RISKIARVIOON POHJAUTUVA



Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

VÄKIVALTAISEN JA PSYYKKISEN OIREILUN ARVIOIMINEN JA KOHTAAMINEN. Monica Gammelgård, FT Psykologi, Psykoterapeutti Vanhan Vaasan sairaala

NUORTEN VÄKIVALTAISEN KÄYTTÄYTYMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN PERUSKOULUSSA Taru Vihersaari & Veera Nieminen, Juvanpuiston koulu

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Lapsen vai aikuisen ongelma?

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

MAD, BAD AND SAD. VAIKEAHOITOISET JA VÄKIVALTAISET TYTÖT

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Turvassa kyläss. Willa Elsa Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Anna Erkko Projektisuunnittelija

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

Traumat ja traumatisoituminen

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Mielenterveys voimavarana

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

Arviointi ja palaute käytännössä

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

SAVRY. Strukturoitu nuoruusikäisten väkivaltariskin arviointimenetelmä. Randy Borum Patrick Bartel Adelle Forth. käännös Riittakerttu Kaltiala-Heino

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SELKEYTTÄMINEN. Yksin tulleiden sosiaalinen tuki vastaanottovaiheessa. TRUST-konsepti 2/2018

TRUST-hankkeen havaintoja yksin tulleiden nuorten kokemuksista ja muistoista TRUST-koulutukset Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Turvallisempi huominen

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Asumissosiaalisen työn teemapäivä

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Miten yrittäjä jaksaa?

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho

Pirkanmaan LAPE Pippuri KOHTAAMISPAIKKATOIMINNAN KEHITTÄMINEN ERI ASIAKASRYHMIEN TARPEET HUOMIOIDEN OHJELMA:

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Lapsi, sinä olet tähti!

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Transkriptio:

VIHA- JA VÄKIVALTAONGELMAISEN NUOREN HOITO RISKIARVIOON POHJAUTUVA HOITOSUUNNITELMA TAMPERE, 2014 Monica Gammelgård Psykologi Vanhan Vaasan sairaala

RISKIARVIOINTIPROSESSI Tiedonkeruu: Yksilö Vanhemmat Jäsennys Riskimuuttujien esiintyminen ja merkitys Riskien määrittely Ilmenemismuodot ja frekvenssi Intervention suunnittelu Skenaariot Yhteistyötahot Suojaavat muuttujat Yksilölliset varomerkit Suunnitelmat riskien alentamiseksi Viralliset lähteet Kriittiset muuttujat Avain muuttujat Ajankohtaiset uhat Kokonaisarvion kommunikointi Vahvuuksien hyödyntäminen Seuraava arvio START AV; Viljoen; Nicholls; Cruise;Desmarais & Webster, 2014

1. RISKIARVION TIEDONKERUU Yksilö Ystävät Vanhemmat Koulu Hoitotiimi Muut: testaukset rekisterit Lähdekritiikki ja strukturoitu tiedonkeruu Webster, Martin, Brink, Nicholls & Middletonia (2004) mukaillen, Käännös Gammelgård 2011

2. TAUSTATIETOJEN JÄSENTÄMINEN Havainnot kehityshistoriasta ilmenevistä yksilön haavoittuvuutta lisäävistä tapahtumista tai käyttäytymisen malleista jotka tutkitusti ovat yhteydessä johonkin spesifiin ongelmalliseen käyttäytymiseen Havainnot ympäristömuuttujista jotka lisäävät epäsuotuisten taustamuuttujien vaikutusta Havainnot yksilön tavasta mieltää ympäristöään, kokea sen vaikutusta, ratkaista ongelmia, pidättäytyä toiminnasta ja sitoutua tehtyihin suunnitelmiin Havainnot vahvuuksista ja riskikäyttäytymiseltä suojaavista tekijöistä

STRUKTUROITU ALAIKÄISEN VÄKIVALTA RISKI ARVIO; SAVRY HISTORIA KONTEKSTI YKSILÖ SUOJAAVAT Aikaisempi väkivalta Aikaisempi- ei väkivaltainen rikos Varhain alkanut väkivalta Aikaisempi valvonnan epäonnistuminen Itsetuhoisuus Altistuminen väkivallalle kotona Lapsuudenaikainen kaltoinkohtelu Vanhemman rikostausta Varhainen hoivasuhteen katkeaminen Epäsosiaalinen toveripiiri Toverien hyljeksimä Stressi ja heikot selviytyminkeinot Vanhemmuuden puuttuminen Sosiaalisen tuen puute Vieraannuttava elinympäristö Negatiiviset asenteet Riskinotto/ impulsiivisuus Päihdeongelmat Vaikeus hallita vihan tunteita Kyvyttömyys tunta empatiaa /katumusta Tarkkaavaisuus/ hyperaktiivisuus Huono hoitomyöntyvyys Vähäinen mielenkiinto/sitoutu minen kouluun Pro-sosiaalinen käyttäytyminen Vahva sosiaalinen tuki Voimakkaat kiintymyssuhteet Positiiviset asenteet interventioita ja auktoriteetteja kohtaan Voimakas sitoutuminen kouluun Joustavat persoonallisuuden piirteet Heikko koulumenestys Borum, Bartel & Forth, 2002 & 2006 Käännös: Kaltiala-Heino 2005

