Phjis-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavaselstus Lunns 26.5.2014 2014
Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Kaavajärjestelmä 4 1.1.1 Vimassa levat maakuntakaavat 4 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) 6 1.6 Väestö- ja työpaikkakehitys 7 1.7 Kuntien yleiskaavat 8 1.9 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 10 2 MAAKUNTAKAAVAN SUUNNITTELUPROSESSI 11 2.1 Työn valmistelu ja rganisinti 11 2.1.1 Aikataulu 11 2.1.2 Valmistelurganisaati 12 3 MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ 14 3.1 Jensuun kaupunkiseudun maankäytön kysymykset 15 3.1.1 Taajamatimintjen alueet 15 3.1.2 Tellisuus- ja työpaikka-alueet 19 3.1.3 Seudulliset ampumaradat ja ampumamelualueet 21 3.1.4 Virkistys- ja matkailualueet ja khteet 24 3.1.5 Muut erityiset kysymykset Jensuun kaupunkiseudulla 29 3.2 Phjis-Karjalan kk maakuntaa kskevat maankäytön kysymykset 30 3.2.1 Keskustatimintjen alueet 30 3.2.2 Vähittäiskaupan suuryksiköt 36 3.2.3 Muut erityiset kysymykset 38 3.3 Muutkset maakuntakaavan 1. ja 2. ja 3. vaiheisiin 39 3.3.1 Muutettavat vimassa levat maakuntakaavamerkinnät 39 3.3.2 Kumttavat vimassa levat maakuntakaavamerkinnät 39 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 39 4.1 Maakuntakaavan kknaisvaikutukset 40 4.1.1 Kknaisvaikutusten yhteenvet 40 4.2 Vaikutukset maankäyttölukittain 41 4.2.1 Taajamatimintjen alueet 41 4.2.2 Tellisuus- ja työpaikka-alueet 42 4.2.3 Seudulliset ampumaradat ja ampumamelualueet 42 4.2.4 Virkistys- ja matkailualueet ja -khteet 43 4.2.5 Maa- ja metsätalusvaltaiset alueet 43 4.2.6 Mttrirata-alueet 44 4.2.7 Keskustatimintjen alueet 44 4.2.8 Vähittäiskaupan suuryksiköt 45 4.2.9 Tellisuus- ja varastalue 45 4.3 Vaikutukset Natura 2000 -verkstn 46 5 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN 46 6 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 49 7 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 50 2
8 KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 53 8.1 Keskustatimintjen alueen ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti suhteessa väestöön, asuntkuntiin ja lma-asutukseen 53 8.1.1 Keskustatimintjen alue (C) Jensuu 53 8.1.2 Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Jensuu, Käpykangas 54 8.1.3 Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Jensuu, Raatekangas 55 8.1.4 Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Jensuu, Pilkk 56 8.1.5 Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Jensuu, Karsikk 57 8.1.6 Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Jensuu, Reijla 58 8.1.7 Vähittäiskaupan suuryksikkö (km1) Thmajärvi, Niirala 59 8.1.8 Tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme) Jensuu, Papinkangas 60 8.1.9 Tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme) Kntilahti, Lehm 61 9 TAUSTASELVITYKSIÄ 62 9.1 Jensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen vuteen 2030 62 9.2 Jensuun kaupunkiseutu, Virkistyksen ja matkailun näkökulmat 62 9.3 Jaamankankaan ja sen ympäristön mnikäytön selvitys 62 9.4 Jensuun seudun ampumarataselvitys (Rambll Oy) (sisältää suunnitelmaselstuksen, meluselvityksen ja luntselvityksen) 62 9.5 Phjis-Karjalan kauppapaikkaselvitys (FCG Oy) 63 3
1 Lähtökhdat 1.1 Kaavajärjestelmä Alueidenkäyttöä ja rakentamista hjataan maankäytön suunnittelulla. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet, jtka hyväksyy valtineuvst; maakuntakaava, jnka hyväksyy maakuntavaltuust ja vahvistaa ympäristöministeriö sekä kunnassa laadittavat ja hyväksyttävät yleiskaava ja asemakaava. Kunnat vivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, jnka hyväksyy jkin yhteinen timielin. Kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ja yleiskaava vat yleispiirteisiä kaavja, jtka hjaavat yksityiskhtaisempien kaavjen laatimista ja vivat hjata myös suraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Kuva 1 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavitusjärjestelmä 1.1.1 Vimassa levat maakuntakaavat Phjis-Karjalan ensimmäinen maakäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava (1. vaihe) hyväksyttiin maakuntavaltuustssa 21.11.2005 ja vahvistettiin valtineuvstssa 20.12.2007. Maakuntakaavassa käsiteltiin: Palvelukeskusverkk Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Kehittämisen khdealueet Yhteysverkt Taajamatimintjen alueet Keskustatimintjen alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Palvelujen- ja hallinnnalueet 4
Tellisuus- ja työpaikka-alueet Kyläalueet Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisemat ja muinaisjäännökset Phjavesi- ja harjualueet Jätehult, energiahult, kaivsalueet, pulustusvimien ja rajavartistn alueet sekä mttrirata-alueet Lunnnsujelulailla sujellut alueet, Natura 2000 -verkst, valtakunnalliset sujeluhjelma-alueet sekä seutukaavissa levat sujelualueet Suurvesistöt sekä killinen luntvyöhyke Virkistys- ja matkailualueet ja -khteet sekä reitistöt Maakuntakaavan 2. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustssa 4.5.2009 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavassa käsiteltiin: Maakunnallisia sran ja rakennuskivien ttalueita Maakunnallisesti arvkkaita harjualueita Valtakunnallisesti arvkkaita mreenialueita Maakunnallisia turvetutantalueita Maakunnallisesti arvkkaita sualueita Varuskuntien (Onttla, Kntiranta) ampumaratjen ja ampuma-alueiden melualueita Seudullisia ampumaratja ja niiden melualueita Uutta 400 kv:n sähkölinjaa Kntilahti Huutkski 110 kv:n muunt- ja kytkinasemia Esihistriallisia khteita Edellisistä aiheutuvia muutksia maakuntakaavan 1. vaiheeseen Maakuntakaavan 3. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustssa 10.6.2013 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 5.3.2014. Maakuntakaavassa käsiteltiin: Kallikiviainesten tt ja arvkkaat kallialueet Tellisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet Stahistrialliset khteet Tuulivimaliden alueet Mnitimikeskus Pulustusvimien ja rajavartilaitksen harjitus- ja ampuma-alueiden sujavyöhykealueet Perinnemaisemat ja pyöräilyreitit infrmatiivisena aineistna Tarkistuksia maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin, keskeisinä tarkistuksina Sran- ja rakennuskivien ttalueet Kulttuuriympäristöt mukaan lukien rakennettu kulttuuriympäristö, maakunnallisesti arvkkaat maisema-alueet ja kiinteät muinaisjäännökset Matkailualueet ja khteet Matkailun ja virkistyksen vetvima-alueet Ohjeelliset ulkilu-, vesiretkeily- ja mttrikelkkailureitit Kaivsalueet Pulustusvimien ja rajavartilaitksen varast-, harjitus- ja ampuma-alueet ja niihin liittyvät ampumamelualueet Rajavyöhykealue Rautatiealueet (Ilmantsin rata) 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaissa n annettu kaikille kaavamudille yhteiset suunnittelun tavitteet. Lisäksi jkaiselle kaavataslle n esitetty mat sisältövaatimukset (lihavituna liittyvät erityisesti maakuntakaavan 4. vaiheeseen), jtka maakuntakaavan salta vat: 1. maakunnan tarkituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 2. alueiden käytön eklginen kestävyys 3. ympäristön ja taluden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen hulln järjestelyt 4. vesi- ja maa-ainesvarjen kestävä käyttö 5. maakunnan elinkeinelämän timintaedellytykset 5
