Oppimisen ja koulun- käynnin tuki

Oppimisen ja koulun- käynnin tuki Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Koulutuslautakunta 14.12.2010 212

2 Sisällysluettelo sivu Johdanto 4 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5 2.3 Perusopetuksen järjestäminen. 5 Lähikouluperiaate.. 5 Yhtenäinen perusopetus. 5 Moniammatillisuus. 5 Varhainen puuttuminen 6 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 6 Integraatio ja inklusiivisuus 7 Jaettu opettajuus, samanaikaisopetus, tiimiopettajuus.7 Joustavat opetusjärjestelyt...7 3 Opetuksen toteuttaminen.8 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat 8 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 9 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet.9 4.1 Yleinen tuki 10 4.2 Tehostettu tuki.. 11 4.3 Erityinen tuki 12 4.5 Yksilölliset suunnitelmat 13 4.5.1 Oppimissuunnitelma..13 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 14 5 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot.. 15 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 15 5.1.1 Tukiopetus 15 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus..16 Pienryhmäopetus.17 5.1.3 Erityisopetus..18 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen.18 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus.20 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu.21

3 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki perusopetuksessa..23 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 23 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen. 23 Oppilaanohjaus Luokanopettajan/-valvojan tehtäviä 5.2.3 Tulkitsemis- ja ohjaajapalveluiden järjestäminen.25 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta..26 Kerhotoiminta..26 Aamu- ja iltapäivätoiminta..26 Läksytuki..27 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta 27 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 28 6 Nivelvaiheyhteistyö.28 Liite; Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010)... 29

4 Johdanto Oppimisen ja koulunkäynnin tuen suunnitelmassa korostuvat varhainen puuttuminen, lähikouluperiaate, ennalta ehkäisevä toiminta ja tehostetun tuen ottaminen käyttöön. Huomiota kiinnitetään oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksien varhaiseen havaitsemiseen ja tukitoimien kohdentamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lähikouluperiaatteen ylläpitäminen vaatii huolellista tuen tarpeen määrän huomioivaa resurssien kohdentamista. Kolmiportaisen tuen kaikki muodot ovat käytössä jokaisessa koulussa ja resurssia kohdennetaan erityisesti niihin kouluihin, luokkiin ja ryhmiin, joissa on tuen tarvetta. Luokanvalvojan, luokanopettajan ja esiopetusryhmän opettajan tehtävänä on huolehtia oman luokkansa oppilaiden hyvinvoinnista ja opintojen etenemisen seurannasta sekä tukea heitä opinpolun eri vaiheissa ja tilanteissa. Tehostetun tai erityisen tuen tarpeen ilmetessä luokanopettajan tai luokanvalvojan ja esiopetusyksikön opettajan rooli on erityisen tärkeä. Tällöin opettajan tehtävänä on osallistua oppilashuoltotyöryhmän työskentelyyn, huolehtia yhteydenpidosta kodin ja koulun välillä ja olla mukana neuvottelemassa huoltajien kanssa tukitarpeista ja tuen muodoista. Kaikilla oppilailla on oikeus opiskelun yleiseen tukeen. Tehostetun tuen piiriin siirryttäessä oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma. Tehostettu tuki tarkoittaa esi- ja perusopetuksen yleisten tukikäytänteiden tehostamista sekä määrällisesti että laadullisesti. Erityisen tuen piiriin siirtyminen edellyttää erityisen tuen päätöstä ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimista. Tässä suunnitelmassa käytetään sanaa koulu kaikista kouluista ja esiopetusyksiköistä sekä sanaa oppilas kaikista lapsista ja nuorista. Otsikoinnin numerointi vastaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytettävää numerointia (Opetushallituksen määräys 29.10.2010 dnro 50/011/2010).

