Kuntaperusteisessa mallissa demokraattinen ohjaus ja taloudellinen vastuu yhdistyvät. Kuntien varat ja päätösvalta ovat samoissa käsissä.

Transkriptio

1 Pääministeri Jyrki Katainen Puhe Suomen Kuntaliiton Kuntapäivillä Oulussa Arvoisat kuntapäättäjät, hyvät kuntapäivien osanottajat Suomen kuntaperusteinen järjestelmä on hyvä, demokraattinen sekä tehokas järjestelmä ja kestää kansainvälisen vertailun. Hallitus uskoo kuntapohjaiseen palvelujärjestelmään. Osa sen sijaan haluaisi siirtää palvelut pois kuntien käsistä, maakunnalliselle alueelle, rahastoille tai jopa valtiolle. Hallitus ei usko, että millään näistä malleista saataisiin asukkaille peruspalvelut järjestettyä yhtä taloudellisesti ja laadukkaasti kuin kuntapohjaisella mallilla. Läheisyysperiaatteen on toteuduttava jatkossakin. Kansalaisten arkeen vaikuttavista asioista on päätettävä mahdollisimman lähellä. Paras osaaminen paikallisissa asioissa, olosuhteissa ja tarpeissa on alueen asukkailla. Tämän vuoksi palveluiden pitää olla kuntapäättäjien demokraattisessa ohjauksessa. Kuntaperusteisessa mallissa demokraattinen ohjaus ja taloudellinen vastuu yhdistyvät. Kuntien varat ja päätösvalta ovat samoissa käsissä. Tämä luo omavastuisuutta alueen asioiden hoitamiseen ja antaa tulevaisuuden avaimet kuntalaisille itselleen. Alueen taloutta hoidetaan huolellisemmin, palveluja järjestetään paremmin asukkaiden tarpeisiin soveltuen ja alueen elinvoimaan osataan panostaa paikallisesti sopivalla tavalla. Kuntaperusteinen järjestelmä on osoittanut tehokkuutensa ja toimivuutensa eri aikoina ja kestää myös kansainvälisen vertailun. Juuri tämän takia tulevaisuuden Suomea pitää rakentaa vahvan kunnallisen itsehallinnon ja kuntaperusteisen järjestelmän varaan.

2 Arvoisat kuntaelämän asiantuntijat, kunnallinen itsehallinto ja kuntaperusteinen mallimme ei kuitenkaan pärjää tulevaisuudessa nykyisillä rakenteilla. Monissa kunnissa hartioiden kaventuminen on jo nyt johtanut kunnallisen itsehallinnon heikkenemiseen. Monilla kunnilla on vaikeuksia selviytyä tämän päivän perustehtävistään, väestön terveyserot ovat kasvaneet ja peruspalvelut heikentyneet. Voimat eivät riitä alueen kehittämiseen. Tulevaisuus näyttää vielä synkemmältä. Hitaan talouskasvun ja julkisen talouden nopean velkaantumisen lisäksi hyvinvointipalvelujen rahoitusta haastaa kaksi suurta muutosta: väestön ikääntyminen ja elinkeinorakenteen muutos. Me kaikki tiedämme, että tilanne on kestämätön. Pitkän aikavälin hyvinvointilupausten ja niiden rahoituksen välissä on tällä hetkellä eri arvioiden mukaan jopa 7 10 miljardin euron vaje. Suomessa on siis luvattu turvallinen hoiva ikäihmisille myös vuonna 2030, mutta ilman uudistuksia yhteiset varat eivät riitä palveluihin. Täytyy huomioida, että jo tänä vuonna valtio ottaa saman verran velkaa, noin kahdeksan miljardia euroa, kuin antaa kunnille valtionosuuksia. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähentyessä kolmannes nykyrakenteen kunnista tulee olemaan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa jo vuonna Kehityksen seurauksena kuntien väliset erot kasvavat ja kuntien välinen solidaarisuus heikkenee. Jo nyt kuntalaisten maksamassa kuntaverossa on yli viiden prosenttiyksikön ero asuinkunnasta riippuen. Nykyrakenteella tuo ero uhkaa kasvaa jopa 15 prosenttiyksikköön kuntien välillä kolmessa valtuustokaudessa, ellei mitään tehdä.

