Asumispalveluiden kuntouttavuudesta valtakunnan tasolla. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Transkriptio

1 Asumispalveluiden kuntouttavuudesta valtakunnan tasolla Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2 Asumispalveluiden ja mielenterveyskuntoutuksen yhteyksistä Ennen 1980-lukua asumisen ja mielenterveyskuntoutuksen välistä yhteyttä ei ollut (poikkeuksena Sopimusvuori ry) Valtakunnallisen skitsofreniaprojektin aikana ( ) luotiin porrasteinen kuntoutusjärjestelmä, johon olennaisena osana kuului vaiheittainen asumisen tuki 2

3 Laitospaikkojen dramaattinen vähentäminen ja taloudellinen lama halvaannuttivat asumispalveluiden kehittämisen 1990-luvun alkuvuosina asumispalvelut ruuhkautuivat, kuntoutujat omaisten tuen varaan tai asunnottomiksi Vuosituhannen vaihteessa yksityisten asumispalveluiden tuottajien invaasio lisäsi palvelutarjontaa, mutta ei parantanut palveluiden laatua 3

4 2000-luvulla yksityissektorin tuottamat asumispalvelut ovat lisääntyneet ja niiden asema on vahvistunut entisestään Samalla asumispalveluiden tuottajina ovat ovat entistä useammin ylikansalliset yritykset suuret yksiköt, kuntoutusideologian ja osaamisen laadussa suuret vaihtelut kilpailutuksessa laadukkaan kuntoutuksen kriteerit puuttuvat Suomessa suuri osa mielenterveyskuntoutujista asuu asumisyksiköissä, ei omassa asunnossa 4

5

6 Ehdotus 9. Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Erityisesti tehostettavia toimenpiteitä asumispalveluiden osalta (siv ): Kunnat suunnittelevat mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen osana mielenterveys- ja päihdetyön strategista suunnittelua 6

7 Lähtökohta: kuntoutuja asuu ensisijaisesti tavallisessa asunnossa ja hänellä on valittavinaan elämänhallintaa, toimintakykyä ja osallisuutta lisääviä tarvelähtöisiä ja vaikuttavia tukitoimia perustuvat asiakkaan, läheisten ja palvelun tuottajan laatimaan suunnitelmaan, joka sovitetaan yhteen hoitosuunnitelman kanssa 7

8 Asumispalveluiden valvonnan ja omavalvonnan avulla tuetaan kuntoutujien tavoitteellista ja tuloksellista kuntoutumista Palvelun käyttäjien tai kokemusasiantuntijoiden tulisi säännöllisesti osallistua toiminnan arviointiin Asumispalveluiden laatusuositukset päivitetään niin, että lähtökohtana ovat asukkaan asuminen ja sitä tukevat yksilölliset palvelut 8

9 Edellytykset: Valviran valvontaohjelmat ja THL:n Mielen tuki hanke kuntien strategiatyön tukena. 9

10 Kuntoutus parempi selviytyminen, toipuminen, vastuuseen oppiminen ja voimaantuminen Palvelu auttaminen, tukeminen Palvelulla on välinearvo kuntoutustyössä 10

11 Mielenterveyskuntoutuksen perustavoitteet ovat voimaantumisprosessin eteneminen ja sen myötä kuntoutujan hyvinvoinnin lisääntyminen Jotta asuminen voi olla kuntouttavaa, sen täytyy tukea voimaantumista kuntoutujan hyvinvoinnin lisääntyminen 11

12 Hyvän asumisen kautta toteutuu yksi ihmisen perusoikeuksista ja perustarpeista On paljon näyttöä siitä, että asumiseen liittyvät laatutekijät ovat välttämätön, muttei riittävä ehto ihmisen hyvinvoinnille Itsestään selvyys, yleisesti tunnettu ja hyväksytty asia Mutta: Mistä kertoo se, että mielenterveyskuntoutujien asumisen ja hyvinvoinnin yhteyksistä on erityisesti puhuttava? 12

13 Mielenterveyskuntoutujien asumiseen liittyy jotain sellaista, että on syytä epäillä hyvinvoinnin toteutumista Mielenterveyskuntoutujien asumisessa pitää ottaa huomioon jotain erityistä, jotta hyvinvointi voi toteutua Mielenterveyskuntoutujat ovat poikkeava ryhmä, joiden kohdalla asumisen ja hyvinvoinnin yhteyttä ei ole 13

14 1. Mielenterveyskuntoutujien asumiseen liittyy jotain sellaista, että on syytä epäillä hyvinvoinnin toteutumista -Monet mielenterveyskuntoutujat ovat ilman asuntoa sairaala kotina -Mielenterveyskuntoutujien asumisen laatu ei ole riittävän korkea vrt. kehittämissuositukset -Mielenterveyskuntoutujien asumisen olosuhteet vastaavat laitosolosuhteita vrt. asumisyksiköt entisinä B-mielisairaaloina 14

15 2. Mielenterveyskuntoutujien asumisessa pitää ottaa huomioon jotain erityistä, jotta hyvinvointi voi toteutua Erityisesti huomioitavaa: -Psyykkisen voinnin ja asumisen optimointi -Riittävä psykososiaalinen tuki: ei liian vähän eikä liian paljon -Psyykkinen haavoittuvuus on otettava huomioon -Oppimisprosesseihin liittyvät vaikeudet on otettava huomioon 15

