Työhyvinvointi on pää(n)asia - Miksi se on pääasia? - Entä päänasia - myönteisyys vuorovaikutuksen perustana - Reseptiikkaa - Työnilonjulistus 2013 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1
Valittajien kuoro Miksi tietokoneeni on niin kovin hidas / Ja hiuksetkin on tänään miten sattuu. / Vessapaperirulla on aina väärinpäin. / Olen väsynyt./ Minulla on ikävä esimies./ Minulla on mahdoton alainen. http://www.youtube.com/watch?v=atxv3dzkv68 http://www.complaintschoir.org/news.html 500 valitusta uusimmalla kuorolla Brasiliassa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2
Ongelmiakin riittää Väitteen kanssa yhtä mieltä (melko tai erittäin paljon) Yks. palvelut Kunta Valtio Teollisuus Työn henkinen raskaus 59 % 76 % 55 % 50 % Työn fyysinen raskaus 37 % 49 % 14 % 41 % Työpaikkakiusaaminen* 25 % 51% 33 % 27 % Henkistä väkivaltaa asiakkaiden taholta (26) 26 % 51 % 26 % 7 % *Henkinen väkivalta/työpaikkakiusaaminen = eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta. Luvut vuodelta 2011 Työolobarometri lokakuu 2012, Tem Raportteja 6/2013 Marja-Liisa Manka 3
Millä menestymme huomenna? aineettomat tuotannontekijät (Human Capital, Intellectual Capital) muodostavat suuremman osan organisaation tulevaisuuden arvosta kuin aineelliset tekijät jopa 50-90 % näitä on vaikea kopioida, sillä ne ovat piileviä, sitoutuneita organisaation historiaan, kulttuuriin ja työnteon prosesseihin sekä ihmisten asenteisiin emme siis tarvitse vain ahkeria, älykkäitä ja terveitä, vaan innostuneita, sitoutuneita ja oppimishaluisia työntekijöitä Edvinsson, L. & Malone, M. 1997, Corrado, C.A., Hulten C.R. & Sichel D.E. 2005, Hamel G. & Breen, B. 2007, Luthans F.& Youssef C.M 2004 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4
Inhimillinen pääoma Sosiaalinen pääoma = yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys Psykologinen pääoma = työntekijän henkinen kunto + Rakennepääoma = organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5
Ongelmiakin riittää Väitteen kanssa yhtä mieltä (melko tai erittäin paljon) Yks. palvelut Kunta Valtio Teollisuus Työn henkinen raskaus (56) 59 % 67 % 60 % 41 % Työn fyysinen raskaus(33) 28 % 39 % 17 % 38 % Työpaikkakiusaaminen (29) 25 % 38 % 33 % 27 % Henkistä väkivaltaa asiakkaiden taholta (26) 26 % 47 % 26 % 7 % Työolobarometri lokakuu 2011, Tem Raportteja 29/2012 Marja-Liisa Manka 6
Mihin kiinnitämme huomiomme, se kasvaa tarkkaavaisuus valitsee miljoonien tapahtumien joukosta merkitykselliset palaset huomion kiinnittäminen riippuu aikaisemmista kokemuksista, koulutuksesta, omista asenteista (esim. myönteisyys-kielteisyys) tietoisuuden kontrolloiminen tärkeätä: mihin kohdistamme psyykkisen energiamme mitä uskomme itsestä ja mahdollisuuksistamme saavuttaa tavoitteita ulkoisten puitteiden huomaaminen Csikszentmihalyi, M. 2005. 25.9.2013
Myönteisyys avaa mielen Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia voimavaroja (sos. tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) Hyvä terveys, onnellisuus positiivisesti poikkeava käyttäytyminen Uudet ajatukset, teot, suhteet Myönteiset tunteet Cohn & Fredrickson, 2009 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 8
Työtyytyväisyys yhteydessä tuottavuuteen yhden yksikön parannus työtyytyväisyydessä (asteikolla 1-6) nostaa tuottavuutta keskimäärin 6,6 % (3,5 20 % teollisuudessa riippuen käytetystä mallista) työtyytyväisyys vaikuttaa monien kanavien kautta: sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähenemisenä, pinnauksen pienenemisenä ja suurempana sitoutumisena aineistona Euroopan elinolotutkimus ja Eu:n tuottavuustilastot (value added per hour) Böckerman P. & Ilmakunnas P. 2012 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 9
Muutamia tutkimuksia Henkilöstön hyvinvoinnin ja MRSA -infektion esiintymisen välillä yhteys. Yhteys ei johdu siitä, että matalan hyvinvoinnin omaavat kantaisivat todennäköisemmin bakteeria (vaikka sekin on mahdollista), vaan pikemminkin siitä syystä, että hyvinvoivat käyttäytyvät eri tavoin. (Boorman 2009) Tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisen välillä yhteys. ( Patterson ym. 2004). Mukana 42 teollisuusyritystä, kahdeksan eri faktoria, jotka ilmenivät tuottavuudessa vuosi mittauksen jälkeen. Esimiehen tuki, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen, taitojen kehittäminen, aikaansaavuus, innovatiivisuus ja joustavuus, laatu, palautteen antaminen suorituksista ja kaavamaisuus. (Tummennettuna voimakkain riippuvuus.)