3 Samoin sosiaali- ja terveyspalveluissa on vakavia puutteita. Hoitoketjut eivät toimi potilaan näkökulmasta sujuvasti ja erikoissairaanhoidon kustannukset karkaavat käsistä. Yli 60 prosenttia suomalaisista asuu alueella, jossa joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa lääkäriä. Sairaan ihmisen kannalta tämä on liian pitkä aika. Monissa paikoissa henkilöstöä ei ole riittävästi ja terveyskeskukset ovat menettäneet vetovoimaisuuttaan työpaikkana. Kuntaliiton selvityksen mukaan esimerkiksi lastensuojeluasiakkaiden terveydenhuollon palveluissa on vakavia puutteita. Keskuskaupungit kipuilevat turhasta kilpailusta ja resurssien tuhlauksesta sekä menetetyistä tehokkuushyödyistä kaupunkiseuduilla. Kehyskunnat eivät luota keskuskaupunkeihin. Harvaan asutulla seudulla väestö vähenee ja palveluiden rahoitus on rapautunut jo pitkään. Tätä listaa voisi jatkaa pidempäänkin. Arvoisat kuntapäättäjät, Kuntaperusteinen hyvinvointimallimme on nyt tienhaarassa. Meillä on valittavana joko hitaan näivettymisen ja raskaan velkaantumisen tie tai rohkean uudistumisen ja palvelujen pelastamisen tie. Päätöksentekijät ovat tässä salissa. Jos emme toimi nyt, edessä on hyvinvointipalveluiden asteittainen rapautuminen ja toisaalta verotuksen kiristymisen takia yrittämisen sekä työnteon kannusteiden hiipuminen. Poteroihin kaivautuminen olisi nyt kaikkein huonoin ratkaisu tulevien sukupolvien kannalta. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta ei rakenneta tarrautumalla vanhaan. Kun maailma muuttuu ympärillämme, uudistuminen on ainoa vaihtoehto.

4 Nykyhetken päättäjien, niin valtakunnallisella kuin myös kunnallisella tasolla, pitää muistaa, että ei meitäkään ole valittu päättäjiksi valvomaan pelkästään nykyisten sukupolvien etuja. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat päätöksiä, jotka kestävät myös tulevien sukupolvien aikana. Arvoisa yleisö, Hallituksen kuntauudistus on jatkoa kunta- ja palvelurakennehankkeen jo seitsemän vuoden mittaiselle työlle. Myös Paras-uudistuksen lähtökohdaksi valittiin aikoinaan vahvat peruskunnat. Nyt käynnissä olevassa kuntauudistuksessa on kyse paljosta muustakin kuin vain vahvemman kuntarakenteen tekemisestä. Kuntauudistus on laaja kokonaisuus, jossa kyse on niin rakenteista kuin myös sisällöstä. Keskeisiä elementtejä ovat kuntarakenteen, kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sosiaalija terveyspalvelujen, kuntien tehtävien ja normien arviointi ja metropolialueen hallintoratkaisu. Tällä kokonaisuudella vahvistetaan kuntien toimintaedellytyksiä. Koko kuntauudistuksen tärkein tavoite on julkisten palveluiden turvaaminen kaikkialla Suomessa. Hyvät kuntapäivien osallistujat, Kuntarakennelakia koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle huhtikuun alussa ja tarkoitus on, että laki tulee voimaan Kuntarakennelakiesityksen tavoitteena on saada liikkeelle koko maan laajuinen kuntauudistus, jolla luodaan vahvat ja elinvoimaiset kunnat kaikkialle Suomeen.

5 Uudistuva kuntarakenne luo edellytykset järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä pitää talous vakaammalla pohjalla. Näillä kaikilla luodaan edellytykset vahvemmalle kunnalliselle itsehallinnolle ja paikalliselle päätöksenteolle. Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän perusteiden osalta tarkastellaan muun muassa läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Tarkoitus on yksinkertaistaa ja selkiyttää sekä parantaa järjestelmän kannustavuutta. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen uusien perusteiden suuntaviivat on julkaistu helmikuussa 2013 ja kuntakohtaiset laskelmat valmistuvat syksyllä Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti valtionosuusuudistuksen keskeisistä linjauksista muutama viikko sitten. Hyvät kuntademokratian edustajat, Kuntalakia uudistetaan siten, että siinä otetaan huomioon uusista kuntahallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä aiheutuvat ja aiheutuneet muutostarpeet. Uudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota lähidemokratian kehittämiseen. Kuntalain kokonaisuudistus on käynnistynyt viime syksynä, ja keskeiset sääntelytarpeet kootaan ja linjataan jaostojen työskentelyn pohjalta kesäkuussa Hallituksen esitys valmistellaan kevääseen 2014 mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu on käynnissä, lakia valmistelevan ryhmän toimikausi kestää vuoden 2013 loppuun. Järjestämislakia