VAHVUUKSIEN JA PUUTTEIDEN TARKASTELU: Avain Muuttuja Voimavarat Puutteet 2 1 0 START Muuttujat 0 1 2 1. Sosiaaliset taidot 2. Ihmissuhteet (TS:K/E)* 3. Ammatillinen arvio 4. Vapaa-ajan vietto 5. Itsestään huolehtiminen 6. Psyykkinen tila 7. Tunne-elämä 8. Päihteidenkäyttö 9. Impulssikontrolli 10. Ulkoiset ärsykkeet 11. Sosiaalinen tuki (PYT:K/E) 12. Materiaaliset resurssit 13. Asenteet 14. Lääkityksen noudattaminen (Ei lääkitystä ) 15. Sääntöjen noudattaminen 16. Käyttäytyminen 17. Sairaudentuntoisuus 18. Tulevaisuuden suunnitelmat 19. Selviytymisstrategiat 20. Hoidettavuus 21. 22. Tapauskohtainen muuttuja: Tapauskohtainen muuttuja: Kriittinen Muuttuja START Lyhyen Aikavälin Riskin ja Hoidettavuuden arvio, Webster, Martin, Brink, Nicholls, Desmarais & Weizmann-Henelius 2014 (Psykologiankustannus)

3. RISKIEN MÄÄRITTELY ENNUSMERKIT Varhaiset Varomerkit Tiedot aikaisemmista ja tämänhetkisestä oireilusta Riskikäyttäytymisen vakavuusaste Frekvenssi Trendi Reaktiivisuus vs. Proaktiivisuus UHKAT -> ERITYISET RISKITEKIJÄT Ht Todelliset, akuutit uhat M K Kk Väkivalta Ei Itsensä vahingoitta minen Ei Itsemurha Ei Kyllä Kyllä Kyllä Luvaton poistuminen Päihteidenkäyttö Itsensä laiminlyöminen Uhriksi joutuminen Tapauskohtainen:

RISKIEN KOMMUNIKOINTI Onko ajankohtaisesti Uhkaava tilanne jossa on Havaittavissa selkeästi Kohdennettua Akuuttia ja Todellista vaaraa -> turvallisuussuunnitelma Kuinka todennäköistä on että NN tekisi Mitä tarkemmin ottaen Kenelle Missä olosuhteissa Tai millä ajanjaksolla Ja mitkä olisivat teon motiivit

4. TIEDON SIIRTÄMINEN HOITOON Kriittiset muuttujat Kuinka paljon resursseja tulee ajankohtaisesti suunnata riskin vähentämiseksi? Skenaario: lyhyt kertomus siitä, mitä voisi tapahtua jos kehitys suunta jatkuu samanlaisena Mikä voisi muuttaa tilanteen positiiviseksi? Mikä olisi pahin kehityssuunta?

TIEDON MUOTOILU SUUNNITELMAKSI. Riskitason ja hoidollisen intervention intensiteetin yhteen sovittaminen Risk, Needs & Responsivity Vahvuuksien hyödyntäminen ja terveen kehityskulun tukeminen Mikä on oma hoitotarjonta löytyykö joka tarpeeseen riittävästi osaamista? Pitäisikö jäsentää/ saada jostain lisätietoa tai miettiä yhteistyötahoja? Seuraavan arvion suunnittelu Aika Muuttuvat olosuhteet

ESIMERKIKSI Jos kohta UHKAT toteutuu: Turvallisuuteen fokusoiminen; Uhrin turvallisuus Mahdollisuuksien rajaaminen Mahdollisuudet vastata tarpeisiin (omien rajojen tieostaminen) Mahdolliset pakkotoimet

ESIMERKIKSI Jos ongelmat ilmenevät konteksti/perhe tasolla: kohdat sosiaalinen tuki, ihmissuhteet (=vanhemmuus/ ystävät/ tukitoimet) tai kohta ulkopuoliset tekijät korostuu Ohjaa Selkeitä toimintamalleja Omaisten tukeminen Pro-sosiaaliseen toimintaan liittäminen Toivotun käyttäytymisen positiivinen vahvistaminen

ESIMERKIKSI Työskentelyn alkuvaiheessa Motivoiva haastattelu Avoimuus: informaation ja muuttujien tarkastelua yhdessä Vastaanottavuuden arvioiminen Kyky Halu Validaatio

ESIMERKIKSI Taitojen lisääminen Kartoitetaan taitopuutteet (matalat vahvuusarviot) Laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ja ketjuanalyysit (A-B-C) Ongelmanratkaisu-taidot Ajatusvääristymät

Kiitos tarkkaavaisuudestanne! Viitteet ja lisätiedot, Monica.Gammelgard@vvs.fi