Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Helsinki 2007
1. Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2009-2012 TTS-kaudella toteutetaan vuonna 2008 laadittavaa uutta tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelman painopisteisiin vaikuttavat julkisen talouden haasteet, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen, globalisaatioon ja kestävään kehitykseen. Tutkimuksen laadun kannalta on lisäksi tärkeää pystyä tunnistamaan kaikkein keskeisimmät tutkimuskysymykset, jotta tutkimuksen painoalueet muodostuvat riittävän vahvoiksi. Tutkimusaiheet vaihtelevat tarkastelukauden sisällä, mikä omalta osaltaan mahdollistaa entistä selkeämmät painopisteet eri vuosille. Väestön ikääntyminen lisää sekä julkisen talouden menopaineita että työmarkkinoiden sopeutumisongelmia. Julkisen sektorin uudistushankkeet ja työvoiman saatavuuden parantaminen ovat tästä syystä keskeisiä toimenpiteitä vaativia politiikkalohkoja, jotka synnyttävät samalla myös uusia tietotarpeita. Merkittäviä julkisen sektorin uudistushankkeita ovat kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen sekä julkisen talouden tuottavuus- ja alueellistamishankkeet. Julkisen talouden tuottavuuskehityksen seuranta ja tuottavuushankkeiden vaikuttavuuden arviointi ovat osa uudistusprosesseja. Kysyntä kasvaa myös tiedolle, joka koskee julkisten palveluiden ja investointien vaihtoehtoisten tuotanto- ja rahoitustapojen vaikutuksia. Verojärjestelmän haasteet ovat moninaiset väestön ikääntymisen luodessa kasvavia julkisten menojen rahoituspaineita ja toisaalta vastassa on vahvistuva paine useiden verokantojen laskuun globalisaation ja kiristyvän verokilpailun oloissa. Tietotarpeita lisää myös se, että verotukseen kohdistuu vahvoja odotuksia talouden ohjausvälineenä. Myös sosiaaliturva on muutosten kohteena. Taustalla on sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jossa tavoitteena on toisaalta työn kannustavuuden parantaminen toisaalta köyhyyden vähentäminen. Uudistustyö merkitsee sekä etukäteen että jälkikäteen tapahtuvaa politiikkatoimien vaikuttavuuden arviointia sekä kannustavuuden että tulonjaon näkökulmasta. Talouskasvun edellytysten vahvistaminen on talouspolitiikan tärkeä tavoite, sillä väestön ikääntyminen kääntää työikäisen väestön määrän laskuun ja saattaa heikentää myös tuottavuuden kehitystä. Toimenpiteet työllisyysasteen kohottamiseksi ja työvoimapolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi ovat tällöin talouspolitiikassa keskeisiä samoin kuin innovaatiopolitiikan onnistuminen tuottavuuskehityksessä. Myös kansainvälinen yhteistyö globaalien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi vaikuttaa merkittävästi kansalliseen talouspolitiikkaan. Muun muassa ympäristöpolitiikan uusia ohjauskeinoja ja vaihtoehtoisia energiaratkaisuja on arvioitava monipuolisesti sekä talouskasvun edellytysten että kestävän kehityksen näkökulmasta. Lainsäädännön ja politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja ennakoinnin kehittäminen on korostunut valtion sektoritutkimuslaitosten tehtäväkenttänä. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta on esittänyt käynnistettäväksi poikkitieteellistä tutkimusta muun muassa erilaisista vaihtoehtoisista sääntely- ja ohjauskeinoista sekä yksittäisten uudistusten vaikutuksista. TTS-kaudella tutkimuskeskuksen tulee varautua myös tulosohjauksen muutoksiin sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alkaessa koordinoida poikkihallinnollisia tutkimusohjelmia, ohjelmien toteuttamista ja niiden kilpailutusta. Kilpaillun rahoituksen osuuden kasvu lisää yhdessä eri sektoritutkimuslaitosten, muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa toteutettavien hankkeiden määrää. Tämän suuntainen kehitys omalta osaltaan vahvistaa strategisten yhteistyöverkostojen merkitystä ja tutkimuskeskuksen omien vahvuuksien tunnistamista ja kehittämistä. Näihin vahvuuksiin kuuluu koko talouden tasolla tapahtuva vaikutusten arviointi ja menetelmäosaaminen politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa. 2
