SAVONLINNAN KAUPUNKI, RANTA- ASEMAKAAVAN SELOSTUS ENANNIEMI, KOTIKALLIO, PUNKAHARJU

SAVONLINNAN KAUPUNKI, RANTA- ASEMAKAAVAN SELOSTUS ENANNIEMI, KOTIKALLIO, PUNKAHARJU 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot RANTA-ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. VIREILLETULO PVM. TEKNINEN LTK. PVM. NÄHTÄVÄNÄ OLO 4.12.2014 18.2.2013 26.11.2013 446 5.12.2013.-10.1.2014 9.12.2014 377 19.12.2014-19.1.2015 KAUPUNGINHALLITUS PVM. 18.2.2013 89 KAUPUNGINVALTUUSTO PVM. KAAVAN VAHVISTUSNRO JA LAINVOIMAISUUS PVM LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: Asemakaavateknikko Tuula Mähönen OLAVINKATU 27 (C 3.KERR.) 57130 SAVONLINNA PUH. 044 4174665 ATK SELOSTUS: TELEFAX 015-5250237 1

1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Kaavan vireilletulo 1.5 Selostuksen sisällysluettelo Kaava-alue sijaitsee Savonlinnan kaupungin alueella Punkaharjun Enanniemellä Puruveden Rekilahden rannalla. VT 14 Kesälahdentien liittymästä matkaa Kotikallio tilalle on noin 6 km. Kaavan työnimi on Enanniemen rantakaavan muutos, Kotikallio. Ranta-asemakaava on tullut vireille 18.2.2013. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Kaavan vireilletulo... 2 1.5 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Nykytilanne... 5 2.2 Suunnittelu... 6 2.3 Muutoksen sisältö... 6 2.3.1 Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet... 6 2.3.2 Rantakaavan muutos ranta-asemakaavaksi... 7 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Kaavatilanne... 7 3.1.1 Maakuntakaava... 7 3.1.2 Yleiskaava... 9 3.1.3 Rantakaava... 9 3.2 Savonlinnan seudun aluerakennemalli 2030... 10 3.3 Suunnittelutilanne... 11 3.3.1 Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset... 11 3.3.2 Rakennusjärjestys... 11 3.3.3 Tonttijako- ja rekisteri... 11 3.3.4 Pohjakartta... 11 3.3.5 Rakennuskiellot... 11 4 SELVITYS ALUEESTA... 11 4.1 Maanomistus... 11 2

4.2 Rakennettu ympäristö... 12 4.3 Liikenne... 12 4.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 12 4.5 Rakennettu kulttuuriympäristö... 13 4.6 Luonnonympäristö... 14 4.6.1 Luonnonsuojelu... 14 4.6.2 Kasvillisuus... 14 4.6.3 Maa ja kallioperä... 15 4.6.4 Pinta ja pohjavesi... 16 4.6.5 Ympäristön häiriötekijät... 16 4.7 Elinympäristö... 16 4.7.1 Palvelut... 16 4.7.2 Väestön rakenne... 16 4.7.3 Virkistys... 16 5 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SISÄLTÖ, KUVAUS JA VAIKUTUKSET... 16 5.1 Ranta-asemakaavan rakenne... 16 5.1.1 Korttelialueet... 17 5.1.2 Muut alueet... 18 5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 18 5.3 Vaikutukset maisemaan... 18 5.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 18 5.4.1 Ympäristön häiriötekijät... 18 5.5 Vaikutukset liikenteeseen... 18 5.5.1 Pysäköinti... 18 5.6 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon... 19 5.7 Vaikutukset elinympäristöön... 19 5.7.1 Sosiaaliset vaikutukset... 19 5.7.2 Palvelut... 19 5.7.3 Väestörakenne... 19 5.7.4 Virkistys... 20 5.8 Nimistö... 20 5.9 Vaikutukset talouteen... 20 5.10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 20 5.11 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset... 21 6 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 21 6.1 Käsittelyvaiheet... 21 6.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 21 7 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 23 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 23 3

