RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o Rakentamistapaohjeet koskevat kaupungin omistamia AO - ja AP -tontteja

2 1. Rakentamistapaohje Tämän rakentamistapaohjeen tavoitteena on auttaa tontin suunnittelussa ja rakentamisessa, sekä edistää viihtyisän asuinalueen syntymistä Heikkilänmäen asemakaavan alueelle. Rakentamisessa noudatetaan asemakaavan sitovia määräyksiä sekä rakentamista koskevaa yleistä lainsäädäntöä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Tämä rakentamistapaohje täydentää Heikkilänmäen asemakaavaa ja on sisällöltään ohjeellinen. Alueen kuvaus Heikkilänmäen asutuksen ympäristö on pääosin 1950 luvulta lähtien muodostunutta vapaamuotoista rintamamiestaloaluetta. Alueella vuorottelevat peltoaukeat, talousmetsät ja hajanaiset asuinalueet. Heikkilänmäen asuntoalueesta on tarkoitus rakentaa elinvoimainen ja kestävän kehityksen mukainen asuinmiljöö Rieskalan ja Pihlavan palveluiden lähietäisyydelle sekä saattaa rakentuneet kiinteistöt asemakaavoituksen piiriin. Alue liittyy pohjoisreunaltaan Rieskalan palvelukeskukseen. Alueen eteläpuolitse kulkee Mäntyluodontie. Peltoaukio Linjamäentieltä katsottuna. 2

3 Näkymä Levolantieltä. 2. Rakennusten sijoitus ja kerrosluku Asemakaavassa on nuolilla osoitettu ne rakennusalan sivut, johon rakennus on rakennettava kiinni. Erilaisia tilapäiseksikään aiottuja rakennuksia tai merkittäviä rakennelmia ei tule sijoittaa 4 metriä lähemmäksi naapurin rajaa. Näitä rakenteita ovat mm. lasten leikkimökit, huvimajat ja avoimet varastokatokset. Rakennusten korkeusasemat tulee suunnitella siten, että ne poikkeavat naapuritontin rakennusten koroista mahdollisimman vähän ja maansiirtotoimet (täytöt ja leikkaukset) jäävät mahdollisimman pieniksi. Ensimmäisen asuinkerroksen lattiatason tulee kuitenkin olla korkeammalla kuin viereinen katutaso. Sokkelin on oltava riittävän korkea, vähintään 40 cm viereisestä maanpinnasta. Rakennusta välittömästi ympäröivä maanpinta tontilla tai rakennuspaikalla muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi. Sopiva maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Havainnekuvassa esitetty rakennusten muoto on ohjeellinen ja ne voi useimmiten rakentaa myös L-muotoisina. Jos rakentaa L-muotoisen rakennuksen, on tällöin päämassan harjan suunta havainnekuvassa esitetyn mukainen. Rakennuksen muotoa suositellaan elävöitettäväksi erkkereillä, kuistilla, pergoloilla ja katoksilla. Alueen erillispientalo- ja asuinpientalotonttien tehokkuusluku on 0,25, eli tontilla sijaitsevien rakennusten, piharakennukset ja autotallit mukaan lukien, yhteenlaskettu kerrosala voi olla enintään 25 % tontin pinta-alasta. AO tonteilla autopaikkojen vähimmäismäärä on 2 autopaikkaa/asunto. Tontille varataan henkilöauton kääntämistila, ettei kadulle tarvitse peruuttaa. 3

4 AP tonteilla pitää jokaista 80 kerrosalaneliömetriä kohden rakentaa 1 autopaikka. Tonteille tulee varata myös riittävästi vieraspaikkoja. Kortteleissa 30, 35, 36, 37, 38, 39 ja 5 suurin sallittu kerrosluku on I. Kortteleissa 26, 28 ja 30 suurin sallittu kerrosluku on I u ½. Enintään puolet rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta saa ullakolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kortteleissa 27, 29 ja 34 suurin sallittu kerrosluku on II. 3. Katon muoto ja väri Rakennuksissa tulee olla harjakatto. Erilaisia harjakattoja. Kortteleissa 35, 36, 37, 38, 39 ja 5 kattokaltevuus on Kortteleissa 26, 27, 28, 29, 30 ja 34 kattokaltevuus on Kattomateriaalina käytetään betonikattotiiltä, konesaumattua peltiä tai kattohuopaa. Katon värisävy on tiilenpunainen. 4. Julkisivuverhous ja -väritys Rakennusten julkisivumateriaaleina tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, puuta, tiiltä tai rappausta, sekä niiden käsittelyssä luotettavia, hyväksi koettuja maalaustapoja. Valittavan maalin tulee olla sellainen, että se muodostaa terveen ja hengittävän rakenteen yhdessä alustansa kanssa. Puupinnoille suositellaankin aitoja öljymaaleja ja rapatuille pinnoille kalkkimaaleja. Rakennuksen päävärin tulee olla vaaleasävyinen. Puujulkisivujen värisävyinä suositellaan käytettäväksi Uulatuotteen pellavaöljymaalikarttaa tai muiden valmistajien vastaavia sävyjä. Vaaleita pintoja suositellaan elävöitettäväksi voimakkaan värisillä materiaalikentillä tai rakennuksen osilla. 4

5 Esimerkkejä julkisivujen värien käytöstä. Talousrakennusten ulkovärityksen tulee yhteneväinen päärakennuksen kanssa. 5. Istutukset ja aitaaminen Tonttien kadun ja puiston puoleisille sivuille on istutettava pensasaita. Sen lisäksi voi halutessaan rakentaa korkeintaan 100 cm korkean peittokäsitellyn pystylaudoitetun puuaidan. Puuaita sijoitetaan pensasaidan tontin puolelle. AO tonteilla pihojen kulkuteiden päällysteenä käytetään kiveystä, laatoitusta tai sorapintaa. Pihamateriaali suositellaan ulotettavaksi liittymien kohdalla kadun reunaan asti. Kulkuteiden tiiviitä päällysteitä (asfaltti) tulee välttää. Pihajärjestelyissä on muistettava riittävän lumitilan varaaminen. 5

6 AO tonteilla jäteastiat on sijoitettava liittymän yhteyteen tontin puolelle ja näkösuojattava pensas- tai lauta-aidalla. AP tonteilla jäteastiat on sijoitettava keskitetysti talousrakennusten yhteyteen katettuihin tiloihin. 6. Melunsuojaus Korttelissa 39 tulee piharakennukset sijoittaa siten, että ne antavat melusuojaa pihojen oleskelu- ja leikkialueille. Lisäsuojaa liikennemelua vastaan tulee järjestää vielä pensas- ja puuistutuksin. 7. Muuta Rakennuksen läheisyydestä vesi poistetaan sadevesiviemäreillä, ojittamalla tai muulla sopivalla tavalla. Kattovedet pyritään johtamaan sadevesiviemäriin. Rinteeseen rakennettaessa huolehditaan siitä, että yläpuolelta valuvat sade- ja sulamisvedet ohjautuvat rakennuksen sivuitse aiheuttamatta haittaa naapuritonteille. 8. Lisätietoja Rakennusvalvonta os. Valtakatu 11 Vaihde (02) Apulaisrakennustarkastaja Sirpa Tauru, p Tarkastaja Marianne Mattila, p Tonttien myynti ja vuokraus Porin kaupunki / kiinteistövarallisuus os. Yrjönkatu 6 B, IV krs Kiinteistöasiamies Juha Luoma, p Puistotoimi / vihertietokeskus os. Kirjurinluodontie 6 Neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salo p Kaupunkisuunnittelu os. Valtakatu 4, VII krs Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä p. (02)