ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 28 päivänä huhtikuuta 2014 päivättyä asemakaavakarttaa 1057.

1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 28 päivänä huhtikuuta 2014 päivättyä asemakaavakarttaa 1057. Alueen määrittely IMATRA Asemakaavan muutos: Kaupunginosa 12, Imatrankoski Korttelit 34 36, 38 45, 114 115 ja korttelin 33 osa sekä katu- ja virkistysaluetta. Katujen nimimuutokset. Kaupunginosa 13, Saareksiinmäki Kortteli 1 sekä katu- ja virkistysaluetta. Katujen nimimuutokset. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kaupunginosa 12, Imatrankoski Kortteli 171, osat kortteleihin 33, 34 ja 36 sekä katu- ja virkistysaluetta. Kaupunginosa 13, Saareksiinmäki Virkistysaluetta. Asemakaavan muutos aiheuttaa osoitemuutoksia Alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Imatrankosken keskustasta 0,5-1 km länteen. Alue rajautuu idässä Koulukatuun, pohjoisessa Eskonkadun tontteihin ja lännessä aluetta rajaa ulkoilureitti. Etelässä kaavaalueen raja kulkee Saareksenmäenkadulta Lappeentielle ja Timonkatua pitkin Killinpuistoon. Kaavan vireilletulo: 27.3.2013 (kuulutus vireilletulosta) Kaavan laatija: Vuokko Jääskeläinen, puh. 020 617 4426 sähköposti: vuokko.jaaskelainen@imatra.fi osoite: Virastokatu 2, 55100 Imatra

2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksella on uudistettu pääosin 1950-1960 -luvuilla laadittuja, Imatrankosken ja Saareksiinmäen kaupunginosissa sijaitsevan alueen asemakaavoja vastaamaan rakennettua tilannetta ja tulevaisuuden tarpeita. Kaavamuutoksessa on tarkasteltu myös alueen liikenneverkon toimivuutta sekä alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Kaava-alueen rakenne säilyy ennallaan pääosin erillispientaloalueena. Asemakaavamuutoksessa on otettu huomioon käytetty rakennusoikeus ja mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuvat suurempien tonttien jakamiset. Kaavamuutos mahdollistaa täydennysrakentamisen Killinpuistossa kuudella erillispientalotontilla. Liikenneverkkoa on muutettu voimassa olevaan kaavaan verrattuna Koulukadun ja Lappeentien välillä läpiajon sallivaksi nykyistä käytäntöä vastaavaksi. Katunimimuutoksilla selkiytetään alueen osoitteistoa. Kaavassa otetaan huomioon samanaikaisesti kaavamuutoksen kanssa suunnitteilla ja rakenteilla olevan kunnallistekniikan saneerauksen tarpeet alueella. Alueen pinta-ala on noin 27,4 ha. Kaupunki omistaa kaava-alueen katu- ja virkistysalueet, joita alueesta on 36 % eli 10,1 ha. Yksityisomistuksessa on kaava-alueesta 63 % eli 17,3 ha. Kaavamuutos on käynnistynyt kaupungin toimesta. Rakentamiseen ja asuntojen laajentamiseen on tarvittu poikkeamispäätöksiä vanhentuneiden kaavamääräysten vuoksi. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueen kuvaus Yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Kaava-alue on kasvillisuudeltaan rehevää pientaloaluetta lähellä Imatrankosken keskustaa. Alueelta on matkaa Imatrankosken kävelykadulle Koskenpartaalle noin kilometri ja Mansikkalan palveluihin 1-2 kilometriä. Alueen rakennukset ovat yhden tai kahden asunnon omakotitaloja lukuun ottamatta kaava-alueen eteläosassa sijaitsevaa koneistamoa ja Koulukadun varrella sijaitsevaa perhekotia. Vanhimmat rakennukset ovat 1940-luvulta. Rakentamisen pääpaino on ollut 1950 1960-luvuilla. Asuinaluetta on täydennetty 1970 1980-luvuille tyypillisillä rakennuksilla. Uusimmat rakennukset ovat 1990 2000 luvuilta. Rakennusten pintamateriaalit ja värit vaihtelevat suuresti, eikä alueella ole yhtenäistä ilmettä. Kaava-alueella on yhteensä 124 omakotitonttia, joiden käytetty rakennusoikeus on noin 22 800 k-m². Tontit on rajattu pääosin pensasaidoin. Asuinalueilla kasvillisuus on monipuolista pihakasvillisuutta.

3 Kaava-alueen kadut ovat kapeita ja melko huonokuntoisia. Alueen liikennöidyimpiä itä-länsisuuntaisia katuja ovat Eskon-, Aapon-, Laurin-, Simeonin-, Heikin- ja Aaronkadut. Em. kadut jatkuvat samannimisinä kaava-alueelle Koulukadun itäpuolelta. Alueen etelä-pohjoissuuntaisia katuja ovat Timon-, Juhanin- ja Aaronkadut. Katujen nimeäminen ei vastaa kaikilta osin voimassa olevan asemakaavan nimistöä, koska kaavaan merkittyjä katujen katkaisuja ei ole toteutettu. Alueen pääosin 1950 1960 -luvuilla rakennettu kunnallistekniikan verkosto on saneerauksen tarpeessa. Kuva 1. Suunnittelualue viistokuvalla (Lentokuva Vallas Oy, 2008) Killinpuisto on 1990-luvulle asti toiminut pienikokoisena lähileikkipaikkana ja Linjapuistossa on ollut pelikenttä sekä joitakin leikkivälineitä 2000-luvulle asti. Alueen ikäluokkien muuttuessa leikkipaikat ovat muuttuneet joutoalueiksi. Leikkipaikat ovat nykyisin hyvin vähäisessä käytössä ja kasvillisuus on vallannut alueet. Leikkipaikkojen saneeraukset eivät ole kaupungin investointiohjelmissa. Lähin kaava-alueen ulkopuolella sijaitseva, voimassa olevaan asemakaavaan merkitty leikkipaikka on asukkaiden ylläpitämä pienimuotoinen Martinpolun lähileikkipaikka aivan kaava-alueen pohjoispuolella. Lisäksi alle kilometrin etäisyydellä alueesta sijaitsee neljä leikkipaikkaa (Pasinkujan, Astankadun, Vuoksenrannan ja Koskipuiston leikkipaikat).

