Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma

Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello Kempele, Oulu, Haukipudas Yleissuunnitelma

Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello Kempele, Oulu, Haukipudas Yleissuunnitelma Tiehallinto Oulu 2008

Kannen kuva: Ramboll inland Oy Pohjakartat: Genimap Oy, lupa L 4356 Maanmittauslaitos, lupa nro 20/MYY/08 Haukiputaan kunta Kempeleen kunta Oulun kaupunki, tekninen keskus Tiehallinto Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 90 100 OULU Puhelinvaihde 0204 22 11

TVSTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Suunnittelukohde Valtatie 4 on osa kansainvälistä Eurooppa-teiden verkkoa (E8 ja E75) ja se kuuluu myös yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon (Trans-European Network). Oulun kaupunkiseudulla valtatie 4 (Pohjantie) on seudun ja koko Pohjois-Suomen tärkein tieyhteys. Yleissuunnitelma kattaa noin 26 kilometrin mittaisen moottoritiejakson Kempeleen ja Kellon eritasoliittymien välillä. Tällä jaksolla on nykyisin 11 eritasoliittymää. Liikennemäärät valtatiellä 4 ja sille johtavilla väylillä kasvavat voimakkaasti yleisen liikenteen kasvun ohella siksi, että osa Oulun, Kempeleen ja eteläisen Haukiputaan uusista asunto- ja työpaikkaalueista sijoittuvat valtatien 4 lähialueille. Suunnitteluosuudella on tarpeen varautua moottoritien ja eritasoliittymien edelleen kehittämiseen liikenteen ja maankäytön tarpeiden mukaan. Valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2006 oli suunnittelujakson eteläpäässä 22 400, Oulujoen ylittävällä sillalla 42 700 ja pohjoispäässä 21 000 autoa. Vuoden 2030 ennusteliikennemäärät vastaavissa kohdissa ovat 39 000, 64 000 ja 46 000 autoa vuorokaudessa. Ongelmat -- Oulujoen ylittävällä Kontinkangas-Laanila tiejaksolla esiintyy ruuhkia ja suuria nopeusvaihteluja aamu- ja iltahuipputuntien aikana. Tämä osuus on myös erittäin herkkää liikenteen häiriöille, jolloin autojonot voivat olla kilometrien pituisia ja jono liikkuu vain matelemalla. Häiriötilanteen onnettomuusriskit ovat suuria. -- Muutamien ramppien suuret liikennemäärät aiheuttavat ongelmia moottoritielle liittymisissä ja erkanemisissa, jolloin syntyy pitkiä jonoja ja vaaratilanteita. -- Päätiellä on turvallisuuspuutteita tiejaksolla Kontinkangas-sko. Oulun, Laanilan, skon ja Linnanmaan eritasoliittymät ovat riskialttiita kohtia. -- lman parantamistoimenpiteitä liikenteen turvallisuus- ja toimivuusongelmat laajenevat Oulujoen ylittävältä osuudelta koko suunnittelujaksolle. -- Tienvarsiasutus kärsii jo nykytilanteessa osalla matkaa liikenteen meluhaitoista. -- Tieympäristön laatua on tarpeen parantaa. Kontinkangas-Laanila 2007 TAVOTTEET Suunnitelman yleisenä tavoitteena on kehittää valtatie 4 Oulun kaupunkiseudulla korkeatasoiseksi kaupunkimoottoritieksi siten, että tie ja sen liittymät pystyvät välittämään yhä kasvavat liikennemäärät turvallisesti ja sujuvasti pitkälle tulevaisuuteen. Tiejakso on osa Oulun seudun laatukäytävää. Moottoritien parantamistoimenpiteiden tulee mahdollistaa nopea joukkoliikenne. Kevyelle liikenteelle tulee turvata korkeatasoiset olosuhteet. Tieympäristö suunnitellaan maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkealuokkaiseksi ja tien aiheuttamia meluhaittoja vähennetään melusuojauksilla. Suunniteltavien tiejärjestelyjen tulee tukea alueen maankäytön kehittämistä. Yleissuunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden tulee olla kustannustehokkaita, vaiheittain toteutettavia ja elinkaariajattelua tukevia. Toimenpiteiden ohjelmoinnissa sovelletaan neliporrasajattelua, mikä tarkoittaa sitä, että ennen järeitä rakentamis- ja parantamistoimenpiteitä pyritään löytämään mahdollisimman monipuolisesti maankäyttöön, liikkumiseen, kulkumuotoon, liikenneverkon käytön tehostamiseen ja pieniin parannustoimenpiteisiin liittyvien toimenpiteiden keinovalikoimia. VAHTOEHTOTARKASTELUT Yleissuunnitelmassa tutkittiin Kempeleeseen vireillä olevan liike- ja työpaikka-alueen liittymämahdollisuudet moottoritielle. Tämä Zatelliitin alue sijoittuu Kempeleen ja Ouluntullin eritasoliittymien väliselle alueelle, jonka täysimittainen hyödyntäminen edellyttää hyviä liikenneyhteyksiä. Samalla tutkittiin myös Kempeleen-Kaakkurin välisen alueen tie- ja katuverkkoa kokonaisuutena, jossa arvioitiin alueen maankäytön kehittämisen edellyttämää tie- ja katuverkkoa sekä moottoritien liittymiä. Kempeleen kunta on laatinut valtatien 4 yleissuunnittelun kuluessa taajaman osayleiskaavan muutoksen, jossa on käsitelty Zatelliitin alueen maankäyttöä ja liikenneverkko. Tarkoitus on, että laadittava osayleiskaava korvaa osayleiskaavan suunnittelualueella Oulun seudun yhteisen yleiskaavan. Vaihtoehtotarkastelujen perusteella päädyttiin siihen, että Zatelliitin alueen kohdalle voidaan rakentaa eritasoliittymä ilman että kaupunkimoottoritien standardi siitä huononee eli eritasoliittymien välimatkavaatimukset täyttyvät. Tässä yhteydessä todettiin myös, että Zatelliitin eritasoliittymän kohdalta on tarpeen osoittaa uusi yhteys radan poikki Eteläsuomentielle Kempeleen kuntakeskuksen puolelle. Tämä yhteys palvelee kuntakeskuksen ja radan länsipuolen liikennetarpeita uudelle liike- ja työpaikka-alueelle sekä moottoritielle. Kempeleen aikaisemmissa maankäytön ja liikenteen suunnitelmissa esitetystä yhteydestä Kokkokankaantieltä Eteläsuomentielle likimäärin Piriläntien liittymän kohdalla esitetään luovuttavaksi. Valtatieltä 4 Ouluntullin kohdalta Eteläsuomentielle tutkittu yhteys eli Ouluntullin orsi on tarpeen erityisesti Oulunportin alueen maankäytön kehittämisen ja tältä alueelta moottoritielle suuntautuvan liikenteen kannalta. YLESSUUNNTELMA Tekniset ratkaisut ja telematiikka Valtatie 4 esitetään parannettavaksi 3+3 -kaistaiseksi kaupunkimoottoritieksi Kempeleen-Pateniemen eritasoliittymien välillä ja Pateniemen-Kellon välisen osuuden poikkileikkaus säilyy nykyisenä 2+2 -kaistaisena. Kiireellisin leventämiskohde on Oulujoen ylittävä osuus. Suunnittelujaksoon sisältyy yhteensä 12 eritasoliittymää, joista 11 on nykyisiä. Kaikkia nykyisiä eritasoliittymiä parannetaan. Suunnitelmassa esitetään, että moottoritielle voidaan johtaa nopea joukkoliikenne. Tämä edellyttää eritasoliittymiin lisäramppeja, bussipysäkkejä ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Kempeleen, Kaakkurin, Linnanmaan ja Pateniemen eritasoliittymien poikittaisyhteyksissä varaudutaan toiseen ajorataan, lisäkaistoihin ja liikennevalojen parantamiseen. Joukkoliikenteen edistämiseksi on eritasoliittymiin suunniteltu pysäkit, joihin on hyvät yhteydet ympäröiviltä asunto- ja työpaikka-alueilta. Pysäkit rakennetaan korkealuokkaisiksi. Suunnitelmassa esitetään että pysäkeillä on saatavissa ajantasaista aikatauluinformaatiota ja mahdollisuuksien mukaan tulisi järjestää henkilöautojen saatto- ja liityntäpysäköintimahdollisuudet esimerkiksi kaupallisten palvelujen yhteydessä olevilta pysäköintialueilta. Kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan erityisesti Oulujoen ylityskohdalla, johon suunnitelmassa on esitetty uusi silta nykyisen sillan ylävirran puolelle. Nykyisen Oulujoen sillan kevyen liikenteen kaistat voidaan käyttää joen ylitse tehtävien kolmansien kaistojen yhteydessä ensimmäisessä toteuttamisvaiheessa. Laanilan eritasoliittymässä rakennetaan Typpitien poikki alikulkukäytävä sekä kevyen liikenteen väylä ja silta Ruskontien ylitse, josta toteutetaan yhteydet Ruskontiehen ja Ylä-Siirtolan katuverkolle. Hankkeeseen sisältyy liikenteen telematiikkaa, johon kuuluu muuttuvat nopeusrajoitukset, muuttuvat varoitusmerkit ja tiedotusopasteet sekä neljä ajoradan yläpuolista muuttuvaa tiedotusopastetta. Suunnitteluosuudella voidaan käyttää tieosuuksista riippuen 60, 70, 80,100 tai 120 km/h nopeusrajoitusta, joka valitaan normaalitilanteessa automaattisesti. Hankkeeseen sisältyy yhteensä 129 siltaa, joista nykyisiä on 97 kpl ja uusia 32 kpl. Rakenteellisia muutoksia tehdään 81 nykyiseen siltaan. Oulujoen kohdalla liikennejärjestelyjen toteuttaminen lopullisessa laajuudessaan edellyttää siltojen päällysrakenteiden uusimista. Nykyinen päällysrakenne voidaan hyödyntää ensimmäisen vaiheen ns. heilurikaistaratkaisussa, jolloin sillalla on kolme ajokaistaa kumpaankin suuntaan. Ympäristö Väyläympäristön kehittämisen lähtökohdaksi suunnittelualue on jaettu erilaisiin jaksoihin. Jako perustuu ympäröivän kaupunkirakenteen erityylisiin osiin (kaupunkikuvallisiin alueisiin) ja niille parhaiten soveltuviin melusuojaustapoihin. Jaksotus on synteesi melusuojaustavoista sekä kaupunki- ja ympäristökuvasta. Jaksotuksen keskeisimmän osan muodostaa Oulun eritasoliittymästä Laanilan eritasoliittymään ulottuva ydinjakso, joka on alueen kaupunkimaisin ja rakennetuin osa. Yleissuunnitelmassa on esitetty kullekin osuudelle tieympäristön käsittelyperiaatteet. Jo nykyiset liikennemäärät edellyttävät joissain koh-

