Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto
Milloin syöpäseulonta mahdollista? Tieto seulonnan vaikuttavuudesta on olemassa Tämä vaikutus mitataan suolistosyövän aiheuttaman kuolleisuuden laskuna Neljä isoa satunnaistettua seulontakoetta on julkaistu Suolistosyövän aiheuttama kuolleisuus pieneni n. 16% Kansanterveydellinen merkitys: 3. yleisin syöpä Suomessa 2. yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja Vanhemman väestön sairaus, suurin osa tapauksista ja kuolemista yli 60-vuotiaana Taudin toteamiseksi on olemassa sopiva (hyväksytty ja tutkittu) seulontatesti Ulosteen veritesti on tutkittu ja vaikuttavaksi todettu Tarvittavat jatkotutkimukset ja hoito on saatavilla
Tausta Suolistosyövän väestöseulontaa on suositeltu EU:n alueella jo vuodesta 1999 ja kirjattu komission suositukseksi 2003 Suolistosyövän seulontaa suositeltiin ulosteen veren testaamiseen perustuen Suositukset perustuvat neljään satunnaistettuun seulontakokeeseen: Iso-Britannia, Ruotsi, Tanska ja USA Kokeet aloitettiin 1970-1980 luvuilla ja tulokset saatiin 1990- luvun puolivälissä Yhteenvetona suolistosyövän seulonnan todettiin vähentävän suolistosyöpäkuolleisuutta Vaikutus noin 16% pienenemä (vrt. rintasyöpä 25-30%, kohdunkaula 80%)
Miksi seulontaa? Tavoitteena on pienentää suolistosyövästä aiheutuvia kuolemia Edellä oleva toteutuu kun tauti todetaan varhaisessa vaiheessa, jolloin ennuste hyvä Hoito kevyempi ja usein myös parantava jos tauti todetaan suoleen rajoittuneessa vaiheessa Sekä inhimilliset kärsimykset että kustannukset vähäisemmät kuin levinneen taudin hoidossa Potilaiden elämänlaatu parempi kun tauti hoidetaan varhaisessa vaiheessa (esim. avanne, liitännäsihoitojen tarve ja laajuus)
Seulontamenetelmiä Ulosteen veren osoittamiseen perustuva testaus Toistettava ainakin joka toinen vuosi Kertatestaus ei ole riittävä Tähystykseen perustuva testaus: Sigmoidoskopia (flex) tai kolonoskopia Kerran elämässä vai toistaen (5-10 vuoden välein) Englannissa ja Norjassa tehty sigmoidoskopiaseulontaan perustuva satunnaistettu koe Norjassa ei merkitsevää kuolleisuusvaikutusta (2009, BMJ) Englannissa todettiin merkitsevä (31%) kuolleisuuden vähenemä seulontaryhmässä (2010, Lancet) mutta väestövaikutukset samaa luokkaa kuin ulosteen veritestauksessa (johtuen osallistumisesta ja poissulkukriteereistä)
Ulostetesti, CE-versio
Suolistosyövän seulonta Suomessa Valtakunnallinen ohjelma, joka käynnistetty satunnaistetussa asetelmassa - vaikuttavuus on arvioitavissa noin 10-15 vuoden kuluttua Arviointi edellyttää riittävän laajaa kattavuutta, eli riittävää väestöpohjaa ohjelman piirissä Ohjelma on kunnille vapaaehtoinen ja se on laajentunut lähes puoleen Suomen seulontaikäisestä väestöstä (40-45%) Vuosina 2004-2011 on satunnaistettu yhteensä 317 691 miestä ja naista Seulontaan on kutsuttu näistä puolet, yli 120 000 jo ainakin kahdesti Vuonna 2011 mukana on 148 kuntaa (kuntia on yhdistynyt) Osa väestöä on kutsuttu jo kolme tai neljä kertaa seulontaan
Satunnaistus ja ohjelman rakenne Suomessa seulontaan kutsuttavat valitaan satunnaisesti kunkin mukana olevan kunnan sisällä Puolet seulottavien ikäryhmien miehistä ja naisista saa kutsun Puolet em. väestöstä ei saa toistaiseksi kutsua seulontaan, he ovat vertailuryhmä Kuntakohtaisesti lisätään seulottavien määrää kuvan mukaisesti Kuuden vuoden kuluessa koko kohdeikäryhmä (eli 60-69- vuotiaat) kuuluu seulonnan piiriin Tasa-arvoinen, reilu, harhaton tapa Emme tiedä vielä kumpi joukko saa suuremman kokonaishyödyn Odotettu vaikutus pieni ja seulonnalla on haittoja