Palveluyrityksissä, joissa henkilöstön hyvinvointi on korkeampi, esiintyy enemmän extra role käyttäytymistä eli odotusten ylittämistä (Moliner & ym. 2008) on parempi asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu (Leiter & ym. 1998, Dorman & Kaiser 2002, Fischer 2012) Lyhytaikainen mielialan nostattaminen lisää luovuutta ja saa lääkärit tekemään nopeammin ja tarkemmin oikean diagnoosin (Seligman & Csikszentmihalyi 2000) 96 ensimmäisen sydänkohtauksen saaneen miehen joukosta 15 /16 kaikista pessimistisimmästä kuoli seuraavan kymmenen vuoden aikana sydän ja verisuonisairauteen kun vain 5/ 16 optimistisimmista kuoli
Väitöstilaisuus 17.2.2012 Työntekijä ja asiakaskokemusten väliset yhteydet yritysten välisessä palveluliiketoiminnassa - Kohti positiivisesti poikkeavia tuloksia Positiivinen ilmapiiri on kannattavan palveluliiketoiminnan avain. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12
Työntekijä ja asiakaskokemusten väliset yhteydet yritysten välisessä palveluliiketoiminnassa - Kohti positiivisesti poikkeavia tuloksia Mukana maailmanlaajuisen energia- ja laivayhtiön 38 maan huoltoyksikköä, 2403 työntekijää ja 2357 asiakasta. Asiakasvastuupäälliköiden kokemukset työilmapiiristä vaikuttivat asiakkaiden kokemuksiin palvelun laadusta asiakaspalvelu puhelimen välityksellä Huoltoinsinöörien henkilökohtainen innostus ja sitoutuminen ennakoi asiakkaan laatukokemusta yhteys kasvokkain M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/diss Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 13
Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen luo laatua synnyttää luottamusta itseen ja toisiin lisää ykseyden, yhteisöllisyyden tunnetta edistää luovuutta ja auttaa isomman kuvan näkemistä jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen sijasta. johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat. kannattava palveluliiketoiminta perustuu sekä palveluorganisaation sisäiseen positiiviseen ilmapiiriin ja myös asiakas-toimittaja yhteistyön positiiviseen ilmapiiriin. M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/diss Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 14
Tunteet siirtyvät Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan tekemisen että sen näkemisen yhteydessä. Liikkeiden lisäksi myös tunteita»peilataan». Peilautumisjärjestelmien avulla asetutaan automaattisesti toisen asemaan, jolloin voidaan ymmärtää toisten ihmisten aikeita ja tuntemuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöissä peilautuminen voi olla puutteellista. Peilautumisjärjestelmien olemassaolo korostaa motoriikan tärkeyttä ihmisen korkeammissa henkisissä toiminnoissa. Rizzolatti ja Craighero 2004, Hari 2011 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 15
Näkökulman vaihdos tarpeen Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen, mikä on huonosti. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. M. Seligman Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16
Näkökulman vaihdos: Murinalaatikosta hyvän mielen laatikkoon Herrasmannin päiväkoti, Lahti Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17
Työn voimavarat ja vaatimukset Työn määrällinen kuormittavuus Arvostus Työyhteisö Esimiehen tuki Epävarmuus jatkumisesta Rooliristiriidat Vaikeus ja vastuullisuus Palaute Varmuus työstä Asiakas Työn ja muun elämän ristiriita Huono henki Tunteita kuormittava vuorovaikutus työkavereiden kanssa Työn fyysinen kuormittavuus Työn palkitsevuus ja kehittävyys Vaikuttamisen mahdollisuus Innovatiivisuus Huumori
Manka 1999, 2006, 2011 Marja-Liisa Manka 19
1. Organisaation keinot yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi joustava rakenne itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri työympäristö turvallinen ja toimiva työympäristö helpottaa työntekoa työhyvinvointisuunnitelma toimenpiteet työpaikan hyvinvointiin lyhyellä tähtäyksellä, vastuut ja tavat arvioida etenemistä Professori Marja-Liisa Manka 20
