Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0013/ 7.1.2004 KOIRIEN KOULUTUSALUEET

Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0013/ 7.1.2004 KOIRIEN KOULUTUSALUEET

ESIPUHE 2 KOIRIEN KOULUTUS 3 KOULUTUSALUEEN VAATIMUKSET 3 KOULUTUSALUEET VANTAALLA 4 Ojanko 6 Kulomäki 7 Vallinoja 8 Petikko 1 ja Petikko 2 9 HANKKEET 11 KOIRA-AITAUKSET 12 VUOROVAIKUTUS SELVITYKSEN LAATIMISESSA 12 SUOSITUKSET KOIRIEN KOULUTUSALUEIKSI YLEISKAAVAN TARKISTUKSESSA 13 1

Esipuhe Selvitys koirien koulutusalueista on laadittu yleiskaavan tarkistuksen tausta-aineistoksi. Palvelus- ja pelastuskoirien kouluttaminen on yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa ja siksi koulutuspaikkoja tulisi järjestää riittävästi. Koska erilaiset koulutusmuodot tarjoavien koulutusalueiden pintaala on melko suuri, käyttö on tähän toimintaan rajoitettua ja sijaintipaikan on täytettävä tiettyjä kriteereitä, on koulutusalueiden käsitteleminen yleiskaavatyön yhteydessä perusteltua. Tässä selvityksessä ei varsinaisesti käsitellä yleisiä, koirien ulkoiluttamiseen tarkoitettuja koiraaitauksia, joita on rakennettu eri puolille kaupunkia. Vantaan viheralueyksikkö on laatinut koiraaitauksien toteuttamisohjelman vuonna 2002. Koirien koulutusalueet -selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti Anne Mäkynen. Työhön ovat osallistuneet maanmittausteknikot Sirpa Hannula Ja Reino Heikkinen. Selvityksen laatimisen yhteydessä on saatu asiantuntija-apua koirien koulutusta järjestäviltä yhdistyksiltä. Vuorovaikutusta on selostettu erillisessä kappaleessa. Kaikille kiitos osallistumisesta. Vantaalla 7.1.2004 yleiskaavapäällikkö Matti Pallasvuo 2