dissa melusuojausten parantamisia ja liikennemäärien voimakas kasvu edellyttääkin mittavia meluntorjuntatoimenpiteitä. Melusuojaukset on suunniteltu koko väylätilan pituudelta kokonaisuudeksi, joka perustuu väylätilan jaksotukseen. Melusuojaustapoina käytetään meluseiniä, melukaiteita, läpinäkyviä melukaiteita ja -seiniä sekä maavalleja. Oulujoen ylittävällä osuudella esitetään käytettäväksi pääosin läpinäkyviä melusuojauksia, jotta myös väylätilasta on näköyhteys kaupunkirakenteeseen ja sen kohokohtiin. VAKUTUKSET Liikenne Valtatien 4 parantamisen myötä kaupunkiseudun tieja katuverkon liikenneturvallisuus ja kokonaistoimivuus paranevat. Esitetyt toimenpiteet vähentävät laskennallisesti 2-3 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa moottoritiellä ja sen eritasoliittymissä. Liikenteen sujuvuus moottoritiellä ja sen eritasoliittymissä paranee kolmansien kaistojen, eritasoliittymien parantamisen ja telematiikan ansiosta. Ajo- ja matkustusmukavuus paranevat liikkumisolosuhteiden ja tiedotuksen parantuessa. Telematiikka tukee seudun imagoa merkittävänä teknologiakeskuksena. Suunnitellut joukkoliikenteen järjestelyt antavat hyvät mahdollisuuden kehittää Oulun seudulle nopeaa joukkoliikennettä ja näin lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Kevyen liikenteen liikkumismahdollisuudet parantuvat ja yhteydet pysäkeille edistävät sekä joukkoliikenteen että kevyen liikenteen kulkumuotoja. Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Valtatien 4 parantaminen lisää Oulun seudun kilpailukykyä. Hanke mahdollistaa kaavojen ja tavoitesuunnitelmien mukaisen maankäytön toteutumisen ilman melu- ja liikenneongelmia. Asutuksen ja työpaikkojen hajautumiskehitys entistä laajemmalle alueelle ja myös varsinaisen kaupunkiseudun ulkopuolelle jatkunee todennäköisesti edelleen hankkeen myötä toteutuvien sujuvien liikenneyhteyksien myötä. Etenkin Kempeleen ja Haukiputaan houkuttelevuus lisääntyy. Oulun kaupungin alueella hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäisemmät, sillä kaupunkirakenne valtatien 4 käytävässä alkaa olla rakennettu. Läpinäkyvä 1,6 metriä korkea melukaide Oulujoen sillalta etelään Vaikutukset meluun, tärinään ja päästöihin Yleissuunnitelman mukaiset melusuojaukset vähentävät merkittävästi liikenteen meluhaittoja vaikka liikennemäärät kasvavat erittäin paljon. Yli 55 db:n melualueelta saadaan suojausten ansiosta vähennettyä lähes 2000 asukasta. Maaperä nykyisen tien alla on tiivistynyt ja lujittunut aikojen kuluessa siten, että uudelleen rakennettavista tiepenkereistä tuskin aiheutuu asutuksen kannalta merkittävää tärinää. Hankkeella ei ole oleellisia vaikutuksia päästöjen muutoksiin. Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen Työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuus paranee. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantuminen edistää sosiaalista tasa-arvoa. Liikenteen meluhaitat vähenevät ja melun terveyshaitat pienevät. Meluhaittojen väheneminen parantaa asuin- ja elinympäristön laatua. Tie- ja katuverkon jäsentymisen paraneminen ohjaa liikennettä paikallisverkolta pääverkolle, jolloin liikenteen haitat asuntoalueilla pienenevät ja elinympäristön laatu paranee. Valtatien 4 kehittäminen laatukäytävätavoitteiden mukaisesti parantaa liikenneympäristöä ja kaupunkikuvaa, mikä edistää viihtyisyyttä. Yleissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksien määrää ja parantavat liikenneturvallisuutta. Myös onnettomuusris kit pienenevät päätien ja sen liittymien parantamisen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyjen sekä liikenteen hallinnan myötä. Positiiviset liikenneturvallisuusvaikutukset ovat osaltaan myös positiivisia terveysvaikutuksia. Vaikutukset luonnonoloihin, pinta- ja pohjavesiin sekä luonnonvaroihin Yleissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden vaikutus luonnonoloihin on vähäinen. Uhanalaisten kasvien esiintymät ovat sen verran etäällä tulevista toimenpidealueista, että niiden säilyminen voidaan turvata rakentamisen aikanakin. Hirvien ja muiden nisäkkäiden kulkemiseen ei yleissuunnitelmalla ole oleellisia vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen. Hankkeen rakentaminen vaikuttaa tilapäisesti pintaveden liikkeisiin ja pintavesiin sekoittuu humusta ja hienoaineista. Rakentamisen aikana ojien veden virtaus saattaa muuttua ennen kuin korvaavat virtausreitit, kuten uudet ojat ja rummut saadaan rakennettua. Oulujoen kohdalla maansiirtotöistä voi joutua veteen maa-aineksia, jotka samentavat vettä väliaikaisesti. Liikenteen määrän kasvu, päällystetyn alueen lisääntyminen ja teiden kunnossapito aiheuttavat kuormitusta pintavesiin. Vaarallisten aineiden kuljetukset ovat riski pintavesille. Kempeleenharjun pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Pohjavesisuojausta täydennetään valtatiellä kolmansien kaistojen rakentamisen takia, rampeilla pysäkki- ja kaistajärjestelyjen takia sekä Ketolanperäntiellä toisen ajoradan rakentamisen takia. Rakentamistoimenpiteet saattavat aiheuttaa pohjaveden pinnan alenemista alikulkujen ja maaleikkausten kohdilla. Rakentamisen vaikutukset ovat työnaikaisia ja olosuhteet palautuvat ennalleen rakentamisen päätyttyä. Tieleikkauksissa pohjavedenpinnan aleneminen saattaa olla tien läheisyydessä pysyvää. Hankkeessa rakennetaan uusia väyliä suhteellisen vähän. Purettavista rakenteista saatavia massoja käytetään melusuojauksiin. Leikkausmassoja saadaan hankkeesta vähemmän kuin penkereisiin, täyttöihin ja melusuojauksiin tarvitaan, joten maamassoja joudutaan tuomaan hankkeen ulkopuolelta. Hankkeen yhteydessä tehtävistä massanvaihdoista saatavia massoja ei voida käyttää meluvalleissa vaan niille on hankittava läjitysalue. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Valtatien 4 alkuperäinen idea väylätilasta vihreässä käytävässä säilyy edelleen, joskin tiemaisema muuttuu kolmansien kaistojen, melusuojausrakenteiden ja runsaslukuisten telematikkataulujen ja muiden opasteiden myötä entistä rakennetummaksi. Melusuojaukset ja ympäröivä maankäyttö sulkee väylätilaa entistä putkimaiseksi. Kaupunki- ja maisemakuvan kannalta on positiivista, että umpinaisen meluseinän osuus melusuojauksista jää pieneksi ja pääosa väylätilan reunoista säilyy vihreänä. Matalan melukaiteen käyttö tukimuurina tekee mahdolliseksi istutusten sijoittelun lähemmäs autoilijan näkökenttää. Läpinäkyvät meluesteet sekä tietaide ovat autoilijalle mielenkiintoisia poikkeuksia väylätilan näkymissä. Ajokaistojen lisäämisen ja melusuojausten parantamisen takia joudutaan suurin osa nykyisistä melusuojauksista rakentamaan uudelleen. Meluvalleja korotetaan, joten istutukset uusitaan ja reunapuustoa poistetaan rakentamisen tieltä. Ajokaistojen lisäämisen myötä autoilijat havainnoivat tiemaisemaa eri kohdista. Reunimmaisella kaistalla korostuvat melusuojaukset ja sisimmällä kaistalla keskikaista. Kulttuurimaisemaosuus Zatelliitin eritasoliittymästä pohjoiseen lyhenee ja toinen kulttuurimaisemajakso Kempeleen eritasolittymästä pohjoiseen jää melusuojausten taakse. Näkymä voidaan helposti avata Virtaojan avoimelle niitylle Kaakkurin kohdalla. Suunnitelman toteuttamisella ei ole vaikutuksia kulttuuriperintöön.

