Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/ KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYS Valtiovarainministeriö on pyytänyt päivätyssä kirjeessä lausuntoa kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä mennessä. Rakennetyöryhmän selvitys perustuu laajaan aineistoon muun muassa: työssäkäyntialueesta, kuntatalouden painelaskelmista, huoltosuhteen kehittymisestä, syntyvien lasten määrästä ja väestökehityksestä vuoteen Rakennetyöryhmän selvityksen mukaan Kainuuseen perustettaisiin kaksi selvitysaluetta: - Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi sekä Vaalan kunnan itäosa eli niin sanottu Manamansalo ja Säräisniemi. - Suomussalmi, Hyrynsalmi ja Puolanka. Kuhmon kaupungin osalta ei esitetä kuntajakomuutoksia. Vaihtoehtona työryhmä pitää sitä, että koko Kainuu on yksi selvitysalue. Selvityksessään työryhmä toteaa, että Kainuussa on toteutettu Kainuun hallintokokeilua vuodesta 2005 lähtien. Kokeilu on voimassa vuoden 2012 loppuun asti. Syksyllä 2010 annettiin hallituksen esitys hallintokokeilun jatkamisesta vuoden 2016 loppuun saakka. Jatkon osalta laki edellytti, että kaikki hallintokokeilussa mukana olevat kunnat lähtevät mukaan kokeilun jatkoon. Puolangan kunta teki päätöksen olla osallistumasta

2 hallintokokeilun jatkoon muiden kuntien hyväksymän yhteistyösopimuksen pohjalta. Hallintokokeilu ei sinällään jatku, mutta Kainuun kunnat ovat periaatteessa tehneet jo sopimuksen laajasta yhteistyöstä edelleenkin jatkuen vuoden 2013 alusta toistaiseksi voimassa olevan lainsäädännön pohjalta. Tarkoitus on, että Kainuun kunnat muodostavat kaksi erillistä kuntayhtymää: Kainuun liiton kuntayhtymän ja Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymän. Näistä Kainuun liiton kuntayhtymän jäseninä tulevat olemaan kaikki Kainuun kunnat, tarvittaessa Vaalan kunta mukaan lukien. Sen sijaan Kainuun sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän täysjäseniä tulevat olemaan Kainuun seitsemän kuntaa (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Sotkamo ja Suomussalmi) ja Puolanka tulee olemaan osajäsen. Puolangan osajäsenyys koskee erityishuoltopiiriä ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Sen sijaan Puolangan kunta on päättänyt järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut omana toimintanaan. Auki on se, mihin sairaanhoitopiiriin Puolanka hakeutuu ja pääsee jäseneksi. Yleistä Kuntauudistuksen peruslähtökohtana on vahvat peruskunnat, jotka järjestävät lakisääteiset palvelunsa itse. Työryhmä perustelee uudistusta: 1. Väestön kehitys ja väestörakenteen heikentyminen vaikuttavat ratkaisevalla tavalla kuntien mahdollisuuksiin vastata peruspalveluiden järjestämisestä. 2. Palveluiden järjestämisedellytyksiin vaikuttaa myös kuntien henkilöstön voimakas eläköityminen ja työikäisen väestön pienentyminen. 3. Kuntasektorilla tarvitaan tuottavuuden parantamista. 4. Joidenkin kuntien taloudellinen tila on heikentynyt ja kuntien kyky huolehtia palveluiden järjestämisestä on vaarantunut.

3 5. Alueellisen erilaistumisen vuoksi kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saannissa heikkenee entisestään. 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen on välttämätöntä. Nämä kaikki ovat seikkoja, jotka ovat vaikeuttaneet ja vaikeuttavat edelleenkin niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin muiden peruspalveluiden tuottamista. Kainuun maakuntahallituksen mielestä työryhmä on tehnyt oikean analyysin tilanteesta. Johtopäätökset mihin analyysi johtaa ovat kuitenkin väärät. Kuntarakenteen koonti Kainuussa kolmeksi kunnaksi tai vaihtoehtoisesti yhdeksi kunnaksi ei ratkaise edellä mainittuja olevia ja tulevia ongelmia. Raskaiden peruspalveluiden järjestämisongelmiin on paras ratkaisu koota ne maakunnan laajuisesti yhteen organisaatioon. Kainuun hallintokokeilu on osoittanut sen toimivaksi ratkaisuksi pääosaan työryhmän esiin tuomiin ongelmiin. Kuntien koonti suuremmiksi kokonaisuuksiksi ei toisi yhtä hyvää tulosta, koska toisen asteen koulutuksen ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon oleminen samassa organisaatiossa mahdollistaa aloittain integraation, joka on ollut Kainuun kokeilun yksi tärkeimmistä tuloksien lähteistä. Integraation avulla on voitu saavuttaa se, että peruskoulun päättäneistä lähes ihan jokainen on päässyt jatkamaan opintojaan toiselle asteelle ja sosiaali- ja terveystoimialan osalta on voitu poistaa päällekkäisyyksiä ja turvata yhtenäiset hoitoprosessit perustasolta erikoistasolle asti. Samalla on toteutunut kainuulaisten yhdenvertaisuus palveluiden saavutettavuudessa ja kaikkien, erityisesti pienien kuntien, talous on kohentunut merkittävästi kokeilun rahoitusmallin ansiosta. Maakuntahallituksen mielestä kuntarakenteen uudistamista tärkeämpi ja kiireellisempi asia on uudistaa palvelurakenne sosiaali- ja terveystoimessa, mutta myös koulutuksessa jopa koko sivistystoimen osalta.