Riskipyramidi Työyhteisökriisit työkyvyttömyys, tuottavuuden aleneminen Mitkä tunnusluvut kertovat tilanteesta? Eläköitymistiedot Tulostiedot Mitä tehdä? Korjaavat toimenpiteet, kuntoutus Työyhteisöongelmat, sairauspoissaolot, työpanoksen heikkeneminen Läsnäolo- ja poissaolotiedot Varhainen Tuottavuustiedot puheeksiottaminen, Vaihtuvuus huolenpitokeskustelut, Esimiehen intuitio sovittelu, työhön paluun tukeminen Organisaatio, johtaminen, työyhteisö, työ Organisaatio Työyhteisö Yksilö Kehityskeskustelut Työyhteisökyselyt Itsearvioinnit Sosiaalinen ja psykologinen pääoma Työyhteisön toimivuudesta ja työntekijöiden voimavaroista huolehtiminen
Työhyvinvoinnin kehittämisen prosessi Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 22
Mikä meillä lisäisi työhyvinvointia? 2. 1. Mitä tarvitsemme? tieto, taito, tuki? Toimenpiteet: ensimmäiset askeleet 3. Vuoden kuluttua Karikot? Hyödyt: itselle/työnantajalle/asiakkaalle tämä päivä Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 23
Ei ole vielä liian myöhäistä Pekka Jylhä: It is not too late, 2009, Stuffed hare, light Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 24 http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3
Nykyisessä työpaikassa kannustamaan jatkavat tekijät (n=343) Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Koulutus- ja tutkimuskeskus Synergos, Työhyvinvointi 25
Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20-50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski Johtaminen + Työyhteisö. Oksanen 2009 Professori Marja-Liisa Manka 26
Mistä yhteisöllisyys syntyy? Työyhteisö Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty Johtaminen Esimieheeni voi luottaa Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia Oksanen 2009 Marja-Liisa Manka 27
2. Hyvinvointia edistävä johtajuus reiluus, oikeudenmukaisuus ja valtuuttaminen synnyttävät luottamusta ja hallinnan tunnetta vastavuoroisuus mahdollistaa hyviä työyhteisötaitoja henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen voimavarat ovat kunnossa sosiaalisen ja emotionaalisen tuen antaminen lisää tunneälyä! työntekijät kokevat olevansa arvokkaita ja arvostettuja optimismin vahvistaminen menneisyyden armollinen tulkinta ei syyllistämistä nykyisyyden hyväksyminen tulevaisuuden mahdollisuuksien hakeminen Professori Marja-Liisa Manka
Myönteisyys mahdollistaa kontaktin Leademo esimiesten tunneälyä koskeva tutkimus yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa 9 yritystä mukana 7 % 16 % Positiivinen reaktio Neutraali 50 esimiestä Negatiivinen reaktio Keskustelu esimies/alainen havainnoitiin 77 % Neutraalius yleisintä - silloin ei synny kontaktia ja dialogin mahdollisuutta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 29
Työyhteisötaidot työpäivästä nauttiminen sallittu perustyön tekeminen reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä ja pyydetään palautetta, jos se on unohtunut. mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön Baron 1998, Keskinen 2005, Manka 2007 Professori Marja-Liisa Manka
3. Yhteisöllisyyden vahvistaminen työssä positiivinen vuorovaikutus: ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen minkälaisia puhetta teidän työpaikallanne liikkuu? palautteen antaminen ja toisilta oppiminen älylliset lähestymistavat: mietimme hyviä asioita, nautiskelemme, vahvistamme optimismia mikä meillä lisäisi työniloa? opettelemme tuntemaan toisemme: erilaisuus on rikkaus harjoittelemme puheeksi ottamista vaikeissa tilanteissa, emme syyllistä Professori Marja-Liisa Manka 31
Otetaan vastuu, ei sysätä syntipukeille! Pekka Jylhä Syntipukki 2005 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 32 http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3
Positiivinen juoru Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 33
