yritysten toimintamahdollisuuksia. Valmistelussa luodaan menettelyt ja edellytykset, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita. Itsehallintoalueiden tulee ottaa tuotantoa järjestäessään huomioon alueelliset erityisolosuhteet ja siinä nykyisin toimivaksi osoittautuneet, integroituja palveluita tarjoavat toimintamallit ja -yksiköt. Tavoitteena on hyödyntää kilpailun antamia mahdollisuuksia siltä osin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannossa on edellytyksiä eri palveluntarjoajien kilpailulle. 1 Luettelo on alustava ja perustuu laajalti perusteltuna pidettyyn, hallituksen esitykseen 324/2014 vp. sisältyneeseen ehdotukseen järjestämispäätöksen sisällöstä. Luettelossa on kuitenkin otettu huomioon se, että nyt järjestämispäätöksen tekisi valtioneuvosto ja sen kohteina olisivat itsehallintoalueet, joilla on suorilla vaaleilla valittu ylin päätöksentekoelin. Tämän vuoksi valtioneuvoston ohjaus kohdistetaan peruspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamisen ja kustannusten hallinnan kannalta olennaisimpiin kysymyksiin ja muuten jätetään itsehallintoalueilla harkintaa toteuttaa niille kuuluva sote-palveluiden järjestämistehtävä. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

97 Sote-uudistusprojektissa on parhaillaan valmisteltava, miten omaisuuden ja henkilöstön siirrot kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille voitaisiin parhaiten toteuttaa. Tästä päätetään erikseen valmistelussa selvitettyjen ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta. Erityisen tärkeää on, että henkilöstön asema muutostilanteessa huomioidaan. Henkilöstön aseman muutokset pyritään toteuttamaan mahdollisimman taloudellisesti ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Itsehallintoalueiden yhteistyölle ja tehokkaalle toiminnalle luodaan puitteet perustamalla itsehallintoalueiden omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö, jonka tehtävänä on lisäksi laatia asiantuntija-arvioita itsehallintoalueiden oman tuotannon kustannustehokkuudesta suhteessa laatuun ja vaikuttavuuteen. Yhteishankintayksikkö ratkaisee itsehallintoalueiden päättämissä yhteishankinnoissa kilpailutukseen ja hankintaan liittyvät asiat mutta muuten yhteishankintayksikkö antaa asiantuntijaarviointeja ja tekee valmistelua kullekin itsehallintoalueelle itsehallintoalueen omaa päätöksentekoa varten. Yhteishankintayksikkö antaa tuotantotapoja koskevat asiantuntija-arvioinnit myös sosiaali- ja terveysministeriölle valtioneuvoston järjestämispäätöksen valmisteluun. Lisäksi itsehallintoalueille perustetaan niiden omistuksessa olevat, yhteiset valtakunnalliset toimitilapalvelut, henkilöstö-, talous- ja tietohallinto- ja ICT-palvelut, tutkimuksen koordinaatiopalvelut ja mahdolliset yhteiset laiteinfrastruktuuripalvelut. Itsehallintoalueiden yhteisen valtakunnallisen tietohallinto- ja ICT-palvelun tärkeänä käytännön tehtävänä toteuttaa tiedon integraatiolle ja palveluiden sujuvuudelle tarvittava yhtenäinen ICT-alusta. Täydellisellä asiakas- ja potilastiedon sekä ohjaustiedon integraatiolla luodaan edellytykset asiakaslähtöisille, integroiduille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Itsehallintoalueiden tietohallinto ja sähköinen asiointi järjestetään siten, että se liittyy saumattomasti osaksi kansallista palveluväylää ja siihen liittyviä muita palveluita. Itsehallintoalueiden tietojärjestelmien rajapinnat ja arkkitehtuurit määritetään ja tietojärjestelmät toteutetaan siten, että tiedon ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus yksityisen ja julkisen sektorin muiden tietojärjestelmien kanssa on varmistettu. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaa, että käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus toteutetaan pääsääntönä perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sote-palveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisen ja valinnanvapauden laajentamisen valmistelu aloitetaan marraskuussa Muutokset valmistellaan hallitusohjelman mukaisessa aikataulussa osana sote-ratkaisua siten, että hallituksen esitykset annetaan mahdollisimman pian sote-järjestämislain jälkeen niin, että monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan voimaan Tämä otetaan huomioon rahoitusjärjestelmän uudistuksessa. Tulevan valinnanvapausmallin tavoitteena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nopea hoitoon pääsy sekä tukea yksilöiden valinnan mahdollisuuksia palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla. Itsehallintoalueet perustetaan monitoimialaisiksi. Niille osoitetaan lähtien seuraavat tehtävät: - pelastustoimen tehtävät ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset tarpeet järjestää itsehallintoaluetta laajempaa aluetta ja väestöpohjaa vaativat tehtävät laajemmalla alueella - maakuntien liitoille kuuluvat alueiden kehittämisen ja sen rahoituksen mukaan lukien EU:n ohjelmaperusteisen rahoituksen välittämisen tehtävät sekä alueellisen maankäytön suunnittelun tehtävät - ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen kehittämis- ja rahoitustehtävät - mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö arvioivat tarkemmin siirrettävien tehtävien sisältöä ja siirron toteuttamistapaa. Selvitys kohdistuu erityisesti alueellisiin ja LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

98 kuntien lakisääteisessä yhteistyössä hoidettuihin tehtäviin. Valmistelussa selvitetään ja turvataan mahdollisuudet hoitaa osaa siirrettävistä tehtävistä itsehallintoalueiden yhteistyönä yhtä itsehallintoaluetta laajemmalla alueella. Samalla selvitetään voidaanko joitakin aluehallinnon ja alueellisesti hoidettuja tehtäviä siirtää kokonaan tai joiltain osin kunnille. Selvitysten pohjalta hallitus tekee erillisen päätöksen tammikuussa 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Valtiovarainministeriö yhteensovittaa valmistelutyötä yhteistyössä sote- ja aluehallintouudistuksen projektijohtajan kanssa. Työtä ohjaa reformiministerityöryhmä. Hallitus linjasi sote-uudistuksen rahoitusratkaisujen valmistelua. Hallituksen linjauksen mukaan lähtökohtana rahoitusuudistuksen valmistelussa ovat hallitusohjelman kirjaukset, joiden mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. Sote-uudistuksen rahoitusratkaisua valmistellaan hallitusohjelman linjaukset huomioiden ensisijaisesti valtion rahoitusvastuuseen perustuvana ratkaisuna, koska kunnan pääasiallisen rahoitusvastuun voidaan arvioida olevan ristiriidassa perustuslain turvaaman kunnallisen itsehallinnon kanssa. Jatkovalmistelussa arvioidaan valtion rahoitusvastuun rinnalla myös ratkaisu, joka perustuisi joltakin osin alueen omaan verotusoikeuteen. Sote-uudistuksella on parlamentaarinen seurantaryhmä. Parlamentaarisen seurantaryhmän tehtävänä on seurata sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen, rahoitusuudistuksen sekä valinnanvapausselvityksen valmistelua, toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Seurantaryhmä voi myös antaa näkemyksiään valmistelun ja toimeenpanon tueksi sekä uudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

99 LIITE HALLITUKSEN LINJAUKSEEN Sote- aluejakomalli (itsehallintoalueet huolehtivat sote-palveluiden järjestämisestä 15 alueen puitteissa, 18 itsehallintoaluetta): Perustuslakiin liittyvät reunaehdot Ratkaisun perustuslain mukaiset edellytykset ovat, että: 1) järjestämisvastuun osoittamisen (ei siis yksinomaan aluejaon) tulee yhdessä sote-palveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevien muiden järjestelyiden ja erityisesti rahoitusta koskevien ratkaisujen kanssa kokonaisuutena mahdollistaa perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien yhdenvertainen toteuttaminen. Ratkaisevaa on näin, miten sote-ratkaisu sitä koskevine lainsäädäntöineen kokonaisuutena pystyy turvaamaan perustuslain 6 :ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen, 19 :ssä säädetyt sosiaaliset perusoikeudet ja käytännössä siis niitä toteuttavien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden sekä perustuslain 22 :ssä säädetyn julkisen vallan velvoitteen turvata perusoikeuksien toteutuminen ja edistää sitä. Ratkaisevaa on siten lainsäädännön kokonaisuus, ei pelkästään aluejako. 2) perustuslain 121 :n 4 momentin mukaiselle itsehallinnolle tulee jäädä riittävästi liikkumatilaa päätöksentekoon. Perusteluna on, että tältä osin itsehallinto toteuttaa perustuslain 14 :ssä säädettyjä osallistumisoikeuksia ja lainsäädännössä tulee hakea ratkaisua, joka toteuttaa yhdenvertaisella tavalla perusoikeuksia toteuttavat palvelut ja samanaikaisesti mahdollisimman hyvin toteuttaa osallistumisoikeudet 3) aluejaon tulee täyttää perustuslain 122 :n vaatimukset eli tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin ja turvata suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluita samojen perusteiden mukaan Aluejakoratkaisu Aluejakoa koskeva ratkaisu on tarkemmin seuraava: - itsehallintoalueita, joilla on ylimpänä päätöksentekoelimenä vaaleilla valittu valtuusto, on 18 maakuntajaon pohjalta - jokainen itsehallintoalue toimii lain ja valtioneuvoston järjestämispäätöksen osoittamissa puitteissa sote-palveluiden järjestäjänä jäljempänä olevalla tarkennuksella - sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu osoitetaan tarkemmin lailla siten, että palveluiden järjestäminen tapahtuu käytännössä 15 alueella. Lailla säädettyjen 3 itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Tässä tapauksessa kyseisten itsehallintoalueiden työnjaon perusteesta ja yhteistyövelvoitteesta säädetään suoraan laissa, jossa samalla säädetään yhteistyöhön velvoitettujen itsehallintoalueiden vaikutusmahdollisuuksista. Työnjakoa tarkennetaan valtioneuvoston järjestämispäätöksessä. Nämä 3 itsehallintoaluetta sopivat tarkemmin yhteistyöstä. - valtion rahoituksella ja valtioneuvoston järjestämispäätöksellä määritellään perusoikeuksia toteuttavien peruspalveluiden ja asukkaiden kielellisten oikeuksien ja osallistumisoikeuksien turvaamiseksi välttämättömät toimenpiteet. - terveydenhuoltolailla ja jatkossa osaksi sote-järjestämislailla määritellään laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita tuottavat yksiköt sekä säädetään siitä, että itsehallintoalueiden tulee järjestämistehtäväänsä täyttäessään tukeutua näihin. Tällöin voidaan näillä tukeutumista ja työnjakoa koskevilla säännöksillä poistaa laista kokonaan erillinen erityisvastuualue LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

100 (erva) ja säätää yleisemmin tukeutumisesta sekä työnjako- ja yhteistyövelvoitteista. Ratkaisumalli antaa mahdollisuuden säätää, että laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalayksiköitä / osaamiskeskuksia olisi jokainen itsehallintoalue tekee omalta osaltaan ehdotuksen sosiaali- ja terveysministeriölle järjestämispäätökseksi. Valtio ohjaa sote-palveluiden järjestämistä ja toimii ensisijaisena rahoittajana (rahoituksesta annettu hallituksen päätös ; mahdollinen itsehallintoalueen rajoitettu verotusoikeus ei poista valtion merkittävää roolia rahoituksessa) sekä siten vastaa viime kädessä palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta ja toteuttamisesta taloudellisten reunaehtojen eli budjettirajoitteen puitteissa. Valtio toteuttaa roolinsa erityisesti tekemällä valtioneuvostossa itsehallintoalueiden ehdotusten ja niiden kanssa käydyn neuvottelumenettelyn pohjalta sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä järjestämispäätöksen. Järjestämispäätöksen sisällössä jätetään tilaa itsehallintoalueiden omalle päätösvallalle. Ratkaisun perustuslainmukaisuus yksityiskohtaisemmin ja siihen sen johdosta mahdollisesti tarpeelliset muutokset arvioidaan yksityiskohtaisesti lainvalmistelun yhteydessä. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

