10.6.2015 LIITE 16 MUOTOILUAKATEMIA 1-20, VÄINÖLÄNNIEMI EHDOTUSVAIHEESTA SAADUT Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 18.3.2015 asemakaavan muutosehdotuksen ja ehdotukseen liittyvän sitovan tonttijaon MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville asetettavaksi vähintään 30 päivän ajaksi. Aineisto oli julkisesti nähtävänä 23.3. 22.4.2015. Aineisto toimitettiin tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristö- ja rakennuslautakunnalle sekä Pohjois-Savon aluepelastuslautakunnalle. Lisäksi aineisto lähetettiin tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä naapurikiinteistöille. Lausunnon ehdotusaineistosta antoivat Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Pohjois-Savon pelastuslaitos sekä ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue. Muistutuksen jätti As Oy Antinkartano. Ehdotusaineistoon sisältynyt kaavakartta, jota lausunnot ja muistutus koskevat SISÄLLYSLUETTELO: Pohjois-Savon Ely-keskuksen lausunto 2 Pohjois-Savon pelastuslaitoksen lausunto 2 Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausunto 2 As Oy Antinkartanon muistutus 3 1
Pohjois-Savon Ely-keskuksen lausunto 20.4.2015 Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Kuopion kaupungin 1.kaupunginosan (Väinölänniemi) korttelin 20 tontti 1 Asemakaavaehdotukseen (päiväys 5.3.2015) on otettu pohjaksi vaihtoehto 3.1. Siinä Kirkkokadun puoleista rakennusmassaa on madallettu aiemmin esillä olleista vaihtoehdoista yhdellä kerroksella eli on nyt viisi kerrosta (4+1). Tämä on parannus aiempiin vaihtoehtoihin. Samoin se, että Piispankadun puoleiset rakennusten päädyt ovat samassa linjassa Kuopionlahden kadun alapuolella olevan kerrostalon kanssa, jolloin Piispantalo tulee paremmin esille Piispanpuistoon päin. Piispantalo tulee suojeltua sr-15 kaavamerkinnällä. Ely-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Pohjois-Savon pelastuslaitos 15.4.2015 Tässä vaiheessa ei huomautettavaa asemakaava muutoksesta. Palotekniset asiat katsotaan rakennuslupavaiheessa, kuten pelastautuminen huoneistoista, nostolava-auton paikat, parveke luukutus, autohallin koko tuleeko paloilmoitin ja savunpoisto jne. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausunto 17.4.2015 Kuopion kulttuurihistoriallinen museo on antanut kaavasta aiemman lausunnon luonnosvaiheessa 1.10.2014. Kortteli sijaitsee kahden valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön välissä. Länsipuolella on Kuopion museokortteli, joka sisältyy kohteeseen Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukortteiit. Itäpuolella on puolestaan kulttuuriympäristö Kuopion Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu. Korttelissa Piispanpuiston laidalla sijaitsee vuonna 1856 valmistunut ns. Piispantalo. Muutoin korttelissa on pääosin vuosina 1963-1975 rakennettuja oppilaitosrakennuksia. Alueen kulttuuriympäristön kannalta erinomainen ratkaisu olisi nykyisen rakennuskannan säilyttäminen. Kaavaehdotuksessa on nyt esitetty oppilaitosrakennusten korvaamista viisikerroksisella (ylin kerros sisäänvedettynä) uudisrakentamisella. Piispantalo on osoitettu kaavaehdotuksessa asianmukaisella sr-15 kaavamääräyksellä. Esitettyjen uudisrakennusten sijoittuminen Piispankadun puolella on onnistunut. Etäisyyttä Piispantaloon on riittävästi, minkä lisäksi uudisrakennusten päätyjen sisentäminen katulinjasta tuo vanhan puutalon hyvin esiin. Korttelin länsisivun istuvuus viereisiin mataliin puutalokortteleihin on selkeästi ongelmallisempi. Viisikerroksiset rakennusmassat katulinjaan kiinnirakennettuina muodostaisivat selkeän kaupunkikuvallisen ristiriidan suhteessa matalaan puutalokaupunkiin. 2