4 Alueen pinta-ala on noin 27,4 ha. Kaupunki omistaa kaava-alueen katu- ja virkistysalueet, joita alueesta on 36 % eli 10,1 ha. Yksityisomistuksessa on kaava-alueesta 63 % eli 17,3 ha. Kuva 2. Maanomistus 24.9.2013 (Vihreät alueet: kaupunki valkoiset alueet: yksityiset maanomistajat) Voimalinja Kaava-alueen länsiosassa kulkee etelä-pohjoissuunnassa Fingrid Oyj:n 2x110 kv voimajohto Imatra-Konkapelto ja Imatra-Tainionkoski. Nykyiset voimajohdot on rakennettu vuonna 1987, mutta samalla paikalla on kulkenut johdot jo 1930-luvulta lähtien. Fingrid Oyj toteaa lausunnossaan 18.11.2013, että voimajohdon raivattava johtoalue muodostuu 26 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitusta osoittava rakennusraja ulottuu nykyisin 15 metrin etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta. Pitkän aikavälin tavoitteena on päivittää voimajohdon rakennusrajojen rajaama rakennusrajoitusalue siten, että se kattaa koko voimajohtoalueen. Tässä tapauksessa tiiviin asutuksen keskellä voimajohtoa varten varattu alueen osa voidaan merkitä rakennusrajoitteen mukaiseksi, eli 30 metriä leveäksi. Vuoden 1949 selostuksessa Imatran voima osakeyhtiön voimansiirtojohtojen aiheuttamista kiinteistön käyttöoikeuden supistuksista todetaan johtoaukeasta seuraavaa: Johtoaukealla tarkoitetaan sitä aluetta, joka pidetään täysin vapaana kaikesta 2 m korkeammasta kasvillisuudesta. Kaava-alueella johtoaukea on määritelty 30 metriä leveäksi. Sellaiset rakennukset, jotka ovat johtoaukealla ennen johdon rakentamista ja jotka on voitu huomioida jo johtoa

5 suunniteltaessa saavat pysyvästi jäädä johtoaukealle, ellei asiasta yhtiön puolesta toisin sovita. Johtoaukeaa saa viljellä ja sillä saa liikkua vapaasti. Johtoaukean reunassa kasvava puu saa olla enintään sen korkuinen kuin sen etäisyys on johtoaukeasta. Selostuksen mukaan johdon omistajan käyttöoikeus ja maanomistajan tai maanhaltijan käyttöoikeuden supistus sisältää seuraavaa: Johdonomistajalla on oikeus rakentaa ja kunnossapitää johto kiinteistöllä. Johdon omistajan toimihenkilöt saavat esteettömästi sekä jalan että tarpeen tullen ajoneuvoillakin liikkua kiinteistöllä olevia teitä myöten johtoalueelle sekä johtoaluetta pitkin. Johtoalueella tarkoitetaan sitä aluetta, johon käyttöoikeuden supistus ulottuu. Johtoalue käsittää johtoaukean ja sen molemmin puolin olevat reunavyöhykkeet. Käyttöoikeudensupistustoimitukset on tehty vuosina 1934 ja 1935 läänin maaherran päätöksellä, jolloin kiinteistön omistaja on saanut käyvän korvauksen toimituksesta Tornator Oy:ltä. Kuva 3. Poikkileikkaus johtoalueesta. (Fingrid Oyj, 2013) Säteilyturvakeskus STUK suosittelee välttämään rakentamista voimajohtojen välittömään läheisyyteen ja erityisesti välttämään asuntojen rakentamista paikkoihin, jossa magneettikenttä ylittää jatkuvasti 0,4 µt tason. On todettu, että 0,4 µt saattaa ylittyä noin 40 metrin säteellä suurimmista 110 kv johdoista. (Magneettikentän yksikkö on ampeeria per metri (A/m), mutta yleensä sen sijasta käytetään suureena magneettivuon tiheyttä, jonka yksikkö on tesla (T). Käytännössä puhutaan teslan miljoonasosista eli mikrotesloista (µt).) (Lähde Voimajohdot ympäristössämme, Säteilyturvakeskus STUK, 2011)

6 Luonnonympäristö Linjapuisto ja Alinanpuisto (Luontoselvityksen osa-alue A) Syksyllä 2013 T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitusen laatiman luontoselvityksen mukaan merkittävimmät luontoarvot sijaitsevat alueen pohjoisosassa, jossa on pienialainen lehtolaikku (mahdollinen metsälakikohde tai muu huomionarvoinen luontokohde) ja varsin runsaasti lehtilahopuustoa. Tavanomaista luonnontilaisempi metsäalue ulottuu myös osa-alueen A pohjoispuolelle. Osaalue on mahdollista liito-oravan sekä useiden vaateliaiden lehtolintujen ja huomionarvoisten tikkojen elinympäristöä (Kuva 4; ruskealla ja mustalla rajatut alueet). Maastokäynnin myöhäisen ajankohdan (10.10.2013) vuoksi selvitys perustui pääasiassa kasvillisuuden ja luontotyyppien arvioimiseen sekä lintujen osalta olemassa oleviin tietoihin. Liito-oravan esiintymisen todennäköisyyttä arvioitiin luontotyypin perusteella. Osa-alueella A on mahdollista, joskaan ei tyypillistä liito-oravan elinympäristöä. Liito-oravalle mahdollinen metsäalue jatkuu osa-alueen A pohjoispuolelle. Osa-alueelta ei ole tiedossa havaintoja erittäin uhanalaisesta valkoselkätikasta eikä syönnöksiä havaittu vuoden 2013 selvityksessä. Erityisesti suojeltavia tai uhanalaisia kasveja ei havaittu. Alueellisesti uhanalaista jänönsalaattia ja kyläkellukkaa kasvaa paikoittaisesti osa-alueella A. Rauhoitettua lehtoneidonvaippaa esiintyy molemmilla osa-alueilla. Luonnonsuojelulailla (29 ) suojeltavia luontotyyppejä ja vesilain (2. luku 11 ) luonnontilaisina säilytettäviä pienvesiä ei havaittu. Kaava-alueeseen kuuluu noin 0,9 hehtaaria Linjapuiston eteläpuolella olevasta Alinanpuistosta. Meltolan ja Ukonniemen välinen latu- ja ulkoilureitti kulkee etelä-pohjoissuunnassa Alinan- ja Linjapuistossa, kaava-alueen länsireunassa. Killinpuisto (Luontoselvityksen osa-alue B) Luonnontilaista viheraluetta on myös kaava-alueen eteläosassa Killinpuistossa. Puiston kokonaispinta-ala on noin 1,7 ha, josta 0,4 ha on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa leikkikentäksi. Alue on lehtipuuvaltainen ja hoitamaton pienehkö metsä. Päälajeina ovat mm. koivu, haapa, kuusi, maitohorsma ja koiranputki. Osa-alueella B ei ole erityisen hyvin liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa metsää. Lisäksi osa-alue B on varsin eristynyt ympäristön metsistä. Syksyllä 2013 laaditun luontoselvityksen mukaan alueella ei havaittu huomionarvoisia luontotyyppejä eikä sille ole erityistä merkitystä lintujen ja liito-oravan elinympäristönä. Alueella ei havaittu merkittävässä määrin tikkojen ruokailualueeksi soveltuvaa lehtilahopuustoa. Osa-alueelta ei ole tiedossa havaintoja erittäin uhanalaisesta valkoselkätikasta eikä syönnöksiä havaittu vuoden 2013 selvityksessä.