101 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ MUISTIO VALTIOVARAINMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistus vaihtoehtojen arviointia Yhteenveto Sosiaali- ja terveydenhuoltoa rahoitetaan Suomessa pääasiassa kuudesta eri rahoituslähteestä: valtion ja kuntien verotuloilla, pakollisilla (lakisääteisillä) ja vapaaehtoisilla vakuutusmaksuilla sekä työnantaja- ja asiakasmaksuilla. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy nykyisiä kuntia laajemmille itsehallintoalueille. Samalla uudistetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusjärjestelmä ja puretaan nykyinen monikanavainen rahoitus. Rahoitusuudistuksen valmistelu on aloitettu syksyllä 2015 ja linjaus uudesta rahoitusmallista on tarkoitus tehdä alkuvuodesta Vaihtoehdot sote-rahoituksen järjestämiseksi ovat kuntien rahoitus, valtion rahoitus tai itsehallintoalueille myönnettävä verotusoikeus. Hallitusohjelman mukaan rahoitus toteutetaan valtion ja/tai kuntien toimesta. Kuntien rahoitusmallin on kuitenkin katsottu olevan ristiriidassa perustuslain turvaaman kuntien itsehallinnon kanssa, eikä sitä näin ollen voida pitää toteuttamiskelpoisena. Heti rahoitusuudistuksen valmistelun alkuvaiheessa olisi tällä perusteella hyvä tehdä linjaus, että kuntien rahoitusmalli suljetaan pois. Itsehallintoalue on oma juridinen oikeushenkilö ja kyseessä on uusi hallinnontaso, jonka päätöksenteko ei perustu enää kuntien valitsemiin edustajiin vaan vaaleilla valittuun itsehallintoalueen omaan hallintoon. Tehtävä ei ole enää kunnallinen, vaan itsehallintoalueelle säädetty tehtävä. Kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta rahoitusvastuu tarkoittaisi, että kunnat rahoittaisivat muulle taholle säädettyä tehtävää ja tällaista on pidetty perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä jo aiemmin ongelmallisena jopa huomattavasti vähäisemmän määrän osalta. Kuntapohjainen itsehallintoalueen rahoitusmalli tarkoittaisi, että noin puolesta kuntataloudesta päättäisi itsehallintoalue. Itsehallintoalueen päätöksellä sidottaisiin merkittävästi kunnan taloudellista liikkumavaraa ja itsehallintoalueen päätös vaikuttaisi merkittävästi kunnallisveroprosentin määräytymiseen. Siten pääosin kuntarahoitukseen perustuvan rahoitusjärjestelmän voidaan arvioida olevan ristiriidassa perustuslain turvaaman kunnallisen itsehallinnon kanssa. Jatkovalmistelussa on tarpeen arvioida erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet kuntien osittaiseen rahoitusvastuuseen sekä siirtymäkauden rahoitusjärjestelyihin. Näin ollen sote-palveluiden rahoitusmalliksi jäisi valtion rahoitus. Valtion rahoitus voitaisiin toteuttaa ainakin kolmella tavalla: uudella ansiotuloista perittävällä sote-verolla, nykyisiä ansiotuloveroperusteita muuttamalla tai toteuttamalla laajempi verouudistus, jossa myös muuta kuin tuloverotusta muutettaisiin. Näistä valtion rahoituksen vaihtoehdoista erillisen soteveron käyttöönotto olisi helpoimmin toteutettavissa. Valtion rahoitusvaihtoehdon rinnalla vaihtoehtoisena rahoitusvaihtoehtona tarkastellaan myös vaihtoehtoa, jossa itsehallintoalueille myönnettäisiin verotusoikeus eli ne vastaisivat itsenäisesti sekä palveluiden järjestämisestä että niiden rahoituksesta. Lisäksi tarkastellaan vaihtoehtoa, jossa itsehallintoalueiden rahoitus toteutettaisiin valtionrahoituksen ja itsehallintoalueiden verotusoikeuden yhdistelmänä. Yhtenä valtion rahoitukseen kuuluvana vaihtoehtona on tuotu esille verorahoitteinen rahastomalli tai vakuutusyhtiöpohjainen malli. Näihin vaihtoehtoihin liittyy monenlaisia rahoituksen keräämiseen ja palvelujen järjestämiseen ja ohjaukseen liittyviä ratkaistavia kysymyksiä. Vakuutusyhtiöpohjainen malli muuttaisi syvällisellä tavalla palveluiden järjestämistavan. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

102 2(18) Lähtökohtana rahoitusuudistuksen valmistelussa on oltava hallitusohjelman linjaukset, joiden mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. Sekä valtion että itsehallintoalueiden rahoitusmalleissa kuntien rahoitusvastuu sotemenoista poistuu, eli kuntien menot pienevät. Sote-palveluiden myötä lähes puolet kuntien nykyisistä menoista siirtyy valtion tai itsehallintoalueiden rahoitettavaksi ja valtion tai itsehallintoalueiden kasvaneet menot on katettava verotusta kiristämällä. Tästä seuraa, että kunnallisverotusta on vastaavasti kevennettävä eli kuntien on alennettava kunnallisveroprosenttejaan, jotta kokonaisveroaste ei nouse. Merkittävimmät rahoitusuudistuksen valmistelussa ratkaistavaksi tulevat kysymykset liittyvätkin siihen, miten verotuksen painopisteen siirtäminen kunnilta valtiolle tai itsehallintoalueille pystytään toteuttamaan ilman, että uudistuksella loukataan perustuslailla turvattuja kuntien verotusoikeutta ja kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Kunnallisveroprosenttien alentamisesta näyttäisi seuraavan, toteutustavasta riippuen, joko merkittäviä eroja eri kunnissa asuvien verovelvollisten välillä siinä, miten uudistus vaikuttaisi heidän verotuksensa tasoon tai merkittäviä eroja kuntien välillä siinä, miten kunnallisveron tuotolla pystytään rahoittamaan kunnille jäävät tehtävät uudistuksen jälkeen. On selvitettävä, ovatko nämä erot hyväksyttävissä tai voidaanko niitä pienentää jotenkin. Toinen tärkeä kysymys on se, miten kunnallisveroprosenttien alentaminen on toteutettavissa perustuslain turvaama kuntien verotusoikeus huomioiden. Mikäli kunnallisveroprosenteille ei voida asettaa kattoa, on riskinä kokonaisveroasteen nousu ja työn verotuksen kiristymien sekä verotuksen alueellisten erojen kasvaminen kohtuuttoman suuriksi. Lähtökohtaisesti kunnallisverotukseen asetettavan katon voidaan nähdä olevan pulmallinen perustuslaissa turvatun kuntien verotusoikeuden näkökulmasta. Jatkovalmistelussa tulee selvittää onko kunnallisveron katto toteutettavissa, kun merkittävä osa kuntien vastuulla olevista tehtävistä siirtyy uudistuksen myötä itsehallintoalueille. Ehdotus Lähtökohtana rahoitusuudistuksen valmistelussa on oltava hallitusohjelman linjaukset, joiden mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. Sote-uudistuksen rahoitusratkaisua valmistellaan hallitusohjelman linjaukset huomioiden ensisijaisesti valtion rahoitusvastuuseen perustuvana ratkaisuna, koska kunnan pääasiallisen rahoitusvastuun voidaan arvioida olevan ristiriidassa perustuslain turvaaman kunnallisen itsehallinnon kanssa. Valtion rahoitusvastuun toteutuksen eri vaihtoehdot selvitetään jatkovalmistelussa. Rahastomallin jatkovalmistelu ei uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, koska se ei tuo tasaustarpeen näkökulmasta palvelujärjestelmän rahoitusratkaisuun lisäarvoa. Rahastomallin mahdollinen tarkastelun tarve liittyy uudistuksen toiseen vaiheeseen, kun valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamista. Perustuslain reunaehtojen huomioon ottaminen ja hyvä lainvalmistelu edellyttävät myös vaihtoehtoisten rahoitusratkaisujen selvittämistä. Sen vuoksi jatkovalmistelussa arvioidaan valtion rahoitusvastuun rinnalla myös ratkaisu, joka perustuisi joltakin osin alueen omaan verotusoikeuteen. Näiden vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutuksia arvioidaan ja verrataan niitä keskenään. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

103 3(18) Vaihtoehtojen tarkempaa arviointia Sosiaali- ja terveydenhuoltoa rahoitetaan Suomessa pääasiassa kuudesta eri rahoituslähteestä: valtion ja kuntien verotuloilla, pakollisilla (lakisääteisillä) ja vapaaehtoisilla vakuutusmaksuilla sekä työnantaja- ja asiakasmaksuilla. Sosiaali- ja terveyspalveluja merkittävästi rahoittavia tahoja ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, Kansaneläkelaitos, työnantajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt. Lisäksi Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA osallistuu erityistä tukea tarvitsevien asumiseen ja sosiaali- ja terveysministeriö päättää Raha-automaattiyhdistyksen tekemän ehdotuksen pohjalta rahaautomaattiavustusten jaosta terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Sote-uudistuksen yhteydessä luodaan ensivaiheessa uusi rahoitusmalli palvelujärjestelmän rahoitukselle. Toisessa vaiheessa monikanavarahoitus puretaan ja korvataan selkeämmällä ja tehokkaammalla rahoitusmallilla. Vaihtoehdot sote-rahoituksen järjestämiseksi ovat 1. Kuntien rahoitus 2. Itsehallintoalueiden verotusoikeus (itsehallintoalueiden sote-vero) 3. Valtion rahoitus a. Erillinen valtion sote-vero b. Rahoitus kiristämällä valtion tuloverotuksen olemassa olevia perusteita ilman erillistä sote-veroa c. Rahoitus kiristämällä valtion tulo- ja muuta verotusta ilman erillistä soteveroa, eli verotuksen kokonaisvaltainen uudistaminen Vaihtoehdoissa 1. ja 2. tarvittaisiin lisäksi valtion rahoitusta. Hallitusohjelman mukaan rahoitus toteutetaan valtion ja/tai kuntien toimesta. Kuntien rahoitusoikeudesta todetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta selvittäneiden selvityshenkilöiden raportissa seuraavasti: Perustuslaissa säädetyn kunnan asukkaiden itsehallinnon suojan perusteella kunnilla ei voi olla pysyvää rahoitusvastuuta sellaisesta toiminnasta, jonka järjestäminen ei kuulu niille. Tämä olisi tarpeen vahvistaa nopeasti uudistuksen ensimmäisen vaiheen valmistelun alussa. Selkeän valmistelua ohjaavan ja kunnissa ja kuntayhtymissä uudistukseen valmistautumista koskevan viestin antamiseksi tämä olisi perusteltua myös todeta hallituksen lokakuussa tehtävässä linjauksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistuksen lähtökohdat ja aikataulu Rahoitusuudistuksen valmistelu ja toteutus on riippuvainen koko sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuksesta ja aikataulusta. Täsmällisiä arvioita eri rahoitusvaihtojen kunta- tai verovelvolliskohtaisista lopullisista vaikutuksista ei voida esittää, ennen kuin itsehallintoalueiden määrä ja rajat ovat selvillä. Rahoitusmallin valmistelussa on alusta saakka mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen, sekä mahdollinen aluehallintouudistus siten, että ensivaiheen ratkaisuilla ei suljeta pois järkeviä ratkaisuja myöhemmissä vaiheissa toteutettavien kokonaisuuksien yhteydessä. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