6. maiseman, lunnnarvjen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä 7. virkistykseen sveltuvien alueiden riittävyys 1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) Valtineuvst n päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavitteista ja niiden tarkistamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavitteiden tteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa, maakuntakaavituksessa ja kuntien kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavituksen kautta. Maakuntakaavilla n tässä keskeinen rli. Niiden avulla tavitteet knkretisidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jtka hjaavat vurstaan kuntakaavitusta. Valtineuvstn päätöksessä valtakunnallisia alueidenkäyttötavitteita n käsitelty seuraavasti: 1. Timiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat 4. Timivat yhteysverkstt ja energiahult 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet (näihin kuuluu Vuksen vesistöalue) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet n jaettu yleistavitteisiin ja erityistavitteisiin. Yleistavitteita tulee ttaa humin maakuntakaavituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavituksessa sekä valtin viranmaistiminnassa. Erityistavitteita kskevat kaikkea kaavitusta, mikäli tavitetta ei le erityisesti khdennettu kskemaan vain tiettyä kaavatasa. Suuri sa erityistavitteista kskee maakuntakaavitusta. 1.4 Phjis-Karjalan strategia 2030 ja maakuntahjelma (POKAT 2017) Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat maakuntasuunnitelmaan, jka n strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelman tavitteet täsmentyvät maakuntahjelmassa, jssa esitetään keskeiset timenpiteet ja hankkeet maakunnan strategialinjausten tteuttamiseksi. Phjis-Karjalan maakuntasuunnitelman tarkistus n hyväksytty maakuntavaltuustssa kesäkuussa 2010 ja se linjaa maakunnan pitkän tähtäyksen strategista kehittämistä vuteen 2030. Maakuntasuunnitelmaa tarkistetaan valtuustkausittain. Maakuntasuunnitelman uusin tarkistus hyväksyttiin maakuntavaltuustssa kesäkuussa 2014. Phjis-Karjalan edellinen maakuntahjelma li laadittu vusille 2011-2014. Uusi maakuntahjelma vusille 2014 2017 (POKAT 2017) hyväksyttiin maakuntavaltuustssa kesäkuussa 2014. Maakuntahjelman rahitustarpeet esitetään vusittain tehtävässä tteuttamissuunnitelmassa (TOTSU). Maakuntakaavan laadinnan phjana levat maakunnalliset tavitteet n määritetty maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelman väestötavite vudelle 2030 n kk Phjis-Karjalan salta 162 500 asukasta ja työpaikkatavite 62 500 työpaikkaa. Maakuntasuunnitelman strategiset kehittämislinjat vat: 1. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystiminta 2. Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen 3. Hyvinviva ja turvallinen maakunta 4. Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus jihin liittyvät kehittämisteemat vat: 1. Tulevaisuuden kasvualat 2. Lunnnvarjen uusi aika 6
3. Valttikrttina Venäjä 4. Nuret tulevaisuuden tekijöinä Phjis-Karjalan maakuntahjelman (POKAT 2017) kärjet vidaan tiivistää: Älykäs erikistuminen - Phjis-Karjalassa panstetaan valikituihin tutannllisiin alihin. Erityisesti haetaan yritysten ja saamisen kansainvälisen tasn kilpailukykyä. Öljyvapaa maakunta Vimistuva bitalus ja ilmastnmuutksen humiiminen antaa hyvät mahdllisuudet Phjis-Karjalassa resurssiviisaaseen timintaan. Fssiilisista öljyistä vapaa maakunta n kva, mutta realistinen tavite. Elinikäinen sallisuus Ikääntyvä väestörakenne n alueelle paitsi haaste myös mahdllisuus. Eriikäisten ihmisten aktivinnilla halutaan maakunta kettavan kaikenikäisten ktimaakuntana. 1.5 Muut suunnitelmat ja hjelmat Suunnittelussa humin tettuja muita suunnitelmia tai hjelmia vat: EU:n rakennerahastkauden hjelmat 2007-2013 Karelia ENPI CBC-hjelma ESDP / Eurpan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat 1999 Natura 2000-verkst ja valtakunnalliset sujeluhjelmat Seudulliset strategiat Kaivannaisstrategia Phjis-Karjalan ilmast- ja energiahjelma 2020 Vuksen vesienhitalueen vesienhitsuunnitelma vuteen 2015 Itä-Sumen jätesuunnitelma 2016 Itä-Sumen bienergiahjelma 2020 Phjis-Karjalan metsähjelma 2015 Phjis-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Päivitys 2010 Phjis-Karjalan matkailustrategia 2007-2013 1.6 Väestö- ja työpaikkakehitys Tilastkeskuksen väestöennusteen mukaan Jensuun kaupunkiseudulla n vunna 2030 118 962 asukasta mikä n 6081 asukasta enemmän, kuin vuden 2012 lpussa. Kasvuennuste vastaa melk hyvin maakunnan maa väestösuunnitetta. Esimerkiksi Jensuun kaupunki varautuu missa suunnitelmissa vuteen 2030 mennessä nin 5 000 asukkaan kasvuun, mikä tarkittaa lähes 2 000 asukkaan suurempaa kasvua, kuin tilastkeskuksen ennusteessa. Suurempi ennuste n perusteltavissa ennakitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutksella, muuttliikkeellä, kaupungistumisella sekä kaupungin mnipulisella asunttarjnnalla. Minimivaihteht mudstuu Tilastkeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ja maksimivaihteht arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta väestömäärästä. Minimi ja maksimi vaihtehtjen er n 3 300 henkeä eli nin 2,8 %. Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maaplitiikan vaihtehdt ja turvataan mnipulinen asunttutant. 7