Kuva 4. Ote luontoselvityksestä. (T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen, 2013) Musta = lehtolaikku, sininen = varttunut kuusimetsä, ruskea = varttunut sekametsä, vihreä = ojitettu lehtipuuvaltainen metsikkö (paikoin korpimaisia piirteitä), keltainen = nuori sekametsä, harmaa = puoliavoin pensaikko, violetti = joutomaa-alue. 7

8 Pohjavesi Vedenhankintaa varten tärkeä, I-luokan Korvenkanta (A) -pohjavesialue rajautuu kaava-alueen länsirajaan. Saareksenmäenkadun läntisintä osaa lukuun ottamatta kaava-alue ei sijaitse pohjavesialueella. Maaperä Ympäristöhäiriöt Kaava-alue kuuluu hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien alueisiin, joissa vallitsevien hiekka-hiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Maapohjan kantavuus tähän kuuluvilla alueilla on yleensä hyvä. Sallittu pohjarasitus vaihtelee maalajin ja sen tiiveyden mukaan 2-5 kp/cm 2. Kaivettavuus vaihtelee suuresti. Hiekka-hietamaat ovat yleensä suhteellisen helposti kaivettavia, samoin osa moreeneista. Sen sijaan silttiaines on paikoin hyvin kovaa. Alueella esiintyvät maalajit hiekkaa lukuun ottamatta löystyvät helposti veden vaikutuksesta, mikä saattaa märkinä vuodenaikoina ja pohjaveden tuntumassa kaivettaessa aiheuttaa huomattavia vaikeuksia. Melu Imatran kaupungin liikennemeluselvityksen (1.10.2000) mukaan Koulukadun liikenne aiheuttaa kaava-alueen itäosaan 50 60 db(a):n melutason. Kuva 5. Ote melukartasta.

9 Radon Kaava-alue sijaitsee Säteilyturvakeskuksen vuonna 1995 ja ympäristöasiainpalvelukeskuksen vuonna 1996 tekemän selvityksen mukaan kohonneen radontason alueella, jolla mittaustuloksista 1-9 % ylittää 400 Bq/m³. Radonriski tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa haittojen ehkäisemiseksi. Voimassa oleva kaavatilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa kaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue kuuluu kaupunki-/ taajamarakenteen kehittämisen kohdealueeseen (kk) ja kasvukeskusalueen laatukäytävään (lk). Suunnittelualueen kaakkoiskulma sijoittuu keskustatoimintojen alueeseen (C). Tärkeä pohjavesialue (pv) mukailee kaavaalueen länsirajaa. Kuva 6. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta Kaavamuutosalue on merkitty sinisellä soikiolla.

10 Yleiskaava Imatran yleiskaava "Kestävä Imatra 2020" on hyväksytty kaupungin valtuustossa 19.4.2004. Suunnittelualue on merkitty pääosin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Suunnittelualueen luoteiskulma on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) sekä alueeksi, jolla on suojeltavia ympäristöarvoja (musta pystyviivoitus). Lisäksi kaava-alueen länsireunaan rajautuvalla lähivirkistysalueella ja kaava-alueen luoteiskulman läpi kulkee ohjeellinen pääulkoilureitti. Kaavaalueen länsipuolen lävistää etelä-pohjoissuuntainen voimalinja (Z). Pohjavesialue (pv) myötäilee kaava-alueen länsirajaa. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaava Kuva 7. Ote Imatran yleiskaavasta Kestävä Imatra 2020. Kaavamuutosalue on rajattu sinisellä. Suunnittelualueella on voimassa yhteensä 17 asemakaavaa: - Kaava nro 22, vahvistettu sisäasiainministeriössä 12.12.1955. - Kaava nro 70, vahvistettu sisäasiainministeriössä 23.1.1959. - Kaava nro 136, vahvistettu sisäasiainministeriössä 13.5.1961. - Kaava nro 237, vahvistettu sisäasiainministeriössä 9.9.1964. - Kaava nro 248, vahvistettu sisäasiainministeriössä 10.9.1964. - Kaava nro 263, vahvistettu sisäasiainministeriössä 13.2.1965.