104 4(18) Riippumatta siitä, toteutetaanko sote-rahoitus valtion vai itsehallintoalueiden rahoituksena, kyseessä on merkittävä uudistus erityisesti vero- mutta myös valtionosuusjärjestelmään. Tästä johtuen rahoitusuudistuksessa ei voida ottaa keskeisten päälinjojen osalta käyttöön ensin ns. välivaiheen rahoitusmallia, vaan rahoitusuudistus on valmisteltava siten, että uusi rahoitusmalli täyttää myös myöhemmin toteutettavan yksikanavaisen rahoitusmallin vaatimukset. Jos uusi rahoitusmalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa, lopulliset veroparametrit sisältävä hallituksen esitys annetaan vuonna Sekä verotuksen parametrit että veropohja muuttuvat vuosittain, eikä vuoden 2019 tasoisia parametreja voida lyödä lukkoon aikaisemmin. Sote-rahoitusuudistuksen valmistelu on vasta alkamassa, joten eri vaihtoehtoja voidaan tässä vaiheessa kuvata vain hyvin yleisellä tasolla. Keväällä 2016 on tavoitteena esittää tarkkoja arvioita erillisen sote-veron käyttöönoton vaikutuksista kunnille ja verovelvollisille. Nämä vaikutusarviot on todennäköisesti mahdollista tehdä sekä itsehallintoalueille että valtiolle kohdennettavasta sote-verosta (vaihtoehdot 2. ja 3 a.). Laajempaa selvitystä vaativien valtion rahoitusvaihtoehtojen (3 b. ja 3 c.) osalta työtä olisi hyvä jatkaa ainakin vuoden 2016 loppuun saakka. Näistäkin vaihtoehdoista on kuitenkin tavoitteena pystyä kuvaamaan pääpiirteet keväällä 2016 niin että voidaan ratkaista, miten niiden jatkovalmistelu etenee. Syksyn 2015 aikana tehdään eri vaihtoehtojen valtiosääntöoikeudellinen arviointi. Lähtökohtana kaikissa rahoitusmalleissa on oltava hallitusohjelman linjaukset joiden mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa paitsi kuntien rahoitusmallissa kuntien rahoitusvastuu eli kuntien menot pienevät ja muiden tahojen, joko valtion tai itsehallintoalueiden, rahoitusvastuut vastaavasti kasvavat ja kasvaneet menot on katettava verotusta kiristämällä. Tästä seuraa, että kunnallisverotusta on vastaavasti kevennettävä eli kuntien on alennettava kunnallisveroprosenttejaan. Keskeinen kysymys rahoitusuudistuksen valmistelussa on se, miten kuntien verotuksen keventäminen on toteutettavissa. Mikäli kunnallisveron tasoa ei voida rajoittaa verokatolla, sote-verotusta ei ole mahdollista toteuttaa siten, että verotuksen tasoa koskevat reunaehdot täyttyvät ainakaan pitkällä aikavälillä. Eri sote-rahoitusvaihtoehtojen kuvaus Tässä kuvataan lyhyesti eri vaihtoehtoja. Valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä käsitellään erikseen muistion lopussa. Kuntien rahoitus Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kuntien budjeteista on nykyisin noin puolet. Kunnat kattavat menoistaan omilla verotuloillaan noin puolet kunnan budjetista. Valtio osallistuu tehtävien rahoitukseen maksamalla valtionosuutta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan valtionosuusprosentti on noin 25 prosenttia ja valtionosuuksien osuus kuntien tuloista on noin 17 prosenttia. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien saamaa valtionosuutta koko kuntatasolla, yksittäisten kuntien valtionosuusprosentit vaihtelevat muutamasta prosenttiyksiköstä jopa 60 prosenttiin. Lisäksi valtionosuusjärjestelmä perustuu laskennal- LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

105 5(18) lisuuteen ja valtionosuuslaskennassa käytettävät laskennalliset kustannukset eivät kuvaa kunnan todellisia kustannuksia. Todelliset kustannukset voivat olla valtionosuusjärjestelmässä käytettyjä laskennallisia kustannuksia suurempia tai pienempiä. Kuntien asukaskohtaisten todellisten kustannuksien ero on euroa asukasta kohti. Itsehallintoalueen kuntarahoitusmallissa kuntien rahoitusvastuulle jäisivät ilmeisesti ne kustannukset, jotka nykyisin katetaan kuntien verotuloilla ja asiakasmaksuilla eli kustannukset, joiden kattamiseen valtionosuudet eivät riitä. Koska sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kuntien budjeteista on noin puolet ja kuntien tuloista niiden verorahoitus on puolet, tarkoittaisi kunnan rahoitusmalli ilmeisesti sitä, että itsehallintoalue päättäisi noin puolesta kuntien budjetista. Tämä päätös sitoisi olennaisesti kunnan taloudellista liikkumavaraa ja kuntien veroprosentin määräytymistä. Osalla kunnista itsehallintoalueen päätöksellä sidottaisiin lisäksi enemmän kuin puolesta kuntien budjeteista. Täten rahoitusmallia on arvioitava kunnallisen itsehallinnon ja erityisesti kunnan verotusoikeuden näkökulmasta. Itsehallintoalueiden verotusoikeus Itsehallintoalueille myönnettäisiin verotusoikeus. Alueet määräisivät oman soteveroprosenttinsa valtion mahdollisesti asettamien rajojen sisällä. Veropohjasta säädettäisiin lailla. Sote-verosta puhuttaessa on yleensä lähdetty siitä, että veropohja olisi sama kuin kunnallisveron veropohja nykyisin. Tämä perustuu siihen, että näin kohtaanto verovelvollisille vastaisi nykyistä kunnallisveron kohtaantoa. Sote-vero voitaisiin kantaa nykyisen ennakkoperinnän yhteydessä ja tilittää sote-alueille verontilitysjärjestelmän kautta. Uudistus lisäisi Verohallinnon kustannuksia jonkin verran. Mikäli itsehallintoalueiden verotusoikeus otettaisiin käyttöön, kuntien veroprosentteja pitäisi alentaa vastaavasti. Kuntien veroprosenttien alentamista käsitellään erikseen jäljempänä. Itsehallintoalueiden rahoitusmallissa alueet vastaisivat niiden vastuulle asetettujen tehtävien toteutuksesta ja rahoituksesta itsenäisesti, jolloin päättäjät olisivat suoraan vastuussa äänestäjille sekä palveluista että niiden rahoituksesta. Itsehallintoalueiden verotusoikeutta puoltava argumentti on se, että valta ja vastuu olisivat siinä lähtökohtaisesti tasapainossa. Itsehallintoalueiden vaaleilla valittu valtuusto päättäisi veroprosentista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Tällöin sillä olisi myös vastuu toiminnasta ja rahoituksesta kokonaisuutena. Taloustieteellinen fiskaalista federalismia koskeva kirjallisuus antaa itsehallintoalueiden omaa verotusoikeutta ja siihen liittyviä vallan ja vastuun tasapainoa puoltavia argumentteja. Kirjallisuuden perusteella kuitenkin merkittävä perustelu mahdolliselle omalle verotusoikeudelle on informaation asymmetrisyys, jossa aluetason päätöksentekijällä on valtiota parempi tieto järjestämis- ja tuotantotehtävänsä sisällöstä. Avoimeen dataan ja yhtenäisiin tieto- ja raportointimalleihin perustuva tiedontuotanto ja raportointi poistavat kuitenkin osin informaatiota koskevan epätasapainon ja siten vähentävät taloustieteellisiä perusteluita itsehallintoalueen omalle verotusoikeudelle. Alueiden väliset tasausjärjestelyt voivat vähentää oman verotusoikeuden hyötyjä riippuen tasausjärjestelyiden rakenteesta. Samalla ne voivat heikentää myös vastuunkantoa. Mitä merkittävämpiä myös alueiden väliset tasausjärjestelyt ovat, sitä vähemmän vallan ja vastuun tasapainoon liittyvät perustelut puoltavat itsehallintoalueen omaa verotusoikeutta. Vallan ja vastuun tasapainoon vaikuttavat myös itsehallintoalueelle ja sen poliittiselle ja virkamiesjohdolle asetetut kannustimet toiminnan ja talouden johtamiseen sekä talouden pitämiseen tasapainoisena. Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat säännökset ovat tässä keskeisiä. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

106 6(18) Keskeinen peruste verotusoikeudelle tulee siitä, että kansalaiset voisivat vaalien kautta reagoida niin verotuksen tasoon kuin palveluiden laajuuteen ja laatuun. Verotusoikeus voisi tuoda kannustimia toiminnan taloudellisuuteen. Tehokkaat ratkaisut johtaisivat alempaan verorasitukseen alueella. Toiseen suuntaan verotusoikeus antaisi mahdollisuuden vastata palveluiden lisätarpeeseen muutoinkin kuin velkaantumalla. Itsehallintoalueiden verotus voisi olla alueiden ainoa rahoituslähde. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan verotusoikeuden edut saataisiin myös sellaisessa ratkaisuissa, joissa rahoituksen päälähde on valtion rahoitus, jota itsehallintoalueiden oma rahoitusoikeus täydentää. Itsehallintoalueiden veronsaaja-asemaan liittyy monia mahdollisia ongelmia, jotka tulee selvittää. Merkittävimpiä näistä ovat itsehallintoalueiden väliset erot verotuksen tasossa, verojärjestelmän monimutkaistuminen, sekä etenkin pidemmällä aikavälillä kokonaisveroasteen mahdollinen nousu, kun verotuksen tasosta päättävien tahojen määrä lisääntyisi. Ongelmia voisi ilmetä liittyen valtion ohjausvallan heikkenemiseen, sekä itsehallintoalueiden verotusoikeuteen liittyvien perustuslakikysymysten yhteydessä. Myös verotuksen ennakoitavuus vaikeutuisi. Itsehallintoalueet tulevat olemaan asukaspohjaltaan erilaisia, joten sosiaali- ja terveydenhuollon menot kehittyisivät eri tavoin eri alueilla. Tämä johtaisi myös rahoitustarpeen eriytymiseen alueiden välillä, mistä etenkin pidemmällä aikavälillä saattaisi seurata merkittäviäkin eroja verotuksen tasossa eri itsehallintoalueiden välillä, ellei asukaspohjaan liittyviä eroja oteta huomioon valtion rahoituksen jakoperusteissa. Kun lisäksi huomioidaan erot kunnallisveroprosenteissa, voisivat erot korkean sote-veron ja korkean kunnallisveron sekä matalan sote-veron ja matalan kunnallisveron alueiden välillä kehittyä huomattaviksi. Jos pääosa rahoituksesta perustuisi valtion rahoitukseen, alueiden välisiä eroja voitaisiin torjua valtion perimällä kaikille samansuuruisella sote-verolla, jolloin valtion verotuksen taso olisi sama kaikilla itsehallintoalueilla, mikä tasaisi kustannuksia koko maan tasolla. Rahoitustarpeiden eroja alueiden välillä voitaisiin lieventää myös ottamalla käyttöön alueiden välinen tasausjärjestelmä, joka toisaalta heikentäisi kannusteita hoitaa asioita tehokkaasti. Jos veronsaajina tuloverotuksessa olisi nykyisten valtion ja kuntien lisäksi myös itsehallintoalueet, verotuksen tason kontrollointi vaikeutuisi. Sote-vero, samoin kuin kunnallisvero, perittäisiin verovelvollisilta ennakonpidätyksen yhteydessä eli ne sisältyisivät ennakonpidätysprosenttiin. Verovelvolliselle ei välttämättä aina olisi itsestään selvää, miten ennakonpidätys jakaantuisi sote-veron, kunnallisveron ja valtion verojen kesken. Mikäli asukkaille jäisi epäselväksi, mitkä palvelut olisivat kuntien ja mitkä itsehallintoalueiden vastuulla, yhteys palveluiden ja rahoituksen tason välillä voisi olla vaikea hahmottaa. Vaikka päättäjät olisivatkin suorassa vastuussa asukkaille, yksittäisen kunnan tai itsehallintoalueen näkökulmasta rakenne, jossa tuloverotuksen tasoon vaikuttavia toimijoita olisi useita, saattaisi johtaa tilanteeseen jossa yksittäinen toimija ei tunne olevansa vastuullinen verotuksen kokonaistasosta. Vastuun kokonaisveroasteesta sekä tuloverotuksen tasosta mielletään usein viime kädessä kuuluvan valtiolle. Itsehallintoalueiden ensi vaiheessa ainoa ja jatkossakin merkittävin tehtävä olisi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. STM:n laskelmien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden menot kasvavat seuraavina vuosikymmeninä tasaisesti väestön ikääntyessä ja vanhuspalveluiden menojen kasvaessa. Tämä merkitsee staattisessa tarkastelussa sitä, että myös itsehal- LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