5 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Lähikouluperiaate Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus kunnassa tulee järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Lain mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle em. kriteerien mukaisen lähikoulun, jossa opetusta annetaan oppilaan omalla kielellä. Yleensä lähikoulu on oppilaan asuinpaikkaa lähinnä sijaitseva koulu. Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki annetaan oppilaalle kunnan osoittamassa lähikoulussa. Mikäli oppilas tarvitsee vahvaa ja monimuotoista erityistä tukea, oppilaan lähikouluksi määritetään koulu, jossa oppilas saa tarpeidensa mukaisen parhaan palvelun. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvalla lapsella on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja ja päivähoidossa olevalla lapsella on mahdollisuus osallistua esiopetukseen. Lähikouluperiaatteen ylläpitäminen vaatii huolellista tuen tarpeen määrän huomioivaa resurssien kohdentamista. Kussakin koulussa tulee olla riittävä oppilasmäärään ja tuen tarpeeseen perustuva resurssi moniammatillista henkilökuntaa vastaamaan kolmiportaisen tuen tarpeeseen. Yhtenäinen perusopetus Yhtenäinen perusopetus toteutuu opetussuunnitelman kautta. Opetussuunnitelman toteutumista ylläpidetään henkilökunnan yhteisten koulutusten kautta. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki muodostaa suunnitelmallisen jatkumon. Tuen jatkumisesta huolehditaan erityisesti nivelvaiheissa lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Moniammatillisuus Oppilasta tukeva, yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien ja muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoimin-

6 nan, muiden perusopetusta antavien koulujen ja jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, perusturvan sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. Koulun moniammatillinen toiminta todentuu erilaisina yhteistyömuotoina koulun arjessa. Jo kahden eri osaamisaluetta edustavan opettajan yhteistyö on moniammatillisuutta ja tarjoaa laajemman katsontakannan kulloinkin kyseessä oleviin asioihin ja tilanteisiin. Kaikilla kouluilla toimivat säännöllisesti kokoontuvat moniammatilliset oppilashuoltotyöryhmät, jotka hyödyntävät eri hallinnonalojen edustamaa moniammatillista osaamista. Koulukohtaisten oppilashuoltotyöryhmien kokoonpanot määritellään koulujen työsuunnitelmissa. Varhainen puuttuminen Varhainen puuttuminen tarkoittaa tuen tarpeen havaitsemista, huolen puheeksiottamista ja tukitoimien järjestämistä ja aloittamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen tarkoittaa toisaalta asian tarkastelua iän kannalta, jolloin tuen painopiste on varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa ja toisaalta reagointia mahdollisimman nopeasti. Toiminnan lähtökohtana on lapsen oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 1. Nopea reagointi ehkäisee ongelmien kasautumista, syvenemistä ja pitkällä aikavälillä mahdollisesti tapahtuvaa syrjäytymistä. Tukitoimien järjestäminen perustuu havainnointiin ja arviointiin. Tuen tarpeiden havaitsemiseksi on mm. laadittu testauskäytäntöjen toimintaohje esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen, minkä lisäksi opettajat käyttävät oman harkintansa mukaisesti täydentäviä menetelmiä. Varhaiskasvatuksessa laaditaan kaikille lapsille varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksessa laaditaan kaikille lapsille lapsen esiopetuksen suunnitelma. Sosiaalisten taitojen suunnitelmallinen opettaminen sisällytetään kaikkien koulujen työsuunnitelmiin. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyön tavoitteena voidaan pitää kasvatuskumppanuutta, joka tarkoittaa vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista lapsen ja nuoren kasvun, kehityksen ja oppimisprosessin tukemiseen. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toinen toistensa kunnioittamista. Vanhemmilla on lapsensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Opetushenkilöstöllä on koulutuksen antama tieto ja osaaminen 1 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010)

7 sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja yhteistyön edellytysten luomisessa. Koulun tulee olla yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilaiden itsearviointia opettajan palautteella täydennettynä käytetään osana huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä esimerkiksi ns. vanhempainvarttien työvälineenä. Integraatio ja inklusiivisuus Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen tavoitteena on mahdollistaa jokaisen osallistuminen tasavertaisena jäsenenä oman lähiympäristönsä ja ikäryhmänsä toimintaan. Käytännössä tällä tarkoitetaan mm. oppimisen olosuhteiden järjestämistä sellaisiksi, että jokainen oppilas voi opiskella siinä ryhmässä, missä hänen ikänsä ja asuinpaikkansa puolesta kuuluisi käydä koulua. Joskus kuitenkin oppilaan etu on ristiriidassa em. periaatteen kanssa. Tällöin opetus järjestetään siellä, missä oppilaan etu parhaiten toteutuu. Jaettu opettajuus, samanaikaisopetus, tiimiopettajuus Jaettu opettajuus on tärkeä osa yhteisöllisyyden ja kasvatusvastuun jakamisen lisääntymistä kouluissa. Jaettu opettajuus, samanaikaisopetus ja tiimiopettajuus ovat opetushenkilöstön yhteistyömuotoja integraation ja inklusiivisuuden periaatteen toteuttamiseksi. Yhteistä kussakin työmuodossa on opettajuuden uudenlainen määrittely yksin tekemisestä enemmän yhdessä tekemiseen. Yhdessä tekemisen kulttuuriin kuuluu myös suunnitelmallinen yhteistyö koulunkäyntiohjaajien kanssa. Samanaikaisopetus tarkoittaa sitä, että opettajat opettavat oppilaille samoja asioita samassa tai eri tilassa, jolloin tapahtuu eriyttämistä esim. menetelmien avulla. Päävastuu opetuksen suunnittelusta on ko. oppiaineen pääasiallisella opettajalla. Tiimiopettajuus tarkoittaa sitä, että kaksi tai useampi opettaja suunnittelee opetusta yhdessä, mutta toteutus voi olla erilainen, eri aikaan tai erilaisilla menetelmillä. Jaetulla opettajuudella tarkoitetaan sitä, että kaksi tai useampi opettaja tekee samanaikaisesti eri asioita oppilaiden kanssa eri tilassa jakaen vastuuta suunnittelusta ja toteuttamisesta. Joustavat opetusjärjestelyt Opetuksen järjestämisen lähtökohtana ovat oppilaiden yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet niin, että oppilaan vahvuuksia tuetaan. Ryhmänmuodostus, välineiden, tilojen, oppimisympäristöjen, opetusmateriaalien ja -menetelmien käyttö sekä työ- ja toimintatavat joustavat ja vaihtelevat oppilaan tarpeiden mukaan.

8 Kouluissa järjestetään opetusta oppilaiden yksilöllisten tarpeiden ja oppimissuunnitelmien mukaisesti siten, että oppilaat voivat joustavasti vaihtaa opetusryhmästä toiseen. Ennen kahdensuuntaista integraatiota varmistetaan, että ratkaisu on olemassa olevista vaihtoehdoista oppilaalle tarkoituksenmukaisin. Pysyviä pienryhmiä muodostetaan ainoastaan vahvaa erityistä tukea tarvitseville oppilaille tai sellaisille oppilaille, joiden liikkuminen eri ryhmien välillä muodostaa vakavan haitan heidän omalle tai toisten oppimiselle. 3 Opetuksen toteuttaminen 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Opetuksen eriyttäminen on ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus ja myös keino tarjota lahjakkaille oppilaille haasteita ja heille hyödyllisiä taitoja. Eriyttäminen edellyttää opettajalta mm. oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja nopeuden vaihteluun. Opettajan käsikirjaan on kirjattu opettajan tueksi vaihtoehtoisia eriyttämisen keinoja. Listan läpikäyminen auttaa huomaamaan mahdollisia vielä käyttämättä olevia yleisen tuen muotoja.

9 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin, kasvun ja kehityksen tukeminen merkitsee sekä yhteisöllisiä ratkaisuja että oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan, yksilöllisestä usealle lapselle samanaikaisesti annettavaan tukeen tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tuki muodostaa suunnitelmallisen jatkumon, joka suunnitellaan ja toteutetaan tarvittaessa moniammatillisesti. Huoltajalle tulee antaa tietoa oppilaan tukemisesta ja varata tilaisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Esi- ja perusopetuksen oppilaille annettava tuki jaetaan kolmeen osa-alueeseen: yleiseen kaikille annettavaan tukeen, laajempaan tehostettuun tukeen sekä erityiseen tukeen. Kaiken tuen antamisen tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmien muodostumista varhaisen tuen periaatteiden mukaisesti sekä turvata koulunkäynti kaikissa tilanteissa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Tavoitteena on, että tuki on oikea-aikaista ja juuri sen laajuista, jota oppilas tarvitsee. Keskeistä on tunnistaa ja arvioida oppilaan tuen tarpeen määrä ja laatu sekä reagoida yksilölliseen tarpeeseen tarkoituksenmukaisilla tukimuodoilla. Tukimuodot ovat pääosin samoja siirryttäessä yleisestä tuesta tehostettuun ja tehostetusta tuesta erityiseen tukeen. Siirryttäessä tuen portaalta seuraavalle tuen laajuus ja intensiteetti kasvavat.

10 Yleinen tuki PA Tehostettu tuki PS Erityinen tuki Lakisääteiset prosessit Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös ja HOJKS Opetuksen ja tuen suunnittelun välineet Esimerkkejä tukimuodoista Esimerkkejä tukimuodoista Esimerkkejä tukimuodoista eriyttäminen opettajien yhteistyö joustavat ryhmittelyt kodin ja koulun yhteistyö oppilaanohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus läksytuki kerhotoiminta aamu- ja iltapäivätoiminta apuvälineet yms. ohjaajapalvelut oppimissuunnitelma eriyttäminen opettajien yhteistyö yksilöllinen ohjaus joustavat ryhmittelyt kodin ja koulun yhteistyö oppilaanohjaus oppilashuollon tuki oppimissuunnitelma tukiopetus läksytuki osa-aikainen erityisopetus kerhotoiminta aamu- ja iltapäivätoiminta 1. 2. apuvälineet yms. ohjaajapalvelut tukijakso pienryhmässä eriyttäminen opettajien yhteistyö joustavat ryhmittelyt kodin ja koulun yhteistyö oppilaanohjaus oppilashuollon tuki HOJKS tukiopetus läksytuki osa-aikainen erityisopetus kerhotoiminta aamu- ja iltapäivä toiminta 1. 9. ohjaajapalvelut apuvälineet yms. kokoaikainen erityisopetus 4.1 Yleinen tuki Koulunkäyntiin ja oppilaan hyvinvointiin liittyvä tuki rakennetaan yhteistyössä opettajien, oppilaan ja hänen huoltajansa ja tarvittaessa oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön kanssa. Yleinen tuki on kaikkien opettajien antamaa ja jokaiselle oppilaalle suunnattua tukea. Jokaisen opettajan tehtävänä on arvioida oppilaiden tuen tarpeita eri tilanteissa ja jokaisen opettajan työhön sisältyy opetuksen ohella ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Opettajalla on vastuu opetusryhmänsä ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Eri-

11 tyistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. 4.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti 2. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Ennen tehostetun tuen aloittamista oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Laatimisesta vastaa oppilaan luokanopettaja tai -valvoja. Tarvittaessa, ja etenkin silloin, kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltotyöryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään 3. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan esiopetuksessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan ja perusopetuksessa oppimissuunnitelmaan. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. 2 Perusopetuslaki 16a 1 mom. (642/2010) 3 Perusopetuslaki 31a 4 mom. (642/2010)

12 4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Oppilaiden edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon opetushenkilöstön, oppilashuollon palveluista vastaavien sekä huoltajien näkemys oppilaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisen tuen päätöksessä on määrätty. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista 4. Erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä 5. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti 6. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen 7. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten 8. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. 4 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 5 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) 6 Hallintolaki (434/2003) 7 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) 8 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010)

13 Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys 9. Pedagogisen selvityksen laatimista varten rehtori hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltotyöryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi 10. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. 4.5 Yksilölliset suunnitelmat 4.5.1 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana 11. Oppimissuunnitelma toimii tehostetun tuen suunnittelun ja seurannan välineenä. Oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa op- 9 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) ja hallintolaki 34, 34 ja 36 10 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) 11 Perusopetuslaki 16a (642/2010)

14 pilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja ja aineenopettaja yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja koulun muun henkilöstön kanssa. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelman tulee rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Yleiseen tukeen tarkoitettu oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettu tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. Tavoitteena on näin varmistaa, että lahjakas oppilas saa omaa nykyistä osaamistasoaan korkeampia tavoitteita ja haasteita. Mikäli oppilaalla on oppimissuunnitelma yhdestä oppiaineesta, vastaa kyseessä olevaa oppiainetta kyseessä olevalle oppilaalle opettava opettaja suunnitelman laatimisesta ja toteutuksesta saaden tarvittaessa konsultaatioapua erityisopettajalta. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa 12. Oppimissuunnitelman yhtenä tavoitteena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan. Suunnitelman avulla myös annetaan huoltajalle tietoa, jonka avulla hän voi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta. Tarkistus pitää tehdä kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen 13. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. 12 Perusopetuslaki 16a 1 mom. (642/2010) 13 Perusopetuslaki 17a (642/2010)

15 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. HOJKSissa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. Suunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Mikäli oppilaalla on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma yhdestä oppiaineesta, vastaa kyseessä olevaa oppiainetta kyseessä olevalle oppilaalle opettava opettaja suunnitelman laatimisesta ja toteutuksesta saaden tarvittaessa konsultaatioapua erityisopettajalta. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi 14. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. 5 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 14 Perusopetuslaki 17a (642/2010) 15 Perusopetuslaki 16 1 mom. (642/2010) 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta 15. Aloitteen tukiopetuksesta tekee ensisijaisesti opetuksesta vastaava opettaja heti, kun hän havaitsee oppilaalla oppimisvaikeuksia. Opettajalla on velvollisuus järjestää tukiopetusta heti tuen tarpeen ilmetessä. Myös oppilas itse tai huoltaja voivat pyytää tukipetusta. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Tukiopetuksessa käytetään sekä korjaavaa että ennakoivaa tukiopetusta. Korjaavalla tukiopetuksella tuetaan oppimatta jääneitä asioita. Ennakoiva tukiopetus tarkoittaa sitä, että mikäli oppilaalla

16 on lieviä oppimisvaikeuksia, vaikeuksia suuressa ryhmässä tai oppiminen on keskimääräistä hitaampaa, opettaja antaa ennakkoopetusta ennen asian opettamista suuremmassa ryhmässä. Näin mahdollistuu myös hitaammin oppivan oppilaan aktiivisuus yhteisellä oppitunnilla ja tuetaan hänen onnistumisen kokemuksiaan. Tukiopetuksella voidaan antaa lisäaikaa tai rauhallisempi tilanne oppimiseen. Tukiopetusta voi antaa kuka tahansa koulun opettajista. Tukipetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä tai sen ulkopuolella pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein kuin ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee aina käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitseman tukiopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa 16. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ja muut yleisen tuen keinot osoittautuvat riittämättömiksi. Osa-aikaista erityisopetusta antaa pääsääntöisesti laaja-alainen erityisopettaja muun opetuksen yhteydessä tai pienryhmässä. Oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivotaan oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen 16 Perusopetuslaki 16 1 mom. (642/2010)

17 suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. Osa-aikainen erityisopetus on tarkoituksenmukaista silloin, kun oppilas tarvitsee tukea vain muutamassa oppiaineessa tai tiettyyn oppimisen esteeseen. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan ensisijaisesti kielellisten valmiuksien ja taitojen tai matemaattisten taitojen kehittämiseksi. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimista, parantaa oppilaan oppimisvalmiuksia, kehittää itsetuntoa ja tuottaa oppimisen iloa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Aloitteen osa-aikaiseen erityisopetukseen pääsystä voi tehdä oppilas itse, opettaja, huoltaja tai oppilashuoltoryhmä. Erityisopettaja arvioi yhdessä luokanopettajan/-valvojan, aineenopettajan, huoltajan ja oppilaan kehitystason mukaisesti hänen itsensä kanssa oppilaan tuen tarpeen. Pienryhmässä tapahtuvan osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä oppilaalle keskustellaan aina huoltajan kanssa. Vastuuhenkilö kodin kanssa käytävien keskustelujen käynnistämisessä on luokanvalvoja/-opettaja, aineenopettaja tai molemmat yhdessä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan järjestää oppituntien aikana (samanaikaisopetuksena erityisopettajan työskennellessä oppilaan tukena yleisopetuksen ryhmässä tai kahden kesken / pienryhmässä erityisopettajan ohjauksessa) tai oppituntien ulkopuolella. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja muun tuen lisäksi oppilaan tulee tarvittaessa saada osa-aikaista erityisopetusta. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen vaiheessa. Silloin kun erityisen tuen piirissä olevan oppilaan opetus järjestetään yleisopetuksen ryhmässä, on osa-aikainen erityisopetus tukimuotona keskeinen. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan tarvitseman osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Pienryhmäopetus Pienryhmäopetus on koulun sisäinen tukimuoto. Jokaisen oppilaan ensisijainen opetusryhmä on kuitenkin pääsääntöisesti yleisopetuksen ryhmä.

18 Luokanopettajalla/aineenopettajalla on vastuu kaikista muista oppiaineista paitsi niistä, joita oppilas opiskelee ainoastaan pienryhmässä. Luokan-/aineenopettaja ja erityisopettaja tekevät tiivistä yhteistyötä oppilasta koskevissa asioissa. Pienryhmiä voidaan käyttää kotiluokkina ainoastaan tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kohdalla. Kaikille oppilaille, joiden kotiluokkana toimii pienluokka, määritellään jo luokkien muodostamisvaiheessa ns. integrointiluokka. Pienluokkien opettajat tekevät oppilaskohtaista yhteistyötä integrointiluokkien luokanopettajien ja -valvojien kanssa. Oppilaat ovat osa integrointiluokkiensa psykososiaalista kokonaisuutta ja osallistuvat yksilöllisten edellytystensä mukaisesti koulun yhteisiin tilaisuuksiin integrointiluokkiensa mukana. 5.1.3 Erityisopetus Ennen erityisen tuen päätöstä tulee koulutasolla käyttää kaikkia tarkoituksenmukaisia tehostetun tuen muotoja. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta 17. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään 18. Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa 19. 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, 17 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 18 Perusopetuslaki 17 1 ja 2 mom. (642/2010) 19 Perusopetusasetus 2 (893/2010)

19 että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet ovat mahdollista saavuttaa. Esimerkiksi eriyttämällä oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen keskeisiin ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai poissaolot eivät voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Erityisen tuen päätöksessä määritellään ne oppiaineet, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan HOJKSissa kuvataan näiden oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt ja oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Jos ilmenee tarvetta lisätä tai vähentää niiden oppiaineiden määrää, jossa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä, tulee oppilaalle tehdä uusi erityisen tuen päätös. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilas voi edetä opiskelussaan omaan tahtiinsa. (Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja - menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä.) HOJKS:n sisällöt laatii kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin tavoitteet, sisällöt, edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden kunkin toiminta-alueen keskeiset sisällöt, tavoitteet ja arvioinnin perusteet ovat aina yksilöllistettyjä.

20 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat mm. näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetystä oppivelvollisuudesta päätetään erityisen tuen päätöksen yhteydessä. Päätös tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osaalueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin erityistä tukea saavien oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta. Päätöksen 11-vuotisesta oppivelvollisuudesta tekee koulutusjohtaja.

21 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: a) 1. esiopetukseen 5-vuotiaana (oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus) 2. toinen esiopetusvuosi (oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetus) 3. perusopetus 1+2+3 = 1v.+1v.+9v.= 11 vuotta b) 1. esiopetukseen 6-vuotiaana (oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetus) 2. perusopetus 1+2 = 1v.+9v. = 10 vuotta Tässä vaihtoehdossa huoltajat jättävät käyttämättä lapsen mahdollisuuden oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. c) 1. esiopetukseen 6-vuotiaana, kestää 2 vuotta 2. perusopetus, alkaa 8-vuotiaana 1+2 = 2v.+9v. = 11 vuotta Tässä vaihtoehdossa haetaan lapselle perusopetuksen alkamisen lykkäystä vuodella. Toteutuakseen tämä vaihtoehto vaatii erillisen hallintopäätöksen. Perusopetus päättyy. 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu Tao:ssa (toiminta-alueittain opiskelu) olevilla oppilailla on kaikilla erityisen tuen päätös, mikä tehdään jo ennen esiopetuksen alkamista. Päätöksestä käy esille oppilaan tarve tao:n. Tao:ssa oppilaalle laaditaan myös HOJKS ja siinä määritellään oppilaalle tavoitteet kaikille viidelle osa-alueelle. Opetus on kokonaisvaltaista ja tavoitteiden määrittely tapahtuu yhdessä huoltajien, koulun ja eri asiantuntijoiden kesken. Tao:n kuuluu keskeisenä kuntouttava ja hoitava työote, oppilaan vahvuuksista liikkeelle lähteminen ja motivoiva oppimisympäristö. Oppilaan arviointi tapahtuu aina sanallisesti. Oppilas noudattaa perusopetuksen tuntimääriä, huomioiden oppilaan fyysinen jaksaminen tuntimäärästä voidaan poiketa.

22 Toiminta-alueittain opiskelu koostuu viidestä eri osa-alueesta: Motoriset taidot: Motorisissa taidoissa tavoitteena on mahdollisimman hyvän fyysisen kunnon ylläpitäminen kuntouttavalla työotteella. Liikeratojen mahdollisimman suuri liikelaajuus jokapäiväisissä toimissa. Kieli ja kommunikaatio: Kommunikaatiossa opetuksen tärkein tehtävä on löytää oppilaalle keino kommunikointiin. Tällöin oppilaalle mahdollistetaan osallistuminen oman elämän hallintaan antamalla hänelle keino/kieli tuoda esille omia toiveitaan ja valintojaan. Sosiaaliset taidot: Sosiaalisissa taidoissa opetus painottuu vastavuoroiseen vuorovaikutukseen. Päivittäisten toimintojen taidot: Päivittäisten taitojen opetus painottuu aktiivisuuden kasvattamiseen osallistumisen ja omatoimisuuden osalta arjen taidoissa. Kognitiiviset taidot: Kognitiivisten taitojen opetuksen tavoitteena on tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Tao:ssa käytetään sekä ryhmä- että yksilöopetusta. Opetushenkilöstöä opettajan lisäksi ovat luokan vakituiset koulunkäyntiohjaajat. Tavoitteet asetetaan aina yksilöllisesti jokaiselle oppilaalle ja menetelmät valitaan oppilaalle parhaiten opetusta tukeviksi. Menetelminä käytetään mm. Knillin KKK-ohjelmaa, Prep, koritehtävät, PECS-kuvakommunikaatio, viittomat, Varsu, PIA-testistö, puhelaitteet. Tao:ssa punaisena lankana on edetä oppilaan voimavarat huomioiden, vastavuoroiseen ja aktiivisesti omaan ympäristöönsä vaikuttavaan oppilaan kehityksen tukemiseen opetuksen keinon. Tavoitteena on itsenäisesti kommunikoiva, omat toiveensa julkituova ja aktiivisesti arjen toimintoihin osallistuva tasa-arvoinen nuori.

23 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki perusopetuksessa 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää sekä vastaa oppilaiden kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajat vastaavasti tukevat lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Koulun ja kodin välinen yhteistyö edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja kouluhyvinvointia. Välitön yhteydenpito kotiin ongelmien ilmetessä kuuluu myös kodin ja koulun yhteistyöhön. Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään myös vanhempainiltojen, vanhempainvarttien/henkilökohtaisten tapaamisten sekä erilaisten tiedotteiden avulla. Yhteistyö edellyttää kodin ja koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Oppilashuollon toimintasuunnitelmaan on kirjattu toimintaohjeet kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä oppilashuollollisissa asioissa. 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen Oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta 20. Ohjaustoiminta voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen, opintojen ohjaus sekä uraja elämänsuunnittelun ohjaus. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. Huoltajille on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ensisijainen vastuu oppilaiden jatkokoulutus- sekä uran- ja elämänsuunnittelussa on opinto-ohjaajalla. Hän vastaa myös valintoihin liittyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta sekä yhteistyöstä muiden oppilaitosten ja työelämän edustajien kanssa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennalta ehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtä- 20 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010)