11 - Kaava nro 304, vahvistettu sisäasiainministeriössä 10.2.1966. - Kaava nro 306, vahvistettu sisäasiainministeriössä 17.12.1965. - Kaava nro 315, vahvistettu sisäasiainministeriössä 8.4.1968. - Kaava nro 355, vahvistettu sisäasiainministeriössä 18.9.1968. - Kaava nro 515, vahvistettu sisäasiainministeriössä 18.7.1977. - Kaava nro 606, vahvistettu sisäasiainministeriössä 10.11.1982. - Kaava nro 618, hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.4.1983. - Kaava nro 625, hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.9.1983. - Kaava nro 698, vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.1989. - Kaava nro 876, hyväksytty teknisessä lautakunnassa 10.10.2000. - Kaava nro 969, hyväksytty teknisessä lautakunnassa 7.8.2007. Kaava-alue on merkitty pääosin yksi- ja kaksikerroksisten erillispientalojen korttelialueeksi (AO ja AO-1). Merkintä AO sallii tontilla kaksiasuntoisen rakennuksen, jonka pinta-ala saa olla enintään 108 m² ja talousrakennus enintään 40 m². Lisäksi tontille voidaan rakentaa autotalli. Käytännössä sallittu rakennusoikeus AO-merkityillä tonteilla on 178 k-m² sisältäen 30 k- m² autotallin. Merkintä AO-1 sallii tonttien kerrosalaksi enintään 250 m². Kaava-alueella erillispientaloalueiden sallittu rakennusoikeus on yhteensä 28 120 k-m². AO-merkityillä tonteilla rakennusoikeutta on 7120 k-m² ja AO- 1 merkityillä tonteilla 21 000 k-m². Kaava-alueen lounaiskulmassa on yksi tontti ja itälaidassa on kaksi tonttia merkitty kaksikerroksisten asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Lounaiskulman tontin suurin sallittu rakennusoikeus on 500 k- m². Itälaidassa olevan tonttien tehokkuusluku on e=0,33, joka antaa yhteensä 474 k-m² rakennusoikeutta. AL-merkityillä tonteilla rakennusoikeutta on yhteensä 974 k-m². Suunnittelualueen eteläosassa oleva tontti on merkitty kaksikerroksisten teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-3). Tontin tehokkuusluku e=0,5, joka vastaa 1063 k-m² rakennusoikeutta. Kaava-alueella on rakennusoikeutta yhteensä 30157 k-m². Kaava-alueen kaakkoisosa on merkitty puistoksi (VP) sekä leikkikentäksi (VK). Alueen luoteiskulma on osa laajempaa lähivirkistysaluetta (VL), jonne on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU). Kaava-alueen keskelle katualueille on merkitty pienehköjä puistoalueita (P / VP) tavoitteena katkaista autoliikenteen läpiajo alueella. Kaava-alueen länsireunalle merkitty Ainontie jatkuu länsipuolen asuinalueelle Hilkankadulle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna katuna (pp). Katua ei ole rakennettu. Kaava-alueen länsireunassa kulkee ulkoilureitti (ur). Lisäksi länsiosan läpi kulkee sähkölinja ja vaara-alue. Kaavoissa 22 ja 70 on määräyksellä todettu että tontinosalla, joka on vaara-alueella, on huomioitava ne käyttöoikeuden supistukset, jotka rajoittavat tontinosan käyttöä. Imatrankosken ja Saareksiinmäen kaupunginosan raja kulkee Aaronkadun itälaidassa ja jatkuu lähivirkistysalueelle.

12 Kaavoitusaloitteet ja poikkeamispäätökset Rakennusjärjestys Pohjakartta Alueelle on myönnetty yhteensä kahdeksan poikkeamispäätöstä. Poikkeamishakemukset 274 vuodelta 1981 ja 312 vuodelta 1983 koskivat asemakaavan mukaista omakotitalon rakentamista rakennuskiellossa olevalle alueelle. Poikkeamishakemukset 428 vuodelta 1987, 487 vuodelta 1990 ja 657 vuodelta 2001 koskivat poikkeamista asemakaavaan merkitystä kerrosluvusta. Poikkeamispäätös 751 vuodelta 2007 koski poikkeamista asemakaavasta määritellystä käyttötarkoituksesta, tarkoituksena perustaa yksityinen pienimuotoinen lastensuojeluyksikkö. Alueelle on merkitty viisi ns. muistilista-aloitetta (M 4/92/1-5). Aloitteet koskevat Koulukadun molemmin puolin sijaitsevien samannimisten katujen nimimuutoksia. Vuonna 1996 hyväksytyn Koulukadun itäpuolen asemakaavan nro 813 yhteydessä nimimuutosratkaisut jätettiin tehtäväksi Koulukadun länsipuolen asuinalueen kaavamuutoksen yhteydessä. Nimimuutosesitys koskee Eskon-, Aapon-, Laurin-, Simeonin-, Heikin- ja Aaronkatuja. Imatran rakennusjärjestys on hyväksytty kaupungin valtuustossa 29.10.2001 ja tullut voimaan 1.11.2001. (Muutos, KV 18.10.2004, 84). Pohjakartan tulee täyttää MRL 54 vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaava-alueen asemakaavat ovat pääosin 1950-1960 -luvuilta. Kaavat eivät ole kaikilta osin, esimerkiksi liikenneverkon osalta, toteutuneet eivätkä myöskään mahdollista alueen kehittämistä. Alueen katunimistöstä on tullut kyselyjä ja jonkin verran sekaannusta nimien jatkuessa pääkatuna toimivan Koulukadun yli samannimisinä, minkä vuoksi alueen osoitteiston selkiyttäminen on nähty tarpeelliseksi. Alueen voimassa oleva asemakaava ja katunimistö eivät vastaa toisiaan asemakaavaan merkittyjen pohjois-eteläsuuntaisten katujen katkaisujen toteutumattomuudesta johtuen. Alueella on joitakin erillispientalotontteja jaettu kahdeksi tontiksi joko tonttijaolla tai pienialaisilla kaavamuutoksilla. Jakomahdollisuutta tutkitaan myös muiden suurempikokoisten tonttien osalta. Koska kaava-alue sijaitsee Imatran kaupunkirakenteessa keskeisellä paikalla, tarkastellaan rakentamattomien alueiden täydennysrakentamisen mahdollisuuksia.

