ITÄ-VANTAAN LINJA-AUTOVARIKKOVAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen yleissuunnitelmat ja arviointi Sisällysluettelo Sivu 1. Yleistä 2 2. Taustaa 2 3. Varikkovaihtoehtojen järjestelyt 3 3.1. Tavoitteet 3 3.2. Vaihtoehto A, Kuninkaanmäen varikkotontti 4 3.3. Vaihtoehto B, Hakkilan Rusokalliontien varikkotontti 5 4. Pohjavesi ja pintavesi 6 5. Liikennemelu, pakokaasut, pöly 6 6. Varikkovaihtoehtojen vertailukustannukset 7 7. Vaihtoehtojen vertailu 8 8. Johtopäätökset 10 Piirustukset 1. Vaihtoehtoisten tonttien sijainti 1:20000 2. Vaihtoehto A, Kuninkaanmäki 1:2000 3. Vaihtoehto B, Hakkila Rusokalliontie 1:2000 4. Ehdotus Kuusijärven melunsuojaukseksi 1
1. Yleistä (piirustus 1) Vantaan kaupungin toimeksiannosta on Ramboll Finland laatinut selvityksen Itä-Vantaan linja-autovarikon kahdesta tonttivaihtoehdosta, joista toinen sijaitsee Kuninkaanmäessä (vaihtoehto A) ja toinen Hakkilan teollisuusalueella (vaihtoehto B). Työ aloitettiin huhtikuussa ja loppuraportti valmistui elokuussa 2007. Suunnittelukokoukset pidettiin Vantaan kaupungin kaavoitusosastolla. Kokouksia oli 5kpl. Suunnittelukokouksiin osallistuivat seuraavat henkilöt: Vantaan kaupungilta Gilbert Koskela yleiskaavoitus, Jukka Köykkä, Anita Pentinmikko asemakaavoitus, Matti Holtari kunnallistekniikka, Leila Nuotio, Erkki Lång, Jarmo Pajunen, Pirjo Suni ja Ilpo Pasanen liikennesuunnittelu, Maarit Rantataro ja Saara Juopperi ympäristökeskus sekä Ramboll Finlandista Heimo Keskisaari, Jari Mannila, Pekka Onnila ja Veli-Matti Hilla. Meluselvykset on Ramboll`issa laatinut Olli-Matti Luhtinen. Raportointi on laadittu seuraavasti: Tässä yhteenvetoraportissa on esitetty tonttivaihtoehtojen periaatesuunnitelmat, jonka lisäksi liitteinä ovat erilliset erikoisraportit pohjavedestä, pintavesistä, liikennemelusta ja liikenteen päästöistä. 2. Taustaa Itä-Vantaan linja-autovarikko sijaitsee nykyisin Hakunilassa Lahdenväylän ja Lahdentien välisellä alueella, Jokiniementien eteläpuolella (piirustus 1). Alue on laadittavana olevan yleiskaavan tarkistuksen johdosta muuttumassa pääasiassa keskustatoimintojen alueeksi. Yleiskaavaa tarkistettaessa Itä-Vantaan linja-autovarikolle on haettu korvaavaa paikkaa. Keväällä 2005 nähtävillä olleessa yleiskaavaluonnoksessa korvaava paikka esitettiin Kuninkaanmäkeen Lahdenväylän ja Lahdentien väliselle alueelle Koivukylänväylän pohjoispuolelle. Esitys perustui yleiskaavaluonnoksen pohjaksi laadittuun teknisen huollon aluevarausselvitykseen. Yleiskaavaluonnoksesta saadun runsaan palautteen johdosta ja varikkoasiasta 10.4.2006 jätetyn valtuustoaloitteen johdosta yleiskaavatoimikunta päätti 27.4.2006, että Kuninkaanmäen linja-autovarikkovaraukselle on selvitettävä muita mahdollisia sijoituspaikkoja. YTV selvitti 16 vaihtoehtoisen sijaintipaikan Itä-Vantaan linja-autoliikenteen varikkoajoista aiheutuvia vuotuisia liikennöintikustannuksia vuonna 2006 (siirtoajokustannukset). Vaihtoehtoiset sijaintipaikat perustuivat Vantaan yleiskaavoituksessa laadittuun esitykseen. YTV:n selvityksen perusteella edullisimmat paikat ovat Hakkilan alueella Koivukylänväylän ja Lahdenväylän liittymän ympäristössä. Vantaan yleiskaavoituksessa arvioitujen Hakkilan eri vaihtoehtojen ympäristövaikutusten pohjalta yleiskaavatoimikunta päätti 15.11.2006, että yleiskaavaehdotus valmistellaan siten, että Itä-Vantaan linja-autovarikon paikka säilyy Kuninkaanmäessä. Ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan yleiskaavaehdotuksen nähtävillepanokäsittelyä YTV:n laskelmien pohjalta selvitettiin talvella 2007 vielä tarkemmin kahden vaihtoehtoisen linja-autovarikon pohjavesi- ja pintavesiolosuhteita: Kuninkaanmäkeä ja Vanhan Porvoontien länsipuolella oleva Rusokalliontien aluetta. Tehdyn selvityksen perusteella ei voitu vielä tehdä päätöstä kumpi alue on linja-autovarikolle parempi. Kaupunkisuunnittelulautakunta totesi 14.2.2007 päättäessään esittää kaupunginhallitukselle yleiskaavaehdotuksen asettamista nähtäville, että Itä-Vantaan linja-autovarikon paikka ei ole vielä ratkaistavissa. Yleiskaava mahdollistaa varikon sijoittamisen Kuninkaanmäkeen ja Hakkilaan Rusokalliontien alueelle. Varikon lopullinen paikka selviäisi tarkempien tutkimusten pohjalta. Kaupunginhallitus ei tältä osin muuttanut päätöstä 19.3.2007 päättäessään asettaa yleiskaavaehdotuksen nähtäville. Keväällä 2007 Vantaan kaupunki päätti selvittää tarkemmin kahden vaihtoehtoisen sijaintipaikan edellytyksiä linja-autovarikolle: 2
- Vaihtoehto A, Kuninkaanmäen vaihtoehto Koivukylän eritasoliittymän koillissektorissa sekä - Vaihtoehto B Hakkilassa Vanhan Porvoontien länsipuolella Rusokalliontien alueella. Yleiskaavaehdotuksen ollessa keväällä 2007 nähtävillä asukkaat ja kansalaisjärjestöt jättivät 41 muistutusta linja-autovarikkoasiasta. Yleiskaavaehdotuksen jatkokäsittely odottaa tämän selvityksen valmistumista. Tähän mennessä laadittujen selvitysten mukaan vaihtoehto A:ta (Kuninkaanmäki) pidetään liikenteellisen sijaintinsa kannalta vaihtoehtoa B (Hakkila) edullisempana. Vaihtoehtoa A on vastustettu läheisen asuntoalueen asukkaiden taholta. Vastustusta on aiheuttanut myös se, että varikko sijaitsisi liian lähellä Kuusijärven ulkoilukeskusta. Vaihtoehto B sijaitsee pohjavesialueella. Tehtävänä on ollut tutkia tontteja tarkemmin ja selvittää vaihtoehtojen ominaisuuksia sekä mahdolliset ongelma-asiat, jotta valinta tonttien kesken voidaan suorittaa. 3. Varikkovaihtoehtojen järjestelyt 3.1 Tavoitteet Varikkotontille suunniteltavan toiminnan tavoitteista mainittakoon seuraavaa: - noin 200 linja-autopaikkaa, joista 20% telibusseja loput 13 13,5m:n pituisia busseja - henkilöautojen pysäköintipaikkoja n. 200 - varikkorakennukseen sijoittuvat sisä- ja ulkopesu, korjaustoiminta, liikennöitsijän toimisto, kuljettajien sosiaalitilat - linja-autoille varataan katokset suojaamaan auton etuosaa (kuljettajan näkökenttä), katoksiin liittyy autokohtainen moottorin esilämmitys - tankkauspiste sijoitetaan tontille, myös kaasutankkaukseen varaudutaan. Molempiin vaihtoehtoihin sijoitetaan samansuuruinen varikkorakennus. Käyttäjiltä saadut kommentit Alustavia suunnitelmia esiteltiin käyttäjille. Helsingin Bussiliikenne Oy:stä Tero Anttila ja Concordiassa Jukka Ketola,Tom Ward sekä Esko Vepsäläisen tutustuivat tonttien alustaviin luonnoksiin. Heidän antamista kommenteista voidaan todeta seuraavaa: - Tankkaus on ehdottomasti saatava varikkotontille. Muutoin syntyy merkittävästi ylimääräisiä ajokilometrejä - Linja-autojen pitää saada ajaa pysäköintipaikalle keula edellä, siksi V-muotoinen pysäköintikampajärjestely on parempi - Varikkorakennuksen runkosyvyyden tulee olla sellainen, että huoltotiloihin mahtuu kaksi linja-autoa peräkkäin - Varikolle tarvitaan kaksi ajoliittymää - liikenteen huippu on aamulla klo 6.30 7.40, jolloin 80% linja-autoista lähtee liikenteeseen; 20% linja-autoista käy päivällä varikolla. Illalla liikenne jakautuu usealle tunnille - nykyiset linja-autot tuottavat vähän melua ja pakokaasuja - pölyä ei synny, koska pihat pidetään puhtaina - kaasua käyttävät linja-autot ovat saasteettomampia ja hiljaisempia kuin tavalliset linjaautot - Concordian Espoon Klovin varikosta ja sen liikenteestä ei ole tullut tietoon valituksia liikennöitsijälle eikä kaupungin ympäristö- ja liikenneviranomaisille Varikkorakennus ja katokset Kumpaankin tonttivaihtoehtoon on sijoitettu samankokoinen varikkorakennus (noin 130mX34m, rakennusala 4380m2), johon voidaan sijoittaa vaadittavat toiminnot rakentamalla varikko osittain kahteen kerrokseen. Esimerkkinä on käytetty Espoon Klovin linjaautovarikkoa. Linja-autojen pysäköintialueelle on esitetty katokset, jolloin autojen etuosat pysyvät lumesta ja jäästä puhtaina. Näin esilämmitetty ja ohjaamoikkunoiltaan puhdas linja-auto voi läh- 3
teä nopeasti ja turvallisesti liikenteeseen ilman tyhjäkäyttöä. Katoksissa on valaistus, autokohtainen moottorin lämmitys ja kattovesien putkijärjestely. 3.2. Vaihtoehto A, Kuninkaanmäen varikkotontti (piirustus 2) Kuvaus tontista ja sen järjestelyistä Vaihtoehto A rajoittuu eteläsivultaan Koivukylänväylään, länsisivultaan Lahdenväylän ramppiin ja Lahdenväylään sekä itäsivultaan Lahdentiehen. Tontti on noin 560m pitkä ja keskimäärin 100 150m leveä. Tontista seuraavaa - Tontin koko on 7,0 ha - Maapohja vaihtelee, moreenia ja kalliota, todennäköisesti täyttömaata, pääosin hyvää rakennusmaata - Tontilla kasvaa tiheää sekametsää - Liittymät on suunniteltu Lahdentiehen - Tontilla on yksi omakotiasumus - maanomistus jakautuu useammalle omistajalle Tontti on muodoltaan pitkänomainen. Lahdentiehen on esitetty kaksi liittymää: toinen eteläosaan ja toinen alueen pohjoisosaan. Viimeksi mainittu on suunniteltu tässä vaiheessa ainoastaan ulosajoliittymäksi. Pääliittymässä, eli eteläisessä liittymässä on Lahdentielle suunniteltu varikolle kääntyville ajoneuvoille ryhmittymiskaistat sekä pohjoisen että etelän suunnasta. Varikkorakennus on sijoitettu tontin keskiosaan ja linja-autojen pysäköinti on jaettu kahteen osaan: toinen pysäköinti tontin pohjoisosaan ja toinen eteläosaan. Henkilöautopysäköinti on erotettu istutuskaistoilla omaksi alueekseen tontin eteläosaan. Tontin keskiosan itäsivulta on erotettu noin 40m leveä ja 250m pitkä metsäinen suojavyöhyke. Pohjavesien suojelu, sadevedet Tontti on suunniteltu tasattavaksi alustavasti maaston mukaan siten, että eteläosan pintavedet juoksevat Koivukylänväylän suuntaan sekä pohjoisosassa pohjoiseen Kuusijärven suuntaan. Liikennealueet on suunniteltu päällystettäviksi kahdella asfalttikerroksella, joista alempi on vesitiivis. Asfalttikenttien sadevedet on kaavailtu johdettaviksi sadevesikaivojen kautta öljynerotusjärjestelmiin ja edelleen maastoon, eteläosassa Koivukylänväylän sivuojiin ja pohjoisosassa Lahdentien sivuojiin sekä Kuusijärveen johtaviin avo-ojiin. Katoksien ja varikkorakennuksen kattovedet sekä henkilöautojen pysäköintialueen pintavedet on suunniteltu johdettaviksi omien putkistojensa ja istutuskaistoille tehtävien avo-ojien kautta maastoon. Polttoaineen jakelupiste on sijoitettu varikkorakennuksen eteläpuolelle. Se on suunniteltu suojattavaksi asianmukaisesti ja sen alueelta kertyvät vedet kuin myös varikkorakennuksen tekniset likavedet johdetaan öljynerotusjärjestelmän kautta jätevesiviemäriin. Kaasua käyttävien linja-autojen tankkauspiste on polttoaineen jakelupisteen eteläpuolella. Se ei kuitenkaan ole vaaraksi pinta- tai pohjavedelle. Maansiirtotyöt Alustavien leikkaustarkastelujen ja alustavan tasauksen mukaan alueelta jäisi puuttumaan jonkin verran massoja. Kun huomioidaan louhintamassojen tilavuuden paisuminen sekä eräät kalliokumpareet voidaan tarkemmassa suunnittelussa päästä tasauksen hienosäätelyllä hyvin lähelle massatasapainoa. Liittyminen kunnallistekniikkaan Jätevesiviemäri ja vesijohto on suunniteltu liitettäväksi kaakkoissuunnassa sijaitsevan Kolohongan teollisuus- ja asuntoalueen verkostoon. Liittymäputkiston pituus varikkorakennuksesta on 560m. Jätevesiviemäri edellyttää pumppaamoa, joka on suunniteltu sijoitettavaksi tontin kaakkoiskulmaan. Istutustilat ja aidat Tontin ympärille on suunnitemassa jätetty n. 10m leveä istutuskaista, johon voidaan istuttaa mm. puita. 4