107 7(18) lintoalueiden verotus kiristyisi menojen kasvua vastaavasti, jos itsehallintoalueiden koko rahoitus järjestettäisiin niiden verotusoikeudella. Valtion tehtäväksi jäisi helposti yleisestä verotuksen tasosta huolehtiminen valtion verotusta keventämällä. Käytännössä tämä tarkoittaisi veropolitiikan päätöksentekovallan osittaista liukumista pois valtion käsistä. Esimerkiksi verotuksen painopisteen siirtäminen tuloverotuksesta haittaverotukseen voisi osoittautua vaikeaksi, koska tuloverotus ei välttämättä kevenisi kokonaisuutena, vaikka valtio alentaisikin omaa osuuttaan. Rahoitusmallin jatkovalmistelussa on ratkaistava, miten kunnallisveroprosenttien alentaminen rahoitusuudistuksen yhteydessä on toteutettavissa. Mikäli kunnallisveroprosenteille ei voida asettaa kattoa, voi olla vaikea saada kaikki kunnat alentamaan kunnallisveroprosenttejaan täysin sote-veroa vastaavasti. Kunnallisveroprosenttien keskitetty pakollinen alentaminen voisi olla yksi ratkaisu. Lisäksi kunnallisveroprosenttien ollessa uudistuksen jälkeen selvästi nykyisiä kunnallisveroprosentteja alemmat, niiden korottaminen kuntien muiden rahoitustarpeiden kasvaessa saattaisi joissakin kunnissa olla päättäjille nykyistä helpompaa, koska veroprosentin taso olisi edelleen selvästi entistä, totuttua tasoa alempi. Itsehallintoalueista tulisi kuntia merkittävämpiä veronsaajia, mutta vain valtio ja kunnat mainitaan veronsaajina perustuslaissa. Perustuslaki ei tällöin antaisi oikeaa kuvaa verotusoikeudesta Suomessa, mistä mahdollisesti pitkällä aikavälillä seuraisi tarve muuttaa perustuslakia. Valtion rahoitus tulojen kerääminen SOTE-menojen rahoittamiseksi tarvittavien tulojen kerääminen valtion toimesta voitaisiin toteuttaa ainakin kolmella tavalla: ottamalla käyttöön erillinen SOTE-vero, kiristämällä nykyisiä tuloveroperusteita tai kiristämällä valtion verotusta laajemmin, eli tulo- ja kulutusverotusta. a. Erillinen sote-vero Sote-veron veropohja voisi olla sama kuin kunnallisverotuksessa eli kunnallisverotuksen verotettava tulo ja vakuutetun sairaanhoitomaksun perusteena oleva tulo. Tällöin kunnallisveroprosenttien alentaminen ja sote-vero kohdistuisivat samoille henkilöille. Sote-vero kannettaisiin ennakkoperinnän yhteydessä ja se tilitettäisiin valtiolle verontilitysjärjestelmässä. Sote-vero voisi lähtökohtaisesti olla sama kaikille verovelvollisille mutta tarvittaessa veroprosentti voitaisiin mahdollisesti määrittää kullekin itsehallintoalueelle erikseen. Sote-veron tuottoa ei kohdennettaisi suoraan sote-alueille vaan se kertyisi valtiolle kuten muutkin valtion verotulot. Sote-menot rahoitettaisiin budjettimenona. Uudistuksen alkuvaiheessa soteveron määrä mitoitettaisiin vastaamaan kunnilta valtiolle siirtyvää sote-menojen rahoittamiseksi tarvittavaa määrää. Tämän jälkeen kytkentää ei olisi, vaan sote-vero olisi budjetin tulona yleiskatteinen, eikä veron tasoa suoraan kytkettäisi sote-menojen tasoon. Mikäli sotevero otettaisiin käyttöön, kuntien veroprosentteja pitäisi alentaa vastaavasti. Tähän liittyisi kunta-/verovelvolliskohtaisia kohtaanto-ongelmia. Kuntien veroprosenttien alentamista käsitellään erikseen jäljempänä. Jos ei oteta huomioon kuntien verotuksen veroprosenttien alentamiseen liittyvää perustuslaillista problematiikkaa ja kuntien välisten sote-menojen sekä kunnallisveroprosenttien eroihin liittyviä ongelmia, erillistä valtion sote-veroa voidaan pitää suhteellisen helposti toteutettavissa olevana vaihtoehtona. Sen veropohja olisi helposti määriteltävissä ja sen taso voisi olla sama kaikille verovelvollisille tai kaikille saman sote-alueen verolvollisille. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

108 8(18) Toisaalta sote-vero toisi valtionverotukseen uuden komponentin, jonka veropohja olisi eri kuin valtion nykyisen ansiotuloveron tai yleisradioveron. Kaiken kaikkiaan tuloverotuksen verolajien määrä lisääntyisi, mikä tekisi verojärjestelmästä entistä monimutkaisemman ja vaikeammin hahmotettavan. Sote-veron yhteydessä olisi selvitettävä myös mahdollinen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutusmaksun poistaminen ja korvaaminen ns. sote-maksulla. Sairaanhoitomaksun pohja on kunnallisverotuksen verotettava tulo, eli sama veropohja, kuin mitä tällä hetkellä pidetään luontevana veropohjana sote-verolle. Mikäli sairaanhoitomaksu poistetaan monikanavarahoituksen yhteydessä, tilalle tuskin olisi perusteltua ottaa Kelalle tilitettävää ja sitä kautta itsehallintoalueille ohjattavaa sote-maksua, vaan myös sairausvakuutusmaksulla nykyisin katettavat menot rahoitettaisiin valtiolle kannettavalla sote-verolla. b. Rahoitus kiristämällä valtion tuloverotuksen olemassa olevia perusteita ilman erillistä sote-veroa Valtion ansiotuloverotusta kiristettäisiin ja kunnallisverotusta kevennettäisiin vastaavasti tuloveroperusteita uudistamalla ja kunnallisveroprosentteja alentamalla. Tarkasteluun otettaisiin ainakin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja perusvähennys, valtionverotuksen työtulovähennys sekä valtion tuloveroasteikko. Mikäli sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu poistettaisiin monikanavarahoituksen purkamisen yhteydessä, myös se huomioitaisiin tässä yhteydessä. Tässä vaihtoehdossa olisi todennäköisesti mahdollista yksinkertaistaa verojärjestelmää. Yksi selvitettävä vaihtoehto olisi kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen poistaminen. Mm. tämän vähennyksen johdosta kuntien nimelliset ja efektiiviset veroprosentit eroavat huomattavasti toisistaan, mitä kunnat ovat toistuvasti kritisoineet. Käytännössä mitä ilmeisimmin jouduttaisiin uudistamaan koko henkilöverotuksen vähennysjärjestelmä ja valtion tuloveroasteikko. Tähän vaihtoehtoon, samoin kuin muihinkin rahoitusvaihtoehtoihin paitsi kuntien rahoitukseen, liittyisi kunta- ja verovelvolliskohtaisia kohtaanto-ongelmia. Valtionverotuksen veropohja eroaa nykyjärjestelmässä kuntien veropohjasta huomattavasti, mistä johtuen uudistuksen kohtaanto-ongelmat verovelvollisille olisivat merkittävästi suuremmat kuin soteveron käyttöönotossa. Tässä vaihtoehdossa jouduttaisiin käytännössä joko hyväksymään verotuksen kiristyminen joillakin verovelvollisilla tai toteuttamaan uudistus mittavan tuloverokevennyksen yhteydessä, jolloin verotuksen kiristyminen voitaisiin välttää. Verotuksen keveneminen olisi kuitenkin erilaista eri henkilöillä. Tässä vaiheessa on vaikea kuvailla tätä vaihtoehtoa tarkemmin, koska selvitystyötä ei ole edes aloitettu. Vaihtoehto on kuitenkin selvittämisen arvoinen. Kun kyseessä on niin suuri verojärjestelmän uudistus kuin mitä sote-rahoitusuudistuksesta väistämättä seuraa (ellei valita kuntien rahoitusmallia) mahdollisuudet verojärjestelmän yksinkertaistamiseen ja mahdollisimman hyvään vaikutusten kohtaantoon olisi syytä selvittää perusteellisesti. c. Rahoitus kiristämällä valtion tulo- ja muuta verotusta ilman erillistä sote-veroa, eli verotuksen kokonaisvaltainen uudistaminen LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

109 9(18) Kuten vaihtoehdossa b, tämän vaihtoehdon kuvaus on vaikeaa ennen kuin laajempi selvitystyö on tehty, mutta mahdollisuudet verojärjestelmän kehittämiseen kannattaisi selvittää. Verotuksen kokonaisvaltainen tarkastelu ja uudistaminen tarjoaisi mahdollisuuden harkita verotuksen kohtaantoa ja verotuksen painopistettä. Valtion verotusta voitaisiin kiristää myös siten, että tuloverotuksen osuutta valtion verotuotoista pienennettäisiin ja verotuksen kiristäminen toteutettaisiin ainakin osittain välillistä verotusta kiristämällä. Valtion rahoitus rahoituksen kohdentaminen itsehallintoalueille Itsehallintoalueen omassa verotusoikeudessa itsehallintoalue olisi lähtökohtaisesti veronsaajana, mutta verotuksen toimeenpanon tehokkuuden kannalta valtion veronhallinnon olisi kunnallisverotuksen tapaan perusteltua kerätä verot. Valtion rahoitusmalleissa sen sijaan on ratkaistava, millä tavalla rahoitus kohdennetaan itsehallintoalueille. Valtion rahoitus voidaan kohdentaa itsehallintoalueille useilla eri tavoilla, joilla kaikilla on yhteys myös monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamiseen. Rahoituksen kohdentaminen voidaan tehdä esimerkiksi: 1) säätämällä laki itsehallintoalueiden yleisestä valtionosuudesta ja valtionavustuksista, jonka mukaisesti itsehallintoalueet saisivat valtion keräämän rahoituksen yleisesti toimintaansa yleisillä laskennallisilla valtionosuuuskriteereillä, joihin myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus sisältyisi yhtenä osana. Lain edellyttämä rahoitus otettaisiin valtion talousarvioon ja siihen yhdistettäisiin nykyisin kuntien peruspalveluiden valtionosuuksissa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallinen osuus 2) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin otetaan laskennalliset valtionosuuskriteerit, joiden mukaisesti itsehallintoalueille osoitetaan valtion rahoitus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. Rahoitus otettaisiin valtion talousarvioon ja siihen yhdistettäisiin nykyisin peruspalveluiden valtionosuuksissa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallinen osuus. Tämä malli vastaisi pitkälti myös itsehallinnon omaavien yliopistojen rahoitusjärjestelmää. 3) valtion rahoitusosuudet jaetaan HE 324/2014 vp.:ssä olevilla perusteilla toteutuneiden kustannusten perusteella itsehallintoalueille 4) valtion keräämä sote-rahoitus kootaan Kansaneläkelaitoksen hallinnoimaan sairasvakuutusrahastoon tai perustettavaan valtion sosiaali- ja terveysrahastoon, joka tasaa vuosittaiset mahdolliset vaihtelut ja josta laskennallisilla valtionosuuskriteereillä rahoitus osoitetaan itsehallintoalueille. Hallituksen linjausten mukaiseen ratkaisuun, jossa toinen taho (itsehellintoalueet) järjestävät palvelut ja toinen taho (valtio) rahoittaa ne, liittyy liittyy vallan ja vastuun tasapainon mukanaan tuoma kannustinongelma. Tämä korostuu erityisesti vaihtoehdossa 3, jossa rahoitus kohdennetaan toteutuneiden kustannusten perusteella.. Vaihtoehdon 4 rahastomalleissa ei ole saatavissa valtiontalouden kokonaisuuden näkökulmasta etuja. Käytännön kokemus on osoittanut, että talousarvion ulkopuolisten rahastojen kautta tapahtuvassa rahoituksessa kustannusten hallinta ja rahoituksenjaon taloudellinen tehokkuus jäävät heikommiksi kuin talousarvion kautta tapahtuvassa rahoituksessa. Valtio on talousarvionsa kautta myös tehokkain kantamaan rahoitukseen liittyvän suhdanneriskin ja hoitamaan siten suhdanteiden tasoittamisen tehtävän. Rahastointiratkaisu veisi uudistusta selkeästi vakuutuspohjaisen järjestämisratkaisun suuntaan, eikä siten tue hallituksen linjaamaa perusratkaisua sote-alueiden integroidusta järjestämisvastuusta. Rahastomallin ongelmanallisuutta lisää se, että perustuslain 87 :n mukaan talousarvion ulkopuolisen rahaston perustamista taikka tällaisen rahas- LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