Taulukk 2. Jensuun kaupunkiseudun nykyinen väestömäärä ja mititusväestö 2030 min. ja max. 2005 2013 2030 2030 min. max Jensuu 72292 74 471 78 000 80 000 Kntilahti 12768 14 422 17 000 17 500 Liperi 11750 12 396 13 500 14 100 Outkumpu 7753 7 262 6 500 6 700 Plvijärvi 5008 4 664 4 600 4 700 Jensuun seutu yhteensä 109 571 113 215 119 600 123 000 Työpaikkamitituksessa pulestaan Jensuun kaupunkiseudun minimivaihteht n laskettu tilastkeskuksen väestöennusteeseen phjautuvasta työpaikkakehityksestä ja maksimivaihteht arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtehtjen er n 1300 työpaikkaa eli nin 2,7 %. Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset Jensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen kasvulle perustuen mnipuliseen ja kansainvälisesti krkeaan saamiseen. Taulukk 2. Jensuun kaupunkiseudun työpaikkakehitys 2000, 2005 ja 2011 sekä mititus työpaikat 2020 ja 2030 Kunta 2000 2005 2011 2020 2030 min. 2030 max. Jensuu 29 335 30 958 33 323 35 328 36 700 37 700 Outkumpu 2 786 2 721 2 818 2 449 2 350 2 400 Kntilahti 3 361 4 381 3 861 3 954 4 050 4 160 Liperi 3 416 3 315 3 423 3 597 3 680 3 800 Plvijärvi 1 441 1 402 1 304 1 267 1 210 1 240 Yhteensä 40 339 42 777 44 729 46 594 48 000 49 300 1.7 Kuntien yleiskaavat Phjis-Karjalassa n vimassa yksi maankäyttö- ja rakennuslain 46 :n mukainen kuntien yhteinen yleiskaava, jka käsittää Jensuun ja Outkummun kaupungit sekä Kntilahden, Liperin ja Plvijärven kunnat. Yleiskaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 29.12.2009. Rakennuslain mukaisesti vahvistettuja ikeusvaikutteisia yleiskaavja n vimassa 27, jista 11 n rantasayleiskaavja. Maakäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vahvistettuja sayleiskaavja n 76, jista rantasayleiskaavja 32. 8
Kuva 2 Yleiskaavitustilanne Phjis-Karjalassa vuden 2012 lpulla. 1.8 Muut maakuntakaava-alueet Phjis-Karjalaan rajittuvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savn, Phjis-Savn ja Kainuun maakuntakaava-alueet. Etelä-Karjalassa n vimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava (vahvistettu YM 21.12.2011). Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava n hyväksytty maakuntavaltuustssa 24.2.2014 ja n vahvistusprsessissa ympäristöministeriössä. Kaava painttuu kaupallisiin palveluihin, matkailuun, elinkeinihin ja liikennejärjestelmään. Etelä- Savssa n vimassa Etelä-Savn maakuntakaava (vahvistettu 4.10.2010 / KHO 19.8.2011), Kainuussa Kainuun maakuntakaava (vahvistettu 29.4.2009 / KHO 13.10.2009) ja Phjis-Savssa Phjis-Savn maakunta- 9
kaava (vahvistettu YM 7.12.2011 / KHO 22.3.2013). Kaavjen laadinta n käynnissä Etelä-Savssa tuulivimaan sekä Phjis-Savssa ja Kainuussa tuulivimaan sekä kauppaan khdistuvina vaihekaavina. 1.9 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) Maakuntahallitus hyväksyi 17.6.2013 maakuntakaavan 4. vaiheen sallistumis- ja arviintisuunnitelman. OAS n suunnitelma maakuntakaavan sallistumis- ja vurvaikutusmenettelystä sekä vaikutusten arviinnista. Sen tarkituksena n antaa maakuntakaavan asiansaisille ja siitä kiinnstuneille tahille tieta kaavituksen etenemisestä ja vaikutusmahdllisuuksista kaavituksen eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma li julkisesti nähtävillä 11.2. 15.3.2013 ja siitä pyydettiin lausunnt. Lausuntvaiheen aikana järjestettiin sidsryhmien ja viranmaisten kanssa neuvtteluja ja lausuntvaiheen jälkeen järjestettiin 8.5.2013 maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja -asetuksen 11 :n mukainen alitusvaiheen viranmaisneuvttelu. 10
2 Maakuntakaavan suunnitteluprsessi 2.1 Työn valmistelu ja rganisinti 2.1.1 Aikataulu Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain, jhn sisältyvät alitus-, tavite-, lunns-, ehdtus-, hyväksymisja vahvistamisvaiheet, jiden jälkeen siirrytään seurantavaiheeseen, jssa seurataan ja edistetään kaavan tavitteiden tteutumista ja siihen khdistuvia muutstarpeita. Tavitteena n, että maakuntakaavan 4. vaiheen lunns valmistuu kesällä 2014, ehdtus vuden 2015 alussa ja hyväksyminen tapahtuu kevään 2015 maakuntavaltuustssa. Alitusvaihe Phjis-Karjalan maakuntahallitus päätti käynnistää 17.12.2012 maakuntakaavan 4. vaiheen laatimisen. Maakuntahallitus hyväksyi samalla sallistumis- ja arviintisuunnitelman lunnksen sekä päätti asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä lausunnt. Kaavan vireille tulsta ilmittaminen ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS) lunns livat nähtävänä 11.2. 15.3.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelmasta annettiin 36 lausunta ja 3 mielipidettä. Työvalikunta kkntui 16.4.2013 ja 13.6.2013 Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 11 :n mukainen ensimmäinen ns. alitusvaiheen viranmaisneuvttelu pidettiin 8.5.2013. Maakuntahallitus hyväksyi 17.6.2013 sallistumis- ja arviintisuunnitelmasta saatujen lausuntjen ja mielipiteiden vastineet sekä sallistumis- ja arviintisuunnitelman. Työvalikunta 12.8.2013, maakuntakaavatyötyhmä 16.8.2014 Järjestettiin maakuntakaavan 4. vaiheen alitusseminaari sidsryhmille 10.10.2013 Tavitevaihe Maakuntahallitus päätti 21.10.2013 esittää maakuntavaltuustlle, että se merkitsee maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsauksen tiedksi ja käy siitä evästyskeskustelun Kaupan työryhmä 4.10.2013, työvalikunta 21.10.2013, virkistys ja matkailu työryhmä 24.10.2014 sekä ampumaratatyöryhmä 4.11.2013 Maakuntavaltuust merkitsi 25.11.2013 maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsauksen tiedksi ja kävi siitä evästyskeskustelun Ampumaratatyöryhmä 26.11.2013, kaupan työryhmä 5.12.2013, hjausryhmä 11.12.2013, työvalikunta 15.1.2014, ampumaratatyöryhmä 20.12.2013 ja virkistys ja matkailu työryhmä 28.1.2014 Järjestettiin kaikille avin ampumarataseminaari 5.2.2014 Järjestettiin kaupan seminaari kutsutilaisuutena maakuntakaavan sidsryhmille 14.2.2014 Ampumaratatyöryhmä kkntui 26.2.2014, 27.3.2014 ja 7.4.2014 Työvalikunta 19.3.2014, hjausryhmä 20.3.2014, virkistys ja matkailu työryhmä 27.3.2014 ja SOVA - ryhmä 10.4.2014 Lunnsvaihe Työryhmät: Työvalikunta 29.4., Kaupan työryhmä 5.5., SOVA -ryhmä 12.5.2014, maakuntakaavatyöryhmä 12.5.2014 Ohjausryhmä 12.5.2014 Maakuntahallitus hyväksyi 26.5.2014 maakuntakaavan 4. vaiheen lunnksen asetettavaksi nähtäville ja lähetettäviksi lausunnille Maakuntavaltuust kävi keskustelun kaavalunnksesta 10.6.2014 Lunns nähtävillä 16.6.- 5.9.2014 välisen ajan. Lausuntjen ja mielipiteiden vastineiden hyväksyminen Ehdtusvaihe 11