13 Osallistuminen, vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö (MRL 6, 62 ja 63, MRA 30 ) Osalliset Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat. Etelä-Karjalan pelastuslaitos Sähkö- ja puhelinyhtiöt Fingrid Oyj Gasum Oy Yhteistyö osallisten kanssa kaavan käynnistämisvaiheessa Sidosryhmät Ennen kaavan laatimista järjestettiin sidosryhmäpalaveri kaavan tavoitteiden täydentämiseksi. Alueen katusaneeraukseen liittyen kaivattiin samanaikaista kaavatarkastelua. Katujen läpiajon katkaisu nähtiin sopivana Juhanin-, Timonja Heikinkadun risteyksessä sekä Saareksenmäenkadulla. Korttelin 32 teollisuustontin laajentamisesitys puistoon asuntoalueelle päin todettiin huonoksi, koska puisto oli osa asuntoaluetta. Uusia tontteja esitettiin Killinpuistoon ja Linjapuistoon. Asukastilaisuus 7.10.2013 Alueen asukkaille ja muille hankkeesta kiinnostuneille järjestettiin kuulemistilaisuus kaavan laatimistyön käynnistyessä ennen kaavaluonnoksen laatimista 7.10.2013 Imatran kaupungintalolla. Tilaisuudessa oli esillä suunnittelualuetta koskevaa lähtötietoaineistoa sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallisille kerrottiin tiedossa olevista alueen kaavan muutostarpeista sekä kunnallistekniikan verkostojen saneeraustarpeesta. Tilaisuuteen lähetettiin kutsukirjeet kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omistajille. Lisäksi tilaisuudesta kuulutettiin kaupunkilehti Imatralaisessa. Palautetta kaavaan pyydettiin 21.10.2013 mennessä. Asukastilaisuuteen osallistui 51 henkilöä ja lisäksi puhelimitse tai muuna aikana kaavoitukseen otti yhteyttä noin kymmenen henkilöä. Kirjallista palautetta saatiin 14 kpl, joista yhden oli allekirjoittanut 46 asukasta. Asukastilaisuudesta saadussa palautteessa useimmat vastustivat tavoitteeksi esitettyjä katujen nimimuutoksia sekä mahdollista läpiajon estämistä Koulukadun ja Lappeentien välillä. Myös joitakin vastakkaisia mielipiteitä saatiin ja esityksiä hidastuksista, suojatiejärjestelyistä, nopeuden rajoittamisesta, näkymien parantamisesta risteyksissä sekä kiertoliittymän rakentamisesta tehtiin. Katunimimuutokset koettiin hankalina, työläinä ja kustannuksia aiheuttavina, mutta myös positiivisina. Niistä nähtiin koituvan haittaa mm. osoitemuutosten takia. Asukkailla on ollut ongelmia tilata kotiinkuljetuksia tuotteille ja taksit eivät aina löydä osoitetta. Vieraat eivät tiedä, kummalla puolella Koulukatua heidän tuttavat asuvat. Asukkailta tuli joitakin ehdotuksia uusiksi kadunnimiksi. Alueella on jonkin verran Koulukadun ja Lappeentien välistä läpiajoliikennettä, jota suurin osa kävijöistä piti vähäisenä. Toisaalta jotkut toivat esille suuret,

14 vaaratilanteita aiheuttavat nopeudet etenkin Juhaninkadulla. Huonokuntoisia ja useaan kertaan paikattuja katuja kritisoitiin. Risteyksissä todettiin olevan huono näkyvyys. Alueella on useita tulvapaikkoja, joissa sadevesi kerääntyy tonteille. Aaronkadun ja Aaponkadun kulmassa oleva metsikkö ja kulkureitti kuntopolulle esitettiin säilyttämään ja kehittämään. Suunniteltuun kunnallistekniikan saneeraukseen suhtauduttiin erittäin positiivisesti. Joillekin tonteille toivottiin lisää rakennusoikeutta. Täydennysrakennuspaikkoja pidettiin hyvinä, mikäli ne rajataan puistolla viereisistä tonteista. Linjapuistoa täydennysrakennuspaikkana puollettiin, mutta ko. alueelle toivottiin myös leikkipaikkaa. Timonkadulla todettiin olevan huonokuntoinen, purettava talo. Asemakaavan muutoksen ensimmäinen luonnosvaihe Kaava-alueelle laadittiin esille tulleiden tavoitteiden pohjalta luonnos, jonka eteläosaan Saareksenmäen läpiajoliikenteen katkaisulle oli kaksi vaihtoehtoa. muilta osin vaihtoehdot eivät poikenneet toisistaan. Kaavaluonnoksissa alueen rakenne noudatti pääosin nykyistä toteutunutta tilannetta. Poiketen nykytilanteesta oli esitetty katujen läpiajoliikenteen katkaisuja Aaron-, Juhanin- ja Timonkaduille sekä Heikinkadun jatkeelle. Osa kaduista oli nimetty uudelleen. Täydennysrakentamista oli osoitettu Heikinkadun eteläreunalle sekä Linjapuiston alueelle. Lisäksi ne 110 kv johtolinjan varoalueella sijaitsevat tontit (9 kpl), joiden varoalueen ulkopuolella oleva rakennusala ei vastaa omakotitalon kokoa, merkittiin lähivirkistysalueiksi. Tarkoituksena oli, että kaupunki olisi ostanut tontit rakennuksineen niiden omistajien niin halutessa. Kuva 8. Kaavamuutoksen vaihtoehdot 5.-18.5.2014 luonnoksen nähtävilläolon vaiheessa ja sidosryhmien palautteen pyyntövaiheessa. Vaihtoehdot erosivat toisistaan Saareksenmäenkadun ajoliikenteen katkaisun osalta.

