Omaesittely: Olen Eva Fröman, ja opiskelin Ruotsin maatalousyliopistossa hortonomian maisteriksi. Liityin luomu sektoriin vuoden 1990 alussa ja aloin käynnistin Ekoruokakeskuksen yhdessä työtovereideni kanssa 1996. Siitä lähtien olen ollut koukussa luomusektoriin ja nautin siitä!
Ekomatcentrum/Eekoruokakeskus on voittoa tekemätön yhdistys jolla on noin 300 jäsentä. He edustavat kaikkia ruokaketjun osia. EkoMatCentrum työstää kestävän kehityksen ruoan tietoutta, koulutusta ja ohjausta, lähinnä ravintola- ja ruokapalvelutuottajien kanssa. Ylläpidämme kuutta verkkosivustoa jotka ovat tärkeitä työkaluja tiedotus- ja koulutuskäytöllemme. Yksi niistä, www.ekomatsedeln.se on erikoistyökalu joka on tarkoitettu julkisen ruokapalvelun sektorille. Sen päätavoitteena on auttaa tekemään ruokapalvelusta kestävää ja lisätä luomuruoan osuutta julkishallinnon ateriatarjonnassa lisäämättä kustannuksia Tarjoamme myös koulutuksia, erityisesti julkiselle sektorille, toteuttaen 30-40 kurssia vuodessa.
Ruotsissa kaikki lapset saavat ilmaisen aterian koulussa. Ne rahoitetaan verovaroin, samoin kuin suomessa. Sen vuoksi kaikkien kuntien hankintatoimien täytyy noudattaa EU:n hankintalakeja hankkiessaan ruokaa. Jo joitain vuosia sitten ruotsissa myös säädettiin että kouluaterioiden tulee olla ilmaisia, ravitsevia ja kattaa 30 % lasten päivittäisestä ravinnontarpeesta.
Mitä koululounaan toteuttaminen ruotsissa sitten maksaa? SCB:n 2011 tilastojen mukaan yhden oppilaan keskimääräinen lounashinta oli 5,510 kruunua tai 632 euroa vuodessa. Se sisältää ruoan, henkilökunnan palkat, kuljetukset ja muita kustannuksia. Keskimääräinen raaka-ainehinta 7-16 vuotiaille peruskoulussa oli 9,48 SEK. (1,1 EUR). Vanhemmille oppilaille (16-19 v) hinta oli hieman suurempi, 11,28 SEK (1,3 EUR). (Tilasto: Skolmatens vänner). Lain mukaan oppilaille ilmaista.
Kuinka kehitämme luomun käyttöä ruotsissa? Edellinen, sosialistinen hallitus määritti yhdessä ympäristöpuolueen kanssa kansallisen päämäärän luomukulutukselle julkisella sektorilla vuonna 2006. Luullakseni ruotsi oli ensimmäinen maa jossa asetettiin kulutustavoite luomulle. Monessa maassa on kuitenkin sittemmin seurattu esimerkkiä. Tavoitteena oli 25 % luomua (ostotohinnoissa mitattuna) julkisella sektorilla 2013 loppuun mennessä. Se oli rohkea tavoite. Silloin kulutus oli viel 5% tasolla. Nyt voimme havaita että tavoite on onnistunut hyvin eikä ilman sitä samanlaista edistystä luomun käytössä olisi tapahtunut. Tuotannon tavoitteeksi asetettiin 20% luomua. 2010 alkaen se piti myös olla sertifioitua. On ehkä outoa että tuotantoprosentti on pienempi kuin käyttöprosentti, mutta ostohintaa ei voi verrata tuotantoon, vai mitä?
Luomua julkisella sektorilla kuinka pitkälle olemme tavoitelleet? Vuonna 2011 saavutimme 18 % luomu-osuuden julkisella sektorilla (20 kuntaa ja 290 kunnanvaltuustoa). 33 kunnanvaltuustoa ja kuntaa saavutti kansallisen tavoitteen 25 % tai enemmän luomua jo 2011. Ostomäärä luomussa nousi 28 % vuosien 2010 ja 2011 välillä. Uskomatonta edistystä. Vuonna 2011 76 % kaikista kunnista oli asettanut omat tavoitteensa luomuruoan käytölle, yleisimmin saman kuin kansallinen 25%, mutta muutama on asettanut vielä korkeammat tavoitteet, kuten Malmö ja Lund jotka pyrkivät 100% luomuun. Toisilla taas tavoite on alempana, esim. 10-15 %. Joka tapauksessa useimmilla on tavoite tai vähintään suunnitelmissa asettaa sellainen.