Hyväksymisvaihe Maakuntahallitus hyväksyy maakuntakaavaehdtuksen ja tekee esityksen maakuntavaltuustlle maakuntakaavan hyväksymisestä. Maakuntavaltuust hyväksyy maakuntakaavaehdtuksen ja päättää saattaa kaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi Vahvistamisvaihe Maakuntahallitus saattaa maakuntakaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan Kuva 3 Maakuntakaavan 3. vaiheen aikataulu 2.1.2 Valmistelurganisaati Maakuntakaavan täydennyksen laadinnasta vastaa Phjis-Karjalan maakuntaliitn aluesuunnitteluryhmä. Kaavan valmistelusta n vastannut maakuntainsinööri (31.3.2014 saakka) ja siitä lähtien aluesuunnittelupäällikkö. Maakuntakaavatyötä hjaa maakuntahallituksen nimeämä eri sidsryhmiä edustava hjausryhmä. Tarvittaessa ryhmien kkuksiin kutsutaan kuultaviksi asiantuntijita eri rganisaatiista. Kaavan valmistelussa aluesuunnitteluryhmällä n tukenaan hjausryhmän maakuntahallituksen jäsenistä kstuva seurantaryhmä. Seurantaryhmän mudstavat maakuntahallituksen nimeämät jäsenet Hannu Hsknen (pj), Juha Ksnen (vpj), Juni Martiskin ja Kari Kulmala. Ohjausryhmän apuna n SOVA-ryhmä (maakunnallinen suunnitelmien ja hjelmien vaikutustenarviintiryhmä) ja muita mahdllisia työryhmiä, jtka nimetään tarpeen mukaan (kauppa, ampumarata, virkistys- ja matkailu). 12
Kuva 4 Maakuntakaavan 4. vaiheen valmistelurganisaati 13
3 Maakuntakaavan sisältö Maakuntakaavan 4. vaiheen maankäytölliset ratkaisut khdistuvat pääsin Jensuun kaupunkiseudulle. Jensuun kaupunkiseudulla tarkitetaan Jensuun ja Outkummun kaupunkien sekä Kntilahden, Liperin ja Plvijärven kuntien mudstamaa 5 kunnan aluetta. Maakuntakaavan aluerajaus n yhteneväinen Jensuun seudun yhteisen yleiskaavan 2020 alueen kanssa. Keskeisinä maankäytöllisinä kysymyksinä Jensuun kaupunkiseudulla vat lleet Kntilahden lakkautetun varuskunta-alueen maankäyttö, Kntilahden Jaamankangas kknaisuudessaan, Liperin Ylämyllyn ja lentkentän välisen alueen maankäyttö sekä Valtatie 6 itäpuleiset alueet Jensuussa Ilmantsintien ja Reijlan liittymien välillä, erityisesti Papinkankaan alue. Sen sijaan vähittäiskaupan suuryksiköitä käsitellään kk maakunnan alueella. Maakuntakaavan 4. vaiheen tavitevusi n 2030. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä keskeisimpiä asiita vat: Jensuun kaupunkiseudulla Yhdyskuntarakenne, sisältää erityisesti: taajamatimintjen alueet tellisuus- ja työpaikkatimintjen alueet viheryhteystarpeet virkistys- ja matkailukhteet ja -alueet (täydennykset vimassa levaan maakuntakaavaan) Maakunnallisen / seudullisen ampumaradan sijittamisvaihtehdt Jensuun kaupunkiseudulla Kk Phjis-Karjalan maakunnan alueeseen liittyvänä Kaupan kysymykset Keskustatimintjen alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kn alarajat keskustatimintjen alueiden ulkpulella Kaupan enimmäismititukset Yksittäiset käsittelyn aikana esille tulevat muut mahdlliset täydennykset tai muutkset vahvistettuihin maakuntakaavihin, esimerkiksi Nurmeksen bitellisuusalue Ylämyllyn mttriradan laajennus 14
3.1 Jensuun kaupunkiseudun maankäytön kysymykset Maakuntakaavassa käsitellään Jensuun kaupunkiseutuun liittyen yhdyskuntarakenteen kannalta keskeisiä maankäytön kysymyksiä eli taajama- ja työpaikka-alueita sekä tellisuustimintjen alueita. Tisena keskeisenä käsiteltävänä kknaisuutena vat Jensuun kaupunkiseudun viherrakenne eli lähinnä viheryhteystarpeet, virkistysalueet ja virkistyskhteet sekä lisäksi matkailu. Jensuun kaupunkiseutuun liittyvänä erityisenä maankäytön kysymyksenä maakuntakaavassa sitetaan alue tai alueita vähintään seudullisesta merkittävyyttä maavalle ampumaradalle/ampumaradille melualueineen. Kaupunkiseudulla n myös tarvetta tehdä yksittäisiä tarkistuksia ja täydennyksiä vimassa leviin maakuntakaavihin sen hella kuin mitä muutksia nyt käsittelyssä levat keskeiset maankäyttömudt edellyttävät tehtävän. Vähittäiskaupan suuryksiköt ja keskustatimintjen alueet khdistuvat Jensuun kaupunkiseudun lisäksi myös muun maakunnan alueelle. Näitä alueita käsitellään tarkemmin kappaleessa 3.2. 3.1.1 Taajamatimintjen alueet Maakuntakaavatilanne Taajamatimintjen alueita n käsitelty kk Phjis-Karjalan salta maakuntakaavan 1. vaiheessa (vahvistettu 20.12.2007) eli sillin tehdyt ratkaisut perustuvat 2000-luvun alkupulen tilanteeseen. Taajamatimintjen aluevaraukset vat mudstuneet asemakaavitetuista alueista ja sekä niistä alueista, jille n llut dtettavissa asemakaavatasisen suunnittelun tarvetta vuteen 2020 mennessä. Jensuun kaupunkiseudulta taajamatimintjen alueina vat esitetty Jensuun ydinkaupunkiseudun alue laajana kknaisuutena sekä silliset kuntakeskukset. Myös muutamia pieniä taajamia n esitetty taajamatimintjen alueina. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavitteissa krstetaan: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen eklgista, taludellista, ssiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa levia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Nykytilanne Jensuun kaupunkiseudulla n tapahtunut tai tapahtumassa humattavia alueidenkäytön muutksia, jilla n vaikutusta kk kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Kntirannan varuskunta-alueen lakkautuminen vuden 2014 alusta vapautti isja alueita Kntirannassa ja Jaamankankaalla muuhun käyttöön. Höytiäisen eteläpulella leva Jaamankankaan laaja, vielä pääsin maa- ja metsätalus- sekä ulkilukäytössä levaan alueeseen khdistuu myös muita alueidenkäytön tarpeita ja se n ptentiaalinen pidemmän aikavälin kaupunkiseudun kasvualue. Lentaseman timinnan ja lentkentän ympäristön kehittäminen sekä lentkentän timinnan turvaaminen edellyttävät maakäytön uudenlaista tarkastelua. Kaupunkiseudun kasvunedellytysten turvaaminen länteen (Välikangas Ylämylly Marjala) edellyttää seudullisten virkistysyhteyksien ja -alueiden yhteensvittamista muun maankäytön kanssa sana kk alueen virkistysverksta. Etelän suunnan merkitys kantakaupungin kasvusuuntana n vahvistunut liikenneverkssa ja muussa yhdyskunnan kehityksessä tapahtuneiden muutsten vuksi. Erityisesti valtatie 6 itäpulisten alueiden saavutettavuus Ilmantsintien (kt 74) ja Reijlan välillä n parantanut merkittävästi uusien liikennejärjestelyjen myötä ja alueet vat ptentiaalista työpaikka-alueiden kasvualuetta. Jensuun kaupunkiseudulla asuu tällä hetkellä 113 215 asukasta (2013). Tästä väestöstä nin 78,3 % asuu taajamissa (YKR taajama-alueet) ja nin 21,7 % haja-asutusalueilla. 15