Koirien koulutus Koirat ovat tärkeitä erityisesti kadonneiden etsinnässä sekä ihmisten paikantamisessa erilaisissa onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitosten omien koirien lisäksi yksityiset harrastajat osallistuvat koirineen pelastustoimintaan. Vantaalaiset yhdistykset vastaavat hälytysryhmästä, jonka vahvuus on 22 pelastuskoiraa. Jotta palvelu- ja pelastuskoiria olisi jatkuvasti käytettävissä on myös uusia koiria koulutettava koko ajan. Vantaalla toimii useita palvelus- ja pelastuskoirien koulutusta järjestäviä yhdistyksiä. Peruskoulutuksen lisäksi palveluskoirille järjestetään haku-, viesti- ja jälkikoulutusta ja niihin liittyvää tottelevaisuus- ja esine-etsintää. Pelastuskoirille järjestetään haku-, jälki- ja raunioetsintäkoulutusta ja niihin liittyvää ketteryys- ja tottelevaisuuskoulutusta. Yhdistysten piirissä harrastetaan myös paljon koirien estekilpailua (agility) ja muita koiraurheilulajeja, joita ei tässä selvityksessä varsinaisesti käsitellä. Koulutustoiminnan pitkäjänteisen järjestämisen turvaamiseksi koulutusalueiden tulisi olla pysyviä. Koulutuspaikkojen kunnostaminen toiminnan vaatimuksia vastaaviksi edellyttää investointeja, joita ei voida tehdä lyhytaikaisilla vuokra- tai maankäyttösopimuksilla käyttöön saaduilla alueilla. Tavoitteena onkin, että palvelu- ja pelastuskoirien koulutuspaikat olisivat kaavoissa tähän tarkoitukseen varattuja joko urheilu- ja virkistyspalveluiden (VU) alueina tai erityisalueina (E) tai (asemakaavassa) lähivirkistysalueen erikseen tähän tarkoitukseen osoitettuna alueen osana Koulutusalueen vaatimukset Kaikki keskeiset koulutusmuodot tarjoava palvelus- ja pelastuskoirien koulutuskeskus tarvitsee n. 5-10 hehtaarin alueen. Alueelle sijoittuu hiekka- ja nurmipintaisia koulutuskenttiä este- ja telinerakenteineen. Jälkikoulutukseen tarvitaan vapaata nurmialuetta. Huoltorakennukseen sijoittuvat tarvittavat varasto- ja sosiaalitilat. Talviaikaiseen toimintaan voidaan rakentaa maneesityyppinen rakennus, joita on toteutettuna esimerkiksi Helsingissä ja Kirkkonummella. Rauniokoulutus tarvitsee sortunutta rakennusta muistuttavia rakenteita ja tunneleita, jossa koirat voivat harjoitella raunioista ja muista vaikeista paikoista etsintää. Hyvin toteutettu koulutusalue on siisti virkistyspalvelualue, joka voi ohikulkijallekin antaa mielenkiintoista katseltavaa. Rauniokoulutusalue on aina romuisen näköinen ja varsinkin lapsille vaarallinen, minkä vuoksi alue on aidattava ja sen käyttö edellyttää aina valvontaa. Koulutusalueen aitaaminen on kaksitahoinen asia. Toisaalta aitaaminen osoittaa selkeästi koulutustoimintaan varatun alueen, jossa koirat voivat olla kytkemättä ja sen ulkopuolella koiria pelkääväkin ulkoilija voi kokea olonsa turvalliseksi. Toisaalta aidattu koulutusalue voi monen koiranomistajan mielikuvissa yhdistyä yleisiin koira-aitauksiin ja koirien ulkoiluttaminen alueella häiritsee varsinaista koulutustoimintaa. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla alueen aitaaminen ja osoittaminen koulutuskäyttöön selvin merkinnöin. Koulutuskeskuksen sijaintipaikan tulisi täyttää tietyt kriteerit. Sen tulisi olla hyvin saavutettavissa mielellään myös julkisella liikenteellä. Alue ei toisaalta saisi olla aivan asutuksen vieressä. Koulutustoiminnasta itsestään syntyy melua: koirien haukuntaa ja koulutuksessa käytettäviä ääniä (mm. starttipistoolin laukauksia). Lisäksi alueen käyttö ja siten myös liikenne painottuvat iltoihin ja viikonloppuihin. Alue tarvitsee toimivan vesi- ja jätehuollon. 3

Metsäjälkikoulutukseen tarvitaan em. lisäksi muutaman hehtaarin (minimi 3 ha) metsäalueita. Alueita pitäisi olla useita, etteivät koirat opi niitä ulkoa. Ne voivat sijaita kenttäalueista erillään. Metsäkoulutusalueella ei saa olla vilkasta muuta ulkoilukäyttöä, koska koulutustilanteessa alueella ei saisi olla muita liikkujia. Aluetta ei myöskään voi käyttää metsästykseen, koska metsästyslain mukaan koirien pitäminen vapaana metsästysalueilla ei ole sallittua koulutustilanteessakaan. Koirien vapaana metsässä ulkoiluttamiseen varattu koirametsä ei sovellu koulutustoimintaan, ellei sitä erikseen varata esim. tiettyinä aikoina vain koulutukseen. Koulutusalueet Vantaalla Kuva 1: Koirien koulutusalueet ja koira-aitaukset 2003 Vantaan kaupunki on vuokrannut tai sopimuksin luovuttanut koirien koulutusta harrastaville yhdistyksille alueita palvelus- ja pelastuskoirien koulutustoimintaan eri puolilta Vantaata. Yhdistykset vastaavat alueiden toteutuksesta ja hoidosta (talkoovoimin) ja ne ovat pääasiassa yhdistysten jäsenten käytössä. Kaupunki on kuitenkin sopimuksissa edellyttänyt, että alueet ovat muidenkin kuin yhdistyksen jäsenten käytössä, jolloin villit käyttäjät nauttivat ilmaisesta julkisesta palvelusta vaikka sen toteuttajana onkin harrastajayhdistys. Toisaalta yhdistykset eivät ole voineet periä yhdistyksen ulkopuolisilta käyttäjiltä käyttömaksuja. Häiriö- ja ristiriitatilanteissa vastuunjako on myös epäselvä. Pysyvien koulutusalueiden varaaminen kaavoissa mahdollistaa myös investointikustannusten kattamisen, sopimuskäytännön ja vastuunjaon selkiyttämisen. Vuoden 2003 lopulla koulutusalueita on käytössä yhteensä viisi: Ojangossa, Vallinojalla, Kulomäessä sekä kaksi Petikossa. 4