Museo esittää, että ristiriitaa pienennetään joko yhden kerroksen madaltamisella Kuninkaankadun puolelta tai rakennusmassojen ainakin osittaisella sisentämisellä katulinjasta. Sisennetyissä kohdissa katulinja on kuitenkin syytä rajata aidalla, minkä lisäksi Kuninkaankadun varressa on syytä olla (nykyiseen tapaan) myös puurivistöä. Kuninkaankadun puolella ongelmana on myös, että mm. rakennushistoriaselvityksen suosittelema ("visuaalinen yhteys Piispantalon ja korttelimuseon välillä tulee säilyttää") rakentamaton alue Kuninkaankadun varrella on huomattavasti nykyistä lyhyempi. Rakentamattoman alueen on aiheellista olla selkeästi ehdotettua pidempi. Asemakaavoituksen vastine Kaupungin elinvoimaisuuden kannalta tavoitteena on keskustan yhdyskuntarakenteen taloudellinen ja kestävän kehityksen mukainen tiivistäminen ja korttelirakenteen tehostaminen. Kaavan mukainen uudisrakentaminen sopeutuu mittakaavallisesti ja korkeudeltaan ympäröivään ydinkeskustan rakennuskanttaan. Viereisissä kortteleissa on jopa korkeampaakin rakentamista. Vastaavasti Kuninkaankadun puoleisen rakentamattoman osan pidentäminen johtaa umpikorttelimaisuuden häviämiseen ja yhdyskuntarakenteen kannalta tehottomampaan ratkaisuun. Kuninkaankadun puoleisen massan madaltamista ei pidetä näin ollen perusteltuna eikä myöskään rakennusten sisentämistä katulinjasta. Kaavassa on esitetty Kuninkaankadun puolen rakentamattomalle alueelle muuri ja puurivi nykyiseen tapaan. As Oy Antinkartanon muistutus 17.4.2015 As Oy Antinkartano on antanut lausuntonsa kaavaluonnoksesta 2.10.2O14. Laaditussa kaavaehdotuksessa ei ole otettu sanottavasti huomioon yhtiön tai muidenkaan asiasta lausuneiden kannanottoja ja näkemyksiä. Kaupungin vastineessa korostuu yleiskaavan vanhentuneisuus, rakennusten jääminen käyttämättömiksi ja keskustan osayleiskaavan tarkistustavoitteet. Mikään näistä perusteista ei kuitenkaan muuta voimassaolevan yleiskaavan oikeus- ja ohjausvaikutuksia, joita kaavaehdotuksessa ei ole otettu huomioon. Kaupunki on lain mukaan velvollinen kuulemaan asianosaisia, mutta kuunteleminen ja esitettyjen muutosten huomioon ottaminen on pelkästään hyvän tahdon varassa ja jäänyt tässäkin tapauksessa täysin toisarvoiseksi hankkeen tilaajan tavoitteisiin verrattuna. Kaavoitusmuodit Lähiympäristön "tuulimyllykaavoitusta" arvostellaan nyt tuuliolosuhteistaan, mutta valoisuuden ja näköalojen arvoa ei enää osata tunnustaa. Nykyinen "umpikorttelikaavoitus" puolestaan luo tuulitunneleiden sijaan pimeyskuiluja, joita on jo syntynyt sataman umpikortteleiden välisille kaduille ja nyt siis myös Kirkkokadulle. Suunnittelijakunta on yhtä "muotitietoista" kuin parhaat Pariisin muotitalot sesongeittain vaihtuvine erikoisuuksineen. 3
Rakennusmassan sisäänveto viidennessä kerroksessa ei auta asiaa Kirkkokadun valoisuuden suhteen, poikkileikkauskuvassa yläkerran parvekkeen katos aiheuttaa täyttä kerrosta vastaavan varjostusvaikutuksen. Kaavaselostuksen varjostuskuvista suunnittelijat eivät ole osanneet vetää minkäänlaista vuodenaikojen kiertoon liittyvää johtopäätöstä. Kun kuvat ovat kevät- ja syyspäiväntasausten ajoilta, on ilmiselvää, että Antinkartanon alakerroksiin ei aurinko paista lainkaan talvikuukausina eli suurimman osan vuodesta. Tätä vaikutusta suunnittelijat pitävät keskusta-alueella täysin tavanomaisena eli nyt vallitsevan muodin mukaisena(?). Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausunnossa mainitaan, että rakennusten sisäänveto kadun reunasta istutus- tai puurivistöllä on ympäröivissä kortteleissa yleistä. Esimerkiksi Kuopionlahdenkadun koko eteläreuna on tällä tavalla toteutettu ja se auttaa leventämään em. pimeyskuilua kadu n pohjoispuolella. Esitämme vastaavan istutuskaistan lisäämistä Kirkkokadun varteen, vastaavalla tavalla kuin Antinkartanon osalta on jo toteutettu. Käyttötarkoitus Korttelin käyttötarkoitukseen on lisätty Y-tunnus ja perusteluna mainitaan, että ei ole haluttu sulkea pois mahdollisuutta opetuskäytön jatkumisesta ja mahdollisista palveluasunnoista rakennuksissa. Perustelu tuntuu täysin keinotekoiselta ja viittaa ilmeisesti jo siihen, että kaupunkikin ymmärtää