7.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 23 7.3 Toteutuksen seuranta... 23 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: seurantalomake Liite 2: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3: luontoselvitys 2013 Liite 4: voimassa olevat rantakaavat 4

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Nykytilanne Kotikallion tilalla etelään avautuvalla noin 5 ha rinnetontilla Saimaan rannalla sijaitsee Punkaharjun kunnan entinen tyhjillään oleva vanhainkoti sekä kunnan omistama rivitaloasunto. Päärakennus on 3- kerroksinen kivitalo, valmistunut vuonna 1954 ja siinä on tehty peruskorjaus vuonna 1982. Rakennuksen kerrosala on 2755 m². Rakennus on liitetty kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Rakennus on lämmennyt öljyllä. Rakennustoimi vanhainkotina v. 2007 asti. Vuosina 2009-2010 osa tiloista oli Punkaharjun päiväkodin käytössä. Sittemmin Kotikallion tila on ollut myynnissä. Rivitaloasunto on valmistunut vuonna 1981 ja siinä on kahdeksan huoneistoa. Kerrosala on 458 m². Rakennus on nykyisin tyhjillään. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä on ollut yhteydessä entiseen vanhainkotiin. Nykyisin lämmöt on katkaistu kiinteistöistä. Kotikallio tilaan rajoittuu myös osa Mikkolanmäen tilasta, jossa on kunnan omistamat kolme pientaloa. Asuinrakennukset ovat valmistuneet vuonna 1988. Kerrosala on 457 m². Rakennukset lämpiävät maalämmöllä. Rakennukset ovat asuinkäytössä. Alueen puusto on harvennettua koivu- ja mäntypuuvaltaista kasvatusmetsää. Rantaan johtavan tien varressa länsipuolella on hakkuuaukko. Puruveteen rajoittuvalla Kotikallion tilalla on rantaviivaa noin 300 m. Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on n. 8 ha. Puruveden rannalla sijaitseva Kotikallion tila. Ilmakuva Vallas 2014 5

Punkaharjun entinen vanhankoti Enanniemessä. TM 5/2013 Kotikallio tilalla sijaitseva tyhjillään oleva rivitalo vanhainkotirakennuksen alapuolella. Edessä jätevedenpumppaamo. 2.2 Suunnittelu Ranta-asemakaavan muutos on laadittu kaupunkisuunnitteluyksikössä. 2.3 Muutoksen sisältö 2.3.1 Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Kotikallion tilan alueella sijaitseva vanhainkoti on jäänyt tyhjilleen asukkaiden muuttaessa Punkasalmen keskustaan. 6

Aluetta on yritetty myydä matkailukäyttöön, mutta kauppoja ei ole syntynyt. Yleiskaava ja rantakaava on alueella vanhentunut rakennuksen jäädessä tyhjilleen. Alue sopii erinomaisesti loma-asumiseen tukeutuen osittain valmiiseen kunnallistekniikkaan sekä tieverkkoon. Rantatontit voivat houkutella uusia loma-asukkaita ja tuoda lisää toimeliaisuutta alueen kehitykselle. Entinen vanhainkoti voidaan myös säilyttää alueella sopivalla kaavamääräyksellä. Kaavahanke on kaupungin strategian v. 2014-2017 mukainen, jossa yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi todetaan vetovoimainen asuinympäristö Saimaan kansallismaisemissa, monipuolinen asuinja järvimaisematonttitarjonta. 2.3.2 Rantakaavan muutos ranta-asemakaavaksi Ranta-asemakaavalla muodostuu Enanniemen ranta-asemakaavan korttelit 33, 37-40 sekä niihin liittyvät puisto-, uimaranta-, venevalkama- ja katualueet sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavatilanne 3.1.1 Maakuntakaava Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava. Maakuntahallituksen hyväksymä 11.5.2009. Maakuntavaltuuston hyväksymä 29.5.2009. Ympäristöministeriön vahvistama 4.10.2010. Maakuntakaavassa Enanniemen alueella ei ole erityismerkintöjä. Kyhärä- saari on maakuntakaavassa osoitettu virkistysalueeksi V. Virkistyslueella saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä ja maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia sekä suorittaa rakennusten peruskorjauksia. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on luotava edellytykset alueen kehittämiselle osana seudullista virkistys- ja matkailuverkostoa. 7