Tieosuus tai kohde, ensimmäinen vaihe Kustannusarvio (M ) Alkuosa-E4 Kempeleen eritasoliittymä 1,0 E4b Zatelliitin eritasoliittymä (Kempeleen kunta maksaa) 9,4 Zatelliitin-Ouluntullin eritasoliittymien väli 0,9 E5 Ouluntullin eritasoliittymä 0,2 Ouluntullin-Kaakkurin eritasoliittymien väli 0,2 E6 Kaakkurin eritasoliittymä 4,6 Kaakkurin-Lintulan eritasoliittymien väli 1,8 E7 Lintulan eritasoliittymä 1,5 Lintulan-Oulun eritasoliittymien väli 1,4 E8 Oulun eritasoliittymä 0,3 E9 Kontinkankaan eritasoliittymä 0,8 Kontinkankaan-Laanilan eritasoliittymien väli 6,5 E10 Laanilan eritasoliittymä 4,7 Laanilan-skon eritasoliittymien väli 2,0 E11 skon eritasoliittymä 3,4 skon-linnanmaan eritasoliittymien väli 0,3 E12 Linnanmaan eritasoliittymä 2,3 Linnanmaan-Pateniemen eritasoliittymien väli 0,3 E13 Pateniemen eritasoliittymä, minimitoimenpiteet 2,0 E13, Ritaportin kaupallisen hankkeen edellyttämät 5,3 toimenpiteet (Oulun kaupunki maksaa) Liikenteen telematiikka Kempeleen-Kellon välillä 2,6 Tietaide 0,5 YHTEENSÄ 52,0 Ensimmäisen vaiheen parantamis- ja rakentamiskohteet E4, Kempeleen eritasoliittymä Ketolanperäntie Pysäkki ja siihen liittyvät kevyen liikenteen järjestelyt Tie, katu, ramppi tai lisäkaista (sisältää tarvittavat sillat) Liittymän parantaminen, sisältää liikennevalojen parantamisen U= uudet liikennevalot Melusuojaus, rakentaminen tai parantaminen Kevyen liikenteen väylä ja silta Telematiikkakokonaisuus Mt 847 Eteläsuomentie U E4b, Zatelliitin eritasoliittymä Oulu Kempele 0 1 2 3 km Mt 815 Lentokentäntie E5, Ouluntullin eritasoliittymä Mt 847 Limingantie E6, Kaakkurin eritasoliittymä Mt 815 Oulunlahdentie Vt 22 Kainuuntie Mt 8155 E7,Lintulan eritasoliittymä Poikkimaantie E8,Oulun eritasoliittymä E9,Kontinkankaan eritasoliittymä Kajaaninkatu Mt 8156 Kemintie Mt 8300 Vaalantie E10,Laanilan eritasoliittymä Vt 20 Kuusamontie E12 Linnanmaan eritasoliittymä U E11,skon eritasoliittymä Raitotie Alakyläntie Raitotie U U Mt 847 Haukiputaantie E13 Pateniemen eritasoliittymä Oulu Haukipudas Mt 8471 Kellonväylä E14 Kellon eritasoliittymä Kannattavuus ja vaiheittain rakentaminen Rakentamis- ja parantamistoimenpiteet on ryhmitelty kahteen vaiheeseen toimenpiteiden kiireellisyyden, laajuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Toimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä noin 105 miljoonaa euroa, josta ensimmäinen vaihe on noin 52 miljoonaa euroa ja toinen vaihe noin 53 miljoonaa euroa (MAKU 143, 2000 = 100). Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoteen 2015 mennessä ja toinen vaihe vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen hyöty-kustannussuhde (H/K-suhde) on 1,9 eli hanke on kannattava. Ensimmäinen vaihe sisältää joukkoliikenteen edellyttämät lisärampit sekä pysäkki- ja kevyen liikenteen järjestelyt ja mittavat melusuojausten parantamistoimenpiteet. Myös Oulujoen ylittävien kolmansien kaistojen rakentaminen sekä kevyen liikenteen silta joen ylitse sisältyy tähän vaiheeseen. Kaakkurin eritasoliittymässä on varauduttu Oulunlahdentiellä toiseen ajorataan jo ensimmäisessä vaiheessa alueen voimakkaan maankäytön kasvun takia. Ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy myös Zatelliitin eritasoliittymän rakentaminen, josta vastaa Kempeleen kunta. Ritaportin kaupallisen hankkeen edellyttämä Pateniemen eritasoliittymän järeä parantaminen sisältyy ensimmäiseen vaiheeseen, josta vastaa Oulun kaupunki. Hankkeen toinen rakentamisvaihe sisältää kolmansien kaistojen rakentamisen Kempeleen-Pateniemen eritasoliittymien välille, Kellon eritasoliittymän parantamisen eli lisärampin sekä pysäkki- ja kevyen liikenteen järjestelyt. Myös Ouluntulli-Eteläsuomentie välinen poikittaisyhteys on esitetty toiseen rakentamisvaiheeseen. Kolmansien kaistojen rakentamisen yhteydessä nykyisiä siltoja joudutaan leventämään ja jatkamaan, ramppien liittymis- ja erkanemiskohtia joudutaan muuttamaan, valaistusta joudutaan muuttamaan ja myös melusuojauksiin joudutaan tekemään muutoksia. Toisessa rakentamisvaiheessa on esitetty myös Linnanmaan eritasoliittymään Haukiputaantielle toinen ajorata ja toinen risteyssilta. Neliporrasperiaatteen soveltaminen Valtatien 4 yleissuunnitelmassa voidaan tunnistaa neliporrasperiaatteesta ensimmmäiselle portaalle kuuluvina keinoina melusuojaukset sekä moottoritiepysäkkien ja vaihtopysäkkien ajantasainen pysäkkiinformaatio. Ensimmäiselle portaalle kuuluvan liikennetarpeen vähentämiseen voidaan vaikuttaa maankäytön ja liikenteen vuorovaikutteisella suunnittelulla. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen keskinäinen sijoittelu, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantaminen, matkustusajankohdan valinta ja jopa liikenteen ruuhkamaksut ovat tässä suhteessa avainasemassa. Valtatiellä 4 ovat pahimmat liikenteen sujuvuusongelmat lyhytaikaisia ja esiintyvät aamu- ja iltahuipputuntien sisällä. Näitä ongelmia voidaan lieventää, mikäli liikkumisen ajoitusta siirretään 0,5-1 tuntia aikaisemmaksi tai myöhemmäksi. Liikennetarpeen vähentämiseen ja kulkumuodon valintaan liittyvät tavoitteet ja keinot tulee käsitellä seuraavassa Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Neliporrasperiaatteen toiselle portaalle sijoittuvat rampeille asetettavat joukkoliikenteen liikennevaloetuisuudet ja muuttuva liikenteenohjaus. Kolmannelle portaalle kuuluvat lisäramppien, pysäkkijärjestelyjen ja kevyen liikenteen yhteyksien rakentaminen eritasoliittymiin, ramppien ja tie- ja katuliittymien parantaminen ja liikennevalo-ohjaus, kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja Oulujoen ylittävän kevyen liikenteen sillan rakentaminen sekä Oulujoen ylittävien kolmansien kaistojen rakentaminen ja jokisillan muuttaminen autoliikenteen käyttöön. Neljännelle portaalle sijoittuu päätien kolmansien kaistojen rakentaminen ja niihin liittyvät eritasoliittymien parantamistoimenpiteet sekä Oulujoen ylittävän moottoritiesillan rakentaminen.

