Kuntouttava palveluasuminen. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos



Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Asumispalveluiden kuntouttavuudesta valtakunnan tasolla. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kuntoutujalähtöisyyttä tukevan osallisuuden vahvistaminen asumispalveluissa

POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Pohjanmaa-hankkeen avulla uusia malleja mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen (Esa Nordling)

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Psyykkinen toimintakyky

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Sopimusvuoren kotikuntoutus

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

Voimavarakeskeisyys mielenterveysasiakkaan toiveikkuuden tukemisessa. Esa Nordling, PsT Rovaniemi

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Esperi Care Anna meidän auttaa

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Omaisen kohtaamisen prosessi

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Mielenterveys voimavarana

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Ohjaus tuutorin roolissa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

Voimavarat vähissä mikä avuksi?

Näkemyksiä kokemusasiantuntijatoiminnan vaikuttavuudesta

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Mielekästä ikääntymistä


Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Sisällys. Liikkeelle... Perinteinen ja positiivinen psykologia... Hyvän mielen taidot... Hyvä mieli jokamiestaidoksi...

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Kohtaamispaikkapäivät. Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Toipumisen erilaiset käsitteelliset lähtökohdat; toipumisen tarkastelu kliinisen työn tavoitteiden kautta ja henkilökohtaisen kokemuksen perusteella

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ryhmämallitusohje 2016

Anna Erkko Projektisuunnittelija

PERINTEISEN AJATTELUN HAASTAMINEN Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeen esittely

Päivitetty AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Alakouluhanke Workshop

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Kaakon kaksikko foorumi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

Transkriptio:

Kuntouttava palveluasuminen Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2.4.2013 1

Palveluasunto, palveluasuminen: Palveluasunnolla tarkoitetaan asumisyksikön asuntoja, joihin on järjestetty päivittäinen tuki ja palvelut omatoimisen suoriutumisen mahdollistamiseksi. Palveluasumisessa henkilöstöä on paikalla päivisin. Tehostetussa palveluasumisessa henkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden. 2.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 2

Kuntoutus parempi selviytyminen, toipuminen Palvelu auttaminen, tukeminen Asuminen perustarpeiden tyydyttyminen, turvallisuus 2.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 3

Mikä tekee palveluasumisesta kuntouttavan? Resurssit: Henkilöstön määrä, laatu, osaaminen ja ajankäyttö Asumisolosuhteet: Tilat, varustetaso, ympäristö Toiminta: Asukkaiden tarpeita vastaava, voimavaroja lisäävä, riittävä määrä vaihtoehtoja Asenteet: Kuntouttava ilmapiiri ja sitoutuminen työhön 2.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 4

Maslowin tarvehierarkkia Liityntä Turvallisuus Itsensä toteuttaminen Arvostus Fysiologiset tarpeet 5

Mielenterveystyössä kuntoutujan turvallisuuden tunne on se kivijalka, jonka perustalle elämän laatu rakentuu Turvallinen asuminen, jossa toteutuu fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen turvallisuus mahdollistaa muiden tarpeiden tyydyttämisen 2.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 6

Valtaosa mielenterveyskuntoutujista, erityisesti skitsofreniakuntoutujista, hyötyy elämäntilanteesta, jossa on turvallisuuden lisäksi paljon ennustettavuutta, vähän kielteiseksi koettuja muutoksia, sopiva määrä rutiineja ja jossa voi säädellä autonomian ja riippuvuuden välistä suhdetta Pysyvä asunto, johon liittyy tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki, on edellytys kuntoutujan hyvinvoinnille 2.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 7

Psyykkinen haavoittuvuus on otettava huomioon! -haavoittuvuus kehittyy pääosin geenien, raskauden aikaisten tekijöiden, varhaisten vuorovaikutussuhteiden sekä lapsuuden ja nuoruuden elämänkokemusten yhteisvaikutuksena -haavoittuvuuden ja psyykkisten oireiden yhteys tulee esille muutos- ja stressitilanteissa 2.4.2013 Minna Savolainen 8

2.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 9

Mielenterveyskuntoutujien kanssa työskenneltäessä ydinasioita ovat: -Vuorovaikutustilanteet -Vastuullisuuteen kannustaminen -Kuuntelu ja hyväksyminen -Konkreettinen ohjaaminen -Onnistumiskokemusten löytyminen -Voimavarojen yhdistäminen -Sairauskeskeisestä ajattelusta luopuminen (recovery) 2.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 10