Vantaalta puuttuvat metsäkoulutusalueet. Tällä hetkellä koirien koulutusmetsien osoittamisen kaupungin omistamilta metsäalueilta estävät metsästysvuokrasopimukset, joista useimmat ovat voimassa vuoteen 2005-7 asti. Yhdistykset ovat vuokranneet käyttöoikeuksia yksityisiltä maanomistajilta muista kunnista, mm. Sipoosta, Askolasta ja Pornaisista. Vantaalla ei ole koirien uittamiseen osoitettuja paikkoja, eikä koiria voi siten kouluttaa vedestä pelastamiseen tai noutamiseen. Kuva 2: Metsästysvuokrasopimukset 5

Ojanko Ojangon asemakaavassa on lähivirkistysalueella n. 8,5 ha:n alueen osa, joka varataan koirien koulutusta ja koiraharrastusta varten ja se merkittäneen myös yleiskaavaan. Kaava mahdollistaa 5000 m2:n maneesin ja tarvittavien autopaikkojen rakentamisen alueelle. Ojangon aluevaraus on suunnitellulle toiminnalle riittävä ja toiminta alueella on luonteeltaan pysyvää. Sen vieressä on pieneläinten hautausmaavaraus. Alueella toimii Hakunilan Seudun Koiraharrastajat ry (HSKH), joka on kunnostanut alueesta vasta osan. Toteutettuna on agility -rata ja hiekkapintaista koulutuskenttää sekä pienimuotoinen rauniorata. Suunnitelmissa on rakentaa nurmikenttiä ja myöhemmin koulutushalli. Yhdistyksen voimavarat eivät ole vielä riittäneet koko alueen kunnostamiseen, vaan loppuosa on kunnostamatonta, epämääräisen näköistä täyttöaluetta. Vilkkaasti käytetyllä virkistysalueella koirakoulutusalue tulisi pikimmiten saada myös esteettisesti tyydyttävään kuntoon. Maankäyttösopimusta uusittaessa tulisi varmistaa, että löydetään keinot koko alueen siistimiseksi. Kuva 3: Koirien koulutuskeskuksen alue Ojangossa. Kuva 4: Näkymä Ojangon koulutusalueelta kesällä 2003. 6

Kulomäki Kulomäen täyttömäellä eli Kulokukkulalla on aidattu pelastuskoulutusalue. Koulutustoiminta on tarkoitus vakinaistaa, vaikka se onkin tarkoitukseensa liian pieni. Kulokukkulalle laaditaan asemakaavaa, ja ehdotuksessa pelastuskoulutusalue on säilytetty nykyisellä paikallaan hiukan rajoja tarkistaen. Alueesta on maankäyttösopimus Uudenmaan pelastusliitto ry:n kanssa ja sitä käyttävät Vantaan pelastuslaitos ja useat yhdistykset. Käyttöpaine helpottunee tulevaisuudessa, kun Vantaan Pelastuslaitoksen Lavangon harjoittelualuehanke toteutuu. Kuva 5: Pelastuskoulutusalue Kulokukkulalla. Kuva 6: Näkymä pelastuskoulutusalueelta kesällä 2003. 7

Vallinoja Vallinojalla on Saviontien varressa aitaamaton, nurmipintainen koirien koulutusalue, jonka pinta-ala on n. 1,7 ha. Alueella on muutamia telineitä ja pieni huoltoparakki. Alueella ei ole asemakaavaa. Koulutusalue sijoittuu yleiskaavan lähivirkistysalueelle (VL). Yleiskaavassa tämänkaltainen pieni, aitaamaton koulutusalue ei edellytä erillistä merkintää. Alueesta on maankäyttösopimus Uudenmaan Pelastusliitto ry:n kanssa ja sitä käyttävät useat yhdistykset ja myös yksittäiset koiranomistajat. Alueella on paljon käyttöä, mutta asutuksen laajeneminen lähiympäristössä aiheuttaa kasvavaa ristiriitaa. Koulutusalueen kehittäminen tällä paikalla ei liene mahdollista ja se tullee ennen pitkää poistumaan tai ainakin siirtymään kauemmas asutuksesta. Kuva 7: Vallinojan koulutusalueen sijainti Kuva 8: Näkymä Vallinojan koulutusalueelta kesällä 2003. 8

