Pohjanmaa-hankkeen avulla uusia malleja mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen (Esa Nordling)

Transkriptio

1 Pohjanmaa-hankkeen avulla uusia malleja mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen (Esa Nordling)

2 Projektin lähtökohtia -Väestömme mielenterveys ei ole kehittynyt samanvertaisesti yleisen terveydentilan kanssa -Mielenterveydenhäiriöt eivät päihdeongelmia lukuunottamatta ole lisääntyneet, mutta ne aiheuttavat entistä enemmän työkyvyttömyyttä -Mielenterveyshäiriöistä mielialahäiriöt ja stressihäiriöt ovat yleisimpiä työkykyyn vaikuttavia tekijöitä -Lisääntyneen alkoholinkäytön haitat ovat myös entistä selkeämmin tulleet esille -Hoitojärjestelmässä tapahtuneet muutokset ovat olleet suuria

3 Sairaalapaikat Sairaalahoitpäivät Avohoitoa saaneet Avohoidon käynnit Hk. resurssit sair Hk.resurssit avoh Vuosi Kuvio 7. Psykiatristen sairaalapaikkojen, sairaalahoitopäivien, avohoitoa saaneiden henkilöiden, avohoitokäyntien sekä aikuispsykiatrian tulosyksikön sairaalassa ja avohoidossa olevien virkojen määrän indeksilukujen kuvaajat vuosina , kun lähtötilanteen indeksiluku on 100.

4 KUNTOUTUS Psykiatrisen kuntoutuksen nykytilan kartoitus Asiantuntija-avun tarjoaminen Perustason koulutukset Työelämään kuntouttaminen, työvalmennus, sosiaaliset yritykset jne. Kotikuntoutuksen kehittäminen Psyk.Rain pilotointi Yhteistyön omaisten kanssa Kuntoutusohjauksen kehittäminen Päihdekuntoutus, asumispalvelut, erityisryhmät, asiantuntijaverkoston kokoaminen

5 KUNTOUTUJAN ONGELMAT ARJESSA (1) * Sairauden kanssa eläminen * Hoitosuhteiden katkonaisuus * Fyysisen terveyden ongelmat * Mielekkään tekemisen ja toiminnan puuttumien * Yksinäisyys

6 KUNTOUTUJAN ONGELMAT ARJESSA (2) * Taloudelliset paineet * Opittu avuttomuus * Leimautumisen pelko *Tarkoituksettomuuden kokemukset

7 KUNTOUTUMISREITIT (N=105) 1) Vakaa laitosreitti (12 %) 2) Intensiivisen sairaalahoidon reitti (26 %) 3) Ajoittaisen sairaalahoidon reitti (19 %) 4) Vakaa sosiaalisen tuen reitti (21.0 %) 5) Progressiivinen reitti (11 %) 6) Vakaan itsenäisen elämisen reitti (11 %) Nordling 2006

8 Potilaiden hoitohistoria: - vähän sairaalahoitoa - kuntoutukseen pääsy varhain - ei väkivaltaista käyttäytymistä Vastuutasokuntoutus: - hyvä motivaatio - erinomainen tai hyvä menestyminen - sosiaalinen sopeutumiskyky Hyvän kuntoutumisen malli (Nordling 2006) Kuntoutumisreitit - vakaa itsenäinen eläminen - progressiivinen - ajoittainen sairaalahoito - vakaa sosiaalinen tuki Hoito-ja kuntoutuspalveluiden käyttö: - vähän laitoshoitoa - ongelmaton hoitosuhde mielenterveystoimistossa - päivätoimintakäyntejä - itsenäinen huolehtiminen lääkityksestä Elämäntilanne:- itsenäinen asuminen - omaisten luona asuminen - tuettu asuminen - sosiaalinen tuki Korkea subjektiivinen psykososiaalinen hyvinvointi Muutokset elämässä: yksi tai useampi positiivinen muutos kuluneen vuoden aikana

9 Suosituksia mielenterveysasiakkaiden kuntoutuksen kehittämiseksi (N=105) (Nordling 2006) 1) Hoitoa ja kuntoutusta ei pidä erottaa tiukasti toisistaan. Kuntouttavia elementtejä on liitettävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hoitoprosessiin. Hoitojärjestelmään tulevan potilaan kohdalla on arvioitava kuntoutumisen tarvetta ja järjestettävä hoito sen mukaisesti. Erilaisia vaihtoehtoja pitää olla tarpeeksi.

