TUTKIMUSOHJELMA

Transkriptio

1 Järjestelmät-osaston TUTKIMUSOHJELMA Järjestelmät-osasto

2 TUTKITTUA TIETOA PÄÄTÖSTEN JA MUUTOKSEN TUEKSI JA ARVIOIMISEKSI Järjestelmät-osasto on perustettu vuonna Osaston tutkimusteemat liittyvät sosiaalija terveyspolitiikkaan ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään sekä niiden vaikuttavuuteen ja kestävyyteen. Osastolla on myös horisontaalinen vastuu terveys- ja sosiaalitalouden analyysistä ja asiantuntijuudesta. Tutkimusohjelma kuvaa osaston tutkimustoiminnan tavoitteet, kohteet ja käytännöt. Ohjelma tukee osaston tutkimus- ja asiantuntijatoiminnan suuntaamista ja kehittämistä. Järjestelmät-osasto tuottaa suoraan päätöksenteon käyttöön tutkimustietoa sosiaali- ja terveyspolitiikasta, terveys- ja sosiaalitaloudesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä. Osaston asiantuntemus, tuotteet sekä kehitystyö ovat valtioneuvoston, maakuntien, ammattilaisten sekä kansalaisyhteiskunnan käytössä laaja-alaisesti nopeista selvityksistä pitkäjänteiseen tieteelliseen tutkimukseen. Osaston asiantuntijatyö lainsäädännön valmistelussa ja kehittämishankkeissa perustuu vankkaan monitieteelliseen tutkimustyöhön, kehittämisosaamiseen ja hallinnonalan tuntemukseen. Osaston tutkimus on korkeatasoista tieteelliset kriteerit täyttävää, politiikkarelevanttia soveltavaa tutkimusta. Kansainvälinen yhteistyö ja vertaileva tutkimus antavat laajemman näköalan ja ideoita suomalaisen hyvinvointijärjestelmän arviointiin ja kehittämiseen. Kansainväliset kontaktit sekä kansainvälisen kirjallisuuden seuraaminen vahvistavat tutkijoiden asiantuntemusta. Tutkimusohjelma kokoaa yhteen Järjestelmät-osastolla tehtävän tutkimuksen laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja kertoo osaston työstä ulkopuolisille.

3 Yhteiskunnan, politiikan ja palvelujärjestelmän muutokset lisäävät tutkimustiedon tarvetta Sosiaali- ja terveyspolitiikka koskettaa jokaista suomalaista. Tulonsiirrot ja sosiaalija terveyspalvelut turvaavat ja edistävät suomalaisten hyvinvointia. Väestön hyvinvointitietoisuuden lisääntyminen, teknologian kehitys ja digitalisaatio luovat muutospaineita sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jokaisen Suomessa asuvan elämään vaikuttaa, miten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan, järjestetään ja tuotetaan. Nämä ovat keskeiset tekijät myös julkisen talouden kestävyydelle. Paitsi kansallinen myös kansainvälinen sosiaali- ja terveyspolitiikka ja EU-tasolla tehdyt päätökset vaikuttavat siihen, millaisia tulonsiirtoja ja palveluita väestölle tarjotaan. Suomessa on meneillään merkittäviä sosiaali- ja terveyspoliittisia uudistuksia ja lähivuosina niitä tehdään todennäköisesti lisää. Uudistusten arviointi on tärkeää, koska niistä saatavat kokemukset auttavat tulevien uudistusten valmistelussa. Uudistusten tutkimus ja arviointi auttavat järjestelmän tehokkuuden, vaikuttavuuden ja oikeudenmukaisuuden kehitystyössä.