2. Toiminnan strategiset suuntaviivat 2.1 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan VATT:n tutkimustoiminnassa korostuvat julkisen sektorin palvelutuotannon tuottavuuden kehittämisen, kestävän taloudellisen kasvun sekä talouden sopeutumiskykyä edistävän rakennepolitiikan edellyttämät tutkimustarpeet. Toiminnan lähtökohdat kytkeytyvät valtiovarainhallinnon yhteiseen strategiaperustaan ja koko hallinnonalan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin. Yksityiskohtaiset toiminnan tavoitteet ja tutkimuskysymysten painopisteet sovitaan vuosittain tehtävän tulostavoiteasiakirjan laatimisen yhteydessä, ja tulostavoitteiden toteutumista seurataan toimintavuoden aikana. Varsinaisen tutkimustoiminnan lisäksi henkilökunnalla on runsaasti erilaisia muita asiantuntijatehtäviä, jotka palvelevat julkisen hallinnon valmistelutyötä. Näitä ovat muun muassa valtiovarainministeriön pyytämät selvitykset, osallistuminen hallinnon asiantuntijaryhmiin, työryhmä- ja toimikuntatyöhön ja niitä varten laaditut selvitykset, luennot ja esitelmät. 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät TTS-kaudelle Julkisten palveluiden vaikuttavuus Onnistuminen julkisten palvelujen tuottavuuden kohottamisessa on keskeisellä sijalla ikääntymiseen varautumisessa. Tulevaa työtä suunnataan laaja-alaisesta palvelutyypeittäisestä tuottavuuden ja tehokkuuden mittaamisesta erityiskysymysten tarkasteluun. Näihin kuuluu muun muassa erilaisten tuotannon järjestämismallien analyysi. Erityiskysymysten tarkastelussa tullaan hyödyntämään entistä enemmän yksilötason aineistoja. Lisäksi aloitetaan kvalitatiivisemmat tutkimukset, joilla pyritään pääsemään valmistuneiden tilastopohjaisten tuottavuuslukujen taakse. Koska VATT:ssa ei ole perinteitä kvalitatiivisten tutkimusten teossa, tutkimukset toteutetaan yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Julkisten palvelujen tuottavuuden tutkimussuuntaus kytkeytyy läheisesti kuntatalouden muihin tarkasteluihin. Merkittävänä kokonaisuutena jatkuu kuntien rahoitus- ja etenkin valtionosuusjärjestelmän tutkimus, mikä yhtäältä täydentää tuottavuustutkimusten näkökulmaa ja vastaa kuntatalouden kehittämisen tietotarpeisiin laajemminkin. Kuntatalouden kehityksellä on selkeitä implikaatioita aluekehitykseen. Samalla aluekehityksen suuret linjat vaikuttavat kuntatalouteen ja hyvinvointipalvelujen tuottamisedellytyksiin eri puolella Suomea. Aluetalouden tutkimusta jatketaan tarkastelemalla julkisten rahavirtojen ml. aluepolitiikan vaikutuksia. Aluekysymyksiä tarkastellaan myös asuntomarkkinoiden ja infrastruktuurien näkökulmista. Aluetutkimuksissa hyödynnetään muun muassa VATT:n alueellista yleisen tasapainon mallia. Infrastruktuurien kehittämisessä ovat viime vuosina nousseet esille infrastruktuurirahoituksen riittävyys ja sen kohdentuminen. Suunnittelussa on yleistynyt elinkaarimalli ja uudet rahoitusmuodot. Tutkimuksessa tarkastellaan infrastruktuurin kehittämistä ja rahoitusta kansantalouden kehityksen ja kestävyyden kannalta. Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Verotusta ja sosiaaliturvaa käsittelevää tutkimusta suunnataan entistä kattavammaksi, kokonaisten järjestelmien toimivuutta koskevaksi. Uudistusten systemaattista evaluointia ennen ja jälkeen reformien lisätään. Tätä toimintaa tukemaan jatketaan empiiristen aineistojen hankintaa ja soveltuvien tutkimusmenetelmien kehittämistä. Verotutkimuksessa seurataan tiiviisti veropolitiikan kansainvälisen toimintaympäristön kehittymistä. Osa muutoksista liittyy EU:n ja kansavälisten organisaatioiden verokoordi- 3