Ohjeita lastentarhasta Osaa sanoa huomenta, kiitos ja näkemiin Jaa kaikki Kaikkien kanssa pitää leikkiä. Pelaa reilua peliä Pane tavarat takaisin sinne mistä ne otit Siivoa omat sotkusi Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta Jokaisella on oma nimi Pese kätesi, ennen kuin alat syödä Vedä vessa Pulla ja maito tekee välillä hyvää Elä tasapainoista elämää Opi jotain, piirrä, maalaa, laula, tanssi, leiki, tee työtä vähän joka päivä. Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa. Tajua ihme Professori Marja-Liisa Manka
4. Työntekijän keinoja työniloon - päänasia itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen Kuulluksi tuleminen ja oman näkemyksen esittäminen antaa asioihin hallinnan tunteen myönteisten asioiden tunnistaminen, voimaantuminen kirjaa ylös ilonaiheita stressin tunnistaminen kiireisenä pinna kiristyy terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan rentous ja positiivisuus Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 35
Kuva Tunturisusi.com Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 36
Virittyminen Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii + Innostus Ihania haasteita stressi työn imu Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. Warr 1990, Hakanen 2004 Professori Marja-Liisa Manka - Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta?
Stressin kehittyminen VAIKUTTAVUUS Positiivinen stressi Hienoa työskennellä Tilapäinen väsymys Vaatimukset kasvavat Unihäiriöt Olen kestävyyteni rajoilla Krooninen väsymys Ylikuormitusraja Mikään ei riitä Kukaan ei välitä Hälyttävät esioireet : Fysiologiset Alentunut itsetunto Kyynisyys En kelpaa Uupuminen Olen lopussa Energian rapautuminen Työkyvyttömyys AIKA Professori Marja-Liisa Manka
Psykologinen pääoma on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. Itseluottamus Optimismi Toiveikkuus Sitkeys vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky 2007 40 % 10 % 50 % Perimä ja kasvatus Olosuhteet Vaikute avissa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 39
Mistä se syntyy? Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008 Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta = hallinnan tunne Toiveikkuus: on halua kulkea tavoitteita kohti ( tahtovoima ) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen ( keinovoima ) Realistinen optimismi: ihminen näkee asioiden myönteiset puolet Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Kaisa 95-v.. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 40
Toiveikkuus on reitin löytämistä Toiveikkuus on sitä, että löytää reittejä haluttuun lopputulokseen ja myös osaa motivoida itsensä käyttämään noita reittejä. (Snyder, 2002) Niles, 2012 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 41
Myönteiset vahvistukset http://www.youtube.com/watch?v=qr3rk0kzfkg etsi vahvuuksiasi ja pienennä kielteisten kokemusten merkitystä oppimalla niistä ajattele sitä, mikä tuottaa iloa ja tee sitä älä arvostele suorituksiasi ja vertaile niitä muihin anna itsellesi anteeksi: olet riittävän hyvä tartu kielteiseen tunteeseen heti sen ilmaannuttua, mieti, mitkä tosiasiat tukevat tunnetta, mitä vastaväitteitä on olemassa, mitä pahimmillaan voi tapahtua ja mitä voisit tehdä, jotta näin ei kävisi entäs sisäinen höpöttäjä päässäsi: moittiiko vai kehuuko? jaa huolesi, keskustele Professori Marja-Liisa Manka
Sitkeys lannistumattomuus ja joustavuus, epäonnistumisista huolimatta jaksaa yrittää uudestaan resiliency = kimmoisuus tai sitkeys. Fysiikassa se tarkoittaa sitä, millainen kapasiteetti materiaaleilla on palautua alkuperäiseen terävyyteensä tai muotoonsa, kun ne on pakotettu mutkalle. hengissä eivät suinkaan pysy kaikista vahvimmat tai älykkäimmät lajit, vaan ne, jotka ovat sopeutuneet muutoksiin. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 43
Nähdäkseen on pysähdyttävä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 44
