Mielenterveyteen vaikuttavat monet asiat: mm. perimä kasvatus elämän kokemukset ihmissuhteet ja sosiaalinen verkosto stressaavat elämän kokemukset Suomessa mielenterveydestä puhumistakin pidetään osin tabuna asenteiden ja käyttäytymisen ristiriita leimautumisen pelko häpeä ja syyllisyys tiedon puute
Ihmiset urheilevat ja liikkuvat, koska he haluavat Kohottaa fyysistä kuntoaan Saada hyvää oloa ja nautintoa Rentoutua Laihtua Saada olla yksin / seurassa Kokeilla rajojaan Irrottautua työstä Elää pidempään (noudattaa lääkärin määräystä)
Liikunnan kokonaisvaltaiset vaikutukset 1. Kehon kokonaisvaltaiset reaktiot notkeus, nopeus, tasapaino, kestävyys jne. 2. Välittömät mielihyvän kokemukset mielihyvää tuottavat välittäjäaineet, endorfiinit, lisääntyvät pitkäkestoisen liikuntasuorituksen aikana 3. Mielialan kohentuminen tyytyväisyys itseen lisääntyy, rentoutunut olotila mielialan kohentuminen ei ole pysyvä tila, vaan se kestää yleensä muutaman tunnin suorituksen jälkeen
liik. kokon. vaikutukset jatk. 4. Hallinnan kokemuksen syntyminen kehon antama palaute lisää hallinnan kokemusta: jaksaa kauemmin ja pidempään, painon aleneminen, ja hyvä yöuni merkittävän tavoitteen saavuttaminen lisää myös hallinnan kokemusta: maraton, hiihtovaellus, joukkueeseen pääseminen 5. Fyysisen kunnon kohoaminen keuhkojen hapenottokyvyn parantuminen ja sykkeen laskeminen 6. Huippuelämysten syntyminen ikimuistoiset asiat: 1. maraton, 1. maali, 1. palkinto
Urheilun ja liikunnan vaikutukset mielenterveyteen Liikuntasuoritukset vaikuttavat myönteisellä tavalla masennukseen ahdistukseen itseluottamukseen stressin sietoon älylliseen suorituskykyyn Huom. Mikä tahansa kohtuullisen intensiivinen liikunta edistää psyykkistä hyvinvointia
Urheilusuoritukseen vaikuttavat mielen keskeiset ominaisuudet: Tunteet antavat energiaa ja voimaa Ajattelun avulla energian käyttöä hallitaan Tahdon eli motivaation avulla voimaa ja energiaa kohdistetaan ja suunnataan
HUIPPU URHEILU: Kasvattaa psyykettä ja kroppaa Luo idoleita ja samaistumiskohteita Tarjoaa urheilijalla leivän ja muille sirkushuveja Luo kansallishenkeä, yhdistää ihmisiä
URHEILIJA MOTIVOITUU Korkeista tavoitteista Tulosten paranemisesta Ponnistamisen ilosta Näyttämisen halusta Urheilijan elämän kiinnostavuudesta
URHEILIJAN IDENTITEETTI Tutkimusten mukaan aktiivisesti urheilua harrastaville muodostuu ns. urheilijan identiteetti. Ne, joille urheilijan identiteetti on kehittynyt, vastaavat usein myönteisesti seuraaviin väitteisiin (Brewer ym. 1993): 1. Pidän itseäni urheilijana 2. Minulla on monia urheiluun liittyviä tavoitteita 3. Urheilu on tärkein elämänalueeni 4. Useimmat ystäväni ovat urheilijoita 5. Ajattelen urheilua enemmän kuin mitään muuta
Urheilijan ident. jatk. 6. Minun täytyy urheilla, jotta voisin arvostaa itseäni 7. Muut ihmiset puhuvat kanssani etupäässä urheilusta 8. Tunnen itseni kurjaksi, kun pärjään huonosti 9. Urheilu on ainoa todella tärkeä asia elämässäni 10. Jos loukkaantuisin enkä voisi kilpailla, masentuisin varmasti
HUIPPU URHEILUN VAARAT JA UHAT (Tapio Korjus) Voiton tavoittelu hinnalla millä hyvänsä doping, sääntörikkomukset, oman edun tavoittelu Arvomaailman vääristyminen suhde ympäröivään yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin poikkeaminen tavallisen elämän pelisäännöistä
vaarat ja riskit jatk. Eristäytyminen yhteiskunnasta ei aikaa normaaliin elämään elämän kapeutuminen burn out Terveysriskit ylikuormitus, urheiluvammat urheiluväkivalta, lajien turvallisuusriskit
Väsymisen asteet 1. Normaali 2. Rasitusas 3. Uupumusasteinen väsymys teinen väsymys väsymys Väsähtäminen Fyysiset oireet, Voimakas fyysinen ja haluttomuus unettomuus, ja psyykkinen väsyärtyneisyys jne. mys, kyynisyys, eris Vaatimukset täytyminen, aggressiot Omat voimavarat