110 10(18) ton tai sen käyttötarkoituksen olennaista laajentamista tarkoittavan lakiehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan eduskunnassa vähintään kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä. Kun rahoituksen perusteista kuitenkin säädetään laissa, antavat vaihtoehdot 1 ja 2 samalla tapaa kuin rahastovaihtoehdot vakauden ja ennustettavuuden itsehallintoalueille niiden rahoituksen määrästä ja samalla eduskunta voi valtion talousarviosta päättämisen yhteydessä tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kokonaisuutta. Toisaalta näissä vaihtoehdoissa asetelma, jossa järjestäjä ja rahoittaja ovat eri tahot, saattaa johtaa siihen, että rahoittaja kohdentaa tehtävään liian niukan rahoituksen eikä järjestäjä kykene tosiasiassa tehtäväänsä hoitamaan. Valtion rahoitusmalliin liittyy ns. pehmeän budjettirajoitteen ongelma. Pehmeä budjettirajoite muodostuu, kun ylempi organisaatio ottaa kokonaan tai osittain kannettavakseen alemman organisaation budjettivajeen. Tämä on merkittävä hajauttamiseen liittyvä kannustinongelma ja vastapaino hajauttamisen hyödyille. Paikallistason pehmeän budjettirajoitteen mahdollisuutta lisää paikallistason suuri riippuvuus valtionosuuksista. Jos paikallistaso ei kykene rahoittamaan tehtävistään aiheutuvia menoja pääosin omilla tuloillaan ja jos sille on valtion taholta määrätty yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä, valtion on lähes mahdotonta välttää bailout-tilannetta. Myös rahoitusmarkkinoiden epätäydellinen toiminta lisää pehmeän budjettirajoitteen riskiä. Hyvin toimiva hajauttaminen edellyttää paitsi rahoitukseltaan itsenäistä paikallishallintoa ja toimivaa paikallisdemokratiaa, myös vahvaa valtiota, joka kykenee tarvittaessa vastustamaan bailout-rahoitusta. Kansallinen sosiaali- ja terveysrahasto Suomessa on esitetty erilaisia kansallisia sosiaali- ja terveysrahastomalleja. Rahastoja voitaisiin hallinnoida joko kansallisen julkisoikeudellisen yhteisön tai yksityisten vakuutusyhtiöiden kautta. Verorahoitteinen rahasto Verorahoitteinen rahastomalli voi olla monenlainen. Yksi olennainen ratkaistava asia on rahaston ja itsehallintoalueiden roolien ja työnjaon määrittely, etenkin rahaston rooli suhteessa palvelujen järjestämiseen ja sekä se, minne ulottuu itsehallintoalueen päätösvalta palvelujen rahoituksesta suhteessa rahastoon. Varat rahastoon voidaan kerätä osana nykyistä tuloverotusta tai erillisenä soteverona/maksuna. Jos rahasto olisi budjetin ulkopuolinen rahasto, se vaatisi oman erillislainsäädäntönsä. Samalla siirrettäisiin huomattava osa päätöksentekoa verorahoituksen käytöstä kauemmas eduskunnan päätösvallasta. Uuden budjettirahoitteisen rahaston perustaminen myös merkittävästi monimutkaistaisi palvelujen järjestämisen ja rahoituksen kokonaisuutta, jos rahasto ei olisi palvelujen järjestäjä, vaan itsehallintoalueet vastaisivat siitä. Verorahoitteisessa mallissa riskien tasaus tapahtuisi valtakunnallisesti eli tässä suhteessa hartiat olisivat leveät. Rahoituksen kohtaanto eri väestöryhmien välillä riippuu progressiivisuudesta. Muutoinkin veroina tai sote-maksuna keräämiseen kohdistuu samat huomiot LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

111 11(18) kuin edellä verojen keräämisen yhteydessä on selostettu. Koska kustannuksia tasattaisiin koko väestön tasolla, ei erillistä alueellista kustannusten tasausjärjestelmää tarvittaisi. Rahastomallissa olisi ratkaistava, perustuuko se jakojärjestelmään vai rahastoivaan järjestelmään, jolloin rahastoon kerättäisiin varoja menovaihtelujen tai maksua maksamattomien väestöryhmien aiheuttamien kustannusten tasoittamiseksi. Rahastoinnin tarvetta ja tarkoitusta olisi valtion rahoituksen tapauksessa tarkasteltava vielä tarkemman. Rahastomalliin on ns. Sitran mallissa tai aiemmassa ns. Kelan mallissa yhdistetty monikavarahoituksen purkaminen, jossa rahasto vastaa myös sairaanhoitovakuutuksen menoista. Monikanavarahoituksen purkamisen näkökulmaa olisi selvitettävä eri malleissa rinnakkain erikseen. Jos rahasto olisi myös palvelujen järjestäjä, tuotannon organisoinnista vastaisi suoraan yksittäiset tuottajat, joita voisivat olla kuntien yhtiöt, yritykset ja järjestöt. Tämä järjestelmä olisi pitkälle verrannollinen vakuutusjärjestelmään, jossa olisi yksi rahastomuotoinen vakuutusyhtiö. Hallitusohjelma linjaa vastuun palvelujen järjestämisestä nimenomaan itsehallintoalueille. Palvelujen järjestämisvastuuseen sisältyy olennaisesti myös vastuu resurssien ohjaamisesta ja alueen palvelujärjestelmän toimivuudesta, eli itsehallintoalueiden rooli jäisi hyvin pieneksi. Jos järjestämisvastuu olisi rahastolla, mikä taho vastaisi siitä, että palveluja on saatavilla kaikkialla Suomessa? Tuottajien välinen kilpailu ja asiakkaan valinnanvapaus tukisivat kustannusten alentamistavoitetta, jos kilpailu olisi toimivaa, ja mahdollisesti myös tasaarvoisemman palvelujen alueellista saatavuutta, jos tarjoajia olisi kaikkialla terveen kilpailun takaamiseksi. Jos itsehallintoalueet olisivat jonkinlaisessa vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannosta sekä sairaanhoitoetuuksien kustannuksista, rahoituksen kohdentamisen vaihtoehtoina voisi olla kierrättää rahat itsehallintoalueiden kautta yksittäisille tuottajille tai luoda aluekohtaiset aluetilit, joita tuottajatahot laskuttaisivat. Itsehallintoalue vastaisi rahan riittävyydestä, mutta samalla rahasto voisi kontrolloida menojen kasvua. Tuottajat laskuttaisivat rahastoa kansallisesti säädettyjen yhtenäisten periaatteiden mukaisesti (suoriteperusteisesti). Rahaston ja itsehallintoalueiden olisi huolehdittava, että laskutukseen sisältyy myös laatu-, tehokkuus- ja vaikuttavuusvaatimuksia. Keskeistä olisi myös velvoittaa tuottajat tietotuotannon kehittämiseen. Rahasto- ja vakuutusperusteisissa malleissa on tyypillistä suoriteperusteinen laskutus, joka voi johtaa kustannusten kasvuun, joka johtaisi alijäämiin, vaikkakin menoja voitaisiin hillitä sote-maksua säätelemällä. Kustannusten kontrollointi voidaan nähdä haastavampana kuin järjestelmässä, jossa itsehallintoalueiden rahoitus järjestetään valtion toimesta laskennallisesti. Rahastolla pitäisikin olla itsenäistä päätös- ja ohjausvaltaa, joka mahdollistaisi menojen kasvun kontrolloinnin, jolloin melko merkittävä asia siirtyisi legitiimin poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle. Riippuen rahaston ja itsehallintoalueiden työnjaosta rahastomalli voisi parantaa ohjausmahdollisuuksia, jos se voisi päättää kohdentamisen perusteista. Järjestelmä loisi myös edellytykset rakentaa kannusteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Laskutusjärjestelmä olisi yhden rahaston tapauksessa yksinkertaisempi kuin usean itsehallintoalueen tapauksessa. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

112 12(18) Vakuutusyhtiöpohjainen malli Vakuutusyhtiöpohjaista mallia on esitelty lyhyesti monikanavarahoituksen purkamista selvittäneen työryhmän loppuraportissa. Rahoitus kerättäisiin lakisääteisillä vakuutusmaksuilla yksityisiin vakuutusyhtiöihin, jotka valtio olisi hyväksynyt vakuuttajiksi. Lakisääteinen veronluonteinen maksu voi olla joko tasasuuruinen tai progressiivinen tuloverotuksen tyyppinen maksu. Vakuutuksella katettaisiin kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sairaanhoitovakuutuksen menot. Valtio kuitenkin vastaisi eräiden erityisryhmien vakuutusmaksuista sekä eräiden erityispalveluiden rahoituksesta. Koska yhtiöt eivät voisi kieltäytyä asiakkaista, olisi näiden välillä riskien tasaus. Näin taloudellista riskiä poolattaisiin siis sekä yli yksilöiden että yli vakuutuslaitosten. Vakuutuksen piiriin kuuluvista palveluista ja vakuutuksen reunaehdoista päätettäisiin valtakunnallisesti. Käytännössä tämä edellyttäisi yhtenäistä kansallista palveluvalikoimaa kaikissa vakuutusyhtiöissä. Asiakas voi tyypillisesti vakuutusjärjestelmässä valita hoitopaikkansa vapaasti vakuutusyhtiön hyväksymistä palveluntarjoajista. Järjestelmän ulkopuolisia palveluja varten voisi ottaa ylimääräisen vakuutuksen. Palveluntuottajina voisivat toimia kuntien yhtiöt, yksityiset yritykset ja järjestöt sekä myös vakuutusyhtiöiden omat yhtiöt. Kunnat eivät voisi toimia suoraan palveluntuottajina kilpailulainsäädännön takia, vaan niiden olisi yhtiöitettävä sote-toimintansa. Vakuutusyhtiö maksaisi korvaukset suoraan palvelun tuottajille tyypillisesti suoriteperusteisesti. Tämä edellyttäisi yhtenäisen korvausjärjestelmän luomista. Vakuutusyhtiöpohjaisen mallin käyttöönotto voisi johtaa kokonaismenojen kasvuun, mm. siksi että vakuutusyhtiöillä ei välttämättä olisi kannusteita keskinäiseen kilpailuun, myös hallinto voisi olla verorahoitteista järjestelmää kalliimpi. Se olisi myös haasteellinen ohjausvallan näkökulmasta eikä todennäköisesti mahdollistaisi budjettikehysmenettelyä. Riippuen vakuutusmaksun suuruudesta malli voisi johtaa parempaan laatuun, ja asiakkaan valinnanvapauden lisääntymiseen, mutta samalla johtaa ylihoitoon ja sitä kautta kustannusten kasvuun. Kansainväliset kokemukset tukevat sitä, että vakuutusmallinen sairaudenhoito on verorahoitteista kalliimpaa. Kannustimien rakentaminen ennaltaehkäiseviin toimiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioon vaikeutuisi. Yleensä vakuutuspohjaisessa järjestelmässä sairauden hoito ja vanhuuden hoiva on vakuutettu erikseen, sikäli kuin hoiva on vakuutuksen piirissä. Käyttöönotto edellyttäisi myös mittavia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Kunnallisveroprosenttien alentamisen toteutus Kunnallisveroprosenttien alentamiseen on kaksi vaihtoehtoista lähestymistapaa: veroprosentteja alennetaan joko kaikissa kunnissa saman verran, tai veroprosentteja alennetaan kussakin kunnassa sote-rahoituksen määrää vastaavasti. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kuntien veroprosentteja alennettaisiin sote-veron tasoa vastaavasti. Tällöin muutos voitaisiin toteuttaa niin, että verovelvollisten kannalta verotus ei muuttuisi. Tällöin kuitenkin yksittäisten kuntien näkökulmasta kunnallisveroprosenttien LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