4 JÄRJESTELMÄT-OSASTON TUTKIMUKSEN KOLME PAINOALUETTA Osastolla tutkitaan sosiaali- ja terveyspolitiikan ja palvelujärjestelmän tavoitteita, keinoja ja taloudellisia voimavaroja sekä niiden vaikutuksia väestön elinoloihin ja toimintamahdollisuuksiin. Ohjelmakaudella osaston tutkimustoiminnan kolme painoaluetta ovat: 1. Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys 2. Palvelujärjestelmän muutos 3. Eriarvoisuuden kehitys Painoalueet nousevat THL:n strategisista tavoitteista ja keskeisten asiakkaiden tarpeista. Tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa ja ennusteita väestön elinoloista, toimintamahdollisuuksista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tämä edellyttää toiminnan vaikuttavuutta, toimivuutta, kustannuksia ja laatua kuvaavien indikaattorien seurantaa ja kehitystyötä. Tutkimuksessa hyödynnetään rekisteri-, kysely-, haastattelu-, tilasto- sekä asiakirja-aineistoja, joita kootaan ja kehitetään yhteistyössä THL:n sisäisten sekä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, sidosryhmien sekä asiakkaiden kanssa. Ohjelmakaudella vahvistetaan osaston kykyä säädösvalmistelun arviointiin ja tukemiseen. Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön palvelujen ja tulonsiirtojen simulointimalleja, lujittaa taloustieteellisen analytiikan hyödyntämistä sekä luoda sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusten arviointikehikko. Käynnissä olevat tutkimushankkeet on kuvattu tarkemmin yksiköiden verkkosivuilla. Tutkimustoimintaa suunnataan suurten sosiaali- ja terveyspoliittisten ja järjestelmäuudistusten valmistelun tukemiseen, seurantaan ja arviointiin.

5 1. Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys vaatii lähivuosina julkisen talouden tasapainottamista hyvinvointieroja kasvattamatta. Tämä edellyttää tutkimustietoa palvelujen ja tulonsiirtojen vaikuttavuudesta, kustannuksista sekä kustannus-vaikuttavuudesta. Lisäksi tarvitaan tietoa säädösmuutosten kokonaisvaikutuksista väestön hyvinvointiin ja eriarvoisuuteen sekä julkiseen talouteen. Painoalueen tutkimuksessa: arvioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta sekä rahoitusta rekisteriaineistoin luonnollisia koeasetelmia hyödyntäen sekä kokeilujen avulla. tuotetaan päättäjille tietoa alueellisista eroista ja niiden syistä. tarkastellaan palvelujen käyttöä ja hyvinvointivaikutuksia, asiakasmaksujen kohtaantoa, sosiaalista eriarvoisuutta ja terveyseroja sekä niiden syitä. arvioidaan perusturvan riittävyyttä ja kehitetään köyhyyden seurantaindikaattoreja laajoja kulutus-, väestö- ja rekisteri-aineistoja sekä mikrosimulointia hyödyntämällä. lisätään valmiutta nopeisiin yhteiskuntaanalyyseihin sekä tuotetaan sosiaalipoliittisia vaihtoehtoja päätöksentekijöille. Ohjelmakauden aikana vahvistetaan palvelujen ja tulonsiirtojen kokonaisvaikutusten arviointia sekä pitkän aikavälin ennusteiden laatimista mikro- ja makrosimulointimallien käyttöönotolla tutkimuksessa ja asiantuntijatyössä.