Etelä-Savon maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö vahvisti 4.10.2010. 8

3.1.2 Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Puruveden rantayleiskaava, joka on hyväksytty Punkaharjun kunnanvaltuustossa 1.12.2003 69. Kotikallion alue on yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Kotikallion länsipuoleinen alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Rakennetut pientalotontit ovat merkinnällä (AO, AO-2) ja loma-asunnot merkinnällä (RA, RA-2) Puruveden rantayleiskaava. Kotikalliontila on yleiskaavassa merkinnällä PY. Enanniemen alueelle on osoitettu loma- ja pientaloasutusta RA/AO sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M ja venevalkama-aluetta (LV). Kyhärä- saari on virkistysaluetta (VR). 3.1.3 Rantakaava Entisen vanhainkodin alueella on voimassa 22.9.1972 vahvistettu rantakaava, jossa kaavoitettava alue on sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS) sekä maatalousaluetta (M) Alueen itäpuolella oleva metsäinen alue on 8.10.1979 vahvistetussa rantakaavassa puistoaluetta (P) ja omakotirakennusten rakennuspaikkaa (AO). Voimassa olevat rantakaavat määräyksineen ovat selostuksen liitteenä 4. 9

22.9.1972 vahvistettu rantakaava, jossa Kotikallion tilan alue ympäristöineen on merkitty sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS), maatalousalueeksi (M) sekä venevalkama-alueeksi (LV). 8.10.1979 vahvistettu rantakaava, jossa osa alueesta on merkitty puistoalueeksi (P) ja omakotirakennuksen rakennuspaikaksi (AO). 3.2 Savonlinnan seudun aluerakennemalli 2030 Aluerakennemallissa Punkaharju on seudun kaakkoisosan lähipalvelukeskus. Lähipalvelukeskukset toimivat seudun eri osien pysyvien ja vapaa-ajan asukkaiden kaupallisten ja julkisten peruspalveluiden keskittyminä. 10

3.3 Suunnittelutilanne Lisääntyvä vapaa-ajan asuminen voi myös tukea maaseudun ja erityisesti matkailukirkonkylien elinvoimaisuutta. Kaavojen ajantasaisuus ja päivittämistarve on syytä määritellä monipuolisen ja houkuttelevan tonttitarjonnan turvaamiseksi. (Pöyry 23.4.2013) 3.3.1 Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 18.2.2013 89. Savonlinnan kaupunki tilasi keväällä 2013 luontoselvityksen Kotkansiiveltä. 3.3.2 Rakennusjärjestys Alueen rakentamisessa on noudatettu aikaisemmin Punkaharjun kunnan rakennusjärjestystä. Vuoden 1976 rakennusjärjestyksessä yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 50 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta. Uusi Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.12.2013. Se on saanut lainvoiman 1.2.2014. Nyt esillä olevassa ranta-asemakaavassa tilastolomakkeessa on käytetty kerrosalan laskemiseksi lukua 10 % rakennuspaikan pintaalasta Y-korttelissa, joka poistuu. Tämä on voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukainen. 3.3.3 Tonttijako- ja rekisteri Kaavoitettavalla alueella ei ole tonttijakoa. Alue on rekisteritilaa. 3.3.4 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. 3.3.5 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 4 SELVITYS ALUEESTA 4.1 Maanomistus Savonlinnan kaupunki omistaa alueen maa-alueet. Pientalokiinteistöt ovat yksityisten omistuksessa. 11