15 Sidosryhmät Luonnosvaiheessa asemakaavan muutoksen vaihtoehdoista pyydettiin palautetta Imatran kaupungin teknisen toimen eri toimialojen sidosryhmiltä sekä sähkö- ja puhelinyhtiöiltä. Palautetta pyydettiin luonnosvaiheen 5.-18.5.2014 nähtävillä olleista vaihtoehdoista. Fingrid Oyj: Fingrid Oyj toteaa lausunnossaan (16.5.2014), että rakennusrajoitusalue on 15 metriä voimajohdon molemmin puolin, eli yhteensä 30 metriä. Lisäksi voimajohtoalueelle ei saa sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Em. rakenteet eivät pääsääntöisesti saa olla yli 2 metriä korkeita. Voimajohtoaukealle voidaan istuttaa ainoastaan puita, joiden luontainen kasvukorkeus ei ylitä 4 metriä. Myös reunavyöhykkeillä puustoa rajoitetaan. STUK: Säteilyturvakeskus Oy:ltä pyydetyssä kommentissa (20.5.2014) todetaan, että kaikki voimajohdot aiheuttavat ympärilleen sähkö- ja magneettikentän. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 294/2002 vahvistetut väestön altistumisen suositusarvot ovat pitkäkestoiselle altistumiselle 5 kv/m sähkökentälle ja 100 µt magneettikentälle. 110 kv voimajohdon tapauksessa nämä suositusarvot eivät ylity voimajohdon alla eivätkä sen välittömässä läheisyydessä. Suositusarvot eivät siten estä rakentamista aivan rakentamisrajan reunaan eli 15 m etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta. Asetuksen suositusarvot suojaavat voimajohtojen välittömiltä haittavaikutuksilta. On kuitenkin epäilty, että asumisesta tai pitkäaikaisesta oleskelusta voimajohtojen läheisyydessä olisi terveydellistä haittaa lapsille. Nämä epäilyt perustuvat väestötutkimuksiin, joita on tehty runsaan 30 vuoden ajan. Tutkimusten yhteenvetona voidaan todeta, että voimajohtojen lähellä asuvien lasten leukemiariski näyttäisi kaksinkertaistuvan, kun lapset altistuvat magneettikentälle, jonka keskimääräinen vuontiheys ylittää 0,4 µt. Solu- ja eläinkokeista saadut tulokset eivät kuitenkaan tue tätä tulosta. Ei tunneta mekanismia, jolla voimajohdon magneettikenttä aiheuttaisi leukemiaa tai muita syöpiä. Väestötutkimusten tulosta ei ole toisaalta voitu osoittaa tilastoharhaksi. Tämän vuoksi STUK suosittelee välttämään lasten pysyvään oleskeluun tarkoitettujen tilojen rakentamista alueille, joilla keskimääräinen magneettivuon tiheys ylittää 0,4 µt. Kyseinen 110 kv voimajohto koostuu kahdesta virtapiiristä ja sen aiheuttamat magneettikentät riippuvat oleellisesti eri virtapiirien johtimien vaiheistuksesta. Jos samalla korkeudella olevat johtimet ovat samassa vaiheessa, yllämainittu 0,4 µt voi ylittyä vielä noin 40 m etäisyydellä keskilinjasta, kun taas toisenlaisella vaiheistuksella vastaava etäisyys voi olla vain noin 20 m. Säteilyturvakeskukselta todettiin jatkoksi, että Fingridiltä kerrottiin kaavaalueen rinnakkaisissa johtimissa olevan käännetty vaiheistus, joten 0,4 µt ei todennäköisesti ylity yli 20 m etäisyydellä keskilinjasta ko. alueella. Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy: Sähköyhtiö toteaa, että hyvissä ajoin ennen uusien tonttien rakentamista on suunniteltava sähköverkko alueelle, koska uusia tontteja ei ole huomioitu mitenkään nykyisen sähköverkon suunnittelussa. Mahdollista johtojen laitteiden siirrosta aiheutuneista kustannuksista vastaa siirron vaatija.

16 TeliaSonera Finland: TeliaSonera Finlandin palautteessa todetaan, että nykyiset kaapelit ovat tiealueilla pääsääntöisesti ilmassa ja niiden kaapeloimista maahan tarkastellaan muun kunnallisteknisen rakentamisen yhteydessä. Nykyiset kaapelit ovat tonteilla olleessaan rasitteena, joita on varottava maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Imatran Vesi: Imatran Veden palautteessa on todettu vuonna 1966 rakennetun runkovesijohdon siirtämistarve uuden korttelin 171 kohdalla, johtorasitteiden merkintätarve kortteleissa 33 ja 34. Rakennusvalvonta: Rakennusvalvonnan palautteessa kannatettiin ajoliikenteen sallimista alueen läpi ja Saareksenmäenkadun katkaisua Aaronkadun länsipuolelta. Lisäksi korttelin 36 tonttien kokoja esitettiin muokattavaksi sekä Heikinkadun uusien tonttien muotoiluun otettiin kantaa. Ympäristötoimi: Ympäristötoimen palautteessa todettiin, että koululaisille pitää olla turvalliset jalankulkureitit. Paikkatieto ja kiinteistönmuodostus: Palautteessa todetaan Koulukatua risteävien katujen jatkuvan samannimisinä Koulukadun molemmin puolin. Osa kaduista (Heikin- ja Simeonin kadut) ei jatku Koulukadun toiselle puolen samasta kohdasta suoraan risteyksen yli vaan eri kohdasta, mikä on aiheuttanut useita kysymyksiä vuosien kuluessa. Koulukadun ollessa pääliikenneväylä tulisi sen olla nimenjakajana myös Laurin-, Aapon- ja Eskonkaduille. Palautteessa todetaan myös, mikäli katu katkaistaan puistolla tai kevyen liikenteen raitilla siten että katu ei ole läpiajettava, nimetään katkaisun jälkeen alkava katu erinimiseksi. Palautteessa todetaan osoitteen määräytymisen periaatteet, parantamismahdollisuudet ja maastoon merkitsemisen käytännöt sekä voimassa olevat kuntaliiton ja kaupunkiliiton ohjeistukset, joiden mukaan rakennuksen osoitteen tulee opastaa kohteeseensa kaikissa tilanteissa riippumatta sähköisistä järjestelmistä tai navigointilaitteista. Lisäksi palautteessa tuodaan esille naapurikuntien nimistön huomioon ottaminen nimimuutoksissa ja maanmittauslaitoksen ylläpitämän osoitetietojen paikkatietojärjestelmän periaatteet. Palo- ja pelastustoimen osoitetietojärjestelmät päivitetään maanmittauslaitoksen ylläpitämillä osoitetiedoilla. Navigaattorien kartta-aineistojen toimittajat ja päivitysmahdollisuudet vaihtelevat, jolloin ne eivät ole aina osoitteiden osalta sijaintitarkkoja. (Lausunto kokonaisuudessaan sisältäen osoitejärjestelmän periaatteet liittenä, Liite 3.) Imatran kaupungin vs. turvallisuus- ja hyvinvointipäällikön lausunto: Palautteessa todetaan, että asemakaavamuutoksessa on huomioitu kuntalaisen turvallisuuden parantaminen muun muassa pelastustehtävien kohdentamisessa. Ulkopuoliselle toimijalle, kuten hätäkeskuksen työntekijälle, katujen nimimuutos helpottaa pelastustehtävien kohdentamista oikeaan osoitteeseen. Yhtä lailla kuntalaisten, taksien ja vierailijoiden navigointi alueella helpottuu.