Kaupan hankkeet Kaupunkiseudulla on vireillä kolme kaupallista hanketta, joiden rakentaminen vaikuttaa merkittävästi moottoritien ja eritasoliittymien liikennemääriin ja niiden myötä toimenpidetarpeisiin. Ritaportti-hankkeen seurauksena Pateniemen eritasolittymään joudutaan rakentamaan tavoitetilanteen ratkaisun mukaiset järjestelyt ensimmäisessä vaiheessa. Hankkeen ennusteliikenne aiheuttaa moottoritielle kolmansien kaistojen tarpeen Pateniemen eritasoliittymästä etelään päin vuoteen 2030 mennessä. Zatelliitti-hanke edellyttää eritasoliittymän rakentamisen ja hankkeen ennusteliikenne aiheuttaa moottoritien kolmansien kaistojen tarpeen ennustevuoteen 2030 mennessä. Kiiminkiin vireillä oleva deapark-hanke vaikeuttaa merkittävästi alustavien tarkastelujen mukaan Laanilan eritasoliittymään suunniteltujen ratkaisujen toimivuutta ennustetilanteessa 2030. Jatkosuunnittelussa tulee deapark -hankken liikennemääriä tarkentaa ja laatia näiden pohjalta arviot hankkeen liikenteellisistä vaikutuksista. Oulujoen ylittäville kolmansille kaistoille on jo nykytilanteessa selkeä liikenteellinen tarve, mikä korostuu entisestään, jos Ritaportti -hanke tai deapark -hanke toteutuu. Tavoitteiden toteutuminen Hankkeen suunnitteluprosessille ja teknisten järjestelyjen suunnittelulle asetetut tavoitteet toteutuvat pääsääntöisesti. Liikenneturvallisuustavoite toteutuu osittain, kun sitä verrataan valtakunnallisiin moottoriteiden keskiarvolukuihin. Yleissuunnitelmahanke sijoittuu kokonaisuudessaan kaupunkiseudulle kun taas valtakunnallisissa keskiarvoluvuissa on mukana maaseutumoottoriteitä, joiden onnettomuusaste ja -tiheys ovat pieniä. Kaupunkimoottoriteiden suurempi onnettomuusriski johtuu siitä, että niiden liikennemäärät ovat suurempia, liikenne on lyhytmatkaista, eritasoliittymävälimatkat ovat lyhyempiä, kaistanvaihtoja tehdään enemmän ja yleensäkin häiriötekijöitä on enemmän kuin maaseutumoottoriteillä. Maankäytön ja kaavoituksen osalta yleissuunnitelman lähtökohtina ovat hyväksytyt kaavat ja maankäyt tö suunnitelmat sekä suunnitellut hankkeet. Tässä tapauksessa on tavoitteen toteutuminen arvioitu TAVOTE Suunnitteluprosessi ja suunnitelman laatu TAVOTTEEN TOTEUTUMNEN Vuorovaikutteinen suunnittelu Hankkeen aloittamisesta kuulutettu. Työn etenemisestä laadittu tiedotteet. Etenemistä on voitu seurata internetistä. Maankäytön ja liikenteen suunnittelu ollut vuorovaikutteista (Zatelliitti, Kempele-Kaakkuri alue, Ritaportti). Tavoitteet toteutuvat. Työn sisältö Yleissuunnitelma antaa pohjan tiesuunnitelmien laatimiselle ja rahoituspäätöksien tekemiselle. Suunnitelman perusteella voidaan tehdä hyväksymispäätös. Tavoitteen toteutuminen arvioidaan käsittely- ja päätöksentekovaiheessa. Vaiheittain toteutus Yleissuunnitelmasta on laadittu yksityiskohtainen toimenpideohjelma. Kuvattu neliporrasperiaatteen soveltamista. Tavoitteet täyttyvät. Liikenne Liikenneturvallisuus Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee 2-3 onnettomuutta vuodessa. Vakavien onnettomuuksien riski pienenee. Moottoriteiden valtakunnallisia henkilövahinko-onnettomuustiheyden ja -asteen keskiarvoja ei saavuteta. Kontinkangas-Laanila-osuuden liikenneturvallisuus paranee jo ensimmäisen toteutusvaiheen ansiosta. Tavoitteet toteutuvat osittain. Tie- ja liikenneolosuhteet Valtatiestä 4 syntyy korkeatasoinen kaupunkimoottoritie Oulun kaupunkiseudulla. Tielle saadaan hyvät liikkumisolosuhteet sekä pitkämatkaiselle että seudulliselle liikenteelle parantuvien tiejärjestelyjen ja liikennetelematiikan avulla. Tavoitteet toteutuvat. Palvelutaso Suunnitelmaratkaisu toimii pääsääntöisesti palvelutasolla C myös säännöllisesti toistuvien huippujen aikana, eikä vilkkaimmissa kohdissakaan mennä puoli D -palvelutason huonommalle puolelle. Nopeustavoitteet toteutuvat. Nopeusrajoitusten vaihteluun, liikenteen häiriöhallintaan ja reittiopastukseen käytettävä telematiikka tukee hyvän palvelutason saavuttamista. Tavoitteet toteutuvat. Joukkoliikenne Syntyy korkealuokkainen joukkoliikenteen infra, joka kattaa koko matkaketjun informaatiojärjestelmineen. Liikennejärjestelyt mahdollistavat tavoitteen mukaisesti nopean joukkoliikenteen moottoritielle. Sujuvat kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille tukevat joukkoliikenteen käytön lisäämistavoitteita. Tavoitteet toteutuvat. Kevyt liikenne Jatkuvien kevyen liikenteen yhteyksien verkko täydentyy. Kevyen liikenteen risteämiskohdat autoliikenteen kanssa ovat pääsääntöisesti eri tasossa, muutamissa kohdissa liikennevalot. Tavoitteet toteutuvat. Maankäyttö ja ympäristö Maankäyttö ja kaavoitus Yleissuunnitelma tukee pääsääntöisesti seudulla hyväksyttyjä kaavoja, maankäyttösuunnitelmia ja suunniteltuja hankkeita. Ristiriitainen tilanne Zatelliitin kohdalla. Tavoitteet toteutuvat osittain. Laatukäytävä Suunnitelmassa on panostettu laatukäytävä-statuksen vaatimuksiin korkealuokkaisista järjestelyistä. Melusuojausten ja muun tieympäristön suunnittelussa on kiinnitetty erityishuomio maisemallisiin ja kaupunkikuvallisiin tavoitteisiin. Tavoite toteutuu. Maisemarakenne Maiseman muodot ja eri aikoina rakennetut tiejaksot ovat olleet ympäristösuunnittelussa lähtökohtina. Tavoite toteutuu Kaupunkirakenne Suunnitteluosuuden historialliset vaiheet on huomioitu tieympäristön suunnittelussa. Erityyppiset näkymät ja rakennettu ympäristö ovat olleet lähtökohtina suunnittelussa ja nämä kohteet tuodaan suunnitelmassa esille. Tavoite toteutuu Laitteiden ja varusteiden laatutaso Ympäristö ja melusuojaukset hmisiin kohdistuvat vaikutukset, estevaikutuksen vähentäminen sekä melu ja päästöt Yleissuunnitelmassa on tuotu esille laatutasovaatimuksia, jotka konkretisoituvat jatkosuunnittelussa. Tavoitteet toteutuvat. Uudet kevyen liikenteen poikittaisjärjestelyt ja eritasot autoliikenteen kanssa helpottavat moottoritien poikittaista liikkumista. Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen eritasoliittymien poikittaisväylillä pienentää estevaikutusta. Tavoitteet toteutuvat. Yleissuunnitelmaratkaisulla voidaan suojata merkittävä määrä asutuksesta haitalliselta melulta. Tavoitteet toteutuvat. Tärinän ja päästöjen suhteen suunnitelmaratkaisu ei muuta oleellisesti nykytilannetta. Tietaide Yleissuunnitelmassa on tuotu esille ideoita ja reunaehtoja tietaiteesta jatkosuunnittelua varten. Tavoite toteutuu. Talous Vaiheittain rakennettavuus Elinkaariajattelu Liikennetaloudellinen kannattavuus osittaiseksi, koska yleissuunnitelmaratkaisu mahdollistaa Zatelliitin hankkeen toteutuksen, joka on kuitenkin voimassa olevan seudun yleiskaavan vastainen. Jatkotoimenpiteet Yleissuunnitelma on maantielain mukaisesti käsiteltävä suunnitelma, jonka Tiehallinto hyväksyy kuultuaan lausunnonantajia ja asianosaisia. Yleissuunnitelman toimenpideohjelma koostuu useasta toimenpidekohteesta, jotka voidaan toteuttaa erillisinä rakentamishankkeina. Tavoite toteutuu. Melusuojauksissa voidaan uusiokäyttää maa-aineksia. Tavoite toteutuu. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 1,9 eli hanke on liikennetaloudellisesti kannattava. Tavoite toteutuu. Hyväksymispäätöksessä päätetään tien yleispiirteisestä linjauksesta ja tiejärjestelyjen periaatteista. Tällöin päätetään muun muassa eritasoliittymien paikat sekä tien leveys ajoratojen ja kaistojen määrätarkkuudella. Yleissuunnitelma ja sen hyväksymispäätös ovat pohjana tien jatkosuunnittelulle ja alueen kaavoitukselle. Ensimmäiseen toteutusvaiheeseen sisältyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi laaditaan tie- ja rakennussuunnitelmat. Hankkeen edellyttämät asemakaavojen muutokset voidaan aloittaa yleissuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