113 13(18) muutokset eivät välttämättä vastaisi kuntien vastuulta poistuvien sote-menojen määrää. Jos taas kuntien veroprosentteja alennettaisiin kunkin kunnan sote-rahoitusosuutta vastaavasti, kunnallisveroprosenttien alentaminen ei kaikissa kunnissa vastaisi valtion (tai itsehallintoalueiden) verotuksen kiristymistä. Erot kuntien välillä voisivat olla suuriakin. Tämä olisi verovelvollisten näkökulmasta epätasa-arvoista ja johtaisi siihen, että joillakin verovelvollisilla verotus kevenisi ja joillakin kiristyisi. Kuntien väliset erot kunnallisveroprosenttien alentamistarpeessa voisivat muodostua huomattavan suuriksi. Alustavien laskelmien perusteella osalla kunnista sote-menot vastaavat laskennallisesti koko kunnallisveron tuottoa ja jopa ylittävät sen. Joillakin kunnilla puolestaan sote-menot katetaan nykyisin laskennallisesti lähes täysin valtionosuuksilla. Vaihtoehtoisesti periaatteessa voitaisiin valtion/itsehallintoalueiden verotuksen kiristyminen mitoittaa siten, että kiristymä vastaisi pienintä kunnallisverotuksen kevenemää. Tällöin verovelvollisilla verotuksen taso joko jäisi ennalleen tai kevenisi, mutta sote-menoja ei pystyttäisi kokonaan kattamaan tuloverotuksen kautta. Kuntien veroprosenttien alentamisen kuntakohtaisia vaikutuksia ei voida arvioida pelkästään veroprosenttien alentamisen perusteella, vaan kuntien asemaan vaikuttavat olennaisesti myös erilaiset kuntien sote-menot sekä kuntien erilaisten sote-valtionosuuksien siirtyminen pois kunnilta. Kunnallisveroprosenttien alentamiseen liittyy perustuslaillisia kysymyksiä, joita käsitellään jäljempänä eri rahoitusvaihtoehtojen valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin yhteydessä. Lisäksi on huolellisesti mietittävä verotulojen tasauksen merkitys rahoitusuudistuksessa, samoin kuin mahdollinen itsehallintoalueiden välinen tasausjärjestelmä. Eri rahoitusvaihtoehtojen valtiosääntöoikeudellinen arviointi Arvioitaessa edellä kuvattuja eri rahoitusvaihtoehtoja, merkitystä on perustuslain 121 :ssä säädetyllä kuntien verotusoikeudella sekä perustuslain 6 :n yhdenvertaisuusperiaatteella. Perustuslain 6 :n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Säännös ilmaisee paitsi perinteisen vaatimuksen oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta myös ajatuksen tosiasiallisesta tasa-arvosta. Siihen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Yleistä yhdenvertaisuussäännöstä täydentää perustuslain 6 :n 2 momentin sisältämä syrjintäkielto, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan säännöksessä lueteltujen erotteluperusteiden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tällainen muu syy voi olla esimerkiksi asuinpaikka. Yleistä kuntien verotusoikeudesta Kuntien verotusoikeutta on käsitelty muun muassa perustuslakivaliokunnan lausunnossa 41/2002 vp. Perustuslain 121 :n 3 momentin mukaan kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta. Kuntien verotusoikeuden on vakiintuneesti katsottu kuuluvan kunnallisen itsehallinnon keskeisiin ominaispiirteisiin. Perustuslakivaliokunta toisaalta totesi uuden perustuslain säätämisen yhteydessä, että kunnilla ei voi olla laista riippumatonta verotusoikeutta, ja katsoi lainsäätäjän olevan toimivaltainen järjestelemään kuntien verotusoikeuden yksityiskohtia (PeVM 10/1998 vp, s. 35/I). LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

114 14(18) Verosta säätäminen kuuluukin perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan lähtökohdiltaan selvästi lainsäädännön alaan. Tämä koskee verorasituksen eri osatekijöiden, kuten veropohjan, verokannan mahdollinen progressiivisuus mukaan luettuna ja huojennusten sääntelyä sekä verotusmenettelyn sääntelyä. Lainsäätäjälle kuuluu verojärjestelmän yleinen kehittäminen, kuten ratkaisut uusista verotuskohteista ja vanhoista luopumisista, verojen yhdistämisestä, nimikkeiden muuttamisesta ja verotuksen kiristämisestä. Lainsäätäjä saattaa myös joutua mukauttamaan verotusta kansainvälisen kehityksen ja kansainvälistyvän talouselämän vaatimuksiin. Lainsäätäjän toimivaltaan voi toisaalta kohdistua rajoituksia esimerkiksi perusoikeuksista ja kunnallisesta itsehallinnosta. Perustuslakivaliokunta on todennut, että kunnallinen verotus ei voi tällaisessa asetelmassa olla kokonaan itsenäinen, muista seikoista täysin irrallinen tekijä. Tästä myös seuraa, että kunnallisessa verotuksessa jollakin hetkellä vallinnut järjestelmä tai siitä saatu verotuotto ei voi sellaisenaan olla itsehallintoon luettavan kunnan verotusoikeuden kautta perustuslain suojaama. Käytännöstä voidaan mainita, että liiketulon harkintaverotus poistettiin luvun alussa kunnallisverotuksesta ja että kiinteistöverolain säätäminen samana vuonna kuin yhteisöverouudistus merkitsi yhtenäistä kunnallista kiinteistöveroa aiempien kiinteistöjen harkintaverotuksen, asuntotulon verotuksen ja katumaksun tilalle. Perustuslain turvaaman kunnallisen verotusoikeuden keskeiseksi sisällöksi on perustuslakivaliokunnan käytännössä muodostunut se, että verotusoikeudella tulee olla reaalinen merkitys kuntien mahdollisuuksien kannalta päättää itsenäisesti taloudestaan. Tämän perusteella kunnallisen verotusoikeuden keskeisenä sisältönä on oikeus päättää veroprosentistaan. Kunnan oikeus päättää itsenäisesti taloudestaan Kunnan oikeutta päättää taloudestaan on perustuslainsuojan näkökulmasta tarkasteltava verotusoikeuden sekä muun taloudellisen toimintavapauden näkökulmista. Perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa kunnan verotusoikeuteen eli itseverotusoikeuteen lähinnä välillisesti arvioidessaan kunnan taloudellista toimintavapautta. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännöstä ei ole sellaista tapausta tai tapauksia, joiden perusteella voitaisiin yksiselitteisesti määritellä itseverotusoikeuden perustuslainsuoja. Ottaessaan kantaa kunnan oikeuteen päättää taloudestaan valiokunta on arvioinnissaan kiinnittänyt huomiota erityisesti siihen, - onko tarkoituksena murtaa tai mitätöidä kunnallinen itsehallinto; - asetetaanko kunnan toiminnalle sellaisia esteitä, jotka tekisivät oman taloudenpidon tosiasiassa mahdottomaksi; tai - onko velvoitteen suuruus sellainen, että se estää kuntia päättämästä taloudestaan. 1 Perustuslakivaliokunnan tulkintatilanteet ovat liittyneet varsinkin sellaisiin tilanteisiin, joissa kunnallisverotuottoa on ollut tarkoitus käyttää muiden kuin kunnan omien tehtävien rahoi- 1 PeVL9/1984 vp. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

115 15(18) tukseen. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että kunnan verotusoikeus nauttii perustuslain suojaa varsinkin, jos kunnan verotuloja on tarkoitus siirtää suoraan lailla laajasti muiden kuin kuntien vastuulla olevien tehtävien rahoittamiseksi. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 13/1993 vp) todennut, että kuntien maksuosuuksien lisäys kansaneläkkeiden rahoitukseen siten, että kunnan rahoitusosuus olisi noin kymmenesosa kunnallisveron tuotosta, oli ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. 2 Kunnilla on oikeus määrätä kunnan tuloveroprosentti sekä kerätä kunnallista tuloveroa kunnan tehtävien rahoittamista varten. Lähtökohtaisesti kunnalla on myös oikeus käyttää keräämänsä verot vapaasti eikä veroja voida määrätä käytettäväksi valtion tai toisen kunnan verojen suorittamiseen. Kunnan varojen käyttöä rajaa kunnan yleistä toimialaa rajoittavat periaatteet sekä lakisääteisistä velvoitteista aiheutuvat rajoitukset. Arviointi kuntapohjaisesta rahoituksesta Sote-uudistuksen edellisessä vaiheessa perustuslakivaliokunta piti kansanvaltaisuuden kannalta ongelmallisena ehdotuksen mukaisia suuria kuntayhtymiä, joissa erityisesti pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet jäivät hyvin pieniksi. Ehdotetussa ratkaisussa rahoitusvastuu olisi säilynyt kunnilla, jolloin hieman alle puolet kuntien budjetista olisi siirtynyt kuntayhtymien päätösvaltaan (PeV 67/2014 vp s.6 II ja 7 I). Hallitusohjelman mukaiset uudet itsehallintoalueet poikkeavat aiemmin esitetyistä kuntayhtymäpohjaisesta esityksestä, koska itsehallintoalueiden hallinto perustuu omiin vaaleihin. Täten edellisellä hallituskaudella kaatuneen sote-uudistuksen perustuslakivaliokunnan lausuntoja ei voida soveltaa suoraan tämän uudistuksen perustuslakitulkinnassa. Itsehallintoalue on oma juridinen oikeushenkilö ja kyseessä on uusi hallinnon taso, jonka päätöksenteko ei perustu enää kuntien valitsemiin edustajiin, vaan vaaleilla valittuun itsehallintoalueen omaan hallintoon. Kyse ei ole siis enää kuntapohjaisesta hallinnosta. Tehtävä ei ole enää kunnallinen, vaan itsehallintoalueelle säädetty tehtävä. Kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta rahoitusvastuu tarkoittaisi, että kunnat rahoittaisivat muulle taholle säädettyä tehtävää ja tällaista on pidetty perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä jo aiemmin ongelmallisena jopa huomattavasti vähäisemmän määrän osalta. Kuntapohjainen itsehallintoalueen rahoitusmalli tarkoittaisi, että noin puolesta kuntataloudesta päättäisi itsehallintoalue. Itsehallintoalueen päätöksellä sidottaisiin merkittävästi kunnan taloudellista liikkumavaraa ja itsehallintoalueen päätös vaikuttaisi merkittävästi kunnallisveroprosentin määräytymiseen. Siten pääosin kuntarahoitukseen perustuvan rahoitusjärjestelmän voidaan arvioida olevan ristiriidassa perustuslain turvaaman kunnallisen itsehallinnon kanssa. Jatkovalmistelussa on tarpeen arvioida erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet kuntien osittaiseen rahoitusvastuuseen sekä siirtymäkauden rahoitusjärjestelyihin. Osittainen rahoitusmalli voitaisiin kytkeä kunnan jäljelle jäävien tehtävien (erit. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) kannustimeksi siten, että säädettäisiin kriteereistä, joihin kunnat voivat päätöksillään vaikuttaa. Koska kuntien kustannustasot vaihtelevat huomattavasti ja palvelujärjestelmäkustannukset riippuvat kuntien omista päätöksistä, voi olla tarpeen luoda siirtymäkaudeksi osittainen kuntapohjainen rahoituseroja tasaava rahoitusmalli. 2 PeVL 13/1993 vp: Valiokunta katsoi, että kuntien maksuosuuksien lisäys kansaneläkkeiden rahoitukseen siten, että kunnan rahoitusosuus olisi noin kymmenesosa kunnallisveron tuotosta, oli ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