asemakaavan laillisuuden tulevan punnittavaksi yleiskaavan Y käyttötarkoitusta vastaan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Sellaisia toimintoja, joita ei tarvitsisi sulkea pois asuntojen käytöstä löytyy kymmenittäin ja niitä kuvaavia kirjaimia voisi lisätä kaavan käyttötarkoitukseen loputtomasti. Kaavan tehtävänä on kuitenkin osoittaa alue johonkin määrättyyn käyttöön, eikä mihin tahansa mieleen tulevaan tai muodin mukaiseen tarpeeseen. Kaavaprosessi Kuopion kaupunginhallitus on pannut vireille Muotoiluakatemian korttelin asemakaavan muuttamisen hyväksyessään vuoden 2014 kaavoitusosaston työohjelman ja kaavoituskatsauksen. Tällöin oikeusvaikutteisen Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan ohjausvaikutus on MRL 42$:n 3 mom:n mukaisesti astunut voimaan asemakaavan alueella. MRL 42 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaava n toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. 4
Yleiskaavassa asemakaava-alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Ympäristöministeriön ohjeessa yleiskaavamerkinnöistä tätä alevarausta kuvataan seuraavasti: Merkinnällä osoitetaan etupäässä julkisten palvelujen tarvitsemat alueet. Rajanveto julkisen ja yksityisen palvelun välillä ei kuitenkaan riipu ensisijaisesti siitä, kuka palvelun tuottaa, vaan siitä onko palvelu Iuonteeltaan julkista. Yleiskaavan yleispiirteisyyden vuoksi alueelle voi sijoittua myös yksityisen palvelun tiloja. MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Lain sanamuoto on velvoittava. Kun asemakaavaa nyt muutetaan, tulisi yleiskaavan ohjauksen mukaisesti alueen käyttötarkoitukseksi merkitä PY tai sitä vastaava asemakaavallinen käyttötarkoitusmerkintä. Tästä poikkeava asemakaava on yleiskaavan vastainen ja voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen kun yleiskaavaa on ensin muutettu. Kaavaselostuksen mukaan keskustan osayleiskaavan uusiminen on käynnissä. Muotoiluakatemian korttelin käyttötarkoitus tuleekin tutkia osayleiskaavan uudistamisen yhteydessä ja jatkaa asemakaavan laatimista vasta sen jälkeen uuden yleiskaavan saatua lainvoiman ja sen ohjauksen mukaisesti. Tässä esitetyssä muodossaan kaavaehdotus on lainvastaisesti laadittu ja se tulee hylätä asianjatkokäsittelyssä. Asemakaavoituksen vastine Rakentaminen vaikuttaa luonnollisesti naapurirakennusten asunnosta avautuviin näkymiin sekä valoisuuteen. Muutokset valoisuuden osalta eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, että ne aiheuttaisivat MRL:n 54 :n tarkoittamaa naapureiden tai muiden kaupunkilaisten elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavan lähtökohtana on korttelirakenteen eheyttäminen umpikorttelina, jossa rakennukset rakennetaan kiinni katualueen rajaan. Tämä tavoite on myös kaupunginhallituksen 12.11.2007 ohjeellisena noudatettavaksi hyväksytyn Kuopion Arkkitehtipoliittisen ohjelman mukaista. Nykyiset opetustoimintaa palvelevat rakennukset on rakennettu kiinni rajaan. Kaava-alueen läheisyydessä ei ole kadun varrella yhteneväistä puurivillä varustettu istutuskaistaa, joten ei myöskään ole perusteltua esittää sitä Kirkkokadun puoleiselle tontin osalle. Asemakaavaehdotus on laadittu MRL mukaisesti ja lakiin perustuvat kuulemiset on suoritettu lain säännösten mukaisesti. Kuuleminen ei edellytä kaupungin tekevän päätöstään asukkaiden esittämällä tavalla. Kuopion kaupungin strategia 2020 (Kuopion väestö, elinkeinot ja asuminen 2014-2018 raportti) tavoitteiden mukaisesti kaupunkikeskustan kehittämistä tulee tukea lisäämällä asuntotuotantoa ydinkeskustan palvelujen ja toimintojen äärellä. Asuntojen määrän lisäämisen ohella vahvistetaan samalla keskustaalueen palvelujen säilymistä ja sitä kautta keskusta-alueen vetovoimaisuutta ja elävyyttä. 5
Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää uusien asuinkerrostalojen rakentamista, jolloin voidaan katsoa sen palvelevan yhteiskunnallisia tavoitteita. MRL 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Kaava-alueella on voimassa keskeisen kaupunkialueen yleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.12.2000 ja se tuli voimaan oikeusvaikutteisena kaupunginhallituksen päätöksellä 13.8.2001. Koska nykyinen yleiskaava on tavoitteiden osalta vanhentunut, sen uusiminen keskustan osalta on käynnissä. Yleiskaavan laadinnan aikoihin lähtökohtana oli Muotoiluakatemian toiminnan jatkuminen Piispanpuiston länsilaidalla. Kartoitettaessa oppilaitoksen tulevia kehittämistarpeita, päädyttiin 2013 vaihtoehtoon, joka perustui Muotoiluakatemian siirtymiseen pois nykyiseltä paikaltaan. Tässä yhteydessä käynnistettiin nyt käsillä oleva asemakaavatyö. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on vuoden 2001 yleiskaava vanhentunut eikä se näin ollen ohjaa käyttötarkoituksen osalta asemakaavoitusta. Asemakaavan tavoitteiden vaikutuksia yleiskaavaan on tutkittu ja todettu, etteivät tavoitteet vaikeuta yleiskaavan toteutumista. Keskusta alueella on useita hyödynnettäviä PYaluevarauksia. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ja opetustilojen jäätyä tyhjilleen on asemakaavan muuttaminen katsottu ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. Vanhentuneen yleiskaavan uusimista on Kuopion kaavoituksessa tehty viime vuosien aikana kortteli- ja tonttikohtaisten, ns. postimerkkikaavojen laadinnan yhteydessä, jolloin laaditaan tarvittavat taustaselvitykset. Valmisteilla oleva keskustan osayleiskaavaluonnos tarkentaa ja korvaa valmistuttuaan vuoden 2001 yleiskaavan. Yleiskaavaluonnoksessa Muotoiluakatemian korttelin tuleva käyttö on mahdollista sekä asumiseen että palveluihin. Asemakaavan muutosehdotus on laadittu siten, että kaava sallii nykyisen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle sijoitettavan asuin-, liike ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueen (ALY). Joustavan kaavamerkinnän käyttö on ollut viime vuosina käytäntönä Kuopiossa asemakaavoituksessa, koska siten mahdollistetaan rakennuksen käyttäminen useampaan tarkoitukseen ilman kaavamuutosta tai poikkeamista. Merkinnän ei katsota olevan ristiriidassa nykyisenkään yleiskaavamerkinnän julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) kanssa eikä varsinkaan tulevan osayleiskaavan, joten näin ollen ei ole tarkoituksen mukaista keskeyttää kaavan etenemistä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusprosessi sisältää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, joita tässäkin kaavatyössä on noudatettu. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kautta saadaan niin kaavoittajan kuin päättäjien tietoon erilaisten intressi- ja muiden ryhmien kannat kyseiseen asiaan. Osallistuminen ja vuorovaikutus eivät kuitenkaan tarkoita suoraviivaisesti sitä, että kaavaratkaisu tehdään pelkästään saatujen mielipiteiden tai lausuntojen pohjalta. Asemakaavan laatiminen on kunnalliseen itsehallintoon kuuluvaa, maankäytölliseen kaavoitus- ja suunnittelumonopoliin liittyvää kokonaisharkintaa, joka sisältää aina erilaisten lähtökohtien, näkökulmien ja intressien keskinäistä punnintaa. Kaavatyössä joudutaan tarkastelemaan asetettuja tavoitteita, vaihtoehtojen vaikutuksia sekä erilaisia asiaan liittyviä kannanottoja ja muita seikkoja, ja kytkemään niitä käytännön toteutukseen ja myös kaupungin tavoitteisiin. Tällöin joudutaan tekemään ratkaisuja ja kompromisseja, jotka eivät luonnollisestikaan täytä kaikkien osapuolien vaatimuksia. 6
Kaavaratkaisu on yleiskaavallisten tavoitteiden mukainen. Se perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavalla ei aiheuteta sellaista MRL 54 :n tarkoittamaa elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä, joka ei olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Sillä ei myöskään aseteta maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voitaisiin välttää. 7