ALKUSANAT PROSESSKUVAUS Valtatien 4 (Pohjantie) rakentaminen Oulun kohdalla moottoritieksi alkoi vuonna 1967. Moottoriväylää on rakennettu vaiheittain lähes 40 vuoden aikana siten, että viimeisin osuus eli Haaransilta -Kiviniemi valmistui vuonna 2003. Tämän osuuden valmistuttua on Oulun kaupunkiseudulla Limingan-in välillä noin 53 kilometrin mittainen moottoriväyläjakso. Yleissuunnitelma kattaa noin 26 kilometrin mittaisen moottoritiejakson Kempeleen ja Kellon eritasoliittymien välillä. Tällä jaksolla on nykyisin 11 eritasoliittymää. Liikennemäärät valtatiellä 4 ja sille johtavilla väylillä kasvavat voimakkaasti yleisen liikenteen kasvun ohella siksi, että osa Oulun, Kempeleen ja eteläisen Haukiputaan uusista asunto- ja työpaikkaalueista sijoittuvat valtatien 4 lähialueille. Suunnitteluosuudella on tarpeen varautua moottoritien ja eritasoliittymien edelleen kehittämiseen liikenteen ja maankäytön tarpeiden mukaan. Suunnitelman yleisenä tavoitteena on kehittää valtatietä 4 Oulun kaupunkiseudulla korkeatasoisena kaupunkimoottoritienä. Yleissuunnitelman laatiminen on käynnistynyt lokakuussa 2007. Suunnitelman tilaajina ovat olleet Oulun tiepiiri, Oulun kaupunki ja Kempeleen kunta. Pääkonsulttina on ollut Ramboll inland Oy. Oulun tiepiiri Oulun kaupunki, tekninen keskus Kempeleen kunta Joulukuu 2008 Aikaisemmat suunnitteluvaiheet Yleissuunnitelmaa edeltävä suunnitteluvaihe on ollut vuonna 2003 valmistunut kehittämissuunnitelma Ouluntullin Raitotien välille, josta on Tiehallinnon keskushallinnon toimenpidepäätös 21.11.2006. Merkittävä osa yleissuunnitelmasta perustuu kehittämissuunnitelman toimenpide-esityksiin kuitenkin niin, että yleissuunnitelmassa on otettu huomioon toimenpidepäätöksessä esitetyt jatkosuunnitteluohjeet. Suunnitteluorganisaatio Yleissuunnitelman laatimista ohjanneeseen hankeryhmään ovat kuuluneet: Tapio Puurunen Sito Oy, hankeryhmän puheenjohtaja Risto Leppänen Oulun tiepiiri Erkki Martikainen Oulun kaupunki Liisa Kääriä-ischer Oulun kaupunki Anne Leskinen Oulun Seutu Pekka Salmela Kempeleen kunta Markku Uusimaa Haukiputaan kunta Britta Passoja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitto Olli Eskelinen Pohjois-Pohjanmaan liitto Sanna Kaikkonen Ramboll inland Oy, konsultin pääsuunnittelija Matti Jäntti Ramboll inland Oy, konsultin projektipäällikkö Työhön on osallistunut tilaajaorganisaatioista asiantuntijoina Oulun tiepiiristä Timo Mäkikyrö ja Marjo Paavola sekä Oulun kaupungilta Matti Räinä (31.8.2008 saakka) ja Paula Korkala. Ramboll inland Oy:ssä työhön ovat osallistuneet Matti Åman (sillansuunnittelu), Marja Pussinen (melutarkastelut), Vesa Laine (palvelutaso- ja liikennetaloustarkastelut). Alikonsultteina ovat olleet Liidea Oy, Arkkitehtiasema Oy ja Airix Ympäristö Oy. Liidea Oy:ssä työhön ovat osallistuneet Tuomo Vesajoki (liikenne-ennusteet, toimivuustarkastelut), Vesa Verronen (joukkoliikenne) ja Reijo Vaarala (telematiikka). Arkkitehtiasema Oy:ssä työhön ovat osallistuneet Timo Takala (kaupunkikuva) ja Merja steri (tiearkkitehtuuri ja havainnekuvat). Airix Ympäristö Oy:ssä työhön on osallistunut Terttu Kurttila (maisema ja tieympäristö). Tiedottaminen ja julkisuus Yleissuunnittelun käynnistämisestä on kuulutettu 27.10.2007 ja samaan aikaan on lähetetty tiedote hank keesta alueen joukkoviestimille. Hankkeesta on laadittu internet-sivusto Tiehallinnon sivuille (www.tiehallinto.fi/vt4kempele-kello). Sivustoa on päivitetty suunnittelun kuluessa. Yleissuunnitelmaluonnoksia on esitelty Kempeleessä ja Oulussa 4. ja 5.6.2008 pidetyissä ylei sötilaisuuksissa, joista on kuulutettu 1.6.2008 ja lähetetty tiedote alueen joukkoviestimille. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 30 henkilöä. Suunnitteluprosessia ja luonnoksia suunnitelmaratkaisuista on esitelty myös alueen päättäjille ja asiantuntijoille seuraavasti: -- Oulun teknisen keskuksen suunnittelukokoukselle 26.5.2008 ja 10.11.2008 -- Oulun tekniselle lautakunnalle 27.5.2008 -- Kempeleen kunnanvaltuustolle 27.5.2008 -- Oulun kaupunginhallitukselle 2.6.2008 -- Oulun tiepiirin johtoryhmälle 6.6.2008 ja 5.12.2008 Eri yhteyksissä saatu palaute on käsitelty hankeryhmässä ja otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon yleissuunnitelmaa laadittaessa. Palaute on koskenut pääasiassa melusuojauksia. Palautteen perusteella yleissuunnitelmassa on esitetty jonkin verran enemmän melusuojauksia kuin mitä melulaskelmien perusteella olisi tarpeen. Yleissuunnitelman käsittely Yleissuunnitelma on maantielain mukaisesti käsiteltävä suunnitelma, jonka Tiehallinto hyväksyy kuultuaan lausunnonantajia ja asianosaisia. Oulun tiepiiri pyytää yleissuunnitelmasta lausunnot ainakin Oulun kaupungilta, Kempeleen ja Haukiputaan kunnilta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Ratahallintokeskukselta, Museovirastolta, Linja-autoliitolta, Suomen paikallisliikenneliitolta sekä tienvarsialueen asukasyhdistyksiltä. Lausuntoaikana Oulu, Kempele ja Haukipudas asettavat yleissuunnitelman yleisesti nähtäville, jolloin ne, joiden etua tai oikeutta suunnitelma koskee, voivat esittää yleissuunnitelmasta kirjallisia huomautuksia. Yleissuunnitelman hyväksymispäätösesityksessä käsi tellään kaikki tiehankkeen merkittävät periaatteet. Hyväksymispäätöksessä tehdään päätös tien yleispiirteisestä linjauksesta ja tiejärjestelyjen periaatteista kuten esimerkiksi eritasoliittymien paikoista. Edelleen päätetään tien leveys ajoratojen ja kaistojen määrätarkkuudella. Huomattakoon, että yleissuunnitelman perusteella ei päätetä esimerkiksi sellaisista asioista, kuten yksityistiejärjestelyistä, liittymien kaistajärjestelyistä, teiden tarkoista poikkileikkausmitoista, meluntorjunnasta, kevyen liikenteen väylistä, pysäkkien sijainnista ja pysäkkijärjestelyistä tai ympäristön hoidon periaatteista. Näiden osalta päätökset tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yleissuunnitelma ja sen hyväksymispäätös ovat pohjana tien jatkosuunnittelulle ja alueen kaavoitukselle. Ensimmäiseen toteutusvaiheeseen sisältyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi laaditaan tie- ja rakennussuunnitelmat. Ritaportin kaupalliseen alueeseen liittyvien tiejärjestelyjen suunnittelu etenee rinnan alueen asemakaavoituksen kanssa. Samassa yhteydessä laaditaan Pateniemen eritasoliittymän ja Raito tien liikennejärjestelyjen tie- ja rakennussuunnitelmat ja katujen osalta yleis- ja rakennussuunnitelmat. Oulujoen ylittävän kevyen liikenteen sillan toteuttaminen edellyttää ympäristölupaviranomaisen päätöstä. Yleissuunnitelman toimenpiteiden takia tarvittavien asemakaavamuutosten laatiminen voidaan aloittaa suun nitelman käsittelyn jälkeen. Kaavamuutostarpeet on esitetty suunnitelmakartoilla. Jatkotoimenpiteet -luvussa esitetty luonnos tämän hankkeen hyväksymispäätösesityksestä.

Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma sisältö 9 SSÄLTÖ TVSTELMÄ ALKUSANAT PROSESSKUVAUS 1 LÄHTÖKOHDAT 11 1.1 Suunnittelualue sekä aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset 11 1.2 Kaavoitus ja maankäyttö 11 1.3 Liittyminen muuhun suunnitteluun 12 1.4 Laatukäytävä 14 1.5 Tieympäristö 14 1.6 Tiestö ja liikenne 20 1.7 Maaperä- ja pohjaolosuhteet 24 1.8 Ongelma-analyysi 24 2 TAVOTTEET 26 6 TAVOTTEDEN TOTEUTUMNEN 44 7 VAHETTAN TOTEUTUS 45 7.1 Neliporrasperiaatteen soveltaminen 45 7.2 Kaupan hankkeiden ajoitus 45 7.3 Toimenpideohjelma 46 8 JATKOTOMENPTEET 48 8.1 Yleissuunnitelman käsittely ja jatkosuunnittelu 48 8.2 Yleissuunnitelman hyväksymispäätösesitysluonnos 48 8.3 Jatkosuunnittelussa huomioon otettavia asioita 48 3 VAHTOEHTOTARKASTELUT 28 3.1 Lähtökohdat 28 3.2 Zatelliitin eritasoliittymävaihtoehdot 28 3.3 Kempele Kaakkuri verkkovaihtoehdot 30 4 YLESSUUNNTELMA 31 4.1 Moottoritien tekniset ratkaisut ja mitoitus 31 4.2 Eritasoliittymien kehittäminen 32 4.3 Joukkoliikenne 33 4.4 Kevyen liikenteen reitit ja ulkoilureitit 33 4.5 Liikenteen hallinta 34 4.6 Valaistusperiaatteet 34 4.7 Alustavat pohjanvahvistustoimenpiteet 34 4.8 Suuret erikoiskuljetukset 34 4.9 Merkittävät johdot, laitteet ja rakenteet 35 4.10 Sillat 35 4.11 Tieympäristön käsittely ja melusuojaukset 36 5 VAKUTUKSET 40 5.1 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen 40 5.2 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen ja kaavoitukseen 40 5.3 Vaikutukset meluun, tärinään ja päästöihin 41 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen 42 5.5 Vaikutukset luonnonoloihin 43 5.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 43 5.7 Vaikutukset luonnonvaroihin 43 5.8 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön 43 5.9 Vaikutukset talouteen 43 LTTEET Taulukot 51 Siltaluettelo 51 Melusuojaustaulukko 57 Ensimmäisen vaiheen rakennuskustannukset 58 Toisen vaiheen rakennuskustannukset 59 Piirustukset 60 Yleiskartta 60 Suunnitelmakarttojen lehtijako ja merkinnät 63 Suunnitelmakartat 64 Oulun eritasoliittymän pitkän tähtäyksen tilavaraus 84 Pituusleikkaukset 85 Poikkileikkaukset 91 Oulujoen kevyen liikenteen sillan (S44) yleispiirustus 94 Havainnekuvat 95 Suunnitelmakartta ensimmäinen vaihe Kontinkangas-Laanila 96

Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT 11 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue sekä aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Yleissuunnitelma käsittää valtatien 4 (Pohjantie) Kempeleen ja Kellon eritasoliittymien välillä. Suunnittelukohde sijoittuu Kempeleen ja Haukiputaan kuntien sekä Oulun kaupungin alueille. Suunnitteluosuus on noin 26 kilometriä ja sillä on nykyisin 11 eritasoliittymää. Tiejakso on osa Limingan Haaransillan in Räinänperän välistä noin 53 kilometrin moottoriväyläjaksoa, josta alkuosa noin 40 kilometriä on moottoritietä ja loppuosa moottoriliikennetietä. Suunnittelualueeseen sisältyy valtatien 4 lisäksi sen rinnakkaiset ja poikittaiset väylät niiltä osin, kun valtatien toimenpiteet aiheuttavat niihin muutoksia. Valtatie 4 on rakennettu nykyiseen muotoonsa vaiheittain alkaen vuodesta 1967, jolloin valmistui Oulujoen ylittävä noin 2 kilometrin mittainen moottoritieosuus. Viimeisin moottoritiejakso valmistui osuudelle Haaransilta Kempele, joka otettiin käyttöön syksyllä 2003. Valtatien 4 rakentaminen moottoriväyläksi on toteutettu eri aikoina laadittujen yleis-, tie- ja rakennussuunnitelmien pohjalta. Koko kaupunkiseudun kattavaa yhtenäistä väyläkohtaista suunnitelmaa ei ole laadittu. Uusin yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma on vuoden 2003 kesäkuussa valmistunut kehittämissuunnitelma Ouluntullin Raitotien välillä, joka kattaa noin 18 kilometrin osuuden nyt laaditusta yleissuunnitelma-alueesta. Tiehallinnon keskushallinto on tehnyt 21.11.2006 kehittämissuunnitelmasta jatkosuunnittelupäätöksen, jossa hyväksytään pääpiirteissään valtatien 4 parantaminen suunnitelman pohjalta. Jatkosuunnittelussa edellytetään tarkennuksia ja lisäselvitystarpeita linja-autopysäkkien sijoittamiseksi turvallisesti ja kaistajärjestelyihin moottoritien rampeilla sekä ramppien erkanemisissa ja liittymisissä risteävillä väylillä. Päätöksessä esitetään myös, että olisi tutkittava mahdollisuudet toteuttaa maanteiden 815 (Lentoasemantie) ja 847 (Limingantie) liittymään edullisempi eritasoliittymäratkaisu. Viimeksi mainittuun kohteeseen on laadittu vuonna 2004 aluevaraussuunnitelma, jossa eritasoliittymä on tarkasteltu uudelleen. Kuva 1. Suunnittelualue. Kuva 2. Ote maakuntakaavasta. 1.2 Kaavoitus ja maankäyttö Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2030 on vahvistettu 17.2.2005. Oulun seudun yleiskaava 2020 on vahvistettu 18.2.2005 ympäristöministeriössä ja yleiskaavan muutos on vahvistettu 8.3.2007. Sekä maakuntakaava että seudun yleiskaava ovat lainvoimaisia. Oulun yleiskaava 2020 on tullut voimaan kaupunginvaltuuston 26.1.2004 hyväksymässä muodossa 10.1.2007. Oulun seudun liikennejärjestelmä 2020 -suunnitelma on laadittu osana seudun yhteistä yleiskaavaa samanaikaisesti kaavoitustyön kanssa. Valtatie 4 sijoittuu Oulun kaupungin alueella usean kilometrin matkalla 1950-luvun yleiskaavassa varattuun viherkäytävään. Valtatien 4 välittömässä läheisyydessä Oulussa on käynnissä tai päätösprosessissa seuraavia kaavoitushankkeita: Oulun kaupunki ja Haukiputaan kunta ovat laatineet ja hyväksyneet 25.8.2008 yhteisen tavoitesuunnitelman kuntien raja-alueelle. Ritaharjun-Linnanmaan ympäristössä laaditaan Ritaportin kaupan keskittymän maankäytön, liiken- teen ja ympäristön yleissuunnitelma, jonka pohjalta alueelle haetaan toimijat ja laaditaan edelleen asemakaava. Alueella on vireillä myös muita useita asemakaavahankkeita. Välivainiolla on meneillään asemakaavahankkeita: lvestie ja Korjaamotie. Kaakkurissa on vahvistunut Kaakkurinkulman kauppa-alueen asemakaavahanke. Metsokankaalla on vahvistunut Metsokankaan 2. vaiheen asemakaavaa, joka ulottuu Kempeleen rajaan saakka. Alueen asemakaavoitetut alueet on yhdistetty Ouluntullin eritasoliittymään vuoden 2008 aikana. Kempeleessä valtuusto on hyväksynyt kunnan kehittämisen strategian vuodelle 2015. Kunnassa on valmistunut tai vireillä valtatien 4 suunnittelualuetta läheisesti koskevat seuraavat kaavahankkeet: Linnakankaan osayleiskaavan tarkistaminen ja kaavarungon laatiminen Taajaman osayleiskaavan muutos ja laajennus Zatelliitin alueen asemakaavan tarkistaminen Zeppelinin laajennus