Luomua julkisella sektorilla. Useimmat hankittavat luomutuotteet ovat maito- ja meijerituotteita, ja näin on ollut alusta lähtien. Toisena tulee MSC ja KRAV sertifioitu kala. Vaikka MSC ei tarkoitakaan oikeastaan luomua, täytyy ottaa huomioon vapaasti kalastettu kala, ja MSC on ollut tärkeä ostoasenteita muutettaessa. Vähiten ostetaan puolivalmiste-luomutuotteita eli ruokaa, hedelmiä, marjoja ja lihaa. Ilokseni voin ilmoittaa että 81 % koko julkissektorista aikoo lisätä luomutuotteiden hankintaa.
Poliittiset tavoitteet luomun käytölle ovat hyvin tärkeitä strategioita jotka aiheuttavat muutoksia kulutustottumuksissa. Tutkimuksemme osoittavat, että kunnanvaltuustojen ja kuntien määrä, joissa on asetettu luomukulutukselle tavoitteita nousee tai on noussut viimeisten neljän vuoden aikana. Koska nykyhallituksella ei ole yhtä suurta kiinnostusta luomutuotannon kehittämiseen ja kulutukseen, vuoden 2010 jälkeen tavoitteet ovat olleet epämääräisempiä. Kuitenkin, koska kunnat ovat asettaneet omia tavoitteitaan, kivi jatkaa pyörimistään ja jopa entistä nopeammin. Poliittista tahtoa ja päätöksiä kuntatasolla tarvitaan.
Kohti 25 % luomua Jos luomuhankinnat julkisella sektorilla kasvavat samaa vauhtia kuin viimeisen kahden vuoden aikana, saavutamme kansallisen 25% tavoitteen vuoden loppuun mennessä. Huomaa että yksityissektorin kulutus on vielä rutkasti jäljessä ruotsissa, ainoastaan 3,5 % luomua vuonna 2011. Ja tiedän tason pysyneen samana vuonna 2012.
Ekomatsligan Luomuruokaliiga Vuosittain kerätystä datasta julkiselta sektorilta olemme muodostaneet järjestyksen jolla luokittelemme kaikki kunnat ja kunnanvaltuustot: Ekomatsligan. Se on osoittautunut hyvin menestyksekkääksi. Kunnat ja valtuustot ovat innostuneet keskinäisestä vertailusta! Ensinnäkin se tuottaa positiivista PR:ää Ekomatsligan -jäsenille. Kaikki mukana olleet kutsutaan joka toinen vuosi erityistilaisuuteen vastaanottamaan diplomi. Ensimmäisenä vuonna voittajien diplomeja jakamassa oli maatalousministerimme Eskil Erlandsson. Viime vuonna jakamisen suoritti ruotsin maataloustuottajien presidentti (LRF), Helena Jonsson.
Mitkä ovat tärkeimmät esteet yritettäessä kohden 25% luomua? Hinta on este. On helppoa huomata että luomu on kalliimpaa kuin normaali ruoka. Ei voi yksinkertaisesti vaihtaa luomuun, tai budjetit ylittyvät. Itse hankintaprosessi voi olla esteenä. Ainakin jos sopivia hintoja luomutuotteille ei saada neuvoteltuja. Tuloksena voi olla että jumittuu sopimuksiin jotka eivät toteuta tavoitteitasi ja useiksi vuosiksi. MUTTA jos teet läksysi, voit kuitenkin onnistua luomutavoitteissasi. Suurin este ruotsissa kuitenkin lienee itse tuotteiden tarjonnan vähyys, varsinkin paikallisissa luomutuotteissa. Nykyään yli 50 % julkisen sektorin luomutuotteista tuotetaan ulkomailta.
25% saavuttaminen julkisella sektorilla Kaikkien julkishallinnon ruokatuotannon kanssa työskentelevien koulutus ja informointi on hyvin tärkeää. Hankintaa helpotetaan vähentämällä hankittavien tuotteiden valikoimaa, mikä parantaa hintoja jäljellejäävissä tuotteissa. Tee luomutoivelista ja vaihda kokonainen tuoteryhmä luomutuotteisiin. Se pakottaa hankintatoimen siirtymään luomuun. Ruotsissa on suosittua varmistaa hankinnat räätälöidyillä luomutoivelistoilla, ehkä sama järjestely toimisi suomessakin. Jotta luomun korkeampi hinta saataisiin kompensoitua, reseptejä ja ruokalistoja täytyy kuitenkin muokata. Tarvitaan enemmän vihanneksia ja vähemmän lihaa. Ellei sitten määrärahoja nosteta luomuun siirtymisen tukemiseksi. Benchmarkatkaa. Luokaa oma Ekoruokaliiga. Aloittakaa keräämällä data kunnanvaltuustoilta ja sitten benchmarkatkaa kunnanvaltuustoja keskenään, ja tehkää siitä iso asia.
