Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle



Samankaltaiset tiedostot
KIINTYMYSKESKEINEN KASVATUS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA. Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä Kehittämispäälliköt, Pesäpuu ry

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Jukka Mäkelä Miten vuorovaikutus kuntouttaa 1

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Koulu sijoitetun lapsen silmin

KUN LAPSEN SISÄLLE SATTUU IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Kun sisälle sattuu. - kiintymyssuhde oppimisen haasteena ja voimavarana. Itä-Suomen erityisopetuksen päivät Savonlinna

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Mikä mättää?! Päiväkoti ja koulu traumatisoituneen lapsen arjessa

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Psyykkinen toimintakyky

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ?

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Kasvata kannustaen. Kaisa Lumijärvi. Psykologi, psykoterapeutti, projektipäällikkö. perheaikaa.fi

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus

SUKUPOLVELTA TOISELLE

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka

T U I J A H E L L S T E N

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

Tupakkariippuvuus. Oulu Filha / Kristiina Salovaara

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Päihteet ja vanhemmuus

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

SIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS

Mikä on väkivaltaa lapsen kasvatuksessa tänä päivänä?

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:


(Työ)hyvinvoinnin perusteet

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Lapsen vai aikuisen ongelma?

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Voimavarat vähissä mikä avuksi?

Turvallisuus päihdeperheessä

TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN. NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta Heli Janhonen

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Mielekästä ikääntymistä

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Transkriptio:

Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle Christine Välivaara Kehittämispäällikkö/ psykologi PSM, YTM, LTO Lapset ja perheet KASTE- hanke Keski-Suomessa Pesäpuu ry, Lastensuojelun erityisosaamisen keskus

Kiintyminen (Jukka Mäkelä 2009) Kiinnittyminen ja kiintyminen on lapsen kehityksen kivijalka Kiintymyssuhde on tunnesäätelysuhde, luottavainen kiintymys laajentaa hallittavien tunteiden kirjoa Turvallisuuden ja jatkuvuuden kokemus Rohkeus tutkia uteliaasti maailmaa Kyky myötätuntoon

Lapsi kysyy Olenko tervetullut? Olenko huolenpidon arvoinen? Pysynkö sinun mielessäsi? Mitä minä tunnen? Kestätkö, otatko vastaan kaikkia tunteitani? Olenko kyvykäs ja kehittyvä? Kalland, M. (2005) Kuva: Merja Metsänen Christine Välivaara Pesäpuu 2010, ry Pesäpuu ry

Itseä säätelevä toinen (Jukka Mäkelä 2009) Aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa lapsen mahdollisuus kokea voimakasta hyvää oloa ja kestää pahaa oloa keskeisimmät yhteiset kokemukset muuttuvat lapsen omiksi mahdollisuuksiksi Stressin hallinnan säätelykeskukset kehittyvät nopeimmin aivan pienenä korjaaminen myöhemmin mahdollista uudet kokemukset yhteisestä säätelystä

Kiintymyssuhde Crittenden 2001 Turvallinen kiinnittyminen Vanhempi reagoi oikea aikaisesti ja tarkoituksen mukaisesti lapsen tarpeisiin Turvaton kiinnittyminen Vanhempi ei vastaa lapsen viesteihin asianmukaisesti olen hellän huolenpidon arvoinen hoitava aikuinen on turvallinen, ihmisiin voi luottaa kannattaa ilmaista omia tunteitaan ja tarpeitaan en ole välittämisen ja huolenpidon arvoinen muut ihmiset ovat välinpitämättömiä, vaarallisia ja arvaamattomia ei kannata tuoda tunteitaan ja tarpeitaan esiin Christine Välivaara Pesäpuu 2010, ry, CVPesäpuu ry

Kiinnittymisen / kiintymisen muodot (Jukka Mäkelä 2009) Luottavainen kokemus aikuisesta vastaavana, ennustettavana, joustavana paras sosiaalinen ja henkinen ennuste läpi lapsuuden Välttelevä kokemus aikuisesta etäisenä, ennustettavana, joustamattomana vaikeuksia läheisissä ihmissuhteissa ja mielialassa Ristiriitainen kokemus aikuisesta kiihkeänä, ennustamattomana, joustamattomana ahdistuneisuus ja pelokkuus

Aikuisen elämän kipupisteet kanavoituvat lapsen elämään taloudelliset ongelmat työstressi epäkypsä vanhemmuus päihteet mielenterveysongelmat väkivalta hyväksikäyttö laiminlyönti muut traumaattiset tapahtumat ja stressitekijät

Muutokset ja menetykset lapsuuden traumat TRAUMA yksittäinen tapahtuma tai toistuvat kokemukset, joissa lapsi joutuu epätavanomaisen henkisen kuormituksen ja stressin kohteeksi kokemus ylittää lapsen ymmärryksen ja käsityskyvyn, sisäisen tilan säätely pettää vaikuttaa muistiin syövyttämällä lähtemättömän muistikuvan tai vaikeuttaen muistamista Christine Välivaara Pesäpuu 2010, ry, CVPesäpuu ry

Häiriintyneet kiinnittymismallit (Jukka Mäkelä 2009) Pelottava hoito vanhemman uhkaavuus tai hylkäävyys avuntarpeen ja pelon samanaikainen aktivoituminen pelon leimaamaa käyttäytymistä läheisyys ja yhteys ahdistavia Puuttuva tai sirpaleinen hoito korostuneet tukahtuneisuuden tai ristiriitaisuuden oireet valikoimaton aikuisten läheisyyteen hakeutuminen seksualisoituminen Jatkuva keskushermostostressi