Suunnitteluperiaatteet ja tavitteet Maakuntakaavassa sitetaan vähintään seudullista merkitystä maavat taajamatimintjen alueet, jille n dtettavissa asemakaavatasisen suunnittelun tarvetta vuteen 2030 mennessä. Asemakaavatasisen suunnitelman laatimisen tarpeet vivat jhtua muun muassa varautumisesta rakennusmaan kysyntään, tarkituksenmukaisen yhdyskuntakehityksen hjaamiseen sekä vesihulln, muun teknisen hulln ja liikenneverkkjen tumat muut suunnittelutarpeet. Aluevarausten laajuus n taajama-alueiden mititustarvetta suurempi ja sisältää esimerkiksi pientalasumisen khdalla vaihtehtisia kasvualueita eri pulilla Jensuun kaupunkiseudun taajama-alueita. Tilastkeskuksen väestöennusteen mukaan Jensuun seudulla n vunna 2030 118 962 asukasta mikä n 5747 asukasta enemmän, kuin vuden 2013 lpussa. Tilastkeskuksen kasvuennuste (2012) vastaa melk hyvin maakunnan maa väestösuunnitetta. Jensuun kaupunki varautuu missa suunnitelmissa vuteen 2030 mennessä sen sijaan nin 5000 asukkaan kasvuun, mikä tarkittaa lähes 2000 asukkaan suurempaa kasvua tilastkeskuksen ennusteeseen verrattuna. Suurempi ennuste n perusteltavissa ennakitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutksella, kaupungistumisella sekä kaupungin mnipulisella asunttarjnnalla. Jensuun seudun kehitys- ja kasvuedellytysten turvaamiseksi n tarpeen varautua ennakitua suurempaan väestön kasvuun. Aluerakenteen kehittämistä tarkastellaan minimi- ja maksimivaihtehtjen välillä. Minimivaihteht mudstuu Tilastkeskuksen Jensuun kaupunkiseudun väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä (119 600 asukasta) ja maksimivaihteht arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta väestömäärästä (123 000 asukasta). Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maaplitiikan vaihtehdt ja turvataan mnipulinen asunttutant. Väestöennustetta n käsitelty myös kappaleessa 1.6. Yhdyskuntataluden kannalta n edullista eheyttää taajamien rakenteita ja hjata mahdllisimman suuri sa kasvusta nykyisen taajamarakenteen sisälle. Jensuun kaupunkiseudulla maakuntakaavan taajama-alueita rajattaessa n humita kiinnitetty erityisesti taajamakeskustjen eheyttämiseen ja palveluiden tukemiseen sekä kantakaupungin kasvumahdllisuuksien turvaamiseen pääteiden suuntaisesti. Keskeisiä tavitteita vat: - Ludaan Jensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle - Varaudutaan kaupunkiseudulla nin 10 000 asukkaan lisäykseen mikä tarkittaa nin 8,8 %:n kasvua nykyisestä. - Tavitteena n, että kaupunkiseudun väestönkasvusta vähintään 80 % khdistuu taajama-alueille - Varaudutaan väestön ikärakenteen tumiin haasteisiin palvelurakenteen kehittämisessä - Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi rakenteelliseksi kknaisuudeksi. - Ohjataan kasvu pääsin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi levan taajamarakenteen yhteyteen. - Tiivistetään jukk- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden sekä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä Jensuun kaupunkiseudun esitettäviä taajama-alueita n yhdenmukaistettu ja tiivistetty siten, että selkeästi rakennettavuudeltaan ja sijainniltaan epäedullisia alueita n rajattu pis. Esimerkiksi Jensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajama-alueen pinta-ala n vähentynyt maakuntakaavan vimassa levasta taajamaaluerajauksesta nin 12 %. Samalla esimerkiksi Jensuun Reijlan ranta-alueita, Kulhn itäsien alueita sekä Liperin Leinsenlammen itäpulen alueita n merkitty taajamatimintjen reservialueeksi eli alueiksi jilla n 16
edellytyksiä taajamatimintjen alueeksi pääsin vasta vuden 2030 jälkeen. Iiksenvaaran alue n merkitty malla kehittämisperiaatemerkinnällä tiiviin kyläasumisen alueena (tka). Maakuntakaavassa esitettävät taajamatimintjen-alueet: Kunta Nimi Kaavamerkintä Pinta-ala (ha) Jensuu/Kntilahti Jensuu (phjissa) A 3879 Jensuu/Kntilahti Jensuu (eteläsa) A 3233 Jensuu/Kntilahti/Liperi Marjala-Onttla-Ylämylly A 1747 Kntilahti Kntilahti A 1099 Liperi Liperi A 528 Liperi Viinijärvi A 300 Jensuu Hammaslahti A 407 Jensuu Heinävaara A 204 Jensuu Kiihtelysvaara A 188 Jensuu Tuupvaara A 211 Jensuu En A 447 Jensuu Uimaharju A 505 Plvijärvi Plvijärvi A 290 Outkumpu Outkumpu A 886 17
Kuva X Jensuun seudun yhdyskuntarakenne suhteessa YKR taajama-alueisiin. Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumtaan vimassa levat taajamatimintjen alueet ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta merkinnät Jensuun kaupunkiseudulla. Kumttavat alueet ja merkinnät n esitetty tarkemmin kappaleessa 3.3. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Taajamatimintjen alueet (A) Aluevarausmerkinnällä sitetaan taajamatimintjen aluetta, jlla n yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jnka suunnittelussa tulee ttaa humin ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskhtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattmien tellisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatimintjen sijittumisja laajentumisalueet. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen hulln alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset sujelualueet. Suunnittelumääräys Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee ttaa humin taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman timinnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kknaisuudeksi sekä kiinnittää humita taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkstn, arvkkaan kulttuuriympäristön minaispiirteiden sekä lunnnympäristön ja rakennetun ympäristön khteiden erityisarvjen säilyttämiseen. Pyhäselän järven ranta-alueelle tulee turvata yhtenäinen virkistysreittiyhteys. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee 18
ttaa humin taludellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä jukkliikenteen timintamahdllisuudet. Taajamatimintjen reservialue (Ares, Ares-1) Aluevarausmerkinnällä sitetaan taajamatimintjen reservialuetta, jlla n tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jnka suunnittelussa tulee ttaa humin ylikunnalliset aluetarpeet. Alueen tteuttaminen ulttuu kuitenkin pääsääntöisesti vuden 2030 jälkeen. Suunnittelumääräys Yksityiskhtaisempi taajamatimintjen reservialueen suunnittelu ajittuu pääsin vuden 2030 jälkeiseen aikaan. Lisämerkinnällä -1 sitetuilla alueilla tulee säilyttää rantaalueet pääsääntöisesti kknaan vapaana rakentamiselta. Tiiviin kyläasumisen alue (tka) Kehittämisperiaatemerkinnällä sitetaan alueita, jtka kytkeytyvät läheisesti taajamatimintjen alueisiin, mutta jilla ei le edellytyksiä mudstua taajamatimintjen tyyppiseksi alueeksi lemassa levan rakennuskannan ja alueiden sijainnin suhteen. Suunnittelumääräys Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee ttaa humin kyläalueen erityispiirteet sekä edistää kylärakenteen tiivistämistä. 