116 16(18) Kuntien verotusoikeuden rajoittaminen Kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu irrotetaan kunnista, tulee kuntien veroprosentteja samalla alentaa siten, että uudistus ei johtaisi kohtuuttomiin alueellisiin eroihin verotuksen tasossa. Lisäksi hallitusohjelman mukaan lähtökohtana kaikissa rahoitusmalleissa on oltava, ettei kokonaisveroaste saa nousta ja työn verotus kiristyä millään tulotasolla. Valtion rahoituksessa ja itsehallintoalueiden verotusoikeudessa keskeiseksi kysymykseksi muodostuukin se, miten kunnallisverotuksen tasoa voitaisiin laskea siten, että kokonaisveroaste ei nousisi eikä tason laskemisella loukattaisi perustuslaissa turvattuja kuntien verotusoikeutta ja yhdenvertaisuusperiaatetta. Kuntien verotusoikeutta koskevia perustuslakivaliokunnan lausuntoja on käsitelty edellä tässä muistiossa. Perustuslain turvaaman kunnallisen verotusoikeuden keskeiseksi sisällöksi on perustuslakivaliokunnan käytännössä muodostunut se, että verotusoikeudella tulee olla reaalinen merkitys kuntien mahdollisuuksien kannalta päättää itsenäisesti taloudestaan ja että kunnalla on tämän perusteella oikeus päättää veroprosentistaan Oikeuskirjallisuudessa kunnallisen verotusoikeuden sisältöä ja laajuutta on käsitelty niukasti. Professori Matti Myrsky on edellä mainitun lisäksi todennut, että mikään kunnallisen verotuksen laji ei nauti perustuslaillista suojaa erikseen, vaan lailla tulee taata kunnille oikeus sellaiseen verotulojen kokonaisuuteen, jolla on käytännön merkitystä ( Kunnallisverotuksemme kysymyksiä Verotus-lehti 5/2010). Kunnallisveron suojaksi on oikeuskirjallisuudessa (mm. Toivo Holopainen: Kunnan asema valtiossa, 1969) katsottu, että kunnalla on oikeus veroäyrin hinnan määräämiseen ja että veroäyrin hinnalle ei voida asettaa ylärajaa. Jos kunnallisverotuksen tasoa ei voida laskea ilman perustuslain muutosta, ei tässä muistiossa esiteltyjä valtion rahoitusvaihtoehtoja tai itsehallintoalueen verotusoikeutta voida todennäköisesti toteuttaa ilman perustuslain muutosta. Kunnallisverotuksen katto Selvityshenkilöryhmän raportissa esitettiin mahdollisena ratkaisuna kunnallisverotuksen kattoa. Kunnilla on oikeus määrätä kunnan tuloveroprosentti sekä kerätä kunnallista tuloveroa kunnan tehtävien rahoittamista varten. Verokatto merkitsisi sitä, että kuntien oikeuttaa päättää veroprosentistaan ja siten taloudestaan rajattaisiin. Kunnille kuuluvan kiinteistöverotuksen osalta on jo kiinteistöverolaissa säädetty verotuksen tasolle ylä- ja alaraja. Tuloverotuksen puolella vastaavaa kattoa ei ole, eikä tämän tyyppisen toimenpiteen perustuslainmukaisuudesta ole olemassa perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä. Mahdollisen tuloverotusta koskevan verokaton osalta tulisi siten jatkovalmistelussa arvioitavaksi, rajoitettaisiinko sillä kuntien verotusoikeutta perustuslain vastaisesti. Uudistuksen toteutuksen kannalta on tarpeen arvioida myös mahdollisuudet tietylle siirtymäkaudelle asetettavalle väliaikaiselle verokatolle. Lähtökohtaisesti kunnallisverotukseen asetettavan katon voidaan nähdä olevan ongelmallinen perustuslaissa turvatun kuntien verotusoikeuden näkökulmasta. Tämän perusteella LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

117 17(18) erityisesti pysyvän verokaton säätäminen on vaikeaa ja väliaikaisenkin katon asettamiseen on oltava painavia perusteita. Erityisesti väliaikaisen katon mahdollisuutta puoltaisi se, että kunnilta poistuisi samalla merkittävä tehtävä. Alueellisen itsehallinnon luominen ja sen rahoituksen järjestäminen edellyttää mittavia muutoksia verojärjestelmään, joka luo uudenlaisia tulkinta-asetelmia. Lainsäätäjällä on myös vastuu siitä, että uudistuksella ei loukattaisi yhdenvertaisuutta siten, että verotuksen alueelliset erot muodostuisivat kohtuuttomiksi. Kokonaisarviointiin vaikuttaisi myös olennaisesti se, millaiset kuntavaikutukset tällaisella muutoksella olisi yksittäisillekin kunnille. Kunnallisverotuksen tason laskemisen vaikutukset perustuslain näkökulmasta Edellä tässä muistiossa on kuvattu kahta eri vaihtoehtoa, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen siirtäminen pois kunnilta voitaisiin huomioida kunnallisverotuksen tason laskemisessa. Lähtökohtaisesti kunnallisveroprosentteja tulisi alentaa valtion tai itsehallintoalueen verotusta vastaavasti, jotta kokonaisveroaste ei nousisi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kuntien kokonaisrahoituksesta on kuitenkin eri kunnilla erisuuruinen. Verotuksen samansuuruinen laskeminen kaikkien kuntien kohdalla johtaisi siihen, että joidenkin kuntien kunnallisverotus laskisi enemmän kuin mitä heiltä poistuu tehtäviä. Tällöin näille kunnille syntyisi rahoitusvaje, joka ei johtuisi kunnallisessa päätöksenteossa tehdyistä valinnoista vaan yksinomaan lainsäätäjän toimien yhteisvaikutuksista. Jos taas kunnallisverotusta alennettaisiin jokaisen kunnan kohdalla siten, että se vastaisi kunnan osuutta sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta, laskisi kunnallisveron taso eri kunnissa eri määrän. Kunnallisveron lasku ei tällöin vastaisi valtion tai itsehallintoalueen verotuksen kiristymistä kaikkien kuntien kohdalla. Käytännössä siis joidenkin kuntien asukkaiden verotus kiristyisi ja joidenkin kevenisi. Edellä kuvatuilla kunnallisverotuksen tason laskemisesta syntyvillä vaikutuksilla olisi merkitystä perustuslaissa säädettyjen kuntien verotusoikeuden sekä yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Laskettaessa kunnallisverotusta, kunnallisverotuksen tason kuntakohtaiset erot voisivat muodostua huomattavaksi. Hallituksen esityksessä 324/2014 ehdotettu sote-ratkaisu yhdessä aiempien valtionosuusmuutosten sekä leikkausten kanssa olisi esitettyjen laskelmien perusteella johtanut siihen, että kunnallisveroprosenttien välinen ero olisi voinut kasvaa vuoden 2014 kuudesta prosenttiyksiköstä 11 prosenttiyksikköön. Sote-uudistuksen osalta veronkorotuspaineet olivat +/- 2 prosenttia. Perustuslakivaliokunta totesi, että rahoitusmallia ei sinällään voitu pitää mielivaltaisena, mutta lainsäädäntö asettaisi eri kuntien asukkaat ainakin jossain määrin sattumanvaraisesti hyvin erilaiseen taloudelliseen asemaan. Perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt nykyistä kunnallisveroprosenttien eroa perustuslain vastaisena, mutta mahdollisesti jopa 11 prosenttiyksikköön nouseva ero eri kuntien välillä olisi jo varsin suuri. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan PeVL 67/2014, että lainsäätäjällä on perustuslain 121 :ään sisältyvien kuntien verotusoikeuden ja rahoitusperiaatteen estämättä varsin laaja harkintamarginaali säätää kuntien taloudelliseen asemaan merkittävästikin vaikuttavista muutoksista. Myöskään yhdenvertaisuusperiaatteesta ei johdu tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn. Tästä huolimatta valiokunta katsoi, että osaan kunnista kohdistuvat ehdotetusta lainsäädännöstä johtuvat kunnallisveron korotuspaineet olivat jo niin merkittäviä, että sääntely muodostui koko- LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

118 18(18) naisuutena arvioiden perustuslain 121 :n 2 ja 3 momentin sekä perustuslain 6 :n 1 momentin vastaiseksi. Perustuslakivaliokunnan arvioinnissa oli keskeistä se, että kunnallisveron korotuspaine ei johtunut kunnallisessa päätöksenteossa tehdyistä valinnoista, vaan yksinomaan lainsäätäjän toimien yhteisvaikutuksista. Kunnallisverotuksen tason alentaminen lainsäädännöllä johtaisi tilanteisiin, joissa kunnille voisi syntyä rahoitusvajetta, joka ei johtuisi kunnallisessa päätöksenteossa tehdyistä valinnoista vaan yksinomaan lainsäätäjän toimien yhteisvaikutuksista. Kunnallisverotuksen tason alentaminen voisi johtaa myös kunnallisverotuksen tason huomattavaan kuntakohtaiseen vaihteluun. Itsehallintoalueiden verotusoikeus perustuslain näkökulmasta Yhtenä selvitettävänä rahoitusvaihtoehtona on itsehallintoalueiden verotusoikeus. Perustuslain 121 :n 4 momentissa säädetään, että itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Näiden alueiden verotusoikeudesta ei kuitenkaan säädetä perustuslain tasolla mitään. Perustuslain tasolla verotusoikeudesta on säädetty valtion ja kuntien kohdalla. Jos itsehallintoalueille säädettäisiin verotusoikeus, niistä tulisi ansiotulojen verotuksessa merkittävin veronsaaja. Niiden verotusoikeudesta ei kuitenkaan säädettäisi perustusalain tasolla, mikä olisi ongelmallista perustuslain merkittävyyden näkökulmasta. Toisaalta esimerkiksi seurakunnat ja Kansaneläkelaitos ovat lailla säädettyjä veronsaajia. Heidän asema veronsaajina on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin mikä itsehallintoalueilla olisi. Lisäksi seurakunnasta on mahdollista erota ja näin välttyä veron maksamiselta. Yhteenveto valtiosääntöoikeudellisesta arvioinnista Kuntapohjainen itsehallintoalueen rahoitusmalli tarkoittaisi, että hieman alle puolesta kuntataloudesta päättäisi itsehallintoalue. Itsehallintoalueen päätöksellä sidottaisiin merkittävästi kunnan taloudellista liikkumavaraa ja itsehallintoalueen päätös vaikuttaisi merkittävästi kunnallisveroprosentin määräytymiseen. Tällaisen rahoitusjärjestelmän voidaan arvioida olevan ristiriidassa perustuslain turvaaman kunnallisen itsehallinnon kanssa. Järjestettäessä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus valtion tai sote-alueen oman verotuksen kautta, muodostuu keskeiseksi valtiosääntöoikeudelliseksi kysymykseksi kunnallisveron tason alentaminen siten, että ratkaisulla ei loukattaisi perustuslain 121 :ssä säädettyä kuntien verotusoikeutta eikä perustuslain 6 :n yhdenvertaisuusperiaatetta. Arvioitavaksi tulisi ensinnäkin se onko ylipäätään mahdollista asettaa kaavaillun kaltaisia kattoja kunnallisveroprosenteille sekä onko verokatto väliaikaisena mahdollinen. Lähtökohtaisesti näitä voidaan pitää ongelmallisena perustuslaissa turvatun kuntien verotusoikeuden kannalta. Lisäksi arvioitavaksi tulisivat samat verotuksen alueellisia eroja sekä kuntien taloudellista itsehallintoa koskevat kysymykset kuin hallituksen esityksen 324/2014 yhteydessä. Järjestettäessä rahoitus verotuksen kautta, kunnallisveroprosenttien välinen ero voisi kasvaa hyvin suureksi. Edellä mainittujen lisäksi jatkovalmistelussa on tarpeen arvioida tulisiko uusien itsehallintoalueiden mahdollisesta verotusoikeudesta säätää perustuslain tasolla. LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