4 Kunnan tehtävät Kuntien tärkein tehtävä on määritelty kuntalain 1 :ssä: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntajaon muuttamisen yleisinä edellytyksinä on: 1. Edistettävä palveluiden järjestämistä alueen asukkaille, 2. parannettava alueen asukkaiden elinolosuhteita, 3. parannettava elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai 4. edistettävä kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Kainuun maakuntahallituksen mielestä näistä yleisistä edellytyksistä olisi täytyttävä yhtä aikaa useimmat ennen kuin kuntajakoa tulisi muuttaa ja silloinkin tulisi muutos tehdä kuntien suostumuksella. Kainuun olosuhteissa eivät näistä useammatkaan toteutuisi ehdotetuilla kuntaliitosalueilla. Maakuntahallituksen mielestä yhden kunnan Kainuuta ei ole syytä edes lähidemokratialle vieraana selvittää, mutta työryhmän esittämän kolmen kunnan Kainuun vaihtoehdon ratkaisua tulisi selvittää kyseisten kuntien kanssa yhteistyössä ja päätöksillä. Yhteenveto Kainuun maakuntahallituksen mielestä kuntajakoa muuttamalla ei Kainuun olosuhteissa ainakaan paranneta palveluiden saatavuutta eikä turvata niitä pitkälle tulevaisuuteen. Kuntajaon muutos ei paranna alueen asukkaiden elinolosuhteita, voi kyllä parantaa uusien kuntakeskuksien elinkeinojen toimintamahdollisuuksia. Uusien kuntien toimintakyky voi olla nykyistä parempi, mutta kuntaliitos aiemmin tehdyissä kuntaliitoksissa ei ole parantanut toiminnan taloudellisuutta. Kainuun hallintokokeilun tuloksien valossa näyttäisi parhaalta ratkaisulta jatkaa kokeilun kaltaista toimintaa ja levittää se lähes koko maahan. Maakunta voisi saada rahoituksensa joko kokeilun tavalla eli jakaa maakunnan talousarvion nettomenot kuntien kesken tulojen ja tai väestön palveluntarpeen suhteessa tai sitten muuttamalla valtion osuussäädäntöä siten, että kunnat maksavat osuutensa niinä osuuksina mitä valtio-

5 osuusjärjestelmän kunnan laskennalliseksi maksuosuudeksi kuuluu. Valtio maksaisi sosiaali- ja terveystoimen osalta sitten maakunnalle sen koko laskennallisen menoa vastaavan summan maakunnan rahoituspohjaksi. Näinhän opetuspuolen valtio-osuusjärjestelmä jo toimii. Työryhmän esittämä vähintäänkin kolmen kunnan olemassaolon jatkuminen on tärkeätä sen takia, että Kainuun on maantieteellisesti erittäin laaja ja harvaan asuttu. Yhden kunnan mallissa ei riittäisi voimavaroja, ei ehkä tahtoakaan, kehittää kaikkia nykyisiä kuntakeskuksia, vaan kehityspanoksista suurin osa kohdentuisi akselille Kajaani-Vuokatti. Tällöin pitkällä aikavälillä olemassa olevat vielä elin- ja kehityskelpoiset kuntakeskukset näivettyisivät vähitellen. Maakuntahallitus edellyttää, että kunnille tulee varata toinen lausuntoaika sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on saatu pohjaesityksiä. KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Alpo Jokelainen Maakuntajohtaja Kalevi Yliniemi Hallintojohtaja