10 2. Psykiatrista hoitotyötä tekevien koulutukseen on lisättävä kuntoutukseen liittyvien ammatillisten valmiuksien opettamista. Työssä olevalle hoitohenkilöstölle on järjestettävä ammatillisena jatkokoulutuksena kuntoutusmenetelmien kursseja.

11 3) Kuntoutustyön painopisteen siirtäminen avohoitoon on potilaan kuntoutuksen jatkumisen kannalta tärkeää. Avohoidossa tarvitaan yksilöterapiasuhteita, joiden teoreettiset viitekehykset painottuvat kognitiivisen psykoterapian suuntaan. Myös erilaiset menetelmäkeskeiset terapiat, kuten ratkaisukeskeinen terapia ja NLP-terapia, ovat suositeltavia.

12 4) Monipuolisten toiminnallisten mahdollisuuksien kehittäminen avohoitoon on tarpeen. Kuntoutujat tarvitsevat päivätoiminnan lisäksi mielekästä työtä.

13 5) Kuntoutus- ja asumispalvelut vaativat jatkuvaa kehittämistä ja seurantaa. Tämän vuoksi näiden palveluiden kehittämiseen on luotava alueelliset puitteet niin, että yksityisten palvelutuottajien ja julkisen sektorin palvelut täydentävät toisiaan.

14 6) Ns. pyöro-ovi -potilaiden hoitoa ja kuntoutusta varten on perustettava erillisiä kokeiluprojekteja, joissa haetaan heille apua tuovia toimintamalleja. Pitkän aikavälin kuluessa tästä on myös vähäisten resurssien mielekkään käytön suhteen hyötyä.

15 7) Kuntoutujia on tuettava normaaliharrastusten piiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi liikunnalliset ryhmät, taideja musiikkiryhmät ja erilaiset opiskeluryhmät. Kansalais- ja työnväenopistot ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita.

16 8) Potilaiden omaisille annettavaa ammatillista ja henkistä tukea on lisättävä huomattavasti. Kotikäynnit, psykoedukatiiviset omaisryhmät, omaisten päivät ja yhteistyö omaisyhdistysten kanssa ovat tärkeitä kehittämiskohteita.

17 9) Sairaanhoitopiireihin tai perusterveydenhuoltoon on perustettava kuntoutusohjaajan toimia. Tämä tehostaa kuntoutujan sosiaalisen tuen saantia ja ehkäisee syrjäytymistä. Myös erilaisia ongelmatilanteita voidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ratkaista.

18 10) Kuntouttavia hoito-ohjelmia on jatkuvasti kehitettävä niin, että ne kulloinkin vastaavat potilaiden tarpeita.

19 11) Jokaisen uuden kuntoutusohjelmaan tulevan potilaan kognitiivisten taitojen ja kykyjen profiili on selvitettävä. Tämä edellyttää myös neuropsykologisten tutkimusten tekemistä.

20 12) Potilaiden hoito- ja kuntoutustavoitteiden kirjaamiskäytännöt vaativat tehostamista. Sitoutumisen kannalta on keskeistä, että potilas itse määrittelee tavoitteitaan yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Potilaan kanssa tehtävä hoitosuunnitelma on saatava sellaiseksi, että tavoitteiden saavuttaminen sen avulla on mahdollista. Tarvittaessa tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeiset henkilöt on kutsuttava mukaan hoidon suunnitteluun.

21 Robert Dilts (1990): Loogiset tasot 1. Spirituaalinen ydin 2. Identiteetti 3. Uskomukset 4. Kyvyt ja taidot 5. Käyttäytyminen 6. Ympäristö

22 KUNTOUTUMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ (1) 1. Kroonisuuden koodi (Ludwig) 2. Sosiaaliset taidot 3. Sosiaalinen tuki 4. Syrjäytyminen 5. Stigma 6. Stressin sieto: stressi-haavoittuvuus - malli

23 KUNTOUTUMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ (2) 7. Perheen vuorovaikutusilmapiiri 8. Elämän hallintakäsitys

24

25 PARASTA ELÄMÄSSÄ Harrastukset Ihmissuhteet Terveydentila Tulevan odottaminen Onnistuminen, selviytyminen omin voimin Elämänkatsomus

26 Maslowin tarvehierarkkia Itsensä toteuttaminen Arvostus Liityntä Turvallisuus Fysiologiset tarpeet