119 Manner-Suomen maakunnat 2015 Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Etelä-Pohjanmaa Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri Etelä-Savo Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava Kainuu Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Kanta-Häme Forssa Hattula Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Loppi Riihimäki Tammela Ypäjä Keski-Pohjanmaa Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Keski-Suomi Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Kymenlaakso Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Lappi Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

120 Keski-Suomi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Lappi Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio Pirkanmaa Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kangasala Kihniö Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi Parkano Pirkkala Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi Pohjanmaa Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Kruunupyy Laihia Luoto Maalahti Mustasaari Närpiö Pedersören kunta Pietarsaari Uusikaarlepyy Vaasa Vöyri Pohjois-Karjala Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Pohjois-Pohjanmaa Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pohjois-Savo Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Päijät-Häme Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

121 Pohjois-Pohjanmaa Pyhäntä Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Ylivieska Satakunta Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Köyliö Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Uusimaa Askola Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Lohja Loviisa Myrskylä Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Porvoo Pukkila Raasepori Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti Varsinais-Suomi Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Tl Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

122 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

123 Uusi hallintorakenne ja sote VALTIO Lainsäädäntö, rahoitus ja ohjaus Yhteinen ict 18 ITSEHALLINTOALUETTA SOTE-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 15 ALUEEN PUITTEISSA Muut yhteiset tukipalvelut KUNNAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

124 Yhteinen ict Uusi sote-rakenne ja itsehallintoalueet VALTIONEUVOSTO: Järjestämispäätös palvelulupaus ja strategiset tavoitteet; työnjaot ja linjaukset laajakantoisista investoinneista ja tuotantorakenteesta; itsehallintoalueiden toiminnan yhteensovitus ja tukeutuminen laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluihin; valinnanvapauden toteutumisen varmistaminen 18 itsehallintoaluetta, sote-palveluiden järjestäminen 15 alueen puitteissa Itsehallintoalue järjestää sote-palvelut itse tai lailla säädetyt 3 itsehallintoaluetta järjestää ne sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa Integroitujen palveluiden asiakaslähtöinen järjestäminen Palvelutuotanto (ja lisäksi käytössä yksityinen ja kolmas sektori) Sisältää laajan 24/7-päivystystoiminnan. Erva-tehtävät järjestetään tukeutuen 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhun keskussairaalayksikköön. Yhteistyö yliopistollisen tutkimuksen ja osaamiskeskusten kanssa 5 yliopistollisen sairaala- ja osaamiskeskuksen puitteisiin Aluehallinnon tehtävät 18 itsehallintoalueella KUNNAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen LIITE: Kaupunginvaltuusto / Muut yhteiset tukipalvelut

125 Itsehallintoalueiden aluejako ja sote-aluejako 18 itsehallintoaluetta - perustana maakuntajako lähtökohtina 1. läheisyysperiaate ja lähidemokratia 2. sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut - peruspalveluiden vahvistaminen 3. aluehallinnon tehtävien kokoaminen - Vaalit 18 itsehallintoalueella - Sote-palvelut järjestetään 15 alueen puitteissa - Kolme lailla osoitettavaa aluetta järjestävät palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

126 Sote-palvelut järjestetään 15 alueen puitteissa Pääsääntöisesti kukin itsehallintoalue vastaa sote-palveluiden järjestämisestä valtioneuvoston järjestämispäätöksen antamissa puitteissa Järjestämisvastuu ja ehdotuksen tekeminen omalta osaltaan valtioneuvoston järjestämispäätökseksi POIKKEUS: kolme laissa nimettyä itsehallintoaluetta Nämä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sote-palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa Näitä ei ole hallituksen ratkaisussa nimetty Yhdessä sopimiseen perustuva järjestämisen malli konkretisoidaan jatkovalmistelussa ja tässä turvataan alueiden asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Sote-palvelut 15 selkeän alueen puitteissa - vastuu järjestämisestä siirtyy pois kunnilta ja kuntayhtymiltä Riittävä väestöpohja ja kantokyky LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

127 Erillisestä erva-alueesta luovutaan Itsehallintoalueiden yhteistyö perustuu valtakunnalliseen ja alueelliseen työnjakoon, jota valtioneuvosto ohjaa Itsehallintoalueet järjestävät tarkoituksenmukaisen yhteistyön Valtioneuvoston järjestämispäätöksellä hoidetaan ervaaluetta vastannut koordinaatio vahvemmalla mandaatilla: yhteys yliopistosairaaloihin ja erityistason sosiaalipalveluihin sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kehittämisrakenteisiin Yliopistollisina sairaaloina jatkavat Hyks, Tays, Tyks, OYS ja Kys LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

128 Tehokkuutta tukevat ratkaisut 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon monipuolisuutta lisätään Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa. Lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Järjestämistehtävän ja tuotannon erottaminen itsehallintoalueen sisäisessä organisaatiossa, tätä tukevat asiantuntijapalvelut Eri tuotantotapojen vertailtavuuden ja järjestelmällisen vertailun lisääminen ja kilpailun tehostaminen Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sotepalveluiden laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi Yksityinen sektori ja avoin vertailu julkisen tuotannon kirittäjänä LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

129 Tehokkuutta tukevat ratkaisut 2 Itsehallintoalueiden omistama yhteishankintayksikkö hoitaa itsehallintoalueiden päättämissä hankinnoissa kilpailutuksen tukee strategisen hankintatoimen järjestämisessä ja innovatiivisissa hankinnoissa osallistuu itsehallintoalueiden oman tuotannon tehokkuuden ja talouden arviointiin Itsehallintoalueille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut toimitilapalvelut; laiteinfrastruktuuripalvelut talous- ja henkilöstöhallinto ICT-palvelut, tavoitteena täydellinen tietointegraatio LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

130 Tehokkuutta tukevat ratkaisut 3 Itsehallintoalueen arviointimenettely Itsehallintoalueen aloitteesta: jos itsehallintoalue arvioi alueensa taloudellisen tai muun kantokyvyn riittämättömäksi sote-palveluiden järjestämiseen, voi se hakea valtioneuvostolta mahdollisuutta järjestää palvelut sopimalla ne toisen itsehallintoalueen kanssa valtioneuvoston aloitteesta: valtioneuvosto voi käynnistää menettelyn laissa tarkasti säädettyjen kriteerien täyttyessä asiaa arvioidaan ainakin valtioneuvoston sotejärjestämispäätöksen yhteydessä Itsehallintoalueen kriisimenettely laissa tarkasti säädettyjen kriteerien täyttyessä LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

131 Toimintaverkon uudistaminen Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden (sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö) määräksi linjataan 12 Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystyksen yksiköinä, joita 12 laajan päivystyksen yksikköä ja ensihoitojärjestelmä tukevat Maan eri osissa on näin etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioiden saatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

132 Valtionohjauksen vahvistaminen Valtioneuvosto päättää STM:n esittelystä järjestämispäätöksestä julkinen palvelulupaus valtakunnallisten erityisyksiköiden tehtävät ja työnjako itsehallintoalueiden rajat ylittävien alueellisten tehtävien työnjako (yliopistolliset sairaalat ja muut laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköt sekä muut osaamiskeskukset) sekä tukeutuminen näihin yksiköihin sote-palveluiden kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet yleiset linjaukset laajakantoisista investoinneista, tuotantorakenteesta ja eri tuotantotapojen hyödyntämisestä palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, valinnanvapauden toteutumisen, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä kielellisten oikeuksien turvaamiseksi välttämättömät toimenpiteet Valtion rooli rahoittajana, sote-järjestämislain ja muun lainsäädännön säännökset sekä valtioneuvoston järjestämispäätös turvaavat perusoikeuksia toteuttavien peruspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

133 Asiakkaan valinnanvapauden laajentaminen Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Selvityshenkilöt ja valmistelu käyntiin marraskuussa Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan voimaan vahvistetaan perustason palveluita ja turvataan nopea hoitoon pääsy yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

134 Lisätiedot Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula p Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti p Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan erityisavustaja Hanna-Maija Kause p LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

135 Itsehallintoalueet mitä ovat, mitä tekevät? Hallituksen linjaus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Sote- ja aluehallintouudistus LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

136 Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma (s. 30): Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet, kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Itsehallintoalue perustuslain 121 :n 4 momentissa tarkoitettu julkisyhteisö ja julkinen viranomainen kuntaa suuremmalla alueella alueen asukkailla itsehallinto: suorilla vaaleilla valittu valtuusto ylin päätöksentekoelin, joka päättää taloudesta ja toiminnasta alueen asukkaat kuuluvat jäseninä ja äänestävät vaaleissa LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12 15

137 Itsehallintoalueiden aluejako ja tehtävät Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta - yhteensä 18 itsehallintoaluetta Itsehallintoalueet perustetaan lukien monitoimialaisiksi Itsehallintoalueille osoitetaan sote-tehtävien lisäksi seuraavat tehtävät: 1. pelastustoimen tehtävät ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset tarpeet järjestää itsehallintoaluetta laajempaa aluetta ja väestöpohjaa vaativat tehtävät laajemmalla alueella 2. maakuntien liitoille kuuluvat alueiden kehittämisen ja sen rahoituksen mukaan lukien EU:n ohjelmaperusteisen rahoituksen välittämisen tehtävät sekä alueellisen maankäytön suunnittelun tehtävät 3. ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen kehittämis- ja rahoitustehtävät 4. mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

138 Aluehallinnon tehtäväsiirron valmistelu SM, TEM, STM, MMM, OKM, LVM ja YM arvioivat tarkemmin siirrettävien tehtävien sisältöä ja toteuttamistapaa Selvitykset kohdistuvat erityisesti alueellisiin ja kuntien lakisääteisessä yhteistyössä hoidettuihin tehtäviin Valmistelussa selvitetään ja turvataan mahdollisuudet hoitaa osaa siirrettävistä tehtävistä itsehallintoalueiden yhteistyönä yhtä itsehallintoaluetta laajemmalla alueella Samalla selvitetään voidaanko joitakin aluehallinnon ja alueellisesti hoidettuja tehtäviä siirtää kokonaan tai joiltain osin kunnille LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12 17

139 Aluehallinnon tehtäväsiirron valmistelu: miten? Selvitysten pohjalta hallitus tekee erillisen päätöksen tammikuussa 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja muista mahdollisista itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä VM yhteensovittaa valmistelutyötä yhteistyössä sote- ja aluehallintouudistuksen projektijohtajan kanssa Työtä ohjaa reformiministerityöryhmä LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12 18

140 Mitä itsehallintoalueet tarkoittavat käytännössä? Selkeyttää julkista hallintoa kansanvallan nojalla toimivaan kolmeen tasoon: kunnat, itsehallintoalueet, valtio tehtäväjaolla selkeä perusta valtiosäännössä ja taloudelliset perustelut Kansanvaltainen aluehallinto perustuu jatkossa 18 maakuntaan demokratia vahvistuu Ylintä päätösvaltaa käyttää suorilla vaaleilla valittu valtuusto, vaalit järjestetään jokaisella itsehallintoalueella, ensimmäiset vaalit joko 2017 tai 2018 LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12 19

141 Miten hallinto selkeytyy ja himmelit vähenevät? Voidaan purkaa yhtä tai muutamaa tehtävää varten perustetut, välilliseen demokratiaan perustuvat kuntayhtymät nykyään Suomessa on 136 kuntayhtymää Tuo merkittäviä kustannussäästöjä, kun hallintoa ja tukipalveluita yms. yhdistetään (pelkät kuntayhtymien yleishallintomenot 62 miljoonaa), uudistuksessa käyttöön itsehallintoalueiden yhteiset tukipalvelut (talous- & henkilöstöhallinto, ICT, toimitilapalvelut) Käytännössä Ely-keskusten tehtävien hoito selkiintyy huomattavasti kun alueelliset kehittämisja edistämistehtävät kootaan itsehallintoalueille ja valtion alue- ja keskushallinto uudistetaan 20 LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12

142 Lisätietoja aluehallintouudistuksesta Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen p Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote- ja aluehallintouudistuksen projektinjohtaja p Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen erityisavustaja Sami Miettinen p LIITE: Kaupunginvaltuusto / 12