12 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT Kuva 4. Ote Kempeleen taajaman osayleiskaavaehdotuksesta. Kuva 6. Ote Uuden Lentoasemantien aluevaraussuunnitelmasta (Oulunlahdentien / Limingantien eritasoliittymä). 1.3 Liittyminen muuhun suunnitteluun Kuva 3. Ote Oulun kaupunkiseudun yleiskaavasta. Kuva 5. Ote Oulu-Haukipudas kuntarajan tavoitesuunnitelmasta. Kempeleessä on vireillä taajaman osayleiskaavan muutos ja laajennus, jonka tavoitteena on muuttaa valtuuston hyväksymää Kempeleen taajaman osayleiskaavaa vuodelle 2020 laatimalla oikeusvaikutteinen osayleiskaava keskeisille alueille moottoritien varteen. Yleiskaavassa on eräänä tarkoituksena osoittaa liike- ja työpaikka-alueita valtatien 4 varrelle. Valtatien 4 yleissuunnitelmassa tutkitaan kyseisen alueen liittämismahdollisuudet moottoritiehen. Ouluntullin eritasoliittymään on laadittu tie- ja rakennussuunnitelma, jossa eritasoliittymän itä- ja länsipuolelle ramppien yhteyteen rakennetaan ns. pisaraliittymät sekä liitetään uuteen Metsokankaan kaava-alueeseen kytkeytyvä Ouluntullintie -katuyhteys itäiseen pisaraliittymään. Lisäksi rakennetaan itä- ja länsipuolen rampeille linja-autopysäkit ja niihin liittyvät kulkuyhteydet. Hankkeen tavoitteena on parantaa maankäytön kytkettävyyttä pääliikenneverkkoon. Valtatien 4 yleissuunnittelussa otetaan edellä mainittu hanke suunnittelun lähtökohdaksi. Vuonna 2004 valmistuneessa Uuden Lentoasemantien aluevaraussuunnitelmassa on tarkasteltu Oulunlahdentien (mt 815) /Limingantien (mt 847) liittymäjärjestelyt. Kyseisessä suunnitelmassa esitetty kiertoeritasoliittymä korvaan valtatien 4 kehittämissuunnitelmassa vuonna 2003 esitetyn suunnitelman.

Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT 13 Valtatielle 4 välille Haaransilta-Räinänperä on laadittu vuonna 2006 muuttuvien opasteiden yleissuunnitelma. Hanke on osa Oulun seudun liikenteen hallinnan kokonaisuuden kehittämistä. Valtatien 4 yleissuunnitelmaan sisältyvässä liikenteen hallinnan suunnittelussa on otettu edellä mainittu suunnitelma lähtökohdaksi. Kuva 7. Ote Ritaportin rakennekaavioista. Valtatien 4 yleissuunnitelmassa otetaan vuoden 2004 aluevaraussuunnitelman ratkaisuehdotus lähtötiedoksi. Valtatien 4 Oulujoen ylittävät sillat on parannettu viimeksi vuosina 2005 ja 2006. Parantamistoimenpiteet jatkavat siltojen käyttöikää ja mahdollistavat sen, että osa nykyisistä kevyen liikenteen väylistä voidaan ottaa moottoritien kolmansiksi kaistoiksi ns. heilurikaistaratkaisussa. Tässä yhteydessä on kevyelle liikenteelle rakennettava uusi silta Oulujoen ylitse. Nämä lähtökohdat otetaan valtatien 4 yleissuunnittelussa huomioon. Raitotielle välille Haukiputaantie (mt 847)-Kuusamontie (vt20) on laadittu toimenpideselvitys, jossa käsitellään Raitotien parantamista Pateniemen eritasoliittymän kohdalla. Toimenpideselvitys ja valtatien 4 yleissuunnittelu ovat edenneet rinnakkain. Pateniemen eritasoliittymän länsipuolelle on käynnissä Oulun kaupungin pohjoisen kaupan keskittymän eli Ritaportin alueen maankäytön suunnittelu. Myös Ri- taportin alueen liikenteen ja maankäytön suunnittelua on tehty samaan aikaan valtatien 4 yleissuunnittelun ja Raitotien toimenpideseselvityksen kanssa. Valtatien 4 ja Pateniemen eritasoliittymän liikennejärjestelyjen suunnittelussa on otettu huomioon Ritaportin alueen maankäytön ja liikenteen voimakkaan kasvun edellyttämät toimenpiteet. Oulun-Haukiputaan kuntarajalle on laadittu maankäytön tavoitesuunnitelma, joka on hyväksytty syksyllä 2008. Valtatien 4 yleissuunnittelussa on otettu huomioon tavoitesuunnitelman asettamat lähtökohdat, jotka koskevat erityisesti Kellon eritasoliittymän parantamista. Kiimingin ja Oulun kuntarajan tuntumaan on käynnistetty kesällä 2008 deaparkin kaupallisen hankkeen suunnittelu. Valtatien 4 suunnittelussa on arvioitu kyseisen hankkeen vaikutus Laanilan eritasoliittymän toimivuuteen. Valtatielle 4 välille Oulu-Kemi on laadittu vuonna 2002 yhteysväliselvitys, jonka pohjalta aloitettu valtatien 4 kehittäminen myös parhaillaan jatkuu. Parantamistoimenpiteinä ovat muun muassa keskikaiteellisten ohituskaistajaksojen rakentaminen Pohjois-in ja Kemin välille. Yhteysväliselvityksessä on esitetty Oulun kohdalle moottoritien kehittäminen eritasoliittymiä parantamalla ja rakentamalla lisäkaistoja ottaen huomioon myös moottoritietä käyttävän joukkoliikenteen tarpeet. Kontinkankaan ja Laanilan eritasoliittymien välille on esitetty moottoritielle kolmannet kaistat ja koko Oulun seudun moottoriväyläjaksolle on esitetty muuttuvan nopeusrajoitusjärjestelmän rakentaminen. Valtatien 4 yleissuunnittelussa on huomioitu yhteysväliselvityksen toimenpide-ehdotukset.