Seulonta kunnissa jotka aloittivat 2004 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Synt.v 1935 1936 1937 1938 1939 1940 50 % Uusinta Uusinta 1941 50 % Uusinta Uusinta 1942 50 % Uusinta Uusinta Uusinta 1943 50 % Uusinta Uusinta 1944 50 % Uusinta Uusinta Uusinta 1945 50 % Uusinta Uusinta 1946 50 % Uusinta Uusinta 1947 50 % Uusinta 1948 50 % Uusinta 1949 50 % 1950 50 % 1951
Seulonta kunnissa jotka aloittivat 2008 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Synt.v 1939 1940 1941 1942 1943 1944 50 % Uusinta Uusinta 1945 50 % Uusinta Uusinta 1946 50 % Uusinta Uusinta Uusinta 1947 50 % Uusinta Uusinta 1948 50 % Uusinta Uusinta Uusinta 1949 50 % Uusinta Uusinta 1950 50 % Uusinta Uusinta 1951 50 % Uusinta 1952 50 % Uusinta 1953 50 % 1954 50 %
Mitä kokemuksia Suomesta on saatu Osallistuminen hyvällä tasolla, noin 70% Naiset osallistuvat miehiä paremmin (77% vs. 64%) Naimisissa olevat osallistuvat yksinäisiä, eronneita tai leskiä paremmin Testi toimii kuten odotettiin verta löytyy ulosteesta noin 3%:lla Jatkotutkimukset (suoliston tähystykset) on saatu hyvin ja nopeasti järjestetyksi Kokonaiskuormitus (terveydenhuollossa) on jäänyt pelättyä vähäisemmäksi hoitoilmoitustietoja on tarkasteltu seulotuilla ja vertailuryhmän henkilöillä Alueellisia eroja on osallistumisen ja seulontatuloksen suhteen
Vuosi 2010 lopullinen tulos Testitulos Naiset Miehet Total MIS 8615 13354 21969 NEG 25070 18966 44036 POS 797 1104 1901 Pos.osuus 3.1 % 5.5 % 4.1 % Total 34482 33424 67906 Osall.osuus 75.0 % 60.0 % 67.6 %
Tulokset 2010 Testitulos 1942 1944 1946 1948 1950 Yhteensä Naiset MIS 696 1319 1911 2287 2402 8615 NEG 2564 4281 6289 6291 5645 25070 POS 107 142 191 180 177 797 Pos.osuus% 4.0 3.2 2.9 2.8 3.0 3.1 Total 3367 5742 8391 8758 8224 34482 Osall.osuus% 79.3 77.0 77.2 73.9 70.8 75.0 Miehet MIS 933 1911 3064 3592 3854 13354 NEG 1961 3331 4860 4639 4175 18966 POS 136 197 258 267 246 1104 Pos.osuus% 6.5 5.6 5.0 5.4 5.6 5.5 Total 3030 5439 8182 8498 8275 33424 Osall.osuus% 69.2 64.9 62.6 57.7 53.4 60.0
Kolonoskopiadiagnoosit 2010 Diagnoosi lkm Osuus tutkituista Adenoomat 430 29 % CRC syövät 52 3 % Divertikkelit 197 13 % Peräpukamat 268 18 % In situ syövät 3 0.2 % Karsinoidit 2 0.1 % Normaali 320 21 % Polyypit 167 11 % Muut 72 5 % Ei tehty tutkimusta 334 18 % Yhteensä 1845
Miksi skopiaa ei tehty? Syy Lkm osuus Ei tavoitettu 12 3.6 % Kieltäytyi 75 22.5 % Muu syy 139 41.6 % Seurannassa 38 11.4 % Tehty vastikään 70 21.0 % Yhteensä 334
Lopullinen diagnoosi 2010 Lopullinen diagnoosi lkm Osuus tutkituista Adenoma gr1 271 18 % Adenoma gr2 111 7 % Adenoma gr3 48 3 % In situ syöpä 3 0.2 % Invasiivinen syöpä 44 3 % Syöpä adenoomassa 8 0.5 % Yhteensä 485
Viiveet kolonoskopioissa Viive kk lkm osuus 0-1 kk 319 21.2 % 1-2 kk 567 37.6 % 2-3 kk 301 20.0 % 3-4 kk 137 9.1 % 4-5 kk 72 4.8 % 5-6 kk 25 1.7 % 6-7 kk 20 1.3 % 8-10 kk 13 0.9 % 10 kk tai yli 53 3.5 % Yhteensä 1507
Vuosi 2011 (3.8. tilanne) Naiset Eka era 1951 Toinen era 1949 Kolmas era 1947 Yhteensä MIS 2539 2360 5837 10736 NEG 5225 5823 2781 13829 POS 166 181 49 396 UUS 14 18 16 48 Total 7944 8382 8683 25009 Osallistum. 68.0 % 71.8 % 32.8 % 57.1 % Pos.osuus 3.1 % 3.0 % 1.7 % 2.8 %