nointitoimiin, osa taas verokilpailuun ja kansainvälisen talouden kehitykseen. Tavoitteena on ylläpitää ajantasaista kuvaa kehityksen suunnasta ja piirteistä sekä ymmärtää muutoksia ohjaavia prosesseja. Näihin tavoitteisiin pyritään kokoamalla ja analysoimalla kehitystä kuvaavaa tietoja ja indikaattoreita sekä osallistumalla aktiivisesti aihepiirin tutkimustoimintaan. Sosiaaliturvaa ja verotusta koskevaan tutkimukseen liittyen tutkitaan myös erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia julkisen talouden kestävyyteen. Tätä varten luodaan pitkän aikavälin tarkasteluihin soveltuva numeerinen laskentakehikko. Tulonjaon ja eriarvoisuuden tutkimusta jatketaan sen menetelmiä ja lähestymistapoja kehittäen. Sosiaaliturvan ja verotuksen tutkimuksessa panostetaan mikrosimuloinnin kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Väestön ikääntyessä työikäinen väestö vähenee, mikä korostaa työvoiman riittävyyden ja työmarkkinaliikkuvuuden merkitystä. Toisaalta kasvun vahvistaminen edellyttää tuottavuuden parantamista, mikä puolestaan vahvistaa osaamisen ja innovaatiopolitiikan onnistumisen merkitystä. Samalla kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut asettavat taloudelle uusia haasteita, mutta toisaalta ne avaavat myös uusia mahdollisuuksia. Työmarkkinatutkimuksessa korostuvat työvoiman tarjontaan, kohtaanto-ongelmiin, työttömyyteen sekä näiden välisiin kytköksiin liittyvät tutkimuskysymykset. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat voivat olla alueellisia, ammatillisia tai kannustimista johtuvia, mikä edellyttää työmarkkinoiden toiminnan arviointia kaikista näistä näkökulmista. Työmarkkinoiden erilaisten politiikkamuutosten vaikutusten arviointia tehdään sekä työllisyysvaikutusten että muiden hyvinvointivaikutusten näkökulmasta. Kohtaantokysymyksiä tutkitaan myös asuntomarkkinoiden ja työmarkkinoiden yhteispelin toimivuuden kautta. Työvoimapolitiikan tehokkuuden arviointia jatketaan suuntaamalla sitä uusiin tutkimuskysymyksiin ja yhä luotettavampiin arviointikehikkoihin. Tämä luo pohjaa myös muiden politiikkalohkojen vaikuttavuusarvioinneille. TTS-kaudella korostuvat erityisesti maahanmuuttoon liittyvät hallituksen tavoitteet. Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ja kotouttamiskeinojen tehokkuus kuuluvat tutkimuskenttään, sillä maahanmuuton työvoimapaineita lieventävä vaikutus riippuu olennaisesti maahanmuuttajien kotouttamistoimien onnistumisesta Kestävä kehitys asettaa haasteita talouden pitkän aikavälin kehitykselle sekä kulutuskysynnän, asumisen että tuotannon näkökulmista ja sillä tulee olemaan vaikutusta myös kansantalouden kehitysmahdollisuuksiin. Näin ollen tutkimuksessa korostuu ympäristöpolitiikan uusien ohjauskeinojen arkkitehtuurin ja Suomeen soveltuvuuden arviointi. Niin ikään korostuu ympäristöpolitiikan arviointi kansantalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta. Ympäristön tilan kehittyminen vaikuttaa toisaalta talouden toimintaedellytyksiin. Näitä vaikutuksia tutkitaan erityisesti ilmastonmuutoksen vaatimien