6 koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle keväällä 2014 ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Hallitus sitoutui jo kesäkuussa 2012 tiedonannossaan eduskunnalle siihen, että kunnilla on tiedossaan keskeiset linjaukset kuntauudistuksen kokonaisuudesta kuntarakennelain tullessa voimaan. Myös oikeuskansleri on painottanut tätä huhtikuussa antamassaan kuntarakennelain valmistelua koskevassa ratkaisussa ja edellyttänyt lisäksi, että myös eduskunnalla tulee olla tieto erityisesti soteuudistuksen keskeisistä linjauksista kuntarakennelakiesitystä käsitellessään. Näitä keskeisimpiä linjauksia valmisteltiin pyynnöstäni Petterin Orpon johdolla viimeiset pari viikkoa. Koordinaatioryhmän sopima kokonaisuus viedään hallintovaliokunnan käsittelyyn jo ensi viikolla sen aloittaessa työnsä rakennelain parissa. Koska kyseessä on kaikkia suomalaisia koskeva uudistus, pidän tärkeänä myös sitä, että oppositio pääsee jo tässä vaiheessa keskustelemaan kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Tämän vuoksi vien koordinaatioryhmän työn eduskuntakeskusteluun pääministerin ilmoituksella tämän viikon torstaina. Linjauksissa on kyse kahden keskeisen ongelman ratkaisemisesta: Ensinnäkin, lapsen, aikuisen, vanhuksen, kenen tahansa suomalaisen elämä ja tarpeet eivät jakaudu niiden erillisten palvelutarpeiden mukaan, miten meidän palvelurakenne on nyt järjestetty. Palvelujen laadun parantaminen edellyttää nimenomaan asiakkaan, kuntalaisen, näkemistä ihmisenä, kokonaisuutena, joka hyötyy siitä, että eri asiantuntijat voivat toimia sulavasti yhteistyössä. Nykyisellään, paitsi erilliset ohjauskeinot ja

7 hallinnolliset käytännöt, myös pilkottu tietoturva-ajattelu johtaa ihmisen kannalta huonoihin ratkaisuihin. Tämän takia uudistuksella toteutetaan tarvittavaa integraatiota erilaisten palvelujen välillä. Näin saamme hoitoketjut asiakkaan kannalta kuntoon. Toiseksi, kuntalaiset veronmaksajina ja kunnat palveluiden ylläpitäjinä eivät kykene kantamaan nykyisen mallin kustannuksia. Palvelurakennetta pitää yhdistää niin, että yhden päättäjän päätettävissä on kohdentaa resursseja kulloinkin niin, että tärkeimmät palvelut kyetään turvaamaan ja rahoitus saadaan vahvemmille hartioille. Tästä syystä kunta- ja sote-uudistuksessa on kyse yhdestä ja samasta asiasta, ja tästä syystä niitä on välttämätöntä katsoa kokonaisuutena. Arvoisat kuntapäivien osallistujat, Metropolialueen osalta hallitus on linjannut kesäkuun 2012 tiedonannossaan, että alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Perusratkaisut ovat kuitenkin samat kuin muuallakin Suomessa. Valmistelutyö on käynnistetty metropolialueen esiselvityksellä. Selvityshenkilöiden ehdotukset metropolialueen hallinnon rakenteiden kehittämiseksi julkistettiin Selvittäjien ehdotukset ovat parhaillaan kunnissa lausuntokierroksella, ja lausunnot saadaan toukokuun loppupuolella. Tämän jälkeen on jatkolinjausten aika. Kuntien tehtävien arviointi ja kuntakentän normien keventäminen on yksi keskeinen osa kuntauudistusta. Tämän hankkeen työryhmän tehtävänä on määrittää kuntien tehtävät ja niihin liittyvät uudistustarpeet sekä hallitusohjelman mukaisesti arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita. Työryhmä on tehnyt kartoituksen kuntien tehtävistä ja niiden hoitamista koskevista velvoitteista. Kartoituksessa kävi

8 ilmi, että kunnilla on nykyisin yhteensä 535 lakisääteistä tehtävää ja yli 900 niiden hoitamista koskevaa velvoitetta. Tehtävien arviointi -työryhmä jatkaa työtään toukokuun 2104 loppuun saakka. Tehtäväkartoitus on käsitelty hallituksessa sekä valtion ja kuntien yhteistyössä. Hallitus linjasi työryhmän työn jatkoa kehysriihessä seuraavasti: Toteutetaan vuosina toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien toteuttamiseksi säädettyjä velvoitteita. Tarkoitus on antaa paikalliselle asiantuntemukselle ja itsehallinnolle lisää tilaa asioiden järjestämiseen. Toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa vuoden 2017 tasolla yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin. Velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään paikallisia kokeiluja velvoitteiden vähentämisestä. Ohjelma valmistellaan tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Työryhmän työ on osa kuntauudistusta ja työryhmä tulee arvioimaan, mitkä ovat kuntauudistukselle luotujen uusien kuntien tehtävät. Normien ja velvoitteiden vähentämisellä pyritään parantamaan julkisten palvelujen tuottavuutta ja vahvistamaan kunnallista itsehallintoa. Siis sitä, että rahat riittävät nykyistä paremmin ihmisten palveluihin ja paikalliselle harkinnalle ja asiantuntemukselle annetaan lisää tilaa. Tämä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallispäättäjien roolia vastuunkantajina ja suunnannäyttäjinä. Tuottavuuden parantamisessa ylipäätään keskeisellä sijalla on vahvempi kuntarakenne. Tällöin kunnat kykenevät hankkimaan riittävästi osaamista palvelumarkkinoiden kehittämiseen, tarjota kuntalaisille valinnanvapautta esimerkiksi palvelusetelien muodossa ja läpivalaisemaan omaa kustannusrakennettaan esimerkiksi palvelualoitteen muodossa.

9 Palvelutuotannon tehostamisessa olennaista ei ole se kuka palvelun tuottaa. Olennaista kuntalaisen ja veronmaksajan kannalta on valita fiksuin tapa tuottaa palvelu. Arvoisa yleisö, tällä laajalla ja perusteellisella kuntauudistuksella on tarkoitus saattaa kuntahallinto ja kuntien toiminnot vastaamaan nykyhetken haasteisiin. Elinvoimainen vahva kunta pystyy järjestämään mahdollisimman pitkälle itse laadukkaat terveys- ja sosiaalipalvelut ja monipuolisen koulutuksen, vastaamaan ympäristön viihtyvyydestä ja turvallisuudesta sekä kokonaisvaltaisesta maankäytön, liikenteen ja asumisen suunnittelusta ja toteutuksesta. Tavoitteena on kuntarakenne, jossa rahat riittävät lakisääteisten tehtävien lisäksi alueen elinvoimasta ja kehityksestä huolehtimiseen. Tiedän, että näiden uudistusten tekeminen ei ole yhdessäkään kunnassa, eikä yhdellekään päättäjälle helppoa. Vaikeiden asioiden edessä olisi varmasti mukavampi laittaa jarru pääle ja ummistaa silmät. Helpointa olisi sanoa ei. Meitä päättäjiä ei ole kuitenkaan valittu ummistamaan silmiä tosiasioilta. Meitä ei ole valittu vain mukavia tilanteita varten. Eikä meitä ole valittu tuijottamaan peruutuspeiliin. Kansalaiset ovat valinneet päättäjät juuri tällaisia tilanteita varten. Murroskohtiin, joissa pitää uudistaa, eikä jarruttaa. Tiukkoihin paikkoihin, joissa pitää osoittaa kykyä johtaa, eikä lamaantua. Arvoisat kuntapäättäjät,

10 Olen erityisen iloinen, että kuntapäivät järjestetään juuri täällä Oulussa. Täällä on tehty hyvää työtä kestävämpien hallinto- ja palvelurakenteiden eteen. Oulussa on vahva tekemisen meininki. Ymmärrän, että varmasti on ollut myös kasvukipuja. Ne kuuluvat asiaan. Mutta täällä on nähty kauas. On haluttu ottaa alueen tulevaisuus omiin käsiin. Täällä ei ole jääty virtaan ajelehtimaan, vaan on tehty itse omaa tulevaisuutta. Elinvoimainen kuntarakenne on myös antanut mahdollisuuden vahvempaan elinkeinopolitiikkaan, josta hyvinä esimerkkeinä ovat Business Oulu ja kasvuyrityksille suunnattu rahasto. Tänne halutaan työtä ja yritteliäisyyttä ja sen eteen tekee koko seutu töitä. Oulun esimerkki on rohkaiseva. Alueen omat toimijat tietävät kyllä mikä on parasta oman alueen asukkaille, yrityksille, työllisyydelle ja muulle kehitykselle. Tämän takia vahva kunnallinen itsehallinto ja paikallinen päätöksenteko ovat juuri se oikea muoto, jonka varaan Suomea kannattaa jatkossakin yhdessä rakentaa. Hyvät kuntakentän vaikuttajat, Suomalaisen kunnallisen itsehallinnon voidaan katsoa alkaneen jo vuodesta Eri vuosikymmeninä itsehallinnon ja kuntien rooli on vaihdellut voimakkaasti eri aikakausien haasteiden mukana. Nyt Kuntaliiton 20-vuotispäivänä kunnallinen itsehallinto ja kuntakenttä ovat taas kerran haastettu uudistumaan. Olen erityisen tyytyväinen, että Kuntaliitto on yksimielisesti hallituksen kanssa samalla linjalla kunta- ja sote-uudistuksen isossa linjassa.

11 Toivotan Suomen Kuntaliitolle onnea 20-vuotisen menestyksekkään taipaleen johdosta ja kannustan kaikkia kuntapäättäjiä rohkeasti mukaan kuntaperusteisen hyvinvointimme pelastamiseen. Tämä on yhteinen askel ja yhteinen ponnistus kaikille meille suomalaisille päättäjille.