Talouspolitiikka ja tilastot

Transkriptio

1 Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto 1

2 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä huolimatta työttömyys ei ole vielä laskussa. Työllisyysaste 67 % tasolla, tavoite 75 %.! Talouden pitkän aikavälin kasvunäkymä epävarma:! työvoiman kasvukontribuutio uhkaa jäädä negatiiviseksi! koulutustason nousu ja tietotekniikan käyttämättömät mahdollisuudet luovat tilaa tuottavuuskasvulle...!... mutta samanaikaisesti pääomakanta on supistumassa, työvoiman liikkuvuus hidastumassa ja yrityksien mielenkiinto suuntautumassa Suomen ulkopuolelle. " Tarvitaan kasvupolitiikkaa, mutta sen onnistumisen edellytyksiä on vaikea ennakoida. 2

3 OECD:n arvio Suomen kasvutekijöistä v Tuottavuus työllistä kohden 2,5 1,7 1,8 1,8 Ikärakenne vuotiaiden osuus väestöstä 0,0 0,0-0,2-0,9 Työllisyysaste työllisten osuus työikäisistä 1,8 0,3-0,3 0,1 BKT per henkilö 4,4 2,1 1,3 1,0 Vaihtosuhde vientihinnat per tuontihinnat -0,5-0,6-0,5-0,5 Tulonjakovara 3,9 1,5 0,8 0,5 3

4 % Tutkinnon suorittaneiden osuudet työikäisestä väestöstä (16-64 v.) Ylioppilastutkinto Korkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Lähde: VM:n laskelmat / L. Taro 4

5 Julkisen talouden näkymät uudelleen heikentymässä! Valtiontalous on palannut velanottajaksi, kuntien menot nopeassa kasvussa.! Lisäpanostuksista huolimatta julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen tasoon ollaan tyytymättömiä elintason nousu näkyy kansalaisten toiveissa?! Julkisen talouden pitkän aikavälin kehityskulku huolestuttava:! menoihin kohdistuu voimakas kasvupaine! ikääntyminen (eläkkeet, hoivamenot)! heikko tuottavuuskehitys ( Baumolin tauti )! tulopohja uhkaa kehittyä heikosti:! talouskasvu vaikuttaa palkkasummaan ja kulutukseen! verokilpailu ei jatkossa ainakaan kevene. 5

6 STAKESIN TUTKIMUS SAIRAALOISTA:! Tuottavuus laskussa.! Tuottavuuserot jopa 15 %, keskussairaaloiden välillä lähes 30 %. Lähde: Benchmarking-tietojen käyttö erikoissairaanhoidon toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa, Maijaliisa Junnila (toim.), Stakes

7 Kuntien talous on kestämättömällä uralla?! Kuntien toimintamenot kasvoivat: keskimäärin 0,5 % vuodessa keskimäärin 1,3 % vuodessa keskimäärin 5,5 % vuodessa tammi-kesäkuussa 5,5 % suhteessa edelliseen vuoteen! Mikäli menokasvu jatkuu 2000-luvun alun vauhtia, kuntien yhteenlaskettu vuosikate on nollassa v Samalla kuntien velkakanta kaksinkertaistuu. 7

8 Kuntien velka, mrd. euroa Menojen kasvu 5,5 % v Menojen kasvu 3,7 % v

9 Talouspolitiikassa on...!... haettava kasvulle uutta pohjaa koulutusjärjestelmää ja T&K-toimintaa tehostamalla.! Varmistettava markkinoiden toiminta ja purettava turhaa sääntelyä.! Verotuksen keventäminen tukee innovaatioita, työvoiman liikkuvuutta ja houkuttaa ponnistelemaan työelämässä. Työvoiman tarjontaa on vahvistettava kaikissa ikäryhmissä.! Julkisten menojen kasvua on hillittävä palvelutuotantoa tehostamalla ja pidentämällä työuria. Menokohteiden tärkeysjärjestystä on arvioitava jatkuvasti. " Avainsanat ovat kasvupolitiikka ja julkinen talous! 9

10 Väite nro. 1: Tilastotuotanto on aina reagoinut talouspolitiikan haasteisiin! Kansantalouden tilinpito loi pohjan kasvututkimukselle ja välineitä suhdanneseurannalle.! Tulopolitiikka tarvitsi tarkat tiedot hinta- ja palkkakehityksestä sekä maataloudesta.! EMU-kriteerit ja 1990-luvun lama käänsivät huomion julkisen talouden kysymyksiin pohja edelleen kansantalouden tilinpidossa. 10

11 Nyt tarvitaan! Tietoa julkisen palvelutuotannon tuottavuuskehityksestä ja mittareita sen kehittämisen tueksi.! Hyödykemarkkinoiden toimintaa ja kilpailutilanteita kuvaavia tilastoja.! Työvoiman tarjonnan supistuminen lisää työmarkkinoiden toimintaan kohdistuvaa mielenkiintoa! Palvelualat ovat kasvussa, seuraavatko tilastot mukana? 11

12 Väite nro. 2: Kansainvälistyvän ja verkostoituvan yritystoiminnan tilastotuotannolle aiheuttamaa haastetta ei ole vielä kokonaan ymmärretty! Raja palveluiden ja tavaratuotannon välillä häilyy miten mitata tuotosta?! Osaamisen merkitys kasvaa mutta miten sitä mitataan?! Missä tuotanto tapahtuu?! Vientihintojen pudotessa reaalisuureet menettävät merkitystään? Julkista valtaa kiinnostaa työllisyys ja palkkasumma, ei BKT? 12

13 Lopuksi! Tilastojen keruu on tasapainottelua tietotarpeiden ja vastaajien pitkäpinnaisuuden välillä.! Keski-Euroopassa rakennetaan mittareita yrityksien kohtaamien hallinto- ja tilastointivaatimusten mittaamiseksi!! Usein vastakkain tietojen tarkkuus ja niiden tuotannon nopeus.! Asiakas haluaa molemmat!! Jos ennakkotietojen ja lopullisten lukujen välille syntyy liian suuri kuilu, kummista luovutaan? 13