Yanzun ja POPKiinan seminaari 6.2.2015 Mitä muutoksia perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmauudistukset tuovat kieltenopetukseen? Paula Mattila Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Perusopetuksen ops-perusteiden verkkosivut http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Perusteluonnokset Taustamateriaalit Blogi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET OPETUSSUUNNITELMAT OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Perusopetuksen ops-perusteet vahvistettaneen joulukuussa 2016. Sen jälkeen laaditaan paikalliset opsit 1.8.2016 mennessä. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi LAIT, ASETUKSET IRMELI HALINEN
Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen - tiedot - taidot - arvot - asenteet - tahto IRMELI HALINEN Osallistuminen ja vaikuttaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Ajattelu ja oppimaan oppiminen Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Monilukutaito Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa IRMELI HALINEN Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Hyvinvointi ja turvallinen arki Oppiva yhteisö Osallistuminen ja demokraattinen toiminta Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi AK Mustaparta
Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli oppimäärät* Vieras kieli englanti, A-oppimäärä UUSI! Muu vieras kieli, A-oppimäärä Vieras kieli, B1-oppimäärä Vieras kieli B2-oppimäärä Toinen kotimainen kieli ruotsi, A-oppimäärä Toinen kotimainen kieli ruotsi, B1-oppimäärä Toinen kotimainen kieli ruotsi, äidinkielenomainen oppimäärä Toinen kotimainen kieli suomi, A-oppimäärä Toinen kotimainen kieli suomi, B1-oppimäärä Toinen kotimainen kieli suomi, äidinkielenomainen oppimäärä Saamen kieli, A-oppimäärä Saamen kieli B2-oppimäärä Latina, B2-oppimäärä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi AK Mustaparta
Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen oppimäärien jäsennys Oppiaineen tehtävä Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Kielenopiskelutaidot Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa Kehittyvä kielitaito: taito tulkita tekstejä Kehittyvä kielitaito: taito tuottaa tekstejä Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet (autenttisuus! Tvt! Koti-kv!) Ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppiaineessa Oppilaan oppimisen arviointi (hyvä osaaminen 8) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi AK Mustaparta
Mitä on ops-muutoksen ytimessä? Kieltenopetuksesta kielikasvatukseen Kielitietoisuus ja kulttuurisen moninaisuuden arvostaminen osa koulun toimintakulttuuria; koko koulu opettaa! Oppimisen prosessin ja oppijan oman oppimispolun tärkeys myös yhdessä oppiminen Virheet kertovat että opetellaan! Otetaan huomioon että oppimista tapahtuu koulun ulkopuolellakin Opetus opetussuunnitelmista käsin vaikutus myös oppimateriaaleihin Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kielitietoisuus mitä se on? (AK Mustapartaa mukaillen:) Opettaja on tietoinen kielen merkityksestä opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa Hän on tietoinen (koulun) tiedonalojen yhteisestä kielestä ja eri oppiaineiden erityisistä kielistä, tekstikäytänteistä ja niissä vaadittavista tekstitaidoista Hän tunnistaa itsensä kielen/kielten käyttäjänä Hän huolehtii, että oppilaiden kanssa viestitään kielitietoisesti (vastavuoroisuus!) Hän huolehtii oppilaan vahvistuvasta kielitaidosta kansalaistaitona ja porttina kulttuuri-identiteetin rakentumiseen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kulttuurinen moninaisuus kulttuurinen osaaminen: mitä niissä on uutta? Liisa Jääskeläistä mukaillen. Kulttuurisen moninaisuuden kohtaaminen (reflektiotaidot, kyky nähdä moninaisuus lähellä, itsessäkin. Relationaalisuus. Termit joita ei enää esiinny) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Vuorovaikutustaidot, monikielisyys, kieleily, languaging Oma kulttuuri-identiteetti ja sen kasvu Myönteinen ympäristösuhde Kulttuuriperintö suomalainen, globaali. Mosaiikki Jatkumot, oma paikka, eheys Miten kulttuurit vaikuttavat yhteiskunnassa Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa paikallinen ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet ja katsomukset elävät rinnakkain. (Toimintakulttuuri)
OPS2016 tekee jokaisesta opettajasta kieltenopettajan. Mitä se tarkoittaa? millaista on opettajan OMA kielitietoisuus ja monikielisyys? millä tavalla kieltenopettajan rooli muuttuu on kai hän ollut se kielitietoinen opettaja tähänkin asti?? miten opettaja toimii voimistaessaan oppilaidensa kielellistä toimijuutta ja monikielisyyttä? miten koulukohtaista ja kunnan opsia voi rakentaa niin että koulun ja kunnan / alueen (+ verkossa olevat) kielet (KIELELLINEN EKOSYSTEEMI) voidaan integroida didaktisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kielisalkku tuli vihdoin ja liittyy opsperusteisiin! Kielitivolin tueksi kustomoitu, suomalainen versio eurooppalaisesta kielisalkusta Tampereen yliopisto ja OPH Vuoden 2013 alusta ollut www.edu.fi osoitteessa Uutta: sähköinen muoto, kulttuuritaitoja sisällytetty tehtäviin, informaalin oppimisen rooli Vieraista kielistä puhumista vältetty Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Jorma Kauppinen ja Tiina Tähkä Yleisten osuuksien kuulemistilaisuus 19.1.2015
PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA (2016) ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma Paikalliset tarpeet ja linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2015 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2014 Lukiolaki ja asetus 1998 15
Valtioneuvoston asetus (942/2014) lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta
Lukion tuntijako Lukion oppimäärä pysyy ennallaan 75 kurssia Pakollisia kursseja edelleen 47-51 (pitkä tai lyhyt matematiikka) Syventävien valtakunnallisten kurssien kokonaismäärä pysyy ennallaan Aikuisten tuntijaon kokonaiskurssimäärä on sama. Kurssien keskinäiseen jakautumiseen muutoksia. Valmistavan koulutuksen kurssimäärät pysyvät ennallaan.
Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako (nykytilanne) Oppiaine Pakolliset kurssit Kurssia Äidinkieli ja kirjallisuus 6 (6) 3 (3) A-kieli 6 (6) 2 (2) B-kieli 5 (5) 2 (2) Muut kielet 8+8 (16) Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Kurssia
Opinto-ohjaus 2 (1) 0 (1) Teemaopinnot 3 (0) Teemaopinnot ovat syventäviä opintoja, joihin OPH tekee valtakunnalliset tavoitteet - ajattelun taitoja kehittävä kurssi - tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja kehittävä ilmiöpohjainen kurssi - käytännön työssä suoritettava vapaaehtoistoiminta-, työelämä-, liikennekasvatus- tