Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto
Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen kehityksestä Koulutustarjonta aluekehittämisen näkökulmasta Työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnista
Nykyinen työvoiman kysyntä ja tarjonta
Työttömiin työnhakijoihin verrattuna työnvälitystilastoihin kirjattiin vuoden 2012 aikana eniten avoimia työpaikkoja myyntisekä terveyden- ja sairaanhoitotöihin.
Suhteessa avoimiin työpaikkoihin eniten työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2012 koko maassa ilman ammattia olevien lisäksi talonrakennuksessa, konepaja ja rakennusmetallialoilla. (Kaikki avoimet työpaikat eivät kirjaudu tänne.)
Uudenmaan työvoimakysyntä on hyvin samanlainen kuin koko maassa.
Varmin tapa jäädä työttömäksi Uudellamaallakin on olla hankkimatta ammattia. (Kaikki avoimet työpaikat eivät kirjaudu tänne.)
Tulevaisuuden näkymät
Uudet työpaikat koko maassa 2011-30
Uudet työpaikat Uudellamaalla 2011-29
Uudet työpaikat ja poistuma yhteensä koko maassa 2011-2030
Uudet työpaikat ja poistuma yhteensä Uudellamaalla 2011-2030
Työvoimapoistuman ja työpaikkalisäyksen johdosta arvioidaan koko maassa tarvittavan seuraavan 20 vuoden aikana vuosittain keskimäärin noin 55 000 uutta työntekijää.
Työvoimapoistuman ja työpaikkalisäyksen johdosta arvioidaan Uudellamaalla tarvittavan seuraavan 20 vuoden aikana vuosittain keskimäärin noin 20 000 uutta työntekijää.
Työvoimatarpeen tyydyttäminen edellyttää työllisyysasteen nostamista ja/tai työvoimatarjontaa maan ulkopuolelta
Työvoimatarpeen tyydyttäminen edellyttää Uudellamaalla työllisyysasteen nostamista ja työvoimatarjontaa maakunnan ulkopuolelta
Koulutustarjonnan tavoitteita maakunnan näkökulmasta
Koulutustarjonta aluekehittämisen näkökulmasta Koulutustakuun toteuttaminen tärkein toisen asteen koulutuksen mitoittamiskriteeri Pääpaino nuorten koulutuksen nivelvaiheiden tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä (mm. keskeyttämisen ehkäisy) Toisen asteen järjestäjäverkko ja joustavat opintopolut (seudullinen yhteistyö) Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistaminen (elinkeinoelämän kysyntänäkökulma?) Maahanmuuttajat
Toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittäminen Toisen asteen yhteistyön muotojen ja erityisesti joustavien opetussisältöjen kehittämisen lähtökohtana tulee olla oman- ja työelämän tarpeet, jatkokoulutuksen edellytysten tukeminen ja valmiudet elinikäiselle oppimiselle. Osaamistarpeiden muutoksia on vaikea, jos ei mahdotonta ennakoida. Siksi tarvitaan joustoa, kykyä nopeasti vastata muutoksiin, vahvoja perustaitoja sekä uusien asioiden oppimis- ja opettamisvalmiuksia ja tahtoa.
Toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittäminen Uudellamaalla tarvitaan erityisratkaisuja toisen asteen järjestäjäverkon kokoamiseksi. Toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhteistyö- ja fuusioedellytyksiä tulee tarkastella innovatiivisesti ja perinteiset rakenteet ylittäen. Erikoisaloille koulutusta tarjoavat ja yksityiset valtakunnalliset koulutuksen järjestäjät tarvitsevat muusta järjestäjäverkoston poikkeavia erillisratkaisuja.
Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisen tehtävän laajentaminen ja opintopolkujen laajentaminen Koulutustakuun toteuttamiseksi tarvitaan myös ammatillisen koulutuksen kehittämistä vahvasti työvaltaisilla opiskelumenetelmillä sekä yksilöä tukevilla koulutuksen järjestämismuotojen ja sektorit ylittävillä toimenpideyhdistelmillä. Sopivien työpaikkojen järjestämisen esteiden poistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä työnantajien, ammattiliittojen ja valtiohallinnon sekä koulutushallinnon ja -organisaatioiden välistä yhteistyötä.