4.2 Rakennettu ympäristö Kaavoitettava alue sijaitsee Punkaharjun Enanniemessä noin 6 km Punkasalmen taajamasta. Suunnittelualue on pääosin luonnontilaista rakentamatonta metsämaata. Alueen läheisyydessä on kaupungin omistamia asuinkiinteistöjä, jotka ovat vuokrauskäytössä. Alueella on myös muutama omakotikiinteistö, jotka eivät sijaitse rannalla. Enantien varressa Puruveden rannalla on omarantaisia lomaasuntoja. 4.3 Liikenne Punkasalmen keskustasta on hyvät liikenneyhteydet päällystettyä Kesälahdentietä ja edelleen Enantien paikallistietä nro15367 pitkin Kotikallion tilalle. Nopeusrajoitus alueella on 60-80 km/h. Kesälahdentiellä nro 479 on laskettu liikennemääräksi 850 ajoneuvoa vuorokaudessa. Punkaharjun aluejohtokunta esitti kaupunginhallitukselle 29.10.2013 89 käynnistettäväksi Kesälahden tien varteen Enanniemen tienhaaraan asti kevyenliikenteen rakentamissuunnitelman valmistelun. Ko. tieosuus on kapea jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Koululaiset kulkevat pimeän aikaan taxikyydillä Punkasalmen kouluun ja takaisin Enanniemeen. Joukkoliikenneyhteyksiä ei ole Enanniemen kylän alueelle. 4.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alueen läpi kulkee kunnan vesijohto- ja viemäriverkosto jatkuen Enantien vieritse etelään. Siirtoviemäri johtaa Salkolahden alitse Punkasalmen keskustaan. Jätevedet ohjautuvat Savonlinnaan Pihlajaniemen puhdistamolle. Suunnittelualueella kulkee 20 kv:n jännitelinja. Muuntaja sijaitsee Kotikalliotilan koillisosassa. Näin ollen olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan hyödyntää ja täten saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä kun olemassa olevaa rakennetta tiivistetään. 12

vanhainkoti siirtoviemäri Viemäri- ja vesijohtoverkosto kulkee alueen läpi. Jäteveden pumppaamo Puruveden läheisyydessä. Tätä voidaan hyödyntää uutta kunnallistekniikkaa rakentaessa. 4.5 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella Mikkolanniemellä sijaitsee kunnan maatilan väentuviksi 1920 luvulla rakennetut kaksi päärakennusta, jotka ovat erittäin huonossa kunnossa. Kohde on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. 13

4.6 Luonnonympäristö 4.6.1 Luonnonsuojelu Kaavamuutosalueelle ei sijoitu Natura 2000- alueita, valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita eikä luonnonsuojelulailla rauhoitettuja suojelualueita eikä maakunnallisten kallio-, pienvesi- tai perinnemaisemaselvityksen kohteita. Lähin Natura-alueen raja sijaitsee noin 1 km päässä kaavakohteesta luoteeseen. 4.6.2 Kasvillisuus Suunnittelualueella on tehty luontoselvitys Kotkansiipi/Petri Parkko toimesta kesällä 2013 Kotkansiipi. LIITE 3 Entisen vanhainkodin pihapiirissä on nurmikkoa sekä paljon istutettuja koristepuita ja pensaita. koristepuita ovat siperianpihta, metsäja tataarivaahterat sekä kolme siperiansembraa. Tulotien varressa kasvaa lisäksi rivi puistolehmuksia ja pihan reunamilla muutama suurempi rauduskoivu. Koristepensaina kasvavat kuusamat ja jasmikkeet, isotuomipihlajat, aroniat, pihasyreenit ja hernepensaat. Pihasta löytyy myös neilikkaruusuja kahdesta paikasta. päärakennuksen seinustoilla kiipeilevät säleikkövilliviinit. perennoja on pihaan istutettu melko vähän. Kohteen läntisin osa on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää, jonka itäpuolella alkaa harvennettu kuusivaltainen kasvatusmetsä. Suuri osa alueesta, rantaan johtavan tien länsipuoli on tuoretta hakkuuta. Rannan tuntumassa kasvaa harvennettua varttunutta koivuja mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Rantavyöhykkeen puustona kasvaa tervaleppää kapeana vyöhykkeenä. Rannat ovat karuja ja kasvillisuudeltaan niukkoja: harvoja vesiruovikoita, rantaluikkaa sekä viiltosaraa pieninä kasvustoina; monin paikoin ilmaversoiskasvillisuus puuttuu kokonaan ja kasvillisuus on lähinnä hiekkapohjalla kasvavaa pohjaruusukekasvillisuutta. Rekilahdella havaittiin 25.7.2013 maastotöissä kuikan poikue. Kohde on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä sillä havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Etelä-Savon ELY- keskuksen tiedossa ei ole uhanalaislajiston esiintymiä kaava-alueella. (Luontoselvitys KOTKANSIIPI) 14