Tontti on suunniteltu aidattavaksi ja liittymiin on esitetty portit. Polkupyörillä ja jalkaisin työpaikalle tuleville on esitetty henkilöportit. Liittyminen Lahdentielle Kuninkaanmäen tontin suunnitelma lähetettiin sähköpostilla Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille. Tiepiiri suhtautui kahteen liittymään Lahdentielle alustavasti positiivisesti. 3.3. Hakkilan Rusokalliontien varikkotontti, vaihtoehto B (piirustus 3) Kuvaus tontista ja sen järjestelyistä Tontti sijaitsee Hakkilan teollisuusalueella Vanhan Porvoontien länsipuolella rajoittuen pohjoissivultaan Schenkerin/Transpointin suunnitteilla olevaan tonttiin - Tontin koko on n. 5,5 ha. Tonttia on suurennettu hieman eteläsuuntaan, jolloin eteläpuolisen ulkoilureitin ja viheryhteyden tilavarausta on pienennetty. - Tontilla kasvaa tiheää sekametsää - Maapohja on hyvää rakennusmaata, pääosin kallioista - On esitetty kaksi liittymää Vanhaan Porvoontiehen - Tontilla yksi omakotiasumus - Maanomistus osittain Vantaan kaupungin, osittain yksityisillä - Yleiskaavassa on esitetty tontin itäreunaan varaus 110kV:n voimalinjalle. Tontti on muodoltaan puolisuunnikkaan muotoinen. Liittymät Vanhaan Porvoontiehen on esitetty tontin tien puoleisen sivun kummastakin nurkasta. Pohjoinen liittymä palvelee pääasiassa varikolta pohjoiseen suuntautuvaa ja eteläinen varikolta etelään suuntautuvaa liikennettä. Tontin tasaus ja maansiirtotyöt Maasto laskee Vanhalta Porvoontieltä länsilounaaseen. Tontin tasaus on kaavailtu siten, että sen itäosassa korkeusasema on lähellä Vanhan Porvoontien korkeusasemaa. Tontin pohjois-luoteisosassa tasaus laskee maastonkin laskiessa. Pohjoissivu jää maastoon nähden varsin korkealle, jolloin naapuritontin maanpintaan syntyy korkeuseroa enimmillään 6 7m. Schenkerin/Transpointin tontin maanpinnan korkeus vaihtelee huomattavasti. Rajakohdan alue on Schenkerin/Transpointin tontin alin kohta. Tontin korkeusasema kyseisessä kohdassa tulisi tontilla tapahtuvien täyttöjen jälkeen olemaan arviolta +48,5. Tällöin tonttien välinen korkeusero edellyttää keskimäärin 3,2m korkeaa tukimuuria tai kivikorirakennetta 200 250m:n matkalla. Vaihtoehtona on louheesta rakennettava luiska, mutta se vaatii enemmän tilaa kuin muuri. Luiska pienentää linja-autojen pysäköintialuetta 10 12 autolla, eli noin 190 linja-auton varikoksi. Varikkotonttia ei oikein voi tasata länsi- /pohjoisreunaltaan niin korkealle, että tontin sadevedet voitaisiin johtaa Vanhan Porvoontien sadevesiviemäriin. Korkeuserosta naapuritonttiin muodostuisi tällöin liian suuri. Käytännössä tonttien tasaukset pitäisi suunnitella yhdessä. Maaston luoteis- ja pohjoisosan korkeussuhteista johtuen varikkotontilla ei saavuteta massatasapainoa, vaan pääosin kalliomassoja jää runsaasti yli. Pohjaveden suojelu, pintavedet Pintavesien osalta Hakkilan tontti voitaisiin jakaa kahteen/kolmeen osa-alueeseen, joiden vedet johdettaisiin sadevesikaivojen ja öljynerotusjärjestelmän kautta tontin länsi- /pohjoisosiin ja siitä edelleen maastoon. Kattovedet ja henkilöautojen pysäköintialueen vedet voidaan johtaa maastoon omaa putkistoa pitkin. Varikkorakennus ja tontin koillisosaan sijoitettu asianmukaisesti suojattu polttoaineen jakelupiste liitetään öljynerotusjärjestelmän kautta Vanhan Porvoontien jätevesiviemäriin. Vesijohto ja muu varikon tarvitsema tekniikka sijaitsee myös Vanhan Porvoontien alueella. Varikkorakennus on sijoitettu tontin itäosaan Vanhan Porvoontien suuntaisena. Kaasulla toimivien linja-autojen tankkauspiste on sijoitettu varikkorakennusta lähinnä sijaitsevan pysäköintirivin eteläpäähän. Kaasutankkauspiste ei ole vaaraksi pohjavedelle. Liittyminen kunnallistekniikkaan Kunnallistekniset johdot, joihin tontti liitetään, sijaitsevat Vanhan Porvoontien itäreunassa. Liittymisputkiston pituus on n. 100m. 5
Istutukset ja aitaus Tontin reunoihin on varattu n. 8m leveä istutettava tontin osa, johon voi sijoittaa puita. Tontti on suunniteltu aidattavaksi. Suunnitelmissa on esitetty kaksi ajoporttia ja kaksi henkilöporttia. Muuta Hakkilan varikkotontin rasitteena on Vanhan Porvoontien länsisivulle varattu 110kV:n voimalinjavaraus. Varikkopihalle on varauduttu sijoittamaan voimalinjan kääntymisen edellyttämä pylväs, jonka tila on suunnilleen 5mx5m. Esitetty kaasutankkaus sijaitsee 80m:n päässä voimalinjavarauksesta. 4. Pohjavesi ja pintavesi Kuninkaanmäen vaihtoehdossa ei varikko muodosta ongelmaa ympäristön pohjavedelle, eikä Kuusijärvelle, koska varikko on suunniteltu suojattavaksi vesitiiviillä asfalttikerroksella ja öljynerotusjärjestelmillä. Maaperä on moreenipitoisena huonosti vettä johtavaa. Kuusijärven valuma-alueen vesimäärä ei vähene varikon vaikutuksesta koska pintavedet voidaan johtaa avo-ojien kautta Kuusijärveen. Nykyisin suuri osa tontin pintavesistä sitoutuu maaston pintakerroksiin ja haihtuu. Hakkilan vaihtoehdossa varikko voidaan suojata asianmukaisesti käyttämällä vesitiivistä asfalttia ja öljynerotusjärjestelmää, mutta jonkin tasoinen riski pohjavedelle on polttoaineen jakelupisteen kautta olemassa. Pintavesille tulisi tutkia reitti alas laaksoon Myös Hakkilan tontilla maaperä on pääosin huonosti vettä johtavaa. Yhteistoiminta tasauksien ja varojärjestelmien suhteen Schenkerin/Transpointin kanssa olisi suotavaa. Varikkotoiminnalle paikan osoittaminen pohjavesialueelta on arveluttavaa, koska toiminta edellyttää ympäristölupaa. Lupaharkinnassa viime kädessä ratkaistaan, voidaanko kaavassa osoitetulle paikalle varikkoa sijoittaa. Ympäristönsuojelulaissa on ehdoton pohjaveden pilaamiskielto, joka sisältää vaaran aiheuttamisen kiellon ilman, että pilaaminen olisi konkreettista. Kynnyskysymykseksi voisi tällöin muodostua polttonesteen jakelu, jota liikennöitsijät pitävät välttämättömänä toiminnan sujumiselle. Kemikaalien määrästä ja laadusta riippuen toiminnasta tulee tehdä ilmoitus Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle tai hakea lupaa Turvatekniikan keskukselta. Nämä eivät ole pääsääntöisesti antaneet lupaa sijoittaa kemikaalivarastoa pohjavesialueelle ilman erityisperusteluja. 5. Liikennemelu, pakokaasut, pöly 5.1. Vaihtoehto A, Kuninkaanmäen linja-autovarikkovaihtoehto Liikennemelu Varikon aiheuttama melu peittyy voimakkaampaan moottoritien liikennemeluun. Nykyiset linja-autot ovat varsin meluttomia. Kuusijärvelle ulottuva liikennemelu syntyy pääosin järven kohdalla olevalta moottoritien osuudelta. Varikkorakennus vaimentaa osittain moottoritien melua. Puuston melun vaimennusvaikutus on hyvin vähäistä, käytännössä sillä ei ole merkitystä. Jos varikkoalueen ympärille rakennettaisiin 3m korkea meluaita, ei sen vaimennusvaikutus ole oleellinen, koska se ei vaimenna riittävästi Lahdenväylän melua. Meluaita olisi tässä tapauksessa hyvin kallis sen vaikutukseen verrattuna (noin 1000 /m). Kuusijärven osalta paras liikennemelun vaimennus saavutettaisiin, jos Lahdenväylälle rakennettaisiin meluvalli ja kevyen liikenteen alikulkusillalle melukaide aivan Kuusijärven kohdalle. Meluvallin rakentamisessa voitaisiin käyttää varikkotontin pintamaamassoja. Maamassoja tarvittaneen noin 8500m3. Varikkotontilta pintamaita irtoaa arviolta 15000m3. Pöly ja pakokaasut Pölyä ei synny, koska piha-alueet pidetään pölystä puhtaana 6
Nykyiset linja-autot ovat pakokaasujen kannalta vähäsaasteisempia kuin linja-autot 20 30 vuotta sitten. Kuusijärvi ja asuinalueet sijaitsevat sen verran kaukana varikkotontista ettei pakokaasuongelmaa ole. 5.2. Vaihtoehto B, Hakkilan linja-autovarikkovaihtoehto Vaihtoehto B sijaitsee teollisuusalueella, joka sietää liikennemelua paremmin kuin virkistysja asuntoalueet. Varikon pakokaasupäästöt ja pölypäästöt ovat hyvin vähäisiä eikä niistä ole ongelmaa teollisuusalueelle. 