24 vänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Luokanopettajan tehtävänä on ohjata oppilaita erityisesti opiskelun taidoissa ja auttaa oppimisvaikeuksien ilmaantuessa, luokanvalvoja vastaa oman luokkansa oppilaiden opintojen etenemisen seuraamisesta ja huolehtii siitä, että oppilas saa tarvitessaan apua opiskeluvaikeuksissa tai muissa esiin tulevissa ongelmissa. Aineenopettajan tehtävänä on käsitellä erilaisia oppimistyylejä ja -menetelmiä sekä tiedonhakua oman oppiaineensa näkökulmasta, siitä millaiset menetelmät sopivat kyseiseen oppiaineeseen ja mitkä tavoitteet ja arviointikriteerit opiskelulle on asetettu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee lisäksi sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaanohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään mm. oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Oppilas voidaan myös ohjata esimerkiksi kerhotoiminnan piiriin tai perusopetuksen päättövaiheessa voidaan toteuttaa joustavaa, osittain työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Luokanopettajan tehtävänä on ohjata oppilaita erityisesti opiskelun taidoissa ja auttaa oppimisvaikeuksien ilmaantuessa, luokanvalvoja vastaa oman luokkansa oppilaiden opintojen etenemisen seuraamisesta ja huolehtii siitä, että oppilas saa tarvitessaan apua opiskeluvaikeuksissa tai muissa esiin tulevissa ongelmissa. Aineenopettajan tehtävänä on käsitellä erilaisia oppimistyylejä ja - menetelmiä sekä tiedonhakua oman oppiaineensa näkökulmasta, sitä millaiset menetelmät sopivat kyseiseen oppiaineeseen ja mitkä tavoitteet ja arviointikriteerit opiskelulle on asetettu. Luokanopettaja/-valvoja on säännöllisesti yhteydessä huoltajiin ja hoitaa ensisijaisesti oppilaan koulunkäyntiin liittyviä kysymyksiä. Hänen roolinsa korostuu, kun tehostetun tai erityisen tuen tarve huomataan. Hän tuntee oman luokkansa oppilaat, osallistuu tarvittaessa oppilashuoltotyöryhmän kokoukseen ja on mukana neuvottelemassa huoltajien kanssa oppilaan tukitarpeista ja -muodoista.

25 5.2.3 Tulkitsemis- ja ohjaajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta saavalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet 21. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Opetuksen edellyttämillä apuvälineillä tarkoitetaan luokka- ja koulukohtaisia apuvälineitä. Koulu hankkii ne oppilaan oppimiseen tarvittavat välttämättömät apuvälineet, joita ilman lapsen/nuoren oppimisen arvioidaan estyvän taikka merkittävästi vaikeutuvan. Koulunkäyntiohjaajan antama tuki voidaan suunnata yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti. Opettaja ja ohjaaja suunnittelevat yhdessä oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttamisen yksittäisen oppilaan ja ryhmän tarpeiden pohjalta. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Ohjaaja avustaa oppilasta opetukseen ja kuntoutukseen liittyvien yksittäisten tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti. Hän voi myös ohjata oppilasta selviytymään koulun päivittäisistä tilanteista. Ohjaajapalvelut osana yleistä tukea Ohjaajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen edellytyksiä. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, kirjataan siihen ohjaajapalveluiden järjestäminen. Ohjaajapalvelut tehostetun tuen aikana Ohjaajapalveluiden tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa. Tämän pohjalta laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan näiden palveluiden järjestäminen ja seuranta. Ohjaajapalvelut erityisen tuen aikana Tehostetun tuen aikana saatujen ohjaajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tarvitsemista avustaja-/ohjaajapalveluista. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämisen suunnitelmassa kuvataan oppilaan tarvitsemat tukipalvelut, henkilöt, jotka osallistuvat tukipalveluiden järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. 21 Perusopetuslaki 31