6 2. Palvelujärjestelmän muutos 3. Eriarvoisuuden kehitys Ohjelmakaudella tapahtuu mittavia sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksia, joilla on vaikutuksia palvelujen käyttöön ja järjestelmän toimintakykyyn. Ohjelmakaudella tutkitaan, saavatko asukkaat tarvitsemiaan palveluja oikea-aikaisesti, asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti, tehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Eri ratkaisuvaihtoehtojen toimivuutta ja toimintamallien vaikutuksia arvioidaan asiakkaiden, henkilöstön ja talouden näkökulmasta. Painoalueen tutkimuksessa: tutkitaan ja arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita, toimintaa ja tuloksia sekä niissä tapahtuneita muutoksia. tuotetaan tietoa väestön kokemuksista ja näkemyksistä palveluista sekä toimintaprosessien ja johtamisen vaikutuksista henkilöstön työhön. seurataan ja arvioidaan kansainvälisen toimintaympäristön muutosten vaikutuksia kansalliseen palvelujärjestelmäpolitiikkaan. tutkitaan ja kehitetään sosiaalityön ja aktiivitoimien toimintatapoja ja vaikuttavuutta uudistuvassa sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmässä. Ohjelmakaudella laaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuuden ja uudistusten arviointikehikko, tuetaan arvioinnin tietopohjan kehittämistä sekä arviointitiedon tuottamista keskeisten sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden sekä eri toimijoiden näkökulmasta. Tutkimalla väestön elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujen saatavuutta eri väestöryhmissä voidaan arvioida, kuinka hyvin hyvinvointivaltion järjestelmät toteuttavat sosiaalija terveyspolitiikan tavoitteita. Sosiaali- ja terveyspolitiikan toteuttamisen keskeisimmät keinot ovat sosiaali- ja terveyspalvelut ja tulonsiirrot. Painoalueen tutkimus: tarkastelee sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta, sosioekonomisia terveyseroja ja eriarvoisuutta palvelujen käytössä. tarkastelee sosiaalisia ongelmia ja niihin liittyviä elinoloja sekä taloudellista eriarvoisuutta. tuottaa ajantasaista tietoa elinolojen, asumisen ja eriarvoisuuden kehityksestä. tutkii eroihin ja eriarvoisuuteen vaikuttavia rakenteellisia ja palvelujärjestelmään liittyviä tekijöitä. Tutkimustoiminnan lähtökohtana on ilmiölähtöisyys ja ajankohtaisuus. Näin vastataan elinoloja ja eriarvoisuutta koskeviin tietotarpeisiin sekä tuotetaan kriittistä ymmärrystä tarkasteltavista ilmiöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Ohjelmakaudella kehitetään väestön elinolojen ja eriarvoisuuden raportointia ilmiöpohjaisemmaksi ja vakiinnutetaan hyvinvointiraporttien tuotanto määräajoin toistuvaksi. Painoalueella ylläpidetään myös valmiutta vastata nopeisiin tietokartoituksiin.

7 Tutkimustoiminnan KÄYTÄNNÖT Osaston tutkimus on tieteelliset kriteerit täyttävää soveltavaa tutkimusta, jonka julkaisukanavia ovat kansainväliset ja kotimaiset vertaisarvioidut artikkelit ja kirjat sekä tutkimustuloksia tiivistävät tutkimus- ja arviointiraportit. Ohjelmakaudella vahvistetaan tutkimustulosten ajantasaisempaa julkaisemista ja hyödynnetään eri julkaisukanavia. Yhteistyötä kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kehitetään ja kansainvälistä yhteistyötä tiivistetään vertailevan tutkimuksen suuntaan. Osasto osallistuu aktiivisesti tutkimusrahoituksen hakemiseen kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön tehostamiseksi. Osasto toimii tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden, maakuntien, palvelujen tuottajien, kuntien ja muiden alan toimijoiden ja eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustoiminnassa painotetaan vuorovaikutusta, toimijoiden osallistamista ja eri kohderyhmien tarpeisiin räätälöityä monikanavaista viestintää. Tavoitteena on tiedon saattaminen päättäjien ja asianosaisten käyttöön oikea-aikaisesti ja mahdollisimman hyödynnettävässä muodossa. Osaston tutkimustoiminta noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Osaamisen KEHITTYMINEN Osastolla turvataan osaamisen kehittyminen hyvin suunnitelluissa tutkimushankkeissa, strategisesti suunnitellulla sisäisellä ja ulkoisella verkostoitumisella sekä sisäisellä osaamisen jakamisella. Työuransa eri vaiheissa olevat asiantuntijat tukevat toisiaan ja tutkimusosaamisen jatkuvuuden varmentamiseksi kehitetään tutkijoiden urapolkuja. Osaston henkilöstön osaamista tehokkaiden viestintäkanavien ja uusien interaktiivisten viestintätapojen käytössä kehitetään.

8 TUTKITTUA TIETOA PÄÄTÖSTEN JA MUUTOKSEN TUEKSI JA ARVIOIMISEKSI LISÄTIETOJA Järjestelmät-osastosta ja sen yksiköistä YHTEYSTIEDOT Markku Pekurinen Osaston johtaja puh sähköposti: Päivi Tapiovaara Osaston kehittämispäällikkö puh Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Järjestelmät-osasto PL 30, Helsinki