sopeutumistoimien kautta. Erityisesti energiamarkkinoihin kohdistuu muutospainetta toisaalta Euroopan laajuisen yhdentymisen ja toisaalta ympäristöpolitiikan taholta. Energiatalouden tutkimusta tehdään osana ilmastopolitiikan arviointia, mutta myös laajemmin kestävän kulutuksen tutkimuksessa kulutustottumusten, asumismuotojen ja energiankulutuksen välisiä yhteyksiä arvioitaessa. Talouskasvun kannalta myös osaaminen ja teknologiset innovaatiot ovat avainasemassa. Tästä syystä teknologian ennakointihankkeet, tuotekehittelyn vaikutusten arviointi sekä koulutuksen ja talouskasvun välisten yhteyksien selvittäminen ovat TTS-kauden tutkimuskysymyksiä. 4
3., toiminnallinen tuloksellisuus sekä henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen 3.1 Peruslaskelma VATT toimii lähtökohtaisesti tutkimussektorilla, jossa tutkimusteemat ovat politiikkarelevantteja ja samalla tutkimustulokset parantavat päätöksenteon tietoperustaa. Tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäävät politiikkavaikutusten arviointia koskevat hankkeet, jotka palvelevat päätöksenteon valmistelua ja aiemmin toteutettujen päätösten seurantaa. Samanaikaisesti yliopistoyhteistyön tiivistämisellä pyritään siihen, että muualla tiedeyhteisössä syntyviä ideoita ja menetelmäkehitystä voidaan hyödyntää tutkimuksessa. Henkilökunnan osallistuminen erilaisiin työryhmiin ja erilaiset lausunnot ja esitelmät toimivat samalla tiedonvälityskanavana akateemisen tutkimuksen ja päätöksenteon välillä. Tutkimuksen laadun parantamisella pyritään varmistamaan, että talouspolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa on käytettävissä luotettava ja ajantasainen tietoperusta. Toiminnan kehittämisessä avaintekijänä on löytää politiikkarelevantit tutkimuksen painopisteet siten, että tutkimuskeskuksen sisällä muodostuu synergiahyötyjä useamman tutkijan työskentelystä samojen tutkimuskysymysten parissa. Keskeisessä asemassa on vuonna 2008 laadittava uusi tutkimusohjelma, jonka yhteydessä panostetaan tutkimustoiminnan painopisteiden fokusointiin. Sen tueksi on perusteltua laatia myös aikataulu keskeisempien hankkeiden aikatauluttamiseksi. Tutkimuskeskuksen vaikuttavuutta edistetään myös uudistamalla julkaisusarjoja. Uudistuksessa selkeytetään sarjojen julkaisukriteerit ja luodaan mm. julkaisusarja, joka edellyttää nykyistä laajempaa referointikäytäntöä. Toiminnan tuloksellisuus Kokonaistuottavuuden vuosikasvutavoite on tarkastelukaudella keskimäärin 1,5 % vuodessa. VATT:n tuottavuutta parannetaan muun muassa lisäämällä tutkimusalueiden välistä yhteistyötä yhteishankkeissa sekä eri tutkimusaineistojen ja mallien yhteiskäytössä. Tätä tavoitetta tukee vuoden 2008 alusta voimaan tuleva uusi organisaatiorakenne. Pyrkimyksenä on yhdistää erilaista osaamista uusien hankkeiden toteuttamiseksi ja laajentaa tutkimuskeskuksen kokonaistaloudellisten mallien käyttöä erilaisiin tutkimuskysymyksiin. Kyky yhdistää erilaista osaamista ja panostaa VATT:n olemassa oleviin vahvuuksiin on keskeinen tavoite myös riittävän ulkoisen rahoituksen saannin turvaamiseksi. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstövoimavarojen hallinnassa ja kehittämisessä otetaan huomioon valtion työelämäohjelma 2015. VATT päivittää henkilöstöstrategian, jossa VATT:n toiminnan kannalta keskeisenä ovat henkilöstön ja palkitsemisjärjestelmien kehittäminen. VATT:n kokonaisvaltainen onnistuminen tehtävässään edellyttää henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista ja hyvää johtamista. 5