Palautuminen edistää hyvinvointia On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin. Negatiiviset tunteet hidastavat palautumista. Harrastukset ja oman ajan ottaminen edistävät palautumista edistävät Ikääntyessä palautuminen vaikeutuu, erityisesti naisilla. Professori Marja-Liisa Manka
USA:n merijalkaväki kokeilee meditaatiota sotilaskoulutuksessa Mielenhallintamenetelmistä toivotaan ratkaisua sotilaiden traumaperäiseen oireiluun. Tavoitteena on parempi stressinhallintakyky, punnerruksia aivoille. Pilottihankkeessa testataan keskittymisharjoitusten, joogamaisen venyttelyn ja tietoista läsnäoloa korostavan mindfulness-menetelmän hyötyä sotilaskoulutuksessa. Tällä armeija haluaa panostaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Yle 20.1.2013 Professori Marja-Liisa Manka 46
Miten synnyttää voimavaroja? Oletus: päivittäisten myönteisten tunteiden kokeminen lisää henkilökohtaisia voimavaroja Kohde: It- alan yritys Compuware Corporation Mitä tehtiin? Tutkittavat harrastivat rakastavan ystävällisyyden meditaatiota (LKM) päivittäin vähintään 5 päivänä viikossa 9 viikon ajan. He raportoivat päivittäin tunteistaan ja edellispäivän meditaatiostaan. Lisäksi he kirjasivat nettiin myös myönteisiä tunteita kuten huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus, kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys. Miten arvioitiin menestystä? Koeryhmä ja kontrolliryhmä, joiden tiedollisia, sosiaalisia, psykologisia ja fysiologisia voimavaroja seurattiin ennen ja jälkeen harjoitusten. Professori Marja-Liisa Manka
Tulokset- elämäntyytyväisyys kasvoi Päivittäin seurattiin positiivisia emootioita: huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus, kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys + Muutos myönteisissä emootioissa Muutos resursseissa Muutos elämäntyytyväisyydessä -mindfulness + -tavoitteiden asettamisen kyky + -tulevaisuudesta nauttiminen + -elämänhallinta + -itseluottamus + -elämän tarkoituksellisuus + -saatu sosiaalinen tuki + -sairauden oireet - -tavoitteellisuus -menneisyyteen myönteisesti suhtautuminen -nykyhetkeen myönteisesti suhtautuminen -myönteinen ajattelutapa -kasvuhalu -itsenäisyys Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 48
Luonto rauhoittaa luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnonympäristö vaikuttaa nuoriin. 4-7 min. syke hidastuu ja lihasjännitys laukeavat 20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät 40 min. tarkkaavaisuus kasvaa 2,5 tuntia immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 49
Työnilonjulistus 2013 Kenenkään etu ei ole, että vajoamme toivottomuuteen ja valittamisen kierteeseen. Myönteiset tunteet auttavat näkemään kokonaisuuksia. Ilo tarttuu asiakkaisiinkin jopa puhelimitse. Aloittakaamme siis työhyvinvointitalkoot näkökulman vaihdoksesta. Ensiavuksi sallittakoon valittajien kuoron perustaminen, jonka avulla etsimme esille työhyvinvoinnin esteet ja ryhdymme sen jälkeen tositoimiin. Toimivat työnteon tavat muodostavat työrauhan perustan. Nähkäämme jokaisessa jotakin hyvää. Kysytään toiselta, miten hän haluaa itseään kohdeltavan. Tarvitsemme harvennushakkuuta omassa päässämme kirkastaaksemme ajatuksiamme ja ollaksemme läsnä. Umpikujakin saattaa olla hyvä matkaan lähettäjä. Tavallinen ihminen tuo valon pimeyteen, siis jokainen meistä! Tampere 8.1.2013 www.uta.fi/jkk/synergos Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 50
Lisätietoa Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö www.uta.fi/jkk/synergos www.docendum.fi Työnilo kirja E9DKBJJ7 alennus 20 % Puh. 0203 91000 tai www.sanomapro.fi Manka M-L. & Larjovuori R-L. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen. Opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Tampereen yliopisto & TSR. Manka M-L& Bordi L. 2013. Perusasioista pieniin ihmeisiin kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen yliopisto. Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro.. Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 51