3.1.2 Tellisuus- ja työpaikka-alueet Maakuntakaavatilanne Tellisuustimintjen alueita ja työpaikka-alueita n käsitelty kk Phjis-Karjalan salta maakuntakaavan 1. vaiheessa (vahvistettu 20.12.2007). Maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustssa marraskuussa 2005 eli ratkaisut perustuvat 2000-luvun alkupulen ratkaisuihin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet määrittelevät edellytykset yhdyskuntarakenteen kehittämiselle tavitteita, jilla n tarkitus eheyttää yhdyskuntarakennetta ja välttää sen pirstutumista. Aluesuunnittelussa n tukeuduttava j lemassa levaan yhdyskuntarakenteeseen. Tellisuus- ja työpaikka alueita kskevat erityisesti seuraava alueidenkäytön tavitteet: Yhdyskuntarakenne n suunniteltava siten, että palvelut ja työpaikat vat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdllisuuksien mukaan asuinalueidenläheisyydessä, jtta henkilöautliikenteen tarve lisi mahdllisimman vähäinen. Elinkeinelämän timintaedellytyksiä edistetään sittamalla elinkeintiminnalle riittävästi sijittumismahdllisuuksia lemassa levaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelulla n hulehdittava, että työpaikkarakentamiseen n tarjlla riittävästi tnttimaata, ja, että uusia työpaikka-alueita ei tule sijittaa irralleen lemassa levasta yhdyskuntarakenteesta. Nykytilanne Jensuun kaupunkiseudulla li vuden 2011 lpussa kaikkiaan 44 729 työpaikkaa. Työpaikkjen määrä n 2000 -luvulla kasvanut nin 11 % vuden 2000 tassta. Suurinta kasvu n llut Kntilahdella (14,9 %) ja Jensuussa (13,6 %). Vunna 2010 työpaikista n. 88 % sijaitsi taajamissa ja n. 12 % haja-asutusalueilla. Työpaikkakehitystä n kuvattu lisää kaavaselstuksen khdassa 1.6. Suunnitteluperiaatteet ja tavitteet Maakuntakaavassa sitetaan vähintään seudullista merkitystä maavat tellisuus- ja työpaikkatimintjen alueet. Lähtökhtana maakuntakaavassa n turvata nykyisten tellisuus- ja työpaikkatimintjen laajentamis- 19
mahdllisuudet ja sittaa timintaan hyvin sveltuvia muita vaihtehtisia alueita eri pulilta kaupunkiseutua. Jensuun kaupunkiseudulla n tarvetta prfilida työpaikka-alueita tutannn ympäristövaikutusten ja tisaalta taajamakuvallisten vaatimusten suhteessa. Jensuun kaupunkiseudulla n tarpeen myös varautua erityisiä ympäristöhäiriöitä kuten melua, pölyä, hajua ja tärinää aiheuttavien tutantlaitsten mahdllisiin sijaintipaikkavaatimuksiin. Työpaikkjen aluevarausten laajuus n laskennallista mititustarvetta suurempi mutta mahdllistaa vaihtehtisia sijittumismahdllisuuksia. Jensuun kaupunkiseudun viiden kunnan työpaikkamitituksen minimivaihteht perustuu tilastkeskuksen väestöennusteeseen perustuvaan työpaikkakehitykseen ja maksimivaihteht pulestaan arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtehtjen er n 1300 työpaikkaa eli nin 2,7 %. Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset Jensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen vahvalle kasvulle perustuen mnipuliseen ja kansainvälisesti krkeaan saamiseen. Keskeisiä tellisuus- ja työpaikka-alueisiin liittyviä tavitteita vat: - Ludaan Jensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle - Varaudutaan kaupunkiseudulla työpaikkamavaraisuuden turvaavaan työpaikkamäärään - työpaikka-alueet sitetaan liikenteellisesti hyvin saavuttavissa levilta alueilta eri liikennemutja hyödyntäen - sitetaan työpaikka-alueita erilaisiin tarpeisiin ja turvataan yritysten laajentamismahdllisuudet - varaudutaan laajaan yhtenäiseen seudulliseen työpaikka-alueeseen ydinkaupunkiseudun eteläpulelle Merkittävimpinä uusina tellisuustimintjen alueina n esitetty Penttilänrannan yrityspuist sekä Jensuusta etelään päin sijaitseva Papinkankaan alueen phjissa valtatie 6 ja Ilmantsin radan tuntumassa. Pulestaan merkittävimpinä uusina työpaikka-alueina vimassa levaan maakuntakaavaan n esitetty Jensuusta etelään päin valtatie 6 itäpulelle sijittuva Papinkankaan laaja työpaikka-alue sekä Jensuusta phjiseen päin Raatekankaan phjispulinen alue vt 6 länsipulella. Myös Kntilahdella Lehmn liittymän ympärillä n kasvatettu jnkin verran työpaikka-aluetta ja tettu mukaan maakuntakaavaan myös Ylämyllyn työpaikkatimintjen alue. Maakuntakaavassa esitettävät työpaikka- ja tellisuusalueet Jensuun kaupunkiseudulta: Kunta Nimi Kaavamerkintä Pinta-ala (ha) Jensuu Iiksenvaaran vimalaits TP 93 Jensuu Raatekangas-Käpykangas TP-e 752 Jensuu Papinkangas T 47 Jensuu Papinkangas TP 226 Jensuu Uimaharju T 229 Jensuu Penttilä T 15 Jensuu/Liperi Lentasemantie ja Ylämyllyntie- Kupintien välinen alue TP 316 Liperi Välikangas TP 233 Liperi Hnkalampi TP 39 Kntilahti Lehm TP 204 Kntilahti Uur TP 126 Kntilahti Vaskela TP 15 Outkumpu Outkumpu TP 116 20
Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumtaan maakuntakaavan vimassa levat tellisuus- ja työpaikka-alueet Jensuun kaupunkiseudulla. Kumttavat alueet ja merkinnät n esitetty tarkemmin kappaleessa 3.3. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Tellisuus- ja varastalue (T, t) Merkinnällä sitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää tellisuus- ja varastaluetta, jlla n vähintään seudullista merkitystä. Alue n tarkitettu pääasiassa tutannllista timintaa varten. Suunnittelumääräys Alue n suunniteltava siten, että merkittävät ympäristölle aiheutuvat häiriöt estetään. Työpaikkatimintjen alue (TP, TP-e, tp) Merkinnällä sitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jlla n vähintään seudullista merkitystä. Alue n tarkitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattmien tutant- ja varasttimintjen sekä muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä -e sitetaan merkitykseltään seudullinen paljn tilaa vaativan erikistavaran kaupan suuryksiköiden ja/tai myymäläkeskittymien alue keskustatimintjen alueiden ulkpulella. Tilaa vaativaan kauppaan kuuluu muun muassa aut-, rauta-, hunekalu-, puutarha- ja maataluskauppaa. Suunnittelumääräys Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatimintja, jilla n merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä -e sitetuilla alueilla tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden mititus ja tarkempi sijittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä le yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Samin yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä humita alueiden saavutettavuuteen jukk- ja kevyellä liikenteellä. Tilaan vaativan kaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäismititus n Jensuun TP-e alueella 195 000 k-m². 