Petikko 1 ja Petikko 2 Petikon molemmat koulutusalueet ovat nurmipintaisia ja aitaamattomia. Molempien pinta-ala on n. 1,5 ha. Alueilla on muutamia telineitä ja pieni huoltoparakki. Asemakaavaa ei ole. Koulutusalueet sijoittuvat yleiskaavan lähivirkistysalueelle (VL). Yleiskaavassa ne eivät sellaisenaan edellytä erillistä merkintää. Petikko 1 alueesta on maankäyttösopimus Uudenmaan Pelastusliitto ry:n kanssa ja sitä käyttävät useat yhdistykset ja myös yksittäiset koiranomistajat. Petikko 2 alue on vuokrattu Suomen Rottweileryhdistys ry:lle ja se on pääasiassa yhdistyksen käytössä. Alueilla on paljon käyttöä, mutta sijainti aivan vilkkaan ulkoilutien vieressä ei ole paras mahdollinen kummankaan osapuolen kannalta. Kenttiä varten kunnostetut pysäköintipaikat täyttyvät usein Petikkoon ulkoilemaan tulleiden autoista ja vilkkaina päivinä myös koulutuskentille pysäköidään, jolloin alueiden käyttö koirien koulutukseen estyy. Toisaalta varsinkin Petikko 2 alueella annettava suojelukoirakoulutus herättää ulkoilutien käyttäjissä pelkoa. Tilapäisellä luvalla kunnostettuja alueita ei kuitenkaan ole ollut perusteltua aidata. Koulutusalueiden kehittäminen tällä paikalla ei liene mahdollista ja ne tullevat ennen pitkää poistumaan tai ainakin siirtymään kauemmas ulkoilutiestä. Kuva 9: Petikon koulutusalueiden sijainti. 9

Kuva 10: Näkymä Petikko 1 alueelta kesällä 2003. Kuva 11: Näkymä Petikko 2 alueelta kesällä 2003. 10

Hankkeet Vantaan Palveluskoirayhdistys ry:n tavoitteena on rakentaa uusi, monipuolinen koirien koulutuskeskus Vantaalle. Alustavasti paikaksi on esitetty Vantaan kaupungin omistamaa aluetta Katriinantien varresta, Viinikanmetsän teollisuusalueen ja Lillån välistä. Yleiskaavassa alue on maatalousaluetta (MV), joten yleiskaavan tarkistuksessa merkintää pitäisi muuttaa urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU). Lavankoon laaditaan asemakaavaa (Lavanko 340400) ja asemakaavatyön pohjaksi on mahdollisesta koirakoulutuskeskuksesta laadittu maisemallinen maankäyttösuunnitelma (Laura Muukka, 30.9.2003). Alueelle suunnitellaan koulutuskenttiä ja hallia sekä pieneläinten hautausmaata. Kuva 12: Toiminnot Lavangon koirakoulutuskeskuksessa (Lähde: Muukka, Maisemallinen maankäyttösuunnitelma, KSY 2003) Vantaan Pelastuslaitoksen ja poliisin tavoitteena on rakentaa uusi, Kulomäkeä laajempi ja monipuolisempi pelastuskoulutusalue Lavankoon. Lavangon asemakaavaluonnoksessa on suunniteltu varausta (erityistoimintojen korttelialue E/k) Pelastuslaitoksen tarpeille lähelle Tuusulan rajaa. Yleiskaavassa alue on maa- ja metsätalousaluetta (M), joten yleiskaavan tarkistuksessa merkintä muutettaneen erityistoimintojen alueeksi. 11