MITEN POSITIIVINEN STRESSI TUNTUU JA NÄKYY? Tuloksekkaana toimintana Toimintaintona Haluna oppia ja kehittää uutta Luovuutena
POSITIIVINEN STRESSI SYNTYY, KUN Voi itse tehdä valintoja Toiminta on mielekästä autonomia tarkoitus Kokee nauttivansa toiminnasta Huomaa positiivisen muutoksen hyvä olo palkinto Myönteiset kokemukset ovat toistuvia pysyvyys
Optimaalisen vireystilan saavuttamisen keinoja projektiajattelu rentoutuminen ja mielikuvaharjoittelun säännöllinen käyttö riittävä yöuni energiatasapaino keskittyminen omaan suoritukseen, ei vastustajaan
FLOW tila = huippusuorituksen valmiustila Suoritus tapahtuu automaattisesti ja helposti Mielen rauhoittuneisuus Fyysisen rentouden tunne Voimakas keskittyminen suoritukseen Korkea itseluottamus Vahvuuden, energian tunne Mielen hallinta Stressituntemusten hallinta Ulkopuolisen ympäristön poissulkeminen tietoisuudesta
Joharin ikkuna Muitten tieto asiasta Muitten tiedossa Itsetiedostus Tiedostettu Ei tiedostettu Avoin minä Sokea minä Ei muitten tiedossa Kätketty minä Tuntematon minä
Urheilijan psyyke vaikuttaa suorituksiin eri tavoin eri tilanteissa (Uneståhl) 1. Huippukilpailutyyppi suoritukset kilpailussa/ottelussa ovat paremmat kuin harjoituksissa mitä kovemmat vaatimukset sitä parempi tulos urheilija kasvaa tehtävän mukana 2. Kyläkilpailu tyyppi harjoituksissa ja harjoituskilpailuissa parhaimmillaan vaatimusten kasvaessa vireystila kasvaa liian suureksi: kantti ei kestä
Uneståhl jatk. 3. Tasainen tyyppi vaatimukset tai olosuhteet eivät vaikututa suoritukseen suoritus pysyy tasaisen hyvänä 4. Kansallisen tason tyyppi suoritukset paranevat tietylle vaatimustasolle asti kansainvälisissä olosuhteissa stressi ja jännitys nousevat liian korkeiksi suorituksen romahtaminen
(Uneståhl jatk.) 5. Rajojaan hakeva tyyppi saa eniten itsestään irti harjoituksissa ja tärkeissä kilpailuissa, mutta ei vähemmän tärkeissä kilpailuissa nauttii kovasta harjoittelusta ja haastavista vaatimuksista Motivaatio harjoituksissa: itsensä kiusaaminen Motivaatio tärkeässä kilpailussa: voitto
Voittajatyypin psyykkisiä ominaisuuksia Älykkyys, ei välttämättä kirjaviisaus Itsevarmuus tietää pystyvänsä hyvään suoritukseen haastavissa tilanteissa Taito säädellä tunnetiloja Periksiantamattomuus ei luovuta, vaikeuksien kautta voittoon Säälimättömyys kova, ei säästä itseään eikä aina muitakaan
voittajatyyp. jatk. Kilpailuhakuisuus kilpailee mielellään Voimakastahtoisuus haluaa ja pystyy vaikuttamaan asioihinsa
Muutosten plastisuus Nopea Mielialat Tunteet Motivaatio Tahto Tieto Käyttäytyminen Asenteet Uskomukset Hidas Persoonallisuus
Valmentajan ja urheilijan hyvän vuorovaikutussuhteen aineksia Luottamussuhde Asiantuntijasuhde, ei valtasuhde Vuorovaikutuksen intensiivisyys ja säännöllisyys Vahva sitoutuneisuus ja pitkäjänteisyys Vastavuoroisuuden toteutuminen Kommunikoinnin tasojen kohtaaminen Persoonallisuuden hyväksyminen
Miten edistetään hyvää seurahenkeä? Tahto yhteistyöhön Mahdollisuus saada vastinetta odotuksille Hyvät ihmissuhteet ja lojaalisuus Paljon vuorovaikutusta Infon kulun toimivuus Luja usko yhteisen päämäärän toteutumiseen Yhteisöllisyys, ei klikkejä
miten edist.seurahenk. (jatk.) Seuraylpeyden edistäminen lajista riippumatta Halukkuus vastuunottoon ja riittävästi toimintarooleja Toiminnan sujuvuus ei turhaa byrokratiaa Sopimusten pitävyys Urheilullisten, kasvatuksellisten ja sosiaalisten tekijöiden tasapaino
ITSESUGGESTIOIDEN VIIDEN P:n SÄÄNTÖ 1. Presens 2. Personal 3. Positive 4. Power 5. Practice
Robert Dilts (1990): Loogiset tasot 1. Spirituaalinen ydin 2. Identiteetti 3. Uskomukset 4. Kyvyt ja taidot 5. Käyttäytyminen 6. Ympäristö
Psyykkisellä valmennuksella pyritään paitsi parempiin suorituksiin myös urheilijan psyykkiseen hyvinvointiin!!!