14 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT 1.4 Laatukäytävä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ja Oulun seudun yleiskaavassa on kaavamerkinnällä esitetty valtateitä 4 ja 20 osittain koskeva aluerajaus, joka on määritelty Oulun seudun laatukäytäväksi. Seudun sormimainen kaupunkirakenne muodostuu valtateistä 4, 20 ja 22, jota täydentävät muut alueen päätiet ja kadut. Kaupunkirakennetta vahvistaa ja jäsentää osaltaan laatukäytävä, joka muodostaa ylikunnallisen kehittämisvyöhykkeen. Oulun seudun laatukäytävää täydentää suuremmassa mittakaavassa kansainvälinen Perämerenkaaren logistiikka- ja kehittämisvyöhyke. Laatukäytävään sisältyy maankäytön, liikennejärjestelmän, logistiikan ja visuaalisen hahmon eli kaupunkikuvan ja maiseman kehittämistavoitteita. Käytävä yhdistää lentoaseman ja yliopiston alueet sekä pääasiassa uusien innovatiivisten yritysten rakentamisesta muodostuvat Oulunsalon, Kempeleen, Kaakkurin, Peltolan, Ruskon ja Linnanmaan työpaikkakeskittymät sekä Oulun keskustan. Laatukäytävän alueella edellytetään kuntien välistä tiivistä yhteistyötä ja hankkeiden yhteensovittamista. Yhteistyön avulla pyritään seudun ominaispiirteitä vahvistavaan, vetovoimaiseen ja korkeatasoiseen kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan. Laatukäytävän tulee olla kansainvälisesti vetovoimainen, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoinen yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja vapaa-aikapalvelujen alue, jolla kiinnitetään erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä/yhteystarve ja sitä koskeva suunnittelusuositus sisältyvät laatukäytävään. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä jatkuu laatukäytävän ulkopuolelle. Laatukäytävälle on joukkoliikenteen kannalta ominaista runsas vuorotarjonta, korkeatasoinen matkustusympäristö ja matkustajainformaatio sekä sujuvat ajoreitit. OULUN SEUDUN LAATUKÄYTÄVÄ VETOVOMATEKJÄT osaamisen -generaattori -soveltaja -katalysaattori -välittäjä Kuva 8. AirTown osaamisklusteri lmaliikenteen logistiikkakeskus Kempeleenlahden luonnonmaisema Kempeleenlahden laaksomaisema Salmioja Kuivasoja Yliopisto - Technopolis Kylänpuoli Matkakeskus Suiston kaupunkipuisto Keskusta Meriliikenteen logistiikkakeskus Limingantulli Ruskon tuotanto- ja innovaatioalue Hiironen Oulujoen kulttuurivyöhyke OYKS - Medipolis Raksilan vapaa-ajan keskus Kaakkurin osaamisklusteri aluekeskus Oulun portti Kempeleen palvelukeskus Oulun seudun laatukäytävä (Pohjois-Pohjanmaan liitto, Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Maakuntakaavan selvityksiä 1/2002). 1.5 Tieympäristö Valtatien 4 sijoittumista maisemarakenteeseen välillä Ouluntulli-Raitotie on tarkasteltu kehittämissuunnitelmassa vuonna 2003. Siinä esitetyt tieympäristön kehittämisperiaatteet ja analyysit ovat olleet punaisena lankana tälle tehtävälle. Tämän työn alussa laadittiin ympäristöanalyysi väyläympäristön kehittämisen perustaksi. Ympäristöanalyysi on kuvattu kahtena karttaesityksenä, joista toinen keskittyy tiemaisemaan ja viherympäristöön ja toinen kaupunkirakenteeseen. Analyysin apuna on käytetty Oulun seudun yleiskaavaa ja siihen liittyviä teemakarttoja, Oulun yleiskaavaa 2020, Oulun ja Haukiputaan kunnan raja-alueen tavoitesuunnitelmaa, Kempeleen taajaman osayleiskaavaa, Oulun viher- ja virkistysaluesuunnitelmaa sekä alueelle laadittuja lukuisia viher- ja maisemasuunnitelmia. Tien reunavyöhykkeellä tiedossa olevat pohjavesialueet, uhanalaiset kasvit, muinaismuistot ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet on merkitty analyysikartoille. Tieympäristössä ei ole kahden uhanalaisen kasviesiintymän lisäksi muita arvokkaita luontokohteita. Valtatiellä 4 liikkuvien hirvien reittejä ei ole kartoitettu tämän työn yhteydessä. Suunnitteluosuudella koko välillä on sattunut eläinonnettomuuksia, joiden perusteella voidaan myöhemmissä suunnitteluvaiheissa huomioida hirvien kulkureitit. Analyysikarttaan merkityt viheryhteystarpeet voivat palvella myös eläinten kulkemista. Suunnitteluosuudella ei ole riista-aitaa eikä myöskään tulevaisuudessa riista-aitoja ole tarkoitus osuudelle rakentaa, koska suunnitteluosuudella rakennetaan merkittävä osa tienvarsialueista asunto- ja työpaikka-alueiksi. Ympäristöanalyysi tehtiin valokuvaamalla alue tieltä käsin ja kirjaamalla havainnot siten, että toisen havainnoijan tarkastelukulma oli ensisijaisesti kuvallinen ja toisen ensisijaisesti rakenteellinen. Tuloksia vertailtiin keskenään. Kuvallinen tarkastelu on tehty arvioimalla eri elementtien sopivuutta ympäristökuvaan ja rakenteellisessa tarkastelussa painopiste oli merkittävissä viheralueissa, maisemallisesti merkittävissä alueissa, viheryhteystarpeissa (ekologiset käytävät) ja ulkoilureiteissä. lassaan tuskin missään kohdin yltää laatukäytävän tarkoittamaan tavoitetasoon, vaikkei pääosin vihreässä käytävässä kulkevaa tieosuutta voi sanoa rumaksikaan. Autoilijan näkökulmasta katsottaessa tiejakso on nykyisin suurelta osin valleilla tai metsäosuuksilla (81 %) suljettua väylätilaa, 13 %:n osuudelta rakennettua kaupunkirakennetta ja vain 6 %:n osuudelta avointa maisematilaa. Valtatien yleisilmettä leimaa siis ennen kaikkea väylätilan sulkeutuneisuus. Kaupunkirakenne pilkahtaa esiin vain Oulujoen ja Oulun eritasoliittymän välillä, Kaakkurissa sekä Zeppeliinin alueilla. Maisemallisesti arvokkaita tieympäristön sulkeutuneisuuteen eloa tuovia avoimia peltoja tai niittyjä on vain muutama. Pääosin tieosuutta vaivaa yksitoikkoisuus ja parannettavaa siis on, joskin esimerkiksi ntiön ja Värtön tuntumaan tai Ouluntullin alueelle voidaan jo miltei antaa laatuleima. Viherympäristö Viherympäristön suuri ongelma on väylän keskikaista. Tälle viheralueelle on vuosien saatossa istutettu suunnitelmien mukaisesti yksittäispuita ja puuryhmiä, mutta huonolla menestyksellä. Nykyisin puustoa kasvaa vain välillä Kellon eritasoliittymä-pateniemen eritasoliittymä. Puut ovat yksittäisiä heikkorunkoisia pihlajia ja tervaleppäryhmiä. Tieosuudelta löytyy useita epämääräisiä reunavyöhykkeitä ja meluvalleja, eikä ympäristön hoidon taso yllä urbaanin kaupunkimoottoritien imagovaatimuksiin. Olevien meluvallien muotoilu ja istutukset kaipaavat paikoin kohentamista. stutukset ovat usein liian pienimittakaavaisia suhteessa ajonopeuteen. Hyviä valliosuuksia löytyy esimerkiksi Kaukovainiolta, jossa puusto on päässyt hyvin kehittymään. Kuva 9. Oulun seudun laatukäytävän toimintaperiaate (Pohjois- Pohjanmaan liitto, Maakuntakaavan selostus) Oulun seudun laatukäytävä termi määritteineen edellyttää tavanomaista väyläympäristöä korkea-tasoisempaa liikenneympäristöä. Suunnittelualue nykyti-

Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT 15 Rakennettu ympäristö Niillä vähäisillä osuuksilla, joista kaupunkirakenne näkyy valtatielle, on maankäytöllä ja rakentamisen laadulla selvä vaikutus tieympäristön luonteeseen. Väli Oulujoen eteläpuolelta Oulun eritasoliittymään on pääosin edustavaa ja kaupunkimaista rakennetun ympäristön jaksoa. Sen sijaan kaupallisen rakentamisen kirjo ja mainokset tuovat tieympäristön näkymiin etupäässä visuaalista hälyä ja epämääräistä sekavuutta (Zeppelinin lähiympäristö). Valtatielle näkyvien yritysten piha-alueiden käyttö varastointikenttänä lisää epämääräisyyden kirjoa. Osin näkymiä hallitsee myös rakentamisen keskeneräisyys ja työmaat. Oulujoen ylitys on väylätilan tärkein kohokohta, yksiselitteinen maiseman ja kaupunkirakenteen solmukohta. Näin siltikin, vaikka tielinjaus kulkee korkealla ja visuaalinen yhteys veteen on minimaalinen. Toinen selkeä maisemallinen solmukohta on rautatieradan ylitys Mäntylän ja Hiirosen eteläpuolella, missä tielinjaus nousee lakialueelle ja korkeimmalle kohdalleen. Vihreästä massasta esiin työntyviä selkeitä yksittäisiä maamerkkejä ovat Puolivälikankaan vesitorni ja Teknologiakylän korkea toimistotorni. Kuva 10. Oulujoen ylitys ja Koskenniskan uudisalue. Kuva 12. Reunavyöhykkeen epämääräisyyttä Kaakkurissa. Meluseinät Suunnitteluosuudella on arkkitehtuuriltaan viisi erilaista meluseinämallia, joista Kaakkurin, Karjasillan, Välivainion, Peltolan ja Zeppelinin tienoilla olevat ovat ulkoasultaan varsin neutraaleja. skon, Laanilan ja Kaukovainion meluseinät poikkeavat neutraalista linjasta. Välivainion pitkä meluseinäosuus on erittäin näkyvä ja kaikessa yksinkertaisessa neutraalisuudessaan turhan monotoninen. Kuva 11. Oulujoen ylitys. Kuva 13. Epämääräistä reunavyöhykkettä Kiviniemessä.

16 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT Näkymä valtatieltä 4 etelään Zeppeliinin suuntaan. Näkymälinja peltoaukean yli Nuottasaaren tehtaille. Ouluntullin silta Kontinkankaan eritasoliittymän kaupunkirakennetta. Kuva 14. Kaupunkikuva-analyysi Kempele-Oulu.

17 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT ntiön rakennuskantaa. Teknologiakylän toimistotorni. Kuva 14. Kaupunkikuva-analyysi Oulu-Kello. Puolivälinkankaan vesitorni.

18 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT MASEMA-ANALYYS MERKTTÄVÄ METSÄVHERALUE VHERALUEJÄRJESTELMÄN KANNALTA MERKTTÄVÄ VHERALUE VHERYHTEYSTARVE MASEMALLSEST ARVOKAS ALUE MASEMALLSEST ARVOKAS AVON PELTO TA NTTY POHJAVESALUE, LUOKKA 1 POHJAVEDEN MUODOSTUMSALUE UHANALANEN KASV TÄRKEÄ ULKOLURETT TÄRKEÄ PURO TA OJA MELUVALL SUUNNTELTU MELUVALL ERTASOLTTYMÄ / SLTA Kuva 15. Maisema-analyysi Kempele-Oulu.