17 Nimimuutoksissa on ansiokkaasti huomioitu Aleksis Kiven tuotannossa esillä olevat nimet ja A.K:n historiavaikutus alueen asukkaille. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen lausunto: Pelastuslaitos ilmoittaa lausunnossaan, ettei henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta asemakaavan muutoksille ole estettä edellyttäen, että alla olevat asiat otetaan huomioon: - Alueella olemassa olevan ja rakennettavan tiestön tulee ympäri vuoden mm. kantavuuden ja kunnossapidon osalta soveltua palo- ja pelastuskaluston käyttöön, jotta pelastustoiminta onnettomuuden sattuessa on mahdollista. - Kiinteistöjen osoitteistoa laadittaessa tulisi ottaa huomioon Kuntaliiton ohjeet ja suositukset osoitejärjestelmästä. Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa suunniteltaviin katujen nimimuutoksiin. Katujen nimimuutoksista tulee tiedottaa hyvissä ajoin Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle, Kaakkois-Suomen poliisilaitokselle, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoidolle sekä Kuopion Hätäkeskukseen. Vesihuoltoverkostoa uudistettaessa tulee ottaa huomioon kunnan velvollisuus järjestää sammutus- ja pelastustoimien turvaamiseksi pelastustoimen käyttöön soveltuvia sammutusvedenottopaikkoja pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. (Pelastuslaki 379/2011; 30 ) Muilla sidosryhmillä ei ollut huomauttamista kaavaluonnokseen. Asemakaavaluonnos nähtävillä 5.-18.5.2014 Asemakaavaluonnos (kuva 8.) asetettiin nähtäville 5.-18.5.2014 väliseksi ajaksi palautteen antamista varten. Luonnosvaiheen kuulemisesta ilmoitettiin 27.4.2014 kuulutuksella Imatralaisessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Lisäksi luonnoksen nähtävilläolosta tiedotettiin kirjeitse kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajille. Kirjeessä kehotettiin erityisesti voimalinjan varoalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajia olemaan yhteydessä kaavoitukseen. Luonnosvaiheessa oli esillä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaksi kaavan muutosvaihtoehtoa, jotka erosivat toisistaan Saareksenmäenkadun ajoliikenteen katkaisun osalta. Luonnoksen nähtävilläolon aikana esillä olleita vaihtoehtoluonnoksia esiteltiin myös Imatran Seudun perussuomalaiset ry:n järjestämässä epävirallisessa tilaisuudessa 14.5.2014 Imatran kaupungintalolla. Tilaisuuden järjestäjät olivat jakaneet tietoa tilaisuudesta kaava-alueen postilaatikoihin. Palautetta kaavaluonnoksen vaihtoehdoista pyydettiin 18.5.2014 mennessä. Myös em. päivän jälkeen saatu palaute otettiin huomioon. Kirjallisia tai sähköpostipalautteita saatiin yhteensä noin 40 kpl sekä lisäksi 53 alueen asukkaan allekirjoittama huomautus. Palautteista ja allekirjoituksista osa oli samoilta henkilöiltä. Kaavaluonnoksesta saaduissa palautteissa vastustettiin katujen sulkemista. Aaron-, Juhanin- ja Timonkatujen katkaisujen todettiin tekevän alueesta sumpun. Läpiajon estämisen koettiin ruuhkauttavan Koulukadun sekä itä-

18 länsisuunnassa kulkevat kadut. Katujen sulkemisen koettiin aiheuttavan myös meluhaittoja Koulukadun molemmin puolin sekä vaarantavan lasten koulutien. Katkaisujen sijaan katuja ehdotettiin pihakaduiksi sekä muutamassa palautteessa oltiin katujen katkaisuille myönteisiä ja esitettiin paikkoja niille. Palautteissa esitettiin alikulkutunnelin rakentamista kevyelle liikenteelle Helsingintien ali, jolloin Imatrankosken ja Saareksiinmäen lasten koulutiet pystyttäisiin turvaamaan nykyistä paremmin. Palautteissa kannettiin huolta katujen kunnosta ja ylläpidosta. Lisäksi toivottiin ratkaisua Aaronkadun länsipuolella Heikinpolun mäen kohdalla sijaitsevien tonttien kulkuyhteyteen erityisesti talviliukkailla. Kadunnimimuutoksista asukkaat totesivat, että nimimuutokset voivat olla perusteltuja turvallisuuden kannalta, mutta toisaalta kokivat Seitsemän Veljestä - teokseen perustuvien nimien olevan osa alueen kulttuurihistoriaa ja arvoa. Nimimuutoksia vastustettiin perusteluina niistä aiheutuvat kustannukset, sekaannukset ja vaivannäkö, mikä osoitteenmuutoksen teosta koituisi. Osa asukkaista oli tyytyväisiä poikkikatujen kadunnimimuutoksiin ja osoitteiden selkiytymiseen niiden myötä. Kaavaluonnoksessa Linjapuiston alueelle osoitettujen uusien tonttien koettiin lisäävän valtatien 6 melua alueella, jos metsä kaadetaan eikä enää suojaa melulta. Tonttien tilalle toivottiin leikkipaikkaa alueen lapsille alueen ikärakenteen muuttuessa lähitulevaisuudessa. Nykyisen puisto- ja metsäalueen koettiin palvelevan hyvin kaupunkilaisia polkuineen ja katuineen. Uusien tonttien ja korttelin 114 väliin tulisi jättää luonnosta leveämpi virkistysaluekaistale. Linjapuiston tonttien sijaan esitettiin vaihtoehdoksi kahta uuta tonttia Aaponkadun päähän. Kaava-alue todettiin arvostetuksi ja halutuksi johtuen alueen väljyydestä ja puistomaisuudesta. Saareksenmäenkadun katkaisusta todettiin, että katu on katkaistava Aaron- ja Alinankadun väliseltä puolelta. Näin mahdollistetaan kaava-alueen eteläpuolella olevan hallirakennuksen työajoneuvojen sujuva liikennöinti. Läpiajo tontilla koettiin tarpeelliseksi sillä liikennöivien suurten ajoneuvojen vuoksi. Kaavaluonnoksissa esitettyä voimajohtojen varoalueen alueen alla sijaitsevien, rakennusalaltaan pieneksi jäävien tonttien muuttamista virkistysalueeksi vastustettiin. Perusteluina esitettiin tonttien arvon laskua ja talojen kunnossapitoa. Tonttien omistajat eivät pitäneet tonttiensa, asuintalojensa tai pihojensa sijaintia johdon varoalueella ongelmallisina. Aivan kaikki tontinomistajat eivät olleet tietoisia varoaluetta koskevista vuosina 1934 ja 1935 läänin maaherran päätöksellä tehdyistä käyttöoikeudensupistustoimituksista, jolloin silloiset kiinteistöjen omistajat olivat saaneet käyvän korvauksen toimituksesta. Tonttien omistajat epäilivät kaupungin lunastavan tontit edullisesti käyttöönsä myöhemmin rakennettavia rivi- tai kerrostaloja varten muuttamalla ne ensin virkistysalueiksi. Lisäksi yksittäisissä palautteissa esitettiin tonttien ja katualueen rajauksien tarkistamista Juhaninkadun kääntöpaikan mahdollisesti poistuessa tai Simeoninkadun ja Timonkadun risteyksen muokkaustarpeisiin.