6. Varikkovaihtoehtojen vertailukustannukset Vertailukustannukset on saatu kokoamalla eri alojen suunnittelijoilta pääkaupunkiseudulla käytössä olevia yksikköhintoja (alv 0%). Kysymyksessä on siis vertailukustannukset, jotka ovat toteuttamiskustannusten suhteen suuntaa antavia. Varikon tekniset laitteet eivät ole kustannuksissa mukana, mutta ne ovat molemmissa vaihtoehdoissa samat. Kustannusosa Vaihtoehto A milj ) Vaihtoehto B Kommentti Varikkorakennus 7,09 7,09 Rakennus on molemmissa vaihtoehdoissa sama Katokset 3,01 3,00 Vaihtoehdoissa on käytännössä sama määrä katoksia. Katoskustannukset sisältävät valaistuksen ja sadevesien johdotuksen Päällysrakenne 3,52 3,15 B:ssä pienempi alue Maansiirtotyöt 0,75 0,71 B:ssä vähemmän maansiirtotöitä, mutta enemmän kalliota *) Valaistus 0,02 0,015 A:ssa enemmän valaisimia. Pääosa valaistuksesta sisältyy rakennusten ja katosten kustannuksiin. Istutukset 0,23 0,09 A:ssa on enemmän istutettavaa aluetta Aidat ja portit 0,09 0,08 B:ssä on vähemmän aitaa pienemmän tonttikoon vuoksi Liittyminen kunnallistekniikkaan 0,52 0,07 A:ssa on pitempi matka liittymäkohtaan, lisäksi jätevedelle tarvitaan pumppaamo 0.67 0,63 B:ssä vähemmän sadevesikaivoja Pintavedet ja pohjaveden suojelu Liittyminen Lahdentiehen/Vanhaan 0,26 0,21 Vanhalle Porvoontielle jouduttaitiehely Porvoonsiin tekemään 1.vaiheen järjeste- Yhteensä 16,16 15,06 B on kooltaan hieman pienempi tontti kuin A *) Tontin täysimääräinen käyttö edellyttää tontin Schenkerin/Transpointin puoleisella sivulla tukimuuria tai kivikoriratkaisua (muurin/kivikorimuurin keskimääräinen korkeus 3,2m ja Schenkerin/Transpointin tontin taso n.+48,5 varikon tontin pohjoissivulla), jonka kustannus on arvioitu tukimuurina 570 000 ja kivikoriratkaisuna 380 000. Taulukossa esitetty kustannus edellyttää louheella rakennettua luiskaa (kaltevuus 1:2 tai 1:1,5). jolloin pohjoissivulta on vaarana poistua n. 10 linja-auton pysäköintipaikkaa. Jos kivikoriratkaisu tulisi toteutettavaksi olisivat vaihtoehtojen kustannukset A 16,16milj. ja B 15,44milj.. Vaihtoehtojen kustannukset ovat varsin lähellä toisiaan. Jos kummastakin vaihtoehdosta jätetään varikkorakennuksen ja katoksien kustannukset pois saadaan vaihtoehdon A kustannuksiksi 6,06milj ja vaihtoehdon B kustannuksiksi 4,97milj (pohjoissivulla luiska). Kustannusero syntyy päällysrakenteen määrästä, istutuksista ja liittymisestä kunnallistekniikkaan. 7
7. Vaihtoehtojen vertailu Vertailutekijä Pohjavedet, pintavedet Kumpikin alue on pohja-ja pintavesien suhteen herkkiä. Vaihtoehto A sijaitsee Kuusijärven ulkoilukeskuksen tuntumassa ja vaihtoehto B Hakkilan pohjavesialueella. Ympäristötekijät Liikennemelu Tämän päivän linja-autokalusto on varsin äänetöntä. Varikon liikenne on vilkkaimmillaan aamulla noin klo 6.30 7.40, jolloin 80% (137kpl) linjaautoista lähtee liikenteeseen. Kuljettajat tulevat henkilöautoilla töihin jonkin verran ennen lähtöjä. Kaasulla toimivat linja-autot ovat tavallisia linja-autoja meluttomampia. Pöly Varikkopihat pidetään puhtaana, jolloin pölyä ei synny Pakokaasut Nykyaikaiset linja-autot eivät synnytä haitallisia pakokaasuja kuten linjaautot joskus 1960 1970-luvuilla. Kaasulla toimivat linja-autot ovat tavallisia linja-autoja saasteettomampia. Kylmänä vuodenaikana linja-autot kytketään lämmitysjärjestelmään, jolloin moottorit ovat heti valmiit ajon käynnistymiseen. Kytkeytyminen liikenneverkkoon Tontin soveltuvuus varikkotontiksi koon ja muodon puolesta Vaihtoehto A (Kuninkaanmäen vaihtoehto) +Tontti ei sijaitse pohjavesialueella, mutta Kuusijärven suhteen pintavettä suojellaan tehokkaasti. Polttoaineen jakelupiste suojataan ja sen vedet johdetaan öljynerotusjärjestelmän kautta viemäriverkostoon. Piha-alueet päällystetään kahdella asfalttikerroksella, joista alempi on vesitiivis. Pintavedet johdetaan sadevesikaivojen kautta öljynerotusjärjestelmään ja sen jälkeen maastoon. Öljynerotusjärjestelmiä