Vuosi 2011 (3.8. tilanne) Miehet Eka era 1951 Toinen era 1949 Kolmas era 1947 Yhteensä MIS 4002 3769 6368 14139 NEG 3761 4322 2003 10086 POS 169 212 75 456 UUS 20 26 16 62 Total 7952 8329 8462 24743 Osallistum. 49.7 % 54.7 % 24.7 % 42.9 % Pos.osuus 4.3 % 4.6 % 3.6 % 4.3 %
Tuloksia 2004-2009 Ensimmäinen kierros Kutsuttu NEG POS Osallistuminen 2004 4539 3325 64 74.7 % 2005 23562 16700 333 72.3 % 2006 24897 16707 409 68.7 % 2007 21594 14108 391 67.1 % 2008 24231 14739 575 63.2 % 2009 24326 15139 611 64.7 % Yht 123149 80718 2383 67.5 % Toinen kierros Kutsuttu NEG POS Osallistuminen 2006 4387 3220 86 75.4 % 2007 22479 15763 513 72.4 % 2008 23715 16036 745 70.8 % 2009 20652 13835 593 69.9 % Yht. 71233 48854 1937 71.3 %
Suolistosyöpäseulonnan tulevaisuus Toistaiseksi seulonta on hallinnoitu keskitetysti Se on kunnille vapaaehtoista, eli vielä ei velvoitetta järjestää Jos seulonta käynnistetään, tulee kuitenkin toimia edellä esitetyn ohjelman mukaisesti Vuoden 2014 aikana päätetään mahdollisesta pysyvästä toiminnasta Kustannuksia arvioidaan yhteistyössä THL:n FinOhtan kanssa huomioidaan seulontakustannukset, jatkotutkimukset, hoitojen ja seurannan vaatimat resurssit Vaikuttavuus arvioidaan kertyvän tiedon perusteella: onko seulontaryhmässä alhaisempi suolistosyövän aiheuttama kuolleisuus kuin vertailuryhmässä tämän vastauksen saaminen kestää vielä vähintään 5 vuotta
Kysymyksiä seulonnasta Minkälainen seulontaohjelma Suomessa on? Suomessa seulonta toimii kuntien järjestämänä perusterveydenhuollon osana Se laajenee suunnitelman mukaisesti vähitellen koko ikäryhmään 60-69-vuotiaat Alkuvaiheessa, eli vuoteen 2014 mennessä, kaikkia ei vielä seulota Miksi kaikkia ei heti seulota? Syynä on se, että halutaan varmistua seulonnan nettovaikutuksista: ylittävätkö hyödyt mahdolliset haitat Haittoja voi olla esimerkiksi tähystyksestä johtuva verenvuoto, kipu tai harvinaisena suolen puhkeama Haittoja ovat myös väestön kokema ahdistus ja hätä kun seulontatuloksen jälkeen odotetaan jatkotutkimusaikaa Hyödyt mitataan viime kädessä kuolemien eston kautta eli väheneekö suolistosyövästä aiheutuva kuolleisuus seulonnalla
Kysymyksiä, jatkuu Voiko seulontaa itse pyytää? Ne joilla on oireita on tutkittava ja hoidettava aina, eli aika lääkärille, ei ulostetestiin! Omasta pyynnöstä saatavan ulostetestin tulkinta on käytännössä mahdoton: jos siinä todetaan verta tulisi jatkotutkimukset tehdä, jos ei todeta, ei voida sanoa että henkilö on terve, jatkotutkimukset pitää kuitenkin tehdä Mihin ulosteen veritesti soveltuu? Väestöpohjaiseen seulontaohjelmaan - ainoastaan Yli 60-vuotiaat ovat suuremmassa syöpävaarassa ikänsä takia ja jos henkilöllä vielä on oireita on lääkärin tutkimus perusteltu Negatiivinen ulosteen veritesti ei ole tae siitä että syöpää ei ole
Suolistosyövän oireita Verta tai limaa ulosteissa 48 (41,7 %) Alhainen hemoglobiini, anemia 18 (15,6 %) Ripuli 12 (10,4 %) Vatsakipu 11 ( 9,6 %) - alavatsa 8 - ylävatsa 3 Suolen toiminnan muutos 10 ( 8,7 %) Laihtuminen 7 ( 6,1 %) Kasvain tunnettavissa 2 ( 1,7 %)
Miksi oireita ei havaita? Suoliston ympärillä on hyvin tilaa Oireet ovat epämääräisiä ja niitä voi olla muistakin syistä Suoliston kasvain ei varsinaisesti haittaa ennenkuin se aiheuttaa suoliston tukoksen tai verenvuotoa Oireet voivat olla välillä poissa ja palata Syöpä kehittyy hitaasti, vuosien aikana, eikä oireilu välttämättä kestä pitkään Syövän kehittymistä ei voi havaita ellei suolistoa jostain syystä tutkita Ulosteen mukana tuleva veri on sen verran vähäistä alkuvaiheessa, että sitä ei paljaalla silmällä näe