Henkilöstön määrä ja rakenne VATT:n henkilöstömäärä on valtiovarainministeriön linjausten mukaisesti 60 htv, minkä lisäksi huomioidaan kehittämishankkeen tarpeet. Tutkimustoiminnan kilpailuttaminen voi merkitä muutoksia VATT:n rahoituspohjaan, jolloin henkilöstömääriä joudutaan arvioimaan uudelleen rahoituksen mukaan. TTS-kaudella VATT:n henkilöstöstä siirtyy vanhuuseläkkeelle enimmillään neljäsosa. Kyse on haasteesta ja mahdollisuudesta kehittää henkilöstön rakennetta sekä saada uutta osaamista vahvistamaan tuottavuutta ja korkeatasoista tutkimustoimintaa. Henkilöstön määrä ja rakenteen kehittäminen painottuu ydintehtäviin, sillä tukitehtävissä toimivan henkilöstön tarve tulee vähenemään. Erityisesti palvelukeskusasiakkuus ja monet valtionhallinnon sähköisiin palveluihin tähtäävät toiminnot tulevat tehostamaan tukiprosesseja. Tietohallinnon pääpaino on ydintoimintojen tarvitseman tietotekniikan ja tietoturvallisuuden kehittämisessä, muiden tietohallinnon toimintojen osalta hyödynnetään valtiokonsernin tuottamia tukipalveluita. Osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Henkilöstön kehittämisen painopiste on nykyisen ja tulevan osaamisen kehittämisessä niillä menetelmillä, jotka parhaiten edistävät VATT:n ydintoimintojen laadun parantamista. Henkilöstön suuri eläkepoistuma antaa mahdollisuuden rekrytointeihin ja toisaalta edellyttää palkkausjärjestelmän ja muiden palkitsemismuotojen jatkuvaa kehittämistä. VATT:ia kehitetään työyhteisönä niin, että se on sekä haluttu että viihtyisä työpaikka. VATT:ssa kohdennetaan resursseja TTS-kaudella työhyvinvoinnin monipuoliseen edistämiseen ja panostetaan niihin työhyvinvoinnin osa-alueisiin, jotka tukevat parhaiten työssä suoriutumista ja jaksamista. Keskeisin työhyvinvointiin vaikuttava tekijä on kuitenkin johtaminen ja esimiestyö, joita VATT:ssa tullaan suunnitelmallisesti kehittämään valtionhallinnon linjausten mukaisesti. Avoimuutta ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia tuetaan ja luodaan edellytykset onnistuneille kehityskeskusteluille. Peruslaskelman liitteen 1 osalta todetaan, että VATT:ssa kehysrahoitusta ei ole jaettu ydintoiminnoille ja tukitoiminnoille tai prosesseille. Taulukossa ei ole huomioitu VES:ssa sovittuja palkkojen yleiskorotuksia ja muita eriä. 3.2 Kehittämissuunnitelma Useissa lainsäädännön valmistelua koskevissa työryhmissä ja myös sektoritutkimuksen kehittämisen yhteydessä on nostettu esille tarve lisätä politiikan etukäteisarviointeja. Tällaisen tutkimuksen kysyntä kohdistuu vahvasti Valtion taloudelliseen tutkimuskeskukseen, jossa on jo aiemminkin toteutettu eri sektoriministeriöitä palvelleita poikkihallinnollisia tutkimuksia. Niiden lähtökohtana on ollut aineisto- ja malliperustan kehittämien, mahdollisuus arvioida sekä tehokkuus- että tulonjakovaikutuksia ja mahdollisuus arvioida sektoripolitiikkojen vaikutuksia myös kokonaistaloudellisesti. VATT:n merkitystä korostaa sekin, että VATT:n rooli useissa monitieteisissä hankkeissa on yhteen kokoava ja kun kansantaloudellinen näkökulma nousee politiikkarelevanteissa tutkimuksissa esille, on VATT luonteva kumppani monilla tahoilla. Viime vuosien VATT:n mallikehityshankkeissa on kehitetty Suomen kansantaloutta kuvaava, dynaaminen yleisen tasapainon VATTAGE-malli ja alueellinen VERM-malli. Tasapainomalleja käytetään erityisesti rakennepolitiikan ex ante-analyysiin. Suomessa malleja on käytetty nyt vuosikymmenen ajan erityisesti ilmasto- ja energiapolitiikan ja kauppapolitiikan analyysissä, minkä lisäksi useita hankkeita on toteutettu infrastruk- 6