16 Maslowin tarvehierarkkia Liityntä Turvallisuus Itsensä toteuttaminen Arvostus Fysiologiset tarpeet 16

17 Mielenterveystyössä kuntoutujan turvallisuuden tunne on se kivijalka, jonka perustalle elämän laatu rakentuu Turvallinen asuminen, jossa toteutuu fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen turvallisuus mahdollistaa muiden tarpeiden tyydyttämisen 17

18 Valtaosa mielenterveyskuntoutujista, erityisesti skitsofreniakuntoutujista, hyötyy elämäntilanteesta, jossa on turvallisuuden lisäksi paljon ennustettavuutta, vähän kielteiseksi koettuja muutoksia, sopiva määrä rutiineja ja jossa voi säädellä autonomian ja riippuvuuden välistä suhdetta Pysyvä asunto, johon liittyy tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki, on edellytys kuntoutujan hyvinvoinnille 18

19 3. Mielenterveyskuntoutujat ovat poikkeava ryhmä, joiden kohdalla asumisen ja hyvinvoinnin yhteyttä ei ole -Sairauskeskeinen ajattelu: psyykkisen sairauden vuoksi mielenterveyskuntoutujat eivät voi olla hyvinvoivia tai onnellisia missään olosuhteissa -Stigmatisoiva ajattelu: Mielenterveyskuntoutujat ovat ryhmä, jolle ei sovi normaali elämä 19

20 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina Tuula Tiainen Esa Nordling ym.fi -> asuminen -> ohjelmat ja strategiat

21 HAASTE Mielen Aske hankkeelle: Edellä esitetyt näkökohdat pitää ottaa huomioon kehittämistyössä, jotta onnistuminen on mahdollista -Riittävä määrä laadukkaita asuntoja, jotka vastaavat kuntoutujien tarpeita -Riittävä arjen tuki -Asumisen pysyvyys -Voimavarakeskeinen viitekehys -Stigman vastainen työ 21

22 Kehittämishankkeen taustaa Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma Mielenterveyskuntoutujien asumista kartoittanut työryhmä - tavallisiin asuntoihin saatava asumisen tuki on riittämätöntä - 15 % sairaalapotilaista on sairaalassa riittämättömän asumisen tuen takia - 13 % sairaalapotilaista odotti kotiuttamista sen vuoksi, että asumisen tuki oli puutteellista ja 10 % sen vuoksi, ettei ollut asuntoa -> asunnon menettäminen - liian raskaasti tuettuja asumisratkaisuja - asumisyksiköiden laatutaso ja peruskorjaustarve (Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Työryhmäraportti ) 22

23 Mitä hanke sisältää? Selvitys asumisratkaisuista muutamassa maassa Asumisen vahvistaminen kuntien suunnittelussa ja yhteistyössä Asumisen kehittäminen pilottikuntien kanssa Informaation, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen kerääminen ja levittäminen -> selvitys pilottikuntatyöstä ja asumisratkaisuista 23

24 Asumista ja arjen tukea raportti Ruotsi, Tanska, Hollanti, Italia, Englanti, Australia, Uusi-Seelanti Erilaiset yhteiskunnat ja järjestelmät, erilaisia ratkaisuja Yhteinen suunta ja samanlainen tavoite -> mielenterveyskuntoutujien asumisen järjestäminen tavallisissa asunnoissa riittävän ja joustavan arjen tuen avulla -> laadun painottaminen: asuminen ei saa olla laitosmaista eikä leimaavaa 24

25 Pilottikuntatyöskentely 1) Jyväskylä/Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 2) Mikkeli, 3) Espoo sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 4) Oulunkaaren kuntayhtymä (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Simo, Vaala), 5) Kuopio Nuorisoasuntoliitto/Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke, Mielenterveyden keskusliitto Syksyllä 2013 järjestettiin viisi alueellista työpajaa 25

26 Työpajan osallistujat Erikoissairaanhoidon kattava edustus Sairaanhoito, avohoito, kotiin vietävät palvelut Perusturvan kattava edustus, muistaen luottamushenkilöt Terveydenhoito, mt ja päihde palvelut, kotihoito Asiakkaita kokemusasiantuntijoiksi Kunnallisen asuntotoimen/teknisen toimen hyvä edustus (mahd. yhtiöt myös) Kaavoittajat Seurakuntien edustajat Paikalliset mielenterveys ja päihdetyön alueeseen liittyvät yhdistykset Puheenjohtajia, sihteereitä, hallituksen jäseniä Jäsenet kokemusasiantuntijoina Palvelujen tuottajat Asumis- ja päihdepalvelut ainakin Asiakkaita kokemusasiantuntijoiksi Muut paikkakunnalla keskeisesti toimivat/vaikuttavat

27 Työpajat - Työpajojen fokuksen tulee olla asumisessa - Työpajojen välillä työskentelee kunnallinen tai alueellisen kehittämisryhmä, joka työstää saatua materiaalia eteenpäin - Työpajojen ja kehittämisryhmän työn tuloksena syntyy mielenterveyskuntoutujien asumisen toteutussuunnitelma ja se liitetään osaksi kunnan lakisääteistä hyvinvointikertomusta