Robert Dilts: Loogiset tasot 1. Spirituaalinen ydin Minkä suuremman osa olen? 2. Identiteetti Millainen olen? 3. Uskomukset Mitä voin saavuttaa? Mitä voin oppia? 4. Kyvyt ja taidot - Mitä osaan? 5. Käyttäytyminen 6. Ympäristö 11

Ongelmia ehkäisevä työote asumiskuntoutuksessa Luottamuksellinen kanssakäyminen Varhainen puuttuminen, huolen puheeksi ottaminen ja tuki Asukkaan tavoitteiden, näkemysten ja tunteiden validointi ja hyödyntäminen Vertaistuen saannin mahdollisuus 2.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 12

Recovery = toipuminen - tarkoitetaan sitä, että henkilö pystyy elämään omasta mielestään mielekästä ja tyydyttävää elämää sairaudesta riippumatta - henkilö tuntee voivansa hallita ja vaikuttaa elämäänsä - henkilön toipuminen sairaudesta saatujen kokemusten tavoin on ainutlaatuinen ja vahvasti henkilökohtainen prosessi --> ei ole olemassa oikeaa tai väärää toipumistapaa 13

- Recovery -ajattelu perustuu siihen, että päinvastoin kuin patologinen ja tautikeskeinen ajattelu, pääpaino on yksilöllisen kasvun mahdollisuudessa - Recovery ei tarkoita parantumista: perinteinen lääketieteellinen malli määrittelee hyvän hoitotuloksen oireiden loppumisen ja sairaalahoidon tarpeen loppumisen avulla --> recovery -ajattelussa näitä pidetään epäolennaisina 14

- recovery nähdään uusien elämän merkitysten ja tarkoitusten kehittymisenä, vaikka kuntoutujalla voi välillä olla myös oireellisia jaksoja --> kuntoutujalla on oltava merkittävä rooli tervehtymisessään ja auttamisjärjestelmän on tunnustettava, että jokainen kuntoutuja on erilainen ja hänen tarpeensakin ovat erilaisia (vrt. perinteinen yksi koko sopii kaikille -ajattelu) voimavarakeskeinen ajattelu 15

Recovery -ajattelun periaatteet toipumisen nopeuttamiseksi 1. Usko omiin mahdollisuuksiin ja muuttumiseen 2. Hidas kiiruhtaminen eteneminen askel kerrallaan 3. Lääkitykseen sitoutuminen 4. Liiallisen stressin välttäminen 5. Oma vointi mittapuuna ei toisten vointi 6. Varomerkkien tunnistaminen 16

Recovery -ajattelun periaatteet(2) 7. Suojaavan ympäristön luominen Rajat: jokaisen pitää tietää säännöt, sopiva määrä sääntöjä saa asiat sujumaan hyvin Huolten varhainen puheeksi ottaminen Itsensä ilmaiseminen selvästi, rauhallisesti ja positiivisesti Sopivasti rutiineja turvallisuus lisääntyy ja arkiasioiden hoito sujuu Ongelmien ratkaiseminen yksi kerrallaan keskittyminen yhteen asiaan selkiyttää usein muitakin 17

Recovery -ajattelun periaatteet: (3) Yhteyksien ylläpitäminen perheenjäseniin ja ystäviin Hätäapu suunnitelman tekeminen Vuorokausirytmin säilyttäminen Rauhoittumisen opettelu Päihteiden välttäminen Hakeutuminen mukaviin tilanteisiin ja mukavien ihmisten seuraan Toivon ylläpitäminen 18

Toipumisprosessi (Recovery) Voimaan- Toivo ja Elämäntuminen Tieto ja taito optimismi tyytyväisyys Vastuunoton Tiedon anta- Vertaistuki, Ihmissuhteet tukeminen minen, Positiiviset (perhe, sosiaalinen omista pää- Sairauden mallit verkosto, elämän töksistä ja hoi- hallintakeinot järjestelyt), Perhedosta tavoittei- ja oireenhal- psykoedukaatio, den suuntai- linta, Turvallinen asumisesti, Psykoedu- nen, Itsearvostuk- kaatio Palveluohjaus sen vahvistunen 19

Mitä positiivinen mielenterveys tarkoittaa? Positiivinen mielenterveys sisältää käsityksen aktiivisesta, muuttuvasta ja muuttavasta ihmisestä vastakohtana sairausmallin staattiselle ja biologistiselle ihmiskuvalle (Ketola 2010) Tunne omien voimavarojen riittävyydestä Kyky kohdata vastoinkäymisiä Itseluottamus Tyytyväisyys elämään Tunne elämän hallinnasta Optimismi 2.4.2013 Esa Nordling 20