tuurien ja aluepolitiikan aihepiireistä. Potentiaalisia sovelluskohteita on kuitenkin paljon enemmän ja mallien käyttöalan laajentamista rajoittaa tällä hetkellä ennen kaikkea resurssitilanne. Mallilaskelmien käyttö päätöksenteon välittömänä tukena edellyttää myös lisäresursseja. Kehittämiselle luontevia kohteita ovat: - mallien ennakointilinkkien vahvistaminen, joka hyödyttää kaikkea mallilla tehtävää politiikka-analyysiä ja syventää yhteistyötä valtiovarainministeriön ja myös muiden ministeriöiden suuntaan (esimerkiksi pitkän aikavälin tarkastelut ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen alueilla) - valtion- ja kuntatalouden kuvausten syventäminen sosiaalisen tilinpidon aineistojen avulla (esimerkiksi kuntatalouden uudistusten ja aluepolitiikan tarkasteluun varautuen) Lisäksi eri yhteyksissä on nostettu esille tarve kehittää ja laajentaa ns. mikrosimuloinnin käyttöä politiikkavaikutusten arvioinnissa ja muussa tutkimuksessa. TTS-kaudella tulee ratkaistavaksi myös mikrosimuloinnin laajentaminen siten, että mm. välillisen verotuksen, julkisten palvelujen ja/tai käyttäytymismuutosten tarkastelut tulevat mahdollisiksi. Malleja kehitettäessä on perusteltua pyrkiä laajentamaan niiden käyttöä siten, että laajoissa tutkimushankkeissa käytetään sekä kokonaistaloudellisia malleja että mikrosimulointimalleja. Tämä mahdollistaa entistä laajempien politiikka-analyysipakettien luomisen. Laajennukset vaativat lisäpanostusta tietokantojen systematisointiin ja itse mallien kehittämiseen. Mallityön vahvistaminen edellä kuvatulla tavalla vaatii realistisesti yhden vanhemman ja kahden nuoremman tutkijan kokopäiväistä lisäpanosta. Resursseihin vaikuttaa omalta osaltaan myös kansainvälisien yhteyksien kasvattaminen. 3.2 Kehysehdotus Peruslaskelma on esitetty liitteessä 3. Lisäksi tietoja on tallennettu Gognos-järjestelmään siltä osin kuin tietoja on ollut käytettävissä. VATT kehittää edelleen TTS-valmisteluaan yhteistyössä kansantalousosaston kanssa. 7
Taulukko 1 Liite 1 2009 2010 2011 2012 TTS-kaudelle 2009 2012 esitettävä määräraha (ilman kehittämis- 3814 3811 3811 3811 suunnitelmaa) Peruslaskelma TTS-kaudelle 2009 2012 asetettu tavoite Ydintoiminto/ydinprosessi Tutkimus: - Julkisten palveluiden vaikuttavuus - Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot - Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Tutkimuksen laadun parantaminen Uudessa tutkimusohjelmassa selkeät painopisteet ja ohjelman laadukasta toteutusta tukee aikataulutettu toimeenpanosuunnitelma Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Organisaatiorakenteet uudistettu tukemaan tutkimusta ja päätöksentekoa palvelevaa toimintaa. VATT:n ulkoisen arvioinnin pohjalta toteutettavat toimenpiteet ja VATT:n olemassa olevien vahvuuksien hyödyntäminen Tulosprisman osa-alue Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2012 Ref. julkaisujen osuus kaikista kv. julkaisuista suurempi kuin 2007 Omien julkaisujen referointi yleisempää kuin 2007 Ulkopuolisen rahoituksen osuus suurempi kuin 2007 - Päätöksenteon tuki ja mallintaminen Kokonaistaloudellisten mallien käytön laajentaminen tutkimuksessa ja päätöksenteon tukena Synergian syventäminen mallityön ja muun tutkimustoiminnan sekä mallityön ja talouspolitiikan valmistelun välillä Yhteisprojektien osuus suurempi kuin 2007 Muut päätöksentekoa palvelevat asiantuntijapalvelut: - Työryhmäjäsenyydet, muistiot, lausunnot, esitelmät Tutkimustulosten kattava hyödyntäminen VATT:n osaamisen vahvistaminen ja sen markkinointi Suoritteiden määrä säilyy vähintään v. 2007 tasolla 8