Häiriintyneen kiinnittymisen piirteitä (Jukka Mäkelä 2009) Vaikeuksia stressin hallinnassa stressivasteet pitkiä ja aivoille vauriollisia Vaikeuksia tunnetilojen säätelyssä pysyviä muutoksia mielihyvän kokemisessa Vaikeuksia vihan tunnistamisessa ja hallinnassa pelko ja hyökkäysvalmius taistele tai pakene järjestelmä yliaktiivinen Irrottautuminen kauhun keskellä dissosiaatio

Kiintymyssuhdetrauman vaikutus lapsen kehityksen osa-alueisiin 1. Sosiaalinen kehitys 2. Fyysinen kehitys 3. Emotionaalinen kehitys 4. Kognitiivinen kehitys 5. Minäkäsitys ja identiteetti

1. Sosiaalinen kehitys turvattomuus vaikeus luottaa empatian puute sosiaalinen eristäytyminen ongelmia läheisyydessä ei-ikätasoinen Becker-Weidman 2008

2. Fyysinen kehitys aistien integrointivaikeudet poikkeava kipukynnys, tunnottomuus psykosomatisointi lisääntynyt sairastelu Becker-Weidman 2008

3. Emotionaalinen kehitys vaikeus säädellä impulsseja, yllykkeitä itsetuhoisuus, liiallinen riskinotto aggressio uhmakkuus, vaikeuksia sopeutua sääntöihin patologista käyttäytymistä itsensä rauhoittamiseksi (dissosiaatio) syömishäiriöt aineiden väärinkäyttö, riippuvuudet liiallinen mukautuminen nukkumisvaikeudet trauman uudelleen toistaminen käyttäytymisessä tai leikissä Becker-Weidman 2008

4. Kognitiivinen kehitys oppimisvaikeudet vaikeuksia huomion suuntaamisessa, oman toiminnan säätelyssä, uuden tiedon prosessoinnissa, loppuun saattamisessa vaikeuksia pysyvyyden käsittämisessä valehtelu kielelliset vaikeudet Becker-Weidman 2008

5. Minäkäsitys ja identiteetti pirstaleinen omaelämänkerrallinen tarina heikosti kehittynyt erillisyyden tunne vääristynyt kehon kuva arvottomuuden tunne häpeä Becker-Weidman 2008

Auttamisen periaatteita Hughes 2006 Lisätään: turvallisuutta ja jatkuvuutta struktuuria ja jäsennystä onnistumisen kokemuksia valvontaa ja läsnäoloa Vähennetään: lapsen häpeän tunnetta Christine Välivaara Pesäpuu 2010, ry Pesäpuu ry

Hoitava asennoituminen traumatisoitunutta lasta kohdattaessa ( Hughes 2006, Becker-Weidman 2008) P layful- leikkisä L oving rakastava A ccepting- hyväksyvä C urious - utelias E mphatic - empaattinen Christine Välivaara Pesäpuu 2010, ry Pesäpuu ry

Tunteiden kehitys (Jukka Mäkelä 2009) Toisen kautta vahvistuva oma tunne rakentaa minuuden kokemusta asteittain kypsyvät aivojen keskukset lisäävät tunteiden mahdollisuuksia Se, mikä on vahvaa, vahvistuu ihminen ennakoi tutunoloisia kokemuksia Kokemuksellinen oppiminen vahvistaa tuttuja uomia tunnemuistaminen ei tunnu muistamiselta vaan todellisuudelta

Myötätunnon kehitys (Jukka Mäkelä 2009) Myötätunto ei ole synnynnäinen ominaisuus vaan mahdollisuus edellyttää kokemuksellista oppimista synnynnäiset erot haastavat yksilölliseen hoitamiseen toisen ihmisen tunteen havaitseminen oikein omat tunteet tulleet ymmärretyksi oikein tunteiden vahvistaminen merkityksellisiksi omat tunteet on peilattu oikeaan toimintaa Aikuisen myötätunto kolmatta kohtaan

Lasten kanssa työskentelyn ydin ( Hughes 2006, Becker-Weidman 2008) virittäydy lapsen tunteiden kanssa samalle aaltopituudelle vältä valtataistelua (kytke irti ärsytyspiuhat) keskity tähän hetkeen hyödynnä toimintaa ja kokemuksellisuutta säätele yhdessä lapsen tunteita reflektoi, puhu lapselle ääneen, mitä parhaillaan tapahtuu

Terapeuttinen vuorovaikutus (sovellus Becker-Weidmanilta 2008) Uusi merkitys Tunnista käyttäytyminen Kommunikoi Normalisoi Leikkisä Utelias Hyväksyvä Empaattinen Käyttäen hyväksyntää ja uteliaisuutta Löydä merkitys Käyttäen empatiaa

Työntekijä lapsen kuulijana Lait, sovitut toimintatavat, resurssit Työntekijän tiedot ja taidot Arvot, asenteet, ihmiskäsitykset, roolit Tunteet Kokemukset ja muistot, oma minä Oma varhainen kiintymyssuhde vaikuttaa omaan kasvattajuuteen.

Elämäntarina (Jukka Mäkelä 2009) Eheä kertomus itsestä on mielen terveyttä syntyy kokemusten yhdistyessä ymmärrettäväksi verkostoksi kiintymystutkimukset vahvistavat tämän siirtyvän sukupolvissa eteenpäin luottavainen kiintymysmalli

Kaltoinkohtelun vaikutuksia lapsen minäkäsitykseen Olen turvaton - pelko, epäluottamus Olen paha - häpeä Olen huono - syyllisyys Olen avuton - kohtalousko Kuva: Merja Metsänen