Luomu on tavallaan kallista mutta tavallaan ei... Tiedämme kaikki että luomu on kalliimpaa kuin normaali ruoka, noin 30 % kalliimpaa. Ruotsissa on yleistä että poliittisella päätöksellä lisätään luomun käyttöä, mutta määrärahoja ei lisätä. Mitä siitä seuraa? Vaihdetaan suurempaan määrään vihanneksia, papuja, linssejä ja vähennetään kalliin lihan käyttöä. Jopa 40 % luomu on mahdollista ilman lisäkustannuksia. Lisäetuna ruoka on terveellisempää, kun siinä käytetään enemmän vihanneksia. Olen tehnyt vertailuja parhaiten Ekomatsligassa menestyneiden kuntien ja muiden välillä eikä niiden koululounaiden kustannuksissa ole suuria eroja. 632 EUR vuodessa on keskiarvo ja 635 EUR 25 % luomulla eroa siis vain 3 EUR vuodessa.
Hokkus pokkus luomu voi olla halvempaakin! Vielä kaksi esimerkkiä vuodelta 2004 ei siis ihan tuoreita esimerkkejä, mutta kuitenkin näyttävät ettei luomua varten tarvitse aina kasvattaa budjettia.
Tulevaisuuden haasteet Selkeästi suurin haste ruotsissa luomuruoan suhteen julkisella sektorilla on että yli 50 % luomuruuasta tuodaan ulkomailta. Ekomatcentrum on tutkinut markkinoita ja huomannut että tuotannossa on puutteita kokonaisissa tuoteryhmissä. Hallituksemme tukee paikallisruokaa mutta ei erityisesti luomuruokaa. Ruotsalaiset maanviljelijät eivät näe luomulle kysyntää markkinoilla. Sen sijaan ruokaa tuotetaan yhä enemmän ulkomailta. Haluamme muutoksen hankintoihin pysäyttääksemme nykyisen kehityksen jossa ruoan tuonti kasvaa ja paikallinen valmistus vähenee. Haluamme enemmän ruotsalaisia tai ainakin pohjoismaisia luomutuotteita.
Tässä joitain ääniä kuvaamaan ongelmia joita kohtaamme luomuruoan tarjonnassa ruotsin markkinoilla.
Miksei meillä ruotsissa ole enemmän luomusikaa? Monimutkainen kysymys. Maanviljelijän näkökulmasta luomupossun kasvatus on vaikeaa saada kannattamaan. Lisäksi julkisella sektorilla tarjotaan harvoin porsasta. Sianlihan hinta on ollut hyvin alhaista jo vuosia ja se on vähentynyt markkinoilla, sekä tavallinen että luomu. Halpa sika puolasta ja tanskasta on vaikuttanut negatiivisesti ruotsin markkinoihin ja kasvattajiin.
Mitä ruotsin suosituimmalle vihannekselle perunalle tapahtui? Kun kysyntä ylittää tarjonnan, yleensä hinta nousee. Kun hinta kohoaa, tuotantoa lisätään. Ehkä jotkin tuottajat hyötyvät siitä että kysyntää paisutetaan ja laatutasoa lasketaan. Kysymys kuuluukin mitä kouluissa tarjotaan luomuperunan sijasta? Tavallista perunaa antaen alalle signaalin että tavallinen on ok. Riisiä ei hyväksi ilmastolle. Perunaa muista maista ruotsalainen peruna on pyhä mutta ehkäpä vaikka suomalainen peruna olisi sopiva?
Ekomatcentrum on tutkinut markkinoita ja tässä on meidän toivelistamme luomulle. Neuvomme teille suomessa olisi että huomioikaa luomukulutuksen kehittämisen koordinoimisen tärkeys yhdessä luomutuotannon kanssa. Markkinat ovat samat ja näiden kahden täytyy tehdä asiat toisilleen läpinäkyvästi.
..-...