Koira-aitaukset Koirien vapaana ulkoiluttamiseen tarkoitettuja koira-aitauksia Vantaan kaupunki on toteuttanut eri puolille Vantaata yhteensä 22 kpl. Alueet ovat kaupungin hoidossa ja ne ovat luonteeltaan lähipalveluja. Vantaa on laatinut koira-aitausten toteutusohjelman 2002 (Vantaan koira-aitausten toteutusohjelma 2002, Tekninen toimiala, Viheralueyksikkö). Ohjelmassa on esitetty kymmenen uuden koira-aitauksen rakentamista vuosina 2003-2007, mutta ohjelma ei esitetyssä aikataulussa toteutune. Muutamissa koira-aitauksissa on erillinen, vapaasti käytettävä, pieni koulutusalue (lähinnä agility rata). Tällaisten pienten koulutusalueiden kehittäminen koira-aitausten yhteyteen palvelee erityisesti lapsia ja nuoria, koska aitaukset sijaitsevat kävelymatkassa. Kuva 13: Kytöpuiston koira-aitauksen varustusta. Koira-aitaus ei edellytä erityistä merkintää asemakaavassa, mutta uusissa kaavoissa on pyritty osoittamaan koira-aitauksille ohjeellisia paikkoja virkistysalueille. Yleiskaavassa koira-aitauksia ei ole tarpeen käsitellä. Vuorovaikutus selvityksen laatimisessa Koirien koulutusta harrastaville yhdistyksille järjestettiin 28.5.2003 keskustelutilaisuus. Kutsuja lähetettiin Vantaalla toimiville yhdistyksille, joiden kanssa Vantaan kaupungilla on yhteistyösopimuksia ja lisäksi internetistä löytyneiden tietojen perusteella. Kutsuja lähti yhteensä kymmenen ja yhteys saatiin kuuteen yhdistykseen. Nämä kuusi yhdistystä vastasivat myös kyselyyn, jolla selvitettiin koulutustoiminnan jatkuvuutta. Vastausten perusteella yhdistykset edustavat hyvin vantaalaista koirien koulutustoimintaa ja kaikki keskeiset asiat tulivat siten epäilemättä esille. Yhdistysten edustajien kokemukset ja näkemykset ovat olleet ratkaisevasti hyödyksi tämän selvityksen laatimisessa. 12

Keskustelutilaisuuteen osallistuivat: Hakunilan Seudun Koiraharrastajat ry/ Pekka Laakkonen, Suomen Beauceron ry/ Jorma Suni, Uudenmaan Pelastusliitto ry/ Markku Savolainen, Suomen Rottweileryhdistys ry - Uudenmaan alaosasto/ Antti Vaaja, Vantaan palveluskoirayhdistys ry/ Jukka Reen ja Vantaan Pelastuskoirat ry/ Kaija Maunuksela. Keskustelutilaisuuteen osallistuivat Vantaan eri hallintokunnista maisema-arkkitehdit Laura Muukka ja Jan Pesonen ja ympäristösuunnittelija Jaakko Vähämäki. Suositukset koirien koulutusalueiksi yleiskaavan tarkistuksessa Yleiskaavassa osoitetaan koirien koulutuskeskus Ojangossa, rauniokoulutusalue Kulomäessä sekä uusi varaus koulutuskeskukselle Kiilaan virkistyspalveluiden alueena (VU). Pelastuslaitoksen varaus rauniokoulutusalueeksi Kiilan Lavangossa voidaan sisällyttää muihin pelastuslaitoksen tarpeisiin varattavaan erityisalueeseen (E). Pienet koulutusalueet tai koira-aitaukset eivät edellytä erillistä merkintää yleiskaavassa. Kuva 14: Koirien koulutusalueet yleiskaavan tarkistuksessa Lähteitä: Vantaan kaupunki, Viheralueyksikkö: Vantaan koira-aitausohjelma 2002 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnitteluyksikkö: Maisemallinen maankäyttösuunnitelma asemakaavan Lavanko 340400 liitteeksi, 30.9.2003 Vantaan Palveluskoirayhdistys ry: VPY Toimintakeskushanke, Alustavat sijaintipaikkaehdotukset 13

Lisätietoja: Anne Mäkynen Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28 01300 Vantaa (09)8392 2988 anne.makynen@vantaa.fi http://www.vantaa.fi/ksy Kannen kuva: Janne Immonen ISSN 1236-2182 (Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, C2:2004) KAUPSU 2/2004