Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Transkriptio

1 Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti Valtiontalouden tarkastusvirasto

2 Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden kasvun hitaus! 2

3 BKT:n 1990-luvun laman jälkeinen trendi % BKT:n trendi Kausitasoitettu ja työpaiväkorjattu BKT, vuoden 2010 hinnoin Lähde: VTV / valtion- ja kansantalouden riskianalyysi

4 Heikon talouskasvun taustalla kokonaistuottavuuden heikko kehitys: innovaatiot eivät muutu kasvuyritystoiminnaksi ja kustannuskilpailukyvyssä ollut heikko kehitys, jonka laskua maksetaan. Lisäksi julkisen sektorin tuottavuuskehitys ei ole ollut toivottu vaan osin jopa negatiivinen 4

5 Potentiaalisen tuotannon ja sen osatekijöiden kehitys Potentiaalinen tuotanto Pääoma Työvoima Kokonaistuottavuus Lähde: VTV 2013/finanssipolitiikan tarkastuksen laskelmat perustuen VM:n aineistoon 5

6 Julkisen talouden vakauttaminen Väestön ikääntyminen ja talouden rakennemuutos ovat johtaneet siihen, että julkisen talouden menot uhkaavat pitkällä aikavälillä jäädä tuloja suuremmiksi Talouskasvun hitauden vuoksi verotulot eivät riitä nykyisen laajuisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Julkisen talouden kestävyysvaje = kuinka paljon julkistalouden rahoitusasemaa pitäisi parantaa/verotusta kiristää, jotta velkaantuminen olisi yli ajan hallittavissa 6 varsinkin työn verotuksen kiristysmahdollisuudet pitkälti jo käytetty Vakauttaminen sisältää 2 asiaa: velkaantumisen kasvun pysäyttäminen kestävyysvajeen ratkaiseminen, jossa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja niiden onnistunutta toteuttamista kustannusten kasvun pysäyttäminen

7 Julkisen talouden kestävyysvaje Erilaiset laskentamenetelmät antavat erilaisia arvioita Valtiovarainministeriö 2015: noin 5 % suhteessa BKT:een vuoden 2019 tasolla Laskentatavasta riippumatta merkittävä kestävyysvaje, joka on syventynyt (eläkeuudistuksesta huolimatta) Tärkeää vaikuttaa kestävyysvajeen taustalla oleviin tekijöihin 7

8 VTV/ETLA stokastinen kestävyysanalyysi Yksittäistä kestävyysvajeen pistelukua tärkeämpiä ovat taustalla vaikuttavat rakenteelliset tekijät! Lähde: Jukka Lassila, Tarmo Valkonen and Juha M. Alho (2014): Demographic Forecasts and Fiscal Policy Rules. The International Journal of Forecasting (2014). Tutkimusyhteistyössä VTV:n kanssa,

9 Kestävyysvaje kohdistuu kuntatalouteen 9 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä yli 30% 25-30% 20-25% 15-20% alle 15 % Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä yli 40% 35-40% 25-35% 20-25% alle 20 %

10 Kuntatalouden kehittäminen 10

11 Toimenpiteet uudella vaalikaudella Kuntien velvoitteiden vähentäminen ja tuottavuuden parantaminen Kuntien velvoitteiden vähentäminen noin miljardilla eurolla toteutukseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutus palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu selkeästi yksissä käsissä ja nykyisiä kuntia suuremmissa kokonaisuuksissa Kuntien velvoitteiden karsinta edellyttää arvovalintoja ja poliittista johtajuutta Kunnilla on yli 500 lakiin perustuvaa tehtävää Kuntia ja niiden palveluita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskevassa lainsäädännössä sitovaan normiohjaukseen on perusteltua suhtautua pidättyvästi Tärkeimmät priorisoinnit tehtävä lainsäädännössä Normiohjauksen karsiminen voisi mahdollistaa taloudellisuuden ja tuottavuuden kehittämisen uusilla innovaatioilla ja toimintatapoja kehittämällä Uudistuksissa tärkeä noudattaa hyvän säädösvalmistelun 11 periaatteita

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Lähtökohta laajamittaiselle ja pitkäkestoiselle uudistusohjelmalle digitalisaation innovatiivinen hyödyntäminen osaoptimoinnin vähentäminen infrastruktuurin tarkoituksenmukaisuus Rahoituksen uudistaminen = > osaoptimoinnin kannustimien merkittävä vähentäminen rahoitus- ja järjestämisvastuun yhteys koko palvelu-/hoitoketjun huomioiminen, esim. kuntoutuksen odottaminen 12

13 Rahoituksen uudistus Useita malleja uudistaa rahoitusta järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun kohtaaminen kustannusten hillintä kokonaisuuden tasolla koko palveluketjun kustannusten näkökulma 13 Tärkeitä näkökohtia palvelun ja yksilönvastuun rajan uskottava määritys oman toimintakyvyn ylläpitäminen mahdollisimman pitkään tuottavuuskannustimet

14 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten toteutus Ennaltaehkäisevän, innovatiivisen työn merkitys ja kannustimet Julkisen ja yksityisen sektorin työnjako rahoittajana julkisella sektorilla tehokkuusetu julkisen vakuutuksen ja palvelun rahoittajana yksityinen => palvelulupauksen ulkopuolinen rahoitus, ikävaiheiden ja sukupolvien välinen rahoitussiirto Julkisen ja yksityisen sektorin toisiaan täydentävä luonne oikein ymmärrettynä 14 yksityinen yleistason puolella täydentäjänä, => lisäpalvelut

15 15