Luontoselvitysalue rajattu punaisella Saunarantaan johtava tie. Oikealla hakkuuaukko. TM 10/2013 4.6.3 Maa ja kallioperä Maaperäkartan mukaan suunnittelualue on pääosin moreenimuodostumaa. Alueen etelärinteelle sijoittuu kallioalueita. 15

4.6.4 Pinta ja pohjavesi Savonlinnan kaupunki sijaitse Vuoksen vesistöalueella. Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee Punkasalmen harjualueella noin 2 km kaava-alueelta lounaaseen. Puruvesi on kirkas Saimaan järvi. 4.6.5 Ympäristön häiriötekijät 4.7 Elinympäristö Alueella ei esiinny ympäristön häiriöitä. 4.7.1 Palvelut Alue tukeutuu yksityisten ja julkisten palveluiden osalta pääosin Punkaharjun keskustaajamaan. 4.7.2 Väestön rakenne Kaavamuutoksen alueella on asukkaita kunnan omistamissa kolmessa asuinpientalossa sekä kahdessa omakotitalossa yhteensä noin 20. 4.7.3 Virkistys Punkaharjun harjumaasto ja Puruvesi tarjoavat monipuoliset virkistäytymishetket alueen väestölle ja matkailijoille. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SISÄLTÖ, KUVAUS JA VAIKUTUKSET 5.1 Ranta-asemakaavan rakenne Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa lomaasutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleisja asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavalla muodostuu korttelit 33, 37-40 sekä niihin liittyvät puisto-, uimaranta-, venevalkama- ja katualueet sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten alue. 16