tarvitaan 3kpl, joista kaksi hoitaa pihaalueiden pintavedet ja kolmas tankkauspisteen sekä varikkorakennuksen tekniset tilat. Kattovedet ja henkilöautojen pysäköintialueen vedet voidaan johtaa maastoon ilman öljynerotusjärjestelyjä. + Varikon synnyttämä liikennemelu on sen verran vähäistä, että se peittyy vieressä sijaitsevien Lahdenväylän ja Lahdentien meluihin. Varikosta itsestään ei synny meluhaittaa Kuusijärvelle eikä asuinalueille. Varikkorakennuksen tarkkaa sijoitusta ja muotoa ei vielä tiedetä, mutta rakennus tulee vaimentamaan jonkin verran moottoritien melua. Paras melunvaimennus Kuusijärven suhteen saataisiin, jos Lahdenväylälle rakennettaisiin meluvalli ja sillalle melukaide aivan Kuusijärven kohdalle. +Tonttivaihtoehto A ei synnytä pölyongelmia ympäristöön. + Ei pakokaasuongelmia. Linja-autot lähtevät varikolta tasaisesti ja rauhallisesti 1 2 autoa/min. + Liittyy Lahdentiehen, josta hyvät yhteydet pääväyliä pitkin linjojen päätepysäkeille. Liikennöintikustannukset ovat vaihtoehtoa B edullisemmat. Liittyminen Lahdentiehen on sujuvaa. Lahdentien liikenne-ennuste v:lle 2030 n. 10 000 ajon/vrk + Tontti A on kooltaan suurempi kuin tontti B. Toiminnot mahtuvat tontille A paremmin. Istutuksille (lumitila) ja tontin kehittämiselle jatkossa jää jonkin verran varaa. Vaihtoehto B (Hakkilan vaihtoehto) -Tontti sijaitsee pohjavesialueella, joten pohjaveden suojelutoimenpiteisiin on ryhdyttävä: polttoaineen jakelupiste suojataan. Piha-alueet päällystetään kahdella asfalttikerroksella, joista alempi on vesitiivis asfalttikerros. Pintavedet johdetaan sadevesikaivojen kautta öljynerotusjärjestelmiin ja sen jälkeen maastoon. Öljynerotusjärjestelmiä tarvitaan 3kpl, joista kaksi hoitaa pintavedet ja kolmas tankkauspisteen ja varikkorakennuksen tekniset tilat. Kattovedet voidaan johtaa maastoon ilman öljynerottelua. + Varikkotontti sijaitsee teollisuusalueella eikä välittömässä läheisyydessä ole asuntoalueita. Ongelmaa liikennemelusta ei synny. + Tonttivaihtoehto B ei synnytä pölyongelmia ympäristöön. + Ei pakokaasuongelmia - Aiheuttaa tarpeetonta ajoa Vanhalle Porvoontielle. Liikennöintikustannukset ovat korkeammat kuin vaihtoehdossa A. Liittyminen Vanhaan Porvoontiehen ei ole aivan helppoa varsinkaan niillä linjoilla, joiden päätepysäkeille lähdetään pohjoisen suuntaan. Jos vaikka varikon sisäinen liikennejärjestely saadaan toimivaksi, niin Vanhan Porvoontien liikennejärjestelyjen palvelutaso jää huonoksi. Liikenne-ennuste Vanhalle Porvoontielle on v:lle 2030 n.23000ajon/vrk. Vanhan Porvoontien kannalta varikolta tulisi olla vain yksi liittymä. - Tontti B on pienempi kuin tontti A. Toiminnot sijaitsevat varsin ahtaasti. Ei juuri istutusalueita (lumitila). Tonttivaihtoehto B:ssä on paljon vaikeuksia, se on ahdas ja saattaa 8
Maaperä Maansiirtotyöt/topografia Tekninen verkosto - Jätevedet - Vesijohto - Kaukolämpö - Sähkö - Puhelin Tontilla A on enemmän mahdollisuuksia kuin tontilla B. + Hyvää rakennusmaata maaperä pääasiassa moreenia ja kalliota, jonkin verran myös turvetta ja eteläosassa ilmeisesti vanhaa täyttöaluetta. Käsiteltävät massamäärät ovat suuremmat kuin vaihtoehdossa B tontin suuremmasta koostakin johtuen. Massatasapaino saavutettaneen kun huomioidaan kalliomassojen turpoaminen. Putkistot (jätevesi, vesijohto), joihin liitytään sijaitsevat tontilta kaakkoon Kolohongan teollisuusalueella n. 560m:n päässä varikkorakennuksesta. Jätevedet on pumpattava. Pumppaamo on sijoitettu tontin kaakkoisnurkkaan. olla ettei kaikkia toimintoja saa toteutettua. + Hyvää rakennusmaata maapohjan ollessa pääasiassa kalliota ja moreenia, jonkin verran myös hiekkaa. Pienemmät käsiteltävät maamassamäärät kuin vaihtoehdossa A. Suuresta kalliolouhinnasta johtuen massoja jää yli. Tontin länsipäätä voisi ajatella nostettavaksi