Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä
Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille ja kuntarakenteen kehittämiselle seuraavat reunaehdot: Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista Vahva peruskunta on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön Vahva peruskunta voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. 2 14.9.2 012
Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä, joista kaikkien suomalaisten tulisi käydä vakavaa keskustelua: Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-luvuilla? Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää 2020- ja 2030-luvulla? Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja 2030-luvulla?
Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa 60 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 50 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli edullinen huoltosuhde Eläköityminen vauhdittuu 50 40 40 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi 0
Kansantalousosasto 5 17.9.2 012
Kuntien ulkoiset menot ja hankinnat 2000 2010, mrd 45,00 40,00 42,56 35,00 37,42 38,43 30,00 25,00 25,30 26,96 27,47 28,31 29,64 31,11 32,92 34,36 20,00 15,00 10,00 5,00 8,50 9,30 9,74 10,36 10,93 11,38 12,25 13,08 14,65 15,18 16,97 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Hankinnat yhteensä, mrd Ulkoiset menot yhteensä, mrd
18,00 Kuntien hankinnat 2000 2010, mrd 16,00 16,97 14,00 14,65 15,18 12,00 10,00 8,00 6,00 8,50 6,00 9,30 6,61 9,74 7,02 10,36 7,41 10,93 7,93 11,38 8,38 12,25 8,99 13,08 9,63 10,80 11,50 12,37 4,00 2,00 2,50 2,69 2,72 2,94 3,01 3,01 3,26 3,46 3,85 3,68 4,60 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Käyttötaloushankinnat, mrd Investointihankinnat, mrd Hankinnat yhteensä, mrd
Kuntien palvelustrategiat Strategiset linjaukset kunnan palvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä pitkällä aikavälillä (esim. 10 vuotta) Palvelumarkkinoiden kehittymisen tueksi Kantaa mm. siihen, missä määrin palvelut järjestetään omana toimintana, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai ostamalla yksityisiltä palveluntuottajilta Laatimisesta ja sisällöstä päättävät kunnat, mutta kumppanuuteen ja avoimuuteen perustuva johdonmukainen palvelustrategia tukee myös yritystoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä Kehittämistarvetta sisällön ja toimintakäytäntöjen osalta edelleen ennakointi ja toimintaympäristön analyysi palvelustrategian laadinta ja päätöksenteko prosessina (eri toimijoiden osallistuminen/kuuleminen) palvelustrategioiden toteutettavuus ja toimeenpano
Kuntien tehtäviä koskeva kartoitus Kartoituksen tavoitteena on tuottaa aineisto, jonka avulla voidaan uudelleen arvioida valtion ja kuntien välistä tehtäväjakoa, arvioida kuntien tehtävien vähentämistä suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin sekä arvioida, miten kuntiin kohdistuvaa valtion ohjausta voidaan yhdenmukaistaa ja johdonmukaistaa. Tehtäväkartoitusta hyödynnetään myös kuntauudistuksella luotavien uusien kuntien tehtävien määrittelyssä. Kartoituksen selvityshenkilönä toimii Silja Hiironniemi VM:stä Kartoitus kuntien nykyisistä lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista suoritetaan ministeriöille tehtävänä webropolkyselynä. Kyselyaineistoa täydennetään kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksen lausuntokierroksen yhteydessä kunnilta saaduissa lausunnoissa tehdyillä ehdotuksilla sekä muutoin kuntia kuulemalla työryhmän tarkemmin päättämällä tavalla Kartoituksen ja analyysin valmistumisen määräaika on 31.12.2012. 9
10
11
Kuntauudistus on kokonaisuus Rakennelaki, rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan 1.5.2013. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota lähidemokratian kehittämiseen. Arvioidaan ja mahdollistetaan esimerkiksi kunnanosahallintoratkaisut. Valtionosuusuudistuksessa selkeytetään valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteita, parannetaan järjestelmän kannustavuutta ja poistetaan rahoitusjärjestelmästä kuntien yhdistymisen esteitä. Osasto 12 pp.kk. vvvv
Kuntauudistuksen eteneminen Rakennelakiehdotus syksyllä lausunnoille kuntiin Hallituksen esitys eduskuntaan niin, että voimaan viimeistään 1.5.2013 Kunnille yhdistymisavustusta ja muutoksen tukea, mikäli yhdistymispäätös tehty 1.4.2014 mennessä Hallitus arvio kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013 Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. Osasto 13 pp.kk. vvvv
Tuottavuuden parantaminen ja menojen kasvun hillintä Alue- ja paikallistalouksien kehitysmahdollisuuksien parantaminen Alueen vetovoimaisuuden lisääntyminen Elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantaminen Leveämmät hartiat - pienempi haavoittuvuus taloustilanteiden vaihdellessa Kuntaliitos mahdollisuutena Henkilöstöresurssien uudelleenkohdentaminen Yhteistoimintaorganisaatioiden vähentyminen Paremmat edellytykset palvelujen ohjauksen kehittämiselle Kuntien hallinnon keveneminen, päällekkäisyyksien purkaminen Osasto pp.kk.vvvv 14