elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä khti hyvää aikuisuutta. Paljn kulusta pissaleva lapsi tarvitsee usein kk kuluyhteisön tukea. Hänelle tulee antaa aikaa ja tilaa tulla uudelleen yhteisön jäseneksi, mahdllisuus tulla kuulluksi ja tuntea, että hänestä välitetään. Runsaat pissalt haittaavat kulutyötä syystä riippumatta. Tällaisessa tilanteessa pääsääntö n, että pettaja/lukanhjaaja kutsuu lapsen ja hultajan keskustelemaan kulunkäynnin järjestelyistä. Lisäksi paikalle pyydetään tarpeen mukaan kulun mniammatillisen työn edustajia. 1. SAIRAUSPOISSAOLO Osa varhaista tukea n sairauslmien puheeksi ttaminen ppilaan ja hultajan kanssa. Kun ppilaalla n lukuvuden aikana viisi pissalkertaa tai sairauslmia yli 10 päivää, pettajan tulee ttaa asia puheeksi. Hultaja (tai muu lapsen hidsta ja kasvatuksesta vastaava tah): ilmittaa pettajalle tai lukanhjaajalle lapsensa sairauspissalsta viivytyksettä Wilman kautta tai muulla pettajan kanssa svitulla tavalla Opettaja / lukanhjaaja: sairauspissalsta tiedn saatuaan merkitsee pissaln Wilmaan ja tiedttaa ppilasta pettavalle pettajalle tai lukanhjaajalle pissalsta merkitsee Wilmaan lppupäivän pissaln ppilaan sairastuessa kesken kulupäivän sittaa hultajalle saman päivän aikana, js 1. 2. -lukan ppilas ei le saapunut kuluun eikä hultaja le tiedttanut sairauspissalsta. Kulu spii hultajien kanssa millä tavin nämä tavitetaan mahdllisimman hyvin. Näin n hyvä menetellä myös vanhempien ppilaiden salta. ilmittaa hultajalle, js ppilas sairastuu kesken kulupäivän ja n tarve lähteä ktiin seuraa ppilaan sairauspissalja n yhteydessä hultajaan ja tarvittaessa kuluterveydenhitajaan ppilaan llessa tistuvasti pissa sairauden vuksi infrmi ennakkn tiedssa levasta ppilaan pidemmästä sairauspissalsta ppilashulta ryhtyy timiin petuksen järjestämiseksi, kun sairauspissaln pituus vaatii sitä
Oppilas: spii ktiinlähdöstä pettajan, lukanhjaajan tai terveydenhitajan kanssa sairastuessaan kesken kulupäivän n yhteydessä hultajaansa 2. MUU LUVALLINEN POISSAOLO Helsingissä perheen lmamatkat järjestetään lähtökhtaisesti kulujen lma-aikina. Hultaja (tai muu lapsen hidsta ja kasvatuksesta vastaava tah): hakee lukanpettajalta / lukanhjaajalta lupaa yksittäisen tunnin tai päivän pissaln tai hakee rehtrilta luvan lapsensa useamman päivän kestävään pissaln (Lupahakemus peruspetuksesta pissaln) sekä valv sitä, että lapsi surittaa kulutehtävänsä myös pissaln ajalta. Opettaja/lukanhjaaja: mikäli rehtri n deleginut tehtävän pettajalle, myöntää harkinnan mukaan enintään viiden päivän pissalluvan antaa tiedn kulutehtävistä, jtka luvallisen pissaln aikana tulee surittaa Rehtri: keskusteltuaan hultajan kanssa myöntää harkinnan mukaan yli viiden päivän pissalluvan Oppilas: pyytää pettajilta hyvissä ajin tiedn kulutehtävistä, jtka hänen tulee tehdä pissalnsa aikana