3.1.3 Seudulliset ampumaradat ja ampumamelualueet Maakuntakaavatilanne Ampumaratja ja niiden melualueita n maakuntakaavallisesti käsitelty maakuuntakaavan 2. vaiheessa, jka hyväksyttiin 4.5.2009 ja vahvistettiin 10.6.2010 ympäristöministeriössä. Jensuun kaupunkiseudulta seudullisesti merkittävinä ampumaratina melualueineen esitettiin Phjis-Karjalan Rajavartistn hallinnassa leva Onttlan ampumarata Kntilahdella ja sillin Phjis-Karjalan Prikaatin hallinnassa llut Kntirannan ampumarata Kntirannassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttö tavitteissa pyritään minimimaan j lemassa levat ympäristöön khdistuvat haitat ja ehkäisemään uusien haittjen syntyä. Ampumaradat aiheuttavat ympäristöön melua sekä ammuksien metallit vivat liueta maaperään. Erityisesti ampumaratatimintihin liittyvät seuraavat alueidenkäyttötavitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa n humiitava dtettavissa levat ympäristöhaitat ja niiden vaikutuksia n ehkäistävä. Alueidenkäytössä n ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään j lemassa levia haittja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä timintja ei tule sijittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntrjuntaa. 21
Nykytilanne Keskeisiä seudulliseen ampumarataan liittyviä maakuntakaavassa ratkaistavia kysymyksiä vat lleet: - Kntirannan lakkautuneen varuskunta-alueen uusi maankäyttö - Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijittamisvaihtehdt Jensuun seudun ampumaurheilijat ja metsästäjät vat käyttäneet harjituspaikkinaan ampumaratja Kntirannan varuskunnassa ja Phjis-Karjalan rajavartistssa Onttlassa. Kntirannan ampumaratjen käyttö n lppunut kesällä 2013 varuskunnan lakkauttamisen myötä ja rajavartistn Onttlan ampumaratjen siviilikäyttö lppuu vuden 2015 alussa. Tiet siviiliammuntjen päättymisestä kahdella kaupunkiseudun keskeisimmällä ampumaradalla n jhtanut siihen, että maakuntakaavassa n lähdetty aktiivisesti etsimään vaihtehtista / vaihtehtisia sijituspaikkja seudullisesti merkittävälle ampumaurheilukeskukselle. Samaan aikaan vuden 2013 lpussa lakkautuneen Kntirannan varuskunta-alueen ampumaratja n valtin timesta purettu ja maaperää puhdistettu tulevaisuuden uuteen käyttöön sveltuvaksi. Jensuun kaupunkiseudulla n ajauduttu tilanteeseen, että siviiliammunnille ei vuden 2014 jälkeen le enää riittävän laadukasta paikkaa Jensuun kaupunkiseudulla. Pieniä eri seurjen ampuratja n tällä hetkellä muutamia eri pulilla kaupunkiseutua vähän etäämmällä Jensuun kantakaupungista. Laaja ja mnipulinen harrastus- ja kilpailutiminta vaatii timiakseen kuitenkin laadukkaan ampumaurheilukeskustasisen ampumaradan Jensuun kaupunkiseudulta. Vaihtehtisia käsittelytapja Maakuntakaavalunnksessa sitetaan vaihtehtisia ratkaisuja seudullisen ampumaradan löytymiseksi. Esitetyt vaihtehdt vat: VE1 Kntirannan ampumarata kivääri- ja pistliammunnalle sekä Hammaslahden ampumarata haulikkammunnalle VE2 Uknnurmen alue Kntilahdella kaikki aselajit kehitettävänä ampumaratana VE3 Paihlan alue Kntilahdella kaikki aselajit kehitettävänä ampumaratana Suunnitteluperiaatteet ja tavitteet Maakuntakaavassa sitetaan vähintään seudullista merkitystä maava ampumarata / ampumaradat Jensuun kaupunkiseudulle. Maakuntakaavassa esitettävät ratkaisut phjautuvat maakuntaliitn vunna 2013 laatimaan esiselvitykseen ja sen phjalta knsultin laatimaan Jensuun seudun ampumarataselvitykseen. Ampumarataselvityksessä n tarkemmin selvitetty ja vertailtu neljän alueen sveltuvuutta ja vaikutuksia ampumaratakäyttöön. Keskeisiä seudulliseen ampumarataan liittyviä tavitteita vat: - Mahdllistetaan ampumaharrastustiminnan jatkuminen Jensuun kaupunkiseudulla Onttlan ampumaradan sulkeutuessa siviilikäytöltä 22
Kuva X Vaihtehtiset ja selvitetyt ampumaradat Jensuun kaupunkiseudulla Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumtaan maakuntakaavan 2. vaiheen Kntirannan ampumarata ja siihen liittyvä melualue Jensuun kaupunkiseudulta. Kumttavat alueet ja merkinnät n esitetty tarkemmin kappaleessa 3.3. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ampumaradat (ea, ea-1, ea-2) Khdemerkinnällä sitetaan varuskuntien ja niiden harjitusalueiden ampumarataalueet sekä seudullisesti merkittävät ampumarata-alueet. 23
Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa tulee ttaa humin maaperän ja phjaveden pilaantumisriski. Lisämerkinnällä -1 sitetuilla ampumaradilla tarkitetaan pääsääntöisesti vain kivääri- ja pistliammunnat mahdllistavaa ampumarata-aluetta. Lisämerkinnällä -2 sitetuilla ampumaradilla tarkitetaan pääsääntöisesti vain haulikkammunnat mahdllistavaa ampumarata-aluetta. Ampumamelualue (me-3) Osa-aluemerkinnällä sitetaan alueet, jiden melutas ylittää LAImax 55 db:n hjearvt. Suunnittelumääräys Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee ttaa humin melusta annetut hjearvt. Alueelle ei tule suunnitella sijitettavaksi uusia asuinalueita, sairaalita yms. laitksia tai muita sellaisia timintja, jtka vat herkkiä melulle. 3.1.4 Virkistys- ja matkailualueet ja khteet Maakuntakaavatilanne Virkistysalueet ja khteet, samin kuin viheryhteystarpeet ja maa- ja metsätalusvaltaiset alueet, jilla ulkilun hjaamistarvetta n käsitelty maakuntakaavan 1. vaiheessa sekä jiltakin pieniltä sin täsmennetty maakuntakaavan 2. vaiheessa. Jensuun kaupunkiseudulla n erinmaiset mahdllisuudet lunnn virkistyskäytölle mnipulisesti sekä vesistöillä että mantereella. Kk Phjis-Karjalaa tarkasteltuna suurimmat virkistyskäytön paineet khdistuvatkin juuri Jensuun kaupunkiseudulle. Jensuun kaupunkiseudun vahva kasvu aiheuttaa paineita myös viherrakenteelle eli kaupunkiseudun viheralueille vaikka tällä hetkellä kaupunkiseudulla n mnipulisesti viheralueita tarjlla. Matkailupalveluiden alueita ja khteita n käsitelty maakuntakaavan 1. ja 3. vaiheessa. Jensuun kaupunkiseudulla n tarpeita ja suunnitelmia matkailupalveluiden merkittävälle kehittämiselle muun muassa kylpylätiminnan suhteen. Vesimatkailulle ja virkistykselle tärkeitä vierasvenesatamia n suunnitteilla kaupunkiseudulla, jtka tulee myös humiida maakuntakaavassa sana viherverksta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden virkistystä kskevien yleistavitteiden mukaan alueidenkäytöllä n edistettävä elllisen ja elttman lunnn kannalta arvkkaiden ja herkkien alueiden mnimutisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä n myös edistettävä lunnn virkistyskäyttöä parantamalla mninaiskäytön edellytyksiä. Erityistavitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin eklgisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset lunnnalueet siten, ettei näitä aluekknaisuuksia tarpeettmasti. Maakuntakaavituksessa n lutava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkstjen mudstamiselle. Samin maakuntakaavituksella n lutava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden mudstamiselle. Eklgisten yhteyksien säilymistä sujelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvkkaiden lunnnalueiden välillä n myös edistettävä. Lisäksi maakuntakaavituksessa n lutava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkstjen mudstamiselle. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavitteissa n esitetty useita matkailuun liittyviä tavitteita. Alueidenkäytöllä n edistettävä lunt- ja kulttuurimatkailua. Maakunnan suunnittelussa n tuettava matkailukeskusten ja - alueiden verkttumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että mudstuu timivia palvelukknaisuuksia. Ensisijaisesti n kehitettävä lemassa levia matkailukeskuksia ja -alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja sittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Vuksen vesistöalueella matkailua n hjattava siten, että järvilunnn, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. 24
Nykytilanne Jensuun kaupunkiseudun tärkein ja samalla seudullisesti merkittävin luntalue n Jaamankangas ympäristöineen. Jaamankankaan yhtenäinen laaja metsäalue ulttuu lännessä Lykynlammelle ja Pärnävaaralle sekä killisessa Kntilahden ampumahiihtstadinille saakka. Alue n kaupunkiseudun asukkaiden mnipulisessa ulkilu- ja virkistyskäytössä timien samalla myös useiden lajien elinympäristönä ja muun muassa merkittävänä phjavesialueena aivan kaupungin tuntumassa. Varuskunta-alueen timinnan lakattua maankäytön paineet vat edelleen kasvaneet Jaamankankaan alueella. Jensuun kaupunkiseudun merkittävimpinä matkailupalvelujen keskuksina timivat Jensuun kaupunkikeskustan hella Huhmarin alue Plvijärvellä ja Outkummun vanhan kaivksen alue Outkummussa. Lisäksi kaupunkiseudulla n lukuisa määrä matkailupalveluita tarjavia yrityksiä. Matkailun kysynnän kasvaessa ja uusien suuren kklukan matkailupalveluiden hankkeiden jhdsta n tarpeen tarkastaa matkailun merkintöjen ajantasaisuus Jensuun kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun viherrakenteen ja timivien viheryhteyksien edelleen kehittymiseksi n ensiarvisen tärkeää, että kaupunkiseudun virkistys- ja matkailualueet ja -khteet mudstavat yhdessä timivan kknaisuuden. Mnilta sin lemassa levat ulkilureitit ja maastkäytävät yhdistävät j merkittävimpiä alueita, mutta kaupunkiseudulla n tarvetta vahvistaa viherverksta tisiinsa kytkeytyvänä kknaisuutena. Viheryhteystarpeilla n kuvattu ulkilureittejä ja maastkäytäviä, jtka yhdistävät erillään sijaitsevat seudullista merkitystä maavat khteet ja alueet yhtenäiseksi verkstksi. Viheryhteystarpeella n merkitystä niin ihmisten virkistäytymiselle ja virkistysalueverkstn timivuudelle kuin laajemminkin eklgisille yhteyksille ja lunnn mnimutisuuden turvaamiselle. Suunnitteluperiaatteet ja tavitteet Maakuntakaavassa täydennetään vimassa levaa maakuntakaavaa virkistyskhteilla, virkistysalueilla, matkailupalvelujen khteella sekä vähintään seudullista merkitystä maavilla vierasvenesatamilla. Jaamankangas sitetaan MU-1 alueena, jlla tudaan esille yhtenäisen luntalueen erityinen merkitys Jensuun kaupunkiseudulla. Maakuntakaavan tavitteena n tällä ratkaisulla säilyttää alue pääsin vapaana rakentamiselta maakuntakaavan tavitevuteen eli vuteen 2030 saakka. Tämän periaatteen nähdään antavan parhaat edellytykset turvata Jaamankankaan alueen tulevaisuuden mahdllisuudet erilaiseen käyttöön. Keskeisiä virkistys- ja matkailualueisiin liittyviä tavitteita vat: - Ositetaan Jensuun kaupunkiseudulle viheralueverkst, jka kytkee viheryhteystarpeiden kautta lemassa levat seudulliset virkistys-, matkailu- ja luntkhteet yhdeksi timivaksi kknaisuudeksi - Ositetaan ja tarkistetaan lemassa levat että mahdlliset uudet (esimerkkinä ampumahiihtstadinin ympäristö) seudulliset virkistysalueet - Turvataan tärkeät eklgiset käytävät sana viheryhteystarpeita - Selkeytetään virkistysalueitten ja yhteyksien sekä muun maankäytön välistä rajapintaa - Turvataan ranta-alueitten (Pyhäselkä, Pielisjki, Höytiäinen ja kanava) yhtenäiset viherkäytävät ja yhteiskäyttöiset alueet - Jaamankangas säilytetään pääsin kaupunkiseudun myös virkistystä ja muuta vapaa-ajan timintaa palvelevana maa- ja metsätalusvaltaisena alueena - Varaudutaan mahdllisiin uusiin matkailupalveluiden alueiden ja khteiden sittamiseen (esimerkkinä Kntirannan alue) 25
Maakuntakaavassa esitettävät virkistysalueet ja khteet: Kunta Nimi Kaavamerkintä Pinta-ala (ha) Jensuu Niittylahdenranta v-khdemerkintä Jensuu Utran saaret V-alue 24 Kntilahti Ampumahiihtstadinin V-alue 376 alue Kntilahti Välilammet v-khdemerkintä Liperi Kaprakka - Kuringan v-khdemerkintä levähdysalue Maakuntakaavassa esitettävät matkailualueet ja khteet: Kunta Nimi Kaavamerkintä Pinta-ala (ha) Kntilahti Kntiranta rm-khdemerkintä Maakuntakaavassa esitettävät viheryhteystarpeet: Mistä Mihin (pituus km), merkittävimmät khteet viheryhteystarpeen varrella Ampumahiihtstadin Utranharju (8 km), Välilammet ja Kylmälampi Ampumahiihtstadin Lykynlampi (9 km), Jaamankangas Ampumahiihtstadin Kntiniemen glf-keskus (2 km) Kntiniemen glf-keskus Kntilahti (4 km), Satamanlahden sujelualue Kntiniemi Paihla (8 km) Paihla Kulh (12 km), Pöllövaara Kruununkangas harjujaks Lykynlampi Huhmari (13 km) Lykynlampi Pärnävaara (6 km), Niinivaara Pärnävaara Kaprakka (8 km), Kukkelnvaaran sujelualue Pärnävaara Ylämylly (4 km), Palaukean muse ja Knnvinkaivannn sujelualue Pärnävaara Jaamanlampi, (4 km) Kuhasal Niittylahdenranta (11 km), Pyhäselän rantavyöhyke Kuhasal Penttilänranta (1 km), Pyhäselän ja Pielisen rantavyöhyke Karhunmäki Reijla (3 km) Karhunmäki Vehkaniemi (2 km) Karhunmäki Putaansaari/Utransaaret (4 km) Utransaari Utranharju (2 km) Utransaari Matkailusatama (6 km), Pielisjen rantavyöhyke Keskusta Ylämylly (16 km), Pyhäselän rantavyöhyke, kasvitieteellinen puist, Nljakanmäki, Höytiäisen kanava ja Bunkkerimuse Ylämylly Kalikkavaara (4 km) Törmä Lykynlampi (3 km) Marjala Tumaala (2 km) Maakuntakaavassa täydennettävät vierasvenesatamat: Kunta Nimi Kaavamerkintä Kntilahti Kntiranta/Ristilahti vierasvenesatama Liperi Hirsiniemi vierasvenesatama 26