Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä



Samankaltaiset tiedostot
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Muistisairaudet

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Huolehdi muististasi!

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

} Muis%sairauksista muis%terveyteen?

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Muistisairaana kotona kauemmin

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaudet saamelaisväestössä

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Koska aivoterveys on pääasia!

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö

Muistiliitto ry. Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet. suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Lataa Muistisairauden kanssa - Pirkko Telaranta. Lataa

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Muistiopas MUISTILIITTO RY

Muistiohjelman eteneminen

Aivojen hyvinvointi työssä

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

Aivoterveysmateriaalia

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

MUISTIKKA Varhaisen tunnistamisen välineet/

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Lähelläsi. Muistisairaus ja muuttuva parisuhde. Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas

Mielekästä ikääntymistä

Ikä, vammaisuus ja palvelut

Muistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Muistisairaus ja kehitysvammaisuus Maria Eriksson projektipäällikö. Pohjois-Savon Muisti ry

Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari ANNA AIKAA AIVOILLE

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke

Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa

PROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE

Tervetuloa tutustumaan Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Ensitietopakettiin!

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Mitä on vapaus muistisairailla. Anna Tamminen Muistiliitto

KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Lataa Lääkkeet mielen hoidossa - Matti O. Huttunen. Lataa

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Dementian varhainen tunnistaminen

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Optimimalli. Viitasaari

Transkriptio:

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi

Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa asioita ja oppia uutta. Muistihäiriöiden syy kannattaa aina selvittää. Mitä varhaisemmin ongelmiin puututaan, sitä paremmin niitä pystytään hoitamaan ja ehkäisemään. Muisti ja muistihäiriöt Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti toimii, uusi tieto tallentuu aivoihimme ja on palautettavissa myöhemmin käyttöömme. Muistaminen edellyttää mieleen painamista, mielessä säilyttämistä ja mieleen palauttamista. Masennus, stressi, suru, runsas alkoholin käyttö, huono ravitsemustila, eräät sairaudet ja lääkkeet vaikuttavat ihmisen kykyyn muistaa asioita tai oppia ja painaa mieleen jotain uutta. Asioiden mieleen painaminen ja palauttaminen edellyttävät muistettavien asioiden aktiivista käsittelemistä. Ikääntyessä muistitoiminnot hidastuvat ja ovat herkempiä häiriintymään ulkoisista tekijöistä. Kyky oppia uusia asioita ei häviä iän myötä, oppiminen edellyttää vain aiempaa enemmän keskittymistä ja kertaamista. Ikääntymiseen liittyvät muistitoimintojen muutokset ovat yhteisiä kaikille ihmisille eivätkä hankaloita arkielämää merkittävästi. Osa muistihäiriöistä on parannettavissa, osan kulkua voidaan hidastaa ja osa on luonteeltaan eteneviä. Kaikkia voidaan kuitenkin hoitaa ja siksi muistihäiriön syyn selvittäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tärkeää.

Milloin tutkimuksiin? Kun muistin toiminta huolestuttaa itseä tai läheisiä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Kolmasosalla yli 65-vuotiaista ihmisistä on muistioireita, mutta aina syynä ei ole muistisairaus. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä parempia ovat hoitotulokset. Muistia kannattaa tutkia, kun sen huomaa heikenneen entisestä unohtaa toistuvasti muutakin kuin ihmisten nimiä itselle tärkeät esineet, esimerkiksi lompakko ja avaimet, ovat usein hukassa unohtaa toistuvasti sovittuja tapaamisia autolla ajaessaan joutuu miettimään minne on menossa ei muista, miten on tullut johonkin paikkaan uusien asioiden opettelu, esimerkiksi hoito-ohjeiden seuranta, on selkeästi vaikeutunut muistin ongelmia peitellään tai vähätellään Miten tutkitaan? Muistihäiriöt kannattaa ottaa puheeksi oman lääkärin kanssa. Terveyskeskuksessa käynnistetään alkukartoitukset ja tehdään kyselytutkimus. Monilla paikkakunnilla on myös muistipoliklinikoita ja muisti- tai dementiayhdistyksiä, joissa tehdään muistitestejä. Mikäli alkukartoituksissa ilmenee syytä tarkempiin tutkimuksiin, tehdään aivojen kuvaus, verikokeita ja joissain tapauksissa myös neuropsykologinen tutkimus. Jokaisella on paljon voimavaroja mahdollisista sairauksista huolimatta. Tärkeää on löytää arkeen tekemisen iloa ja onnistumisen kokemuksia. Kyky asioista nauttimiseen ei katoa ja hyvät elämänkokemukset säilyvät muistoissa.

MuisTisairaudet Etenevät muistisairaudet vaurioittavat aivoja ja aiheuttavat edetessään dementia-oireyhtymän. Dementia ei siis ole erillinen sairaus, vaan sen seuraus. Dementia-oireyhtymään liittyy muistihäiriöiden lisäksi yksi tai useampi seuraavista: kielellinen häiriö, kätevyyden heikkeneminen, tunnistamisen vaikeutuminen ja monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen. Jokapäiväisessä elämässä muistisairaus voi ilmetä sanojen löytämisen ja ymmärtämisen vaikeutena toistuvina kysymyksinä samoista asioista kyvyttömyytenä tunnistaa aikaa ja paikkaa vaikeutena selvitä päivittäisistä toiminnoista persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutoksina opittujen taitojen ja asioiden unohtamisena Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti. Sairauden alkuvaiheessa oireet ovat yleensä lieviä mutta sen edetessä ne muuttuvat edellä kuvattujen kaltaiseksi. Pidä huolta muististasi Monipuolinen ravinto, liikunta, sosiaalinen kanssakäyminen ja aivojen aktivoiminen ovat muistille hyväksi. Sopivan haasteellisilla tehtävillä voimme kehittää muistiamme ja lisätä myös vastustuskykyämme muistisairauksien aiheuttamiin muutoksiin. Aktivoi aivojasi Opettele puhelinnumeroita ja nimiä ulkoa. Paina kauppalista mieleesi mikäli ostettavana on alle kymmenen tuotetta. Ota paperinen lista mukaan vain tarkistusta varten. Lue lehtien lisäksi kirjoja ja muita juonellisia tarinoita. Muistele iltapäivällä mitä luit aamun lehdestä. Tee sopivan haasteellisia päättelytehtäviä ja sanaristikoita, osallistu tietokilpailuihin ja pelaa erilaisia pelejä. Opettele uusia asioita, yhdistä uusi aiemmin opittuun. Luokittele ja järjestä muistettavat asiat tietyllä logiikalla, esimerkiksi vuosiluvut aikajärjestykseen tai jako kahteen leiriin. Käytä mielikuvia muistin apuna. Liitä tunne muistettavaan asiaan. Keskity, vältä kiirettä ja stressiä.

TULE MUKAAN, LIITY JÄSENEKSI! Lisätietoja muistista, muistihäiriöistä ja muistisairauksista hoidosta ja kuntoutuksesta yhdistysten toiminnasta Muistiliitto ry Alzheimer Centralförbundet rf Muistiliiton jäsenyhdistykset Muistiluotsi-asiantuntijaja tukikeskukset puh. (09) 622 6200 www.muistiliitto.fi Lisätietoja myös lähimmästä terveyskeskuksesta ja muistipoliklinikalta VÄLITÄ INNOSTU HUOLEHDI MUISTA. 9/2012