19 Alueen asukkaat toivoivat asukastilaisuutta, jossa on mahdollista esittää kysymyksiä ja kuulla lisää perusteluja kaavaratkaisusta. Asemakaavan muutoksen toinen luonnosvaihe Tarkistettu kaavaluonnos Kaavaluonnosta tarkistettiin asukkaiden palautteiden johdosta, katujen läpiajon ja nimistön, Aaronkadun mäkialueen ajoyhteyden, voimajohtojen varoalueelle jäävien tonttien käyttötarkoitusmäärittelyn sekä Linjapuiston käyttötarkoituksen osalta. Kuva 9. Asukastilaisuudessa 3.6.2014 esillä ollut kaavamuutoksen tarkistettu luonnos Pääosa kaduista säilytettiin nykyisen olemassa olevan tilanteen mukaisena jättämällä läpiajomahdollisuus Koulukadun ja Lappeentien välille. Luonnoksissa esitetyt katujen katkaisut Timon-, Juhanin- ja Aaronkaduilta poistettiin.

20 Myös näiden katujen nimimuutoksista luovuttiin. Voimassa olevaan kaavaan varattujen katujen katkaisujen edellyttämät kääntöpaikat poistettiin ja tonteista vielä erottamattomat osat rajattiin kuuluvaksi tontteihin Juhanin- ja Aaronkaduilla. Aaronkadulta länteen päin kulkevaa Iivarinkujaa (entinen Heikinpolku) jatkettiin ajoyhteysmerkinnällä korttelin 35 ympäri ja virkistysalueen puolelta takaisin Aaronkadulle. Näin asukkailla on vaihtoehtoinen reitti liukkaalla kelillä. Pohjois-eteläsuuntaiset kadut (Aaron-, Juhanin- ja Timonkatu) nimettiin nykyisen käytännön mukaisesti yhdensuuntaisilta osuuksiltaan. Sen sijaan itälänsisuuntaisten katujen nimiä ehdotetaan edelleen muutettavaksi perustuen Suomen kuntaliiton vuonna 2006 julkaisemiin ohjeisiin ja suosituksiin Kunnan osoitejärjestelmä sekä Imatran kaupungin teknisen toimialan paikkatieto ja kiinteistönmuodostus yksikön, vs. turvallisuus- ja hyvinvointipäällikön sekä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen lausuntoihin. Uudet nimet perustuvat pääosin Aleksis Kiven tuotantoon. Nykyisen Simeoninkadun nimi vaihdettiin Viljaminkaduksi edellisessä luonnosvaiheessa kriittistä palautetta saaneen Sakerinkadun tilalle. Voimajohdon varoalueet on merkitty Fingrid Oyj:n ohjeistuksen mukaisesti 15 metriä johdon molemmin puolin rakentamisrajoitusalueiksi kaavamerkinnällä vaara-alue. Ohjeistuksiin perustuen on kaavamääräyksessä todettu, että vaara-alueelle rakentaminen edellyttää voimajohdon omistajan lupaa sekä että alueelle istutettavien puiden korkeus ei saa ylittää sen kohtisuoraa etäisyyttä voimajohdosta. Vaara-alue on kokonaisuudessaan 58 metriä leveä. Vastaavat alueet ovat olleet jo alueen ensimmäisessä asemakaavassa. Linjapuiston alueelle esitetyistä uusista tonteista on luovuttu ja alueelle on merkitty lähileikkikenttä (VK-1). Kaavaluonnoksen esittelytilaisuus 3.6.2014 Alueen asukkaille järjestettiin tarkistetun kaavaluonnoksen esittelytilaisuus 3.6.2014 kaupungintalolla. Tilaisuudesta ilmoitettiin kaupunkilehti Imatralaisessa 25.5.2014. Lisäksi tilaisuudesta tiedotettiin kirjeitse voimajohdon varoalueen kiinteistöjen omistajille ja sähköpostilla asukkaiden yhteispalautteen yhteyshenkilölle. Esittelytilaisuuteen osallistui 27 henkilöä. Tilaisuudessa esiteltiin asukkaille muutettu kaavaluonnos. Asukastilaisuudessa kuntalaiset olivat pääosin tyytyväisiä tehtyihin muutoksiin. Poikkikatujen nimimuutoksia kritisoitiin edelleen, katunimistö haluttaisiin säilyttää ennallaan. Asukkaat kokivat, ettei nimistö aiheuta sekaannusta, vaikka Koulukadun molemmin jatkuu samannimiset kadut. Nimien muuttaminen koetaan työläänä sekä aiheuttavan kustannuksia ja sekaannusta entistä enemmän. Voimajohtojen varoalueet ja niistä aiheutuvat rakennusrajoitukset sekä mahdolliset haittavaikutukset aiheuttivat hämmennystä, sillä niitä ei ollut täysin tiedostettu aiemmin.