Ammatillinen aikuiskoulutus Uudenmaan liiton lausunto KESU-luonnoksesta (Mh 19.10.2011) Kehittämissuunnitelman luonnoksen tavoite ohjata aikuiskoulutusta muualle kuin nuorisoasteen paikoille on erittäin kannatettava. Oppilaitosten resurssitarjonnassa tulee samalla kuitenkin huomioida tarve elinikäiseen oppimiseen. Koulutustilin käyttöönottoa voidaan pitää merkittävänä avauksena aikuiskoulutuksen kehittämiseksi ja henkilökohtaistamiseksi. Kansalaisen henkilökohtainen koulutustili Ammatillinen koulutus, (Ville Heinonen, OKM 19.11.2013) Tutkintorakenne: HE ke 2014, Näyttötutkintojärjestelmä Rahoituksen kehittäminen: henkilökohtaistaminen, tutkintojen osat, aliedustetut ryhmät aikuiskoulutukseen, nuoret oppisopimuskoulutukseen, työryhmä dl 28.2.2014 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, osaamisosiot, sähköinen osaamisrekisteri
mutta miten varmistetaan, että opiskelijat osaavat tehdä oikeita valintoja ja yritykset tunnistavat käytettävät mahdollisuudet osaavan työvoiman saamiseksi? miten tuetaan nuoria ja uranvaihtajia suunnittelemaan riittäviä työnantajille kelpaavia osaamiskokonaisuuksia eri työtehtäviin? miten työnantajat tunnistavat tuon osaamisen? miten ammatinvaihtajat otetaan huomioon? Missä he antavat osaamisnäyttönsä? miten säästöjen aikaan pystytään kehittämään uudenlaisia työelämäkeskeisiä oppimismahdollisuuksia? MUTTA MITEN MEIDÄN KÄY, JOS EMME PYSTY NÄITÄ HOITAMAAN
Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi
Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi (Ville Heinonen, OKM) Ennakointi ei korvaa päätöksentekoa, vaan tukee sitä Edesautetaan valintojen tekoa eri vaihtoehtojen välillä laatimalla useampia skenaarioita Kysymyksen, millainen Suomesta tulee rinnalle kysymys millainen Suomesta halutaan Skenaarioiden taustaoletukset kirjataan ymmärrettävästi ja selkeästi Koulutustarjonnan ennakointitulokset ammattiryhmien lisäksi toimialoittain Tehtyjä valintoja arvioidaan ns. herkkyysanalyyseilla
Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi (Ville Heinonen, OKM) Ennakoinnilla osallistetaan ja luodaan konsensusta Vuoropuhelua käydään ennakoinnin jokaisessa vaiheessa työelämän järjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa Vuoropuhelu ei ala ennakointitulosten jälkeen, vaan on käynnissä koko prosessin ajan Ennakoinnilla tuetaan kasvua ja työelämän kehittämistä Tunnistetaan alueet, joita ei voi tai kannata ennakoida Paikannetaan aloja, joilla poistuma kesken työurien on suurta - > työelämän sisällöllinen kehittäminen Paikannetaan kasvuyritysten piirteitä ja arvioidaan niille tyypillisiä osaamistarpeita
Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi (Ville Heinonen, OKM) Kehitetään malli aikuiskoulutuksen ennakointiin Työelämän ja ammattirakenteen muutokset Väestön koulutustason kehitys Aikuiskoulutuksen määrällisen suunnittelun edellytykset Ennakointi tukee hallinnonalan ydintoimintoja Ennakoinnin vastuut seuraavat hallinnollisesta vastuusta Poistuma- ja ammattirakenne-ennusteiden tarkoituksenmukainen paikka Alue-ennakointi
Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi maakunnissa Maakunnan liiton tehtävänä on sovittaa yhteen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointia alueella ja valmistella alueellisia koulutustavoitteita osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua. Liitto on tässä työssä vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden sekä valtion keskushallinnon; mm. OKM:n, OPH:n, TEM:n, valtioneuvoston kanslian, VATT:n, kuntaliiton sekä muiden maakuntien kanssa.
Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi Uudellamaalla Uudellamaalla tärkeitä osia tämän työn tekemisessä ovat Ennakointikamarityö, jonka avulla kerätään ja välitetään laadullista ennakointitietoa koko maakunnan keskeisiltä toimialoilta, sekä PKS-ennakointi koulutus ja osaaminen pääkaupunkiseudulla, jonka keskeisenä tehtävän on tuottaa ja jalostaa pääkaupunkitasoista tietoa koulutuksen järjestäjien strategista suunnittelua ja päätöksentekoa varten.