Peruslaskelma TTS-kaudelle 2009 2012 asetettu tavoite Tukitoiminnot: Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelurakenteen kehittäminen palvelukeskuksen kanssa Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Palvelukeskusasiakkuuspäät ös v. 2007 siirtymisestä v. 2008 Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Arvioidaan asiakkuudesta saatujen kokemusten pohjalta Tulosprisman osa-alue Taloudellisuus ja tuottavuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2012 Kustannukset/htvt Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien uusiminen Kaikkia valtion virastoja koskeva ratkaisu yhteishankintana Valmistelun käynnistäminen ja tukiprosessien tehostaminen Taloudellisuus ja tuottavuus (koko valtionhallinto) Kustannukset/htvt Tietohallinto Tietoturvallisuuden parantaminen Otetaan käyttöön toimikortit ja organisaatiovarmenne Palvelukyky ja laatu Koko henkilöstöllä toimikortit 2012 Valtionhallinnon yhteiset sekä VATT:n ydintoimintaa palvelevat ratkaisut Uudistetaan käyttövaltuushallinto. Otetaan käyttöön keskitetyt tallennusratkaisut Taloudellisuus ja tuottavuus Palvelukyky ja laatu AD ja SAN/NAS tekniikat käytössä 2012 Toimitila Nykyiset tilat vastaavat VATT:n tarpeita Hankintatoimi Hankintatoiminta vastaamaan kokonaisuudessaan yleisiä VM:n periaatteita Hansel-sopimusten kattava hyödyntäminen Taloudellisuus ja tuottavuus Hansel-sopimuksen piiriin kuuluvia hankintakohteita enemmän kuin 2007 Tietopalvelu Julkaisusarjojen profiilin kirkastaminen Uusitaan julkaisusarjajako ja selkeytetään sarjakohtainen sisältö Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys paranee Kaikkia toimintoja yhteisesti koskevat tulosprisman osa-alueet ja tunnusluvut/tavoitearvot Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen kasvu keskimäärin 1,5 %/v Koulutustasoindeksi vähintään 6,5 Työilmapiiri ja johtaminen vähintään 3,5 Lyhyitä sairauspoissaoloja vähemmän kuin 2007 9
Taulukko 2 Liite 2 Kehittämissuunnitelma TTS-kaudelle 2009 2012 asetettu tavoite Ydintoiminto/ydinprosessi Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi (=kehittämishanke) TTS-kaudelle 2009 2012 esitettävä määräraha Tulosprisman osa-alue Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2012 Asiantuntijapalvelu - Päätöksenteon tuki ja mallintaminen Mallien (VATTAGE ja VERM) entistä laajempi käyttö päätöksenteon tukena Parannetaan mallien soveltamista ministeriöiden tarpeisiin v. 2009 260 000 v. 2010 245 000 v. 2011 245 000 v. 2012 245 000 Em. mallien entistä laajempi käyttö ennakointitoiminnassa Mallien käytön laajentaminen kunta- ja aluetalouden tutkimushankkeissa Luodaan paremmat edellytykset poikkihallinnolliselle ennakointitoiminnalle Parannetaan kunta- ja aluerakenneuudistusten valmistelussa tarvittavaa tietopohjaa Mikrosimulointi Pystytään vastaamaan kasvavaan kysyntään Lisätään systemaattista verotus- ja sosiaaliturvamuutosten arviointia Laajennetaan soveltamisalueita 10
PERUSLASKELMA Liite 3 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TA suunnitelma TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty) 3 407 3 516 3 516 3 516 3 516 3 516 - vuokrat 420 420 420 420 420 420 - muut kulutusmenot 1 050 1 050 1 050 1 050 1 050 1 050 - investoinnit 100 100 100 100 100 100 MENOT YHTEENSÄ 4 977 5 086 5 086 5 086 5 086 5 086 Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta 100 100 100 100 100 100 - EU-tulot 100 100 100 100 100 100 - yhteisrahoitteinen toiminta 700 1 072 1 072 1 075 1 075 1 075 - muut tulot 0 0 0 0 0 0 TULOT YHTEENSÄ 900 1 272 1 272 1 275 1 275 1 275 Nettomenot 4 077 3 814 3 814 3 811 3 811 3 811 Henkilöstömäärä (HTV) 60 60 60 60 60 60 11