massojen edellyttämällä määrällä. Ongelmaksi tulee silloin tontin luoteisreunan suuri korkeusero, joka edellyttää tukimuuria. Edullista olisi, jos naapuritontti rakennettaisiin samaan aikaan. + Putkistot, joihin liitytään sijaitsevat lähellä, Vanhan Porvoontien itäpuolella Olemassa olevat rakennukset Yksi omakotitalo Yksi omakotitalo Laajennusmahdollisuudet Ei mainittavia laajennusmahdollisuuksia Ei laajennusmahdollisuuksia Rasitteet Tontin itäpuolisen suojavyöhykkeen itäreunaan on tulossa satamaratatunneliin liittyvä tekninen järjestely Vanhan Porvoontien länsisivulla Hakkilan varikkotontin kohdalla on varaus 110kV:n voimalinjalle Asemakaava Asemakaavaa ei ole Muutettava Työmatkat Aikaisimpien vuorojen kuljettavat tulevat omilla autoilla Aikaisimpien vuorojen kuljettajat tulevat omilla autoilla Naapurit - lähimmät asunnot noin 200m:n päässä + ei asutusta aivan lähellä; hajaasutusta mäen juuressa Kaupunkikuva/maisema Varikkotoiminnan soveltuminen tontille ja sen ympäristöön Vaikutus virkistystoimintaan Rakentamiskustannukset (vertailukustannukset) Joukkoliikennepainotteinen toiminta sopii moottoritien eritasoliittymän kupeeseen. Muutos kaupunkikuvassa on huomattava. Varikosta saadaan istutusten myötä ulkonäöltään positiivinen. Linja-autovarikon sijoittuminen moottoritien eritasoliittymän kupeeseen on maankäytöllisesti sopivaa. Vaihtoehtoinen maankäyttö voisi olla yhdyskuntatekninen varikko. Asumiseen tontti ei sovellu ja liiketoiminta on keskittynyt kolme kilometriä etelämmäksi, missä nykyinen Hakunilan varikko sijaitsee. Sijaitsee Kuusijärven ulkoilukeskuksen tuntumassa, mutta etäisyyttä sinne on kuitenkin n. 350 500m. Tontin alueella ei ole virkistystoimintaa eikä ulkoilureittejä. 16,2milj Vaihtoehto A on hivenen kalliimpi johtuen lähinnä hieman suuremmasta tontista Varikko soveltuu teollisuusympäristöön. Muutos nykytilanteeseen on merkittävä, mutta ei kuitenkaan mahdoton. Varikkotoiminta soveltuu kyllä teollisuusalueelle, mutta pohjavesialue ei ole sille paras toiminnallinen vaihtoehto. Tontin eteläpuolella on varaus erilliselle ulkoilureitille ja viheryhteydelle, jonka aluetta on kavennettu varikon hyväksi 15,1milj Vaihtoehto B on halvempi johtuen hieman pienemmästä tontista, tiukemmasta mitoituksesta ja näistä johtuen pienemmistä piharakenteiden määristä. 9
8. Johtopäätökset Laadittujen selvitysten perusteella voidaan todeta seuraavaa: Kuninkaanmäen vaihtoehto (A) on edullisempi linja-autovarikkotontti seuraavin perustein: - Sijainti pääväylien tuntumassa on edullisempi linja-autojen liikennöinnin kannalta - Liittymät Lahdentiehen ovat toiminnallisesti parempia kuin liittymät Vanhaan Porvoontiehen Hakkilan vaihtoehdossa - Toiminnan aiheuttamat haittatekijät ja riskit ovat vähäisemmät kuin vaihtoehdossa B - Varikko on toiminnallisesti sopiva toiminto moottoritien kupeeseen - Tontti on hieman suurempi kuin vaihtoehdossa B, jolloin toimintaan saadaan väljyyttä. Tilaa jää hieman myös istutuksille - Työnaikaiset haitat ovat vähäisemmät kuin vaihtoehdossa B - Tonttivaihtoehto suo varikon toiminnalle selkeästi paremmat edellytykset kuin Hakkilan vaihtoehto Hakkilan Rusokalliontien vaihtoehto (B) ei ole suositeltava varikkotontin paikka - Riskit pohjavedelle ovat olemassa, ympäristöluvan saantimahdollisuudet ovat tiukentuneet - Tontti on ahtaampi kuin vaihtoehdossa A, jolloin toiminnan sujumisesta ja kehittämisestä ei ole varmuutta - Tontin ratkaisut riippuvat korkeusasemien kannalta pohjoispuolisen naapuritontin ratkaisuista - Liikennöinti linjojen päätepysäkeille on hankalampaa, liittymäjärjestelyt Vanhalle Porvoontielle vaikeat, varikko tuo lisää liikennettä vilkkaalle Vanhalle Porvoontielle, mikä ei ole suotavaa - Voimalinjavaraus ei ole tontille etu - Varikko ei ole soveliain toiminto kyseiselle tontille 10