Kaava on suunniteltu pääasiassa loma-asumiseen Saimaan rannalla hyvien kulkuyhteyksien päässä Punkaharjun palveluista. Osayleiskaavoissa merkityille varsinaisille retkeilyalueille on määritelty ns. perusrakennusoikeus, joka on maanomistajakohtaisesti siirretty muualle saman maanomistajan omistamalle alueelle. Kaupungin omistamasta Kyhärä- saaresta on siirretty käyttämättömät rakennuspaikat mantereen puolelle. Rantayleiskaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi (VR), mutta siinä ei ole käsitelty rakennusoikeutta. Mitoitusnormina on käytetty 3-4rp/muunnettu rantakilometri = 5.64-7.52 rakennuspaikkaa. Saaren pinta-ala on n. 33 ha. Mitoitettua rantaviivaa on 1880 m. Kyhärä- saaren virkistyskäyttö turvataan edelleen. Ranta-asemakaava mahdollistaa entisen vanhainkodin säilymisen, sillä kaavassa rakennukselle on varattu tontti matkailuun. Tontin läpi on ajoyhteys Tuomenvirrantien päässä sijaitseville lomaja asuinkiinteistöille. Kotikalliotilalla sijaitseva tyhjillään oleva kaupungin vuokrarivitalo joudutaan purkamaan aikanaan taloudellisista syistä. Rakennuksen ylläpitokustannukset ovat suuremmat kuin siitä saadut vuokratulot. Kaavaratkaisu edellyttää tätä, sillä uusi tonttikatu myötäilee alueen maastonmuotoja. Uusi tonttikatu Kotikallionkatu on noin 400 metriä pitkä ja leveydeltään 10 metriä. Liittymä on kadulle Enantieltä. Enantien varren rakennetut pientalotontit ovat myös kaavassa mukana. Maanomistajat ovat anoneet lisämaata tontteihinsa. Kaavassa on osoitettu myös uimaranta- ja venevalkama-alueet. 5.1.1 Korttelialueet Koko kaava-alueen pinta-ala on 7,9734 ha. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM ) on 13821 m². Tehokkuusluku e= 0.25. Rakennusoikeus on 3455 ka-m². Kerrosluku on III. Loma-asuntojen korttelialuetta (RA) on 34349 m². Rakennusoikeutta on 3600 ka-m². Kerrosluku on I-II. Rantatontteja on 7 kpl. Keskimäärin tontille saa rakentaa 200 ka-m². Tehokkuusluku e= on 0.10. Erillispientalojen (AO) korttelialuetta on 5551m². Rakennusoikeutta on yhteensä 833 ka-m². Tehokkuusluku e = 0.15. Rakennuspaikkoja on kaksi Enantien varressa. Asuinpientalojen (AP) korttelialuetta on 5760 m². Tehokkuusluku e = 0.25. Rakennusoikeus on 1289 ka-m². Kerrosluku on I. Loma-asuntokortteleissa päärakennukset saa sijoittaa vähintään 30 m päähän rannasta ja ne on liitettävä kunnalliseen vesi- ja viemärijohtoverkostoon kuten myös saunarakennukset. 17

Rantatonteille on merkitty rakennusalat noin 10-20 m päähän rannasta. Rakentamisen tulee sijoittua tämän rajan pohjoispuolelle. 5.1.2 Muut alueet Puistoaluetta (VP) on 10171 m². Uimaranta-aluetta (VV) on 2099 m². Venevalkama-aluetta (LV) on 2771 m². Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) on 74 m². Katualuetta on 5741 m². 5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakentaminen ei muuta merkittävästi alueen rakennettua ympäristöä. Loma-asumisen merkitys kasvaa ja tuo alueelle lisäarvoa rantatonttien muodossa. Maaseutu on pyrittävä pitämään elävänä. 5.3 Vaikutukset maisemaan Rakentaminen muuttaa nykyisen metsämaiseman osittain uusiksi loma-asuntokortteleiksi. Alueelle sijoittuvat uudet tontit ovat pintaalaltaan n. 1500-3000 m². Lisäksi on kaavassa määrätty, että rakentamattomat tontin osat on istutettava ja olemassa olevaa puustoa on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan. Rannat on säilytettävä luonnontilaisina. 5.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueen rakentaminen aiheuttaa maansiirtoja. 5.4.1 Ympäristön häiriötekijät 5.5 Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutos ei aiheuta ympäristöhäiriöitä alueella. Loma-asutuksen aiheuttamat liikennemäärät ovat melko pieniä eivätkä kuormita Enanniemeen menevää liikennettä merkittävästi. Liikenne koostuu pääasiassa matkailuun ja asumiseen liittyvästä liikenteestä. Vesitse tapahtuva liikennöinti on mahdollista myös talvella. Rekilahden yli kulkee jäätie Punkasalmen keskustaan. Loma-asunnot eivät tarvitse koulua eikä kevyenliikenteen verkoston rakentaminen ole välttämätöntä. 5.5.1 Pysäköinti Pysäköinti tullaan järjestämään korttelialueiden sisälle. Autopaikkoja on varattava 1ap/ asunto/loma-asunto tai 1 ap/150 kam². 18