3. LUVATON POISSAOLO Kulukhtaisessa ppilashultsuunnitelmassa kuvataan mitä ja miten kulussa timitaan piskeluviihtyvyyden ja turvallisuuden parantamiseksi sekä pissaljen vähentämiseksi. Kulussa n syytä edellyttää, että pissaln aikana tekemättä jääneet työt tehdään ja asiattmat myöhästelyt krvataan piskellen. Pitkään pissalleen ppilaan kanssa suunnitellaan aikataulu krvaavien suritusten tekemiseksi. Tässä yhteydessä pettaja arvii myös ppilaan tarvitseman pedaggisen tuen. Opettaja / lukanhjaaja: merkitsee pissalt Wilmaan n välittömästi yhteydessä ppilaan hultajaan (puhelimitse) selvittämättömistä pissalista; pyytää selvitystä ja spii seurannasta keskustelee lukanhjaajan kanssa, js ppilaalle alkaa kertyä useita pissalja saman ppiaineen tunnilta keskustelee ppilaan kanssa kuunnellen tämän käsitystä tilanteesta (liittyvätkö pissalt esim. ppimisvaikeuksiin, kaverisuhteisiin, elämäntilanteeseen, ristiriitihin ktna tai kulussa) tekee ppilaan kanssa suunnitelman pissaljen lpettamisesta ja kulutyöhön palaamisesta hyödyntää yleisen tuen tukitimia (Wilma) js pissalt jatkuvat em. timien jälkeen, kutsuu hultajan ja ppilaan palaveriin, jhn pyytää tarvittaessa ppilashulln palveluiden työntekijän työpariksi. Yhdessä mietitään tarvittavia tukitimia. Lapselle vi antaa mahdllisuuden kerta tiveensa siitä, ketkä kululta sallistuvat neuvtteluun. tekee yhteistyötä kulun muiden työntekijöiden kanssa, jtta ppilaan kkema turvallisuuden tunne, yhteisöön kuuluminen ja piskelumtivaati paranisivat Aineenpettaja: seuraa ppilaiden pissalja viikittain ja n yhteydessä lukanpettajaan/lukanhjaajaan Hultaja (tai muu lapsen hidsta ja kasvatuksesta vastaava tah): keskustelee lapsensa kanssa pissaln syistä hulehtii malla timinnallaan, että luvattmat pissalt lppuvat kirjaa pissalt luvattmiksi kulun antamassa määräajassa n yhteydessä pettajaan / lukanhjaajaan n tarvittaessa yhteydessä ppilashulln palveluiden työntekijään (kuraattri, psyklgi, terveydenhitaja)
Oppilas: keskustelee pettajan / lukanhjaajan kanssa ja kert man käsityksensä pissalstaan sekä kert näkemyksensä kuka visi auttaa häntä pissaljen vähentämisessä. tekee pettajan kanssa suunnitelman tukemaan säännöllistä kulunkäyntiä Kulun mnialainen timinta: pissaljen jatkuessa pettaja / lukanhjaaja keskustelee asiasta ppilashulln palveluiden henkilöstön kanssa asiaa vidaan käsitellä pedaggiselta kannalta peruspetuslain mukaisessa mniammatillisessa kkuksessa (yleinen, tehstettu ja erityinen tuki) mahdllinen yksilökhtaisen ppilashulln tarve arviidaan ja tukea tteutetaan arvin mukaisesti tarvittaessa knsultidaan lastensujelua (lastensujelun päivystyspuhelin) ennen lastensujeluilmituksen tekemistä kulun n ltava yhteydessä lapsen hultajiin. Vaikka hultaja vastustaisi ilmituksen tekemistä, n hultajia silti hyvän timintakulttuurin lumiseksi kuultava ja tiedtettava pettaja/lukanhjaaja, rehtri tai svitusti ppilashulln työntekijä tekee lastensujeluilmituksen viimeistään sillin, kun hultajiin n ltu yhteydessä ja luvattmat pissalt ylittävät tämän jälkeen edellä mainituista timenpiteistä hulimatta 50 h. Tisaalta n tärkeää, että vaikka pissaltunteja lisi alle tämän hjeellisen rajan, mutta pettajalla n huli lapsen tilanteesta, hän tekee ilmituksen. js ppilaan kulusta tulleet lastensujeluilmitukset vat lleet lastensujelutarpeen selvittämisen käynnistäjinä, tulee kulun sallistua lapsen tuen suunnitteluun ja tteutukseen yhteistyötä lastensujelun kanssa jatketaan, kunnes ppilaan kulunkäynti säännöllistyy sekä huli lapsen kasvusta ja kehityksestä vähenee.
Kuvi 1. Kulun timinta kuvattuna prrasmalliin ppilaan luvattmien pissaljen lisääntyessä JULKAISUN KOONTI: Helsingin kaupungin petusvirast, peruspetuslinja. 2014 2015