5.6 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon 5.7 Vaikutukset elinympäristöön Kaavoitettavalla alueella voidaan hyödyntää nykyistä siirtoviemäriä ja vesijohtoa, johon koko kaava-alue liitetään. Tarvittaessa on jätevedet pumpattava tonttikohtaisesti yleiseen viemäriin. Hulevedet voidaan ohjata kunnallistekniseen verkostoon tai ne voidaan imeyttää hyvin maaperään. 5.7.1 Sosiaaliset vaikutukset Rakennuspaikkojen toteuttamisella ei ole vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön. Jalankulkuyhteydet uima- ja venerannalle säilyvät edelleen. 5.7.2 Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut ovat noin 7 km päässä Punkaharjunkeskustassa. 1,5 km päässä Saimaan rannalla toisella puolella on Punkasalmen koulu. 5.7.3 Väestörakenne Alueen asukasmäärä ei kasva nykyisestä. 19

5.7.4 Virkistys Kirkas Puruvesi ja ympäröivä kansallismaisema tarjoavat hyvät puitteet erilaisiin aktiviteetteihin. Ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Hiekkaranta. Puiden välissä pilkottaa saunarakennus.tm/572013 5.8 Nimistö Alueelle on kaavoitettu yksi uusi tonttikatu, Kotikallionkatu. Jalaskuja ja Astuvasalmenraitti toimivat jalankulkuyhteytenä virkistysalueille. Rekilahdentie ja Tuomenvirrantie ovat jo nykyisellään olemassa. 5.9 Vaikutukset talouteen Tonttien myynnistä saadut tulot ovat noin 1. milj.. Ranta-asemakaavan suoria yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia ovat katujen ja kunnallistekniikan sekä sähköverkon toteuttaminen. Kadun rakentamiskustannukset ovat noin 200 000 sisältäen vesija viemäriverkoston. Alueen kaavoittamisella ja rakentamisella on vaikutusta työllisyyteen, sillä lähialueen palvelujen käyttäjämäärä lisääntyy. 5.10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ranta-asemakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Alueella korostuu myös VAT- Vuoksi. - Alue tukeutuu olemassa olevaan liikenne- ja yhdyskuntahuollon verkkoon. - Alue on hyvin saavutettavissa päätieverkolta. - Korttelialueet on sijoitettu maasto ja maisema huomioon ottaen. - Ranta-asemakaavalla mahdollistetaan myös matkailutoiminnan kehittäminen. - Rantamaiseman peruspiirteet säilyvät ja alueen käytöllä 20

edistetään luonnon virkistyskäyttöä. - Rakentaminen ei huononna Puruveden veden laatua. 5.11 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät ja määräykset käyvät ilmi kaavakartasta. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Käsittelyvaiheet Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 18.2.2013 375. Alue kuuluu asemakaavoituksen vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan. Tekninen lautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen 28.11.2013 446 lausunnoille ja nähtäville asettamista varten. 6.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Alueelta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Liite 2. Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausunnot pyydettiin 4-5.12.2013 kaavaluonnoksesta seuraavilta: rakennus- ja ympäristösuojelulautakunta, terveydensuojeluviranomainen, Savonlinnan Vesi, kunnallistekniset palvelut, maankäyttö, tilapalvelu, Parikkalan Valo, TeliaSonera Oyj, Pohjois-Savon Elykeskus/liikenne. Lausuntopyyntölista täydentyy tarvittaessa. Pohjois-Savon Ely-keskus/liikenne toteaa lausuntonaan seuraavaa: "Viime keväänä valmistui Savonlinnan seudun aluerakennemalli 2030 toteuttamisohjelmineen. Siinä on asetettu selkeät tavoitteet sille, miten myös asumisen osalta hyödynnetään mahdollisimman hyvin olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Entiset kuntakeskukset on esitetty tiivistyvinä lähipalvelukeskuksina, joissa asuminen, työpaikat ja palvelut sijaitsevat lähellä toisiaan. Merkittävänä taustalla olevana tavoitteena on vähentää tarvetta liikkua autolla, ja tukea kävelyä ja pyöräilyä. Taajama-alueista kauemmas sijoittuvan asumisen osalta on kirjattu tavoitteeksi palvelukylien täydennysrakentaminen. Edellä todettuun viitaten lausunnolla olevassa Enanniemen asemakaavassa esitettyä taajarakentamista ei voida pitää seudulle sovittujen kehittämisperiaatteiden mukaisena eikä hyväksyttävänä. Esitetty uusi asutus edellyttäisi kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyttä. Riittävän turvallisen kevyen liikenteen yhteyden kehittämiseksi Punkasalmen taajaman suuntaan ei ole realistisia mahdollisuuksia seututiellä 479 olevan Pakkasharjun tieosuuden maisemaarvojen takia. Vaikka mahdollisuuksia siltä osin olisikin, uuden maankäytön tuottama väylätarve kohdistaisi toteuttamisen rahoitus- 21

vastuun kaupungille. Enanniemen Kotikallion alueen maankäyttöä ja kaavamuutoksen tavoitteita tulee tarkastella ensin rantayleiskaavamuutoksen pohjalta ja ottaa huomioon rakennemallissa esitetyt näkökohdat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman selostusluonnoksen osallistahoihin tulee täydentää Etelä-Savon Ely-keskus ja maakuntaliitto." Vastine: Alue suunnitellaan ranta-asemakaavalla loma-asumiseen, jotta ei muodostu ympärivuotista asumista. Lomarakentaminen ei ole vastoin aluerakennemallin periaatteita, eivätkä erilliset kevyen liikenteen yhteydet ole välttämättömiä. Savonlinnan Vesi esittää lausuntonaan, että tontin rajaa muutettaisiin siten, että vesi- ja viemärijohdot jäävät kokonaan katualueelle. Vastine: Kaavaa on muutettu siten, että verkostojohdot jäävät katu- ja puistoalueelle. Muilla lausunnonantajilla ei määräaikaan mennessä ollut huomauttamista kaavaluonnoksesta. Salli Kapanen ja Kauko Kapasen perikunnan jäsenet naapurina huomauttavat mm., että alueelle pitäisi varata yhteiseen käyttöön enemmän uimaranta-, venevalkama- ja puistoalueita ja ne tulisi sijoittaa muualle kuin on suunniteltu. Jäätien yhteys tulee merkitä kaavaluonnokseen. Heidän kiinteistönsä kohdalla oleva LV-alue tulee siirtää muualle. He ovat halukkaita ostamaan kiinteistön 740-577-3-47 ja rannan välisen maa-alueen sekä jalankululle varatun alueen kiinteistönsä lisämaaksi. Vastine: Ranta-asemakaavaan on tehty muutoksia huomauttajien esittämällä tavalla. Jäätieyhteys säilyy Kotikalliokadun ja venevalkaman kautta Rekilahdelle. Eino ja Vappu Viik naapurina huomauttavat, että ikiaikainen oikeus jäälle pääsyyn autolla on säilytettävä. Vastine: Jäätieyhteys säilyy Rekilahden kautta. Ranta-asemakaavaan on tehty lisäksi tarkistuksia maanomistajien kiinteistöjen rajoihin heidän toivomuksestaan. Kiinteistöt ovat asuinrakennuksia. Lausunnonantajien ja muiden osallisten mielipiteet ja kannanotot kaavasta sekä kaavoittajan vastineet käyvät ilmi myös teknisen lautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston pöytäkirjaotteista. 22

7 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7.3 Toteutuksen seuranta Ranta-asemakaavan toteuttamista ohjaavat kaavakartta ja kaavamääräykset. Rakentaminen on mahdollista aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kaavan toteuttamista seurataan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Savonlinnassa 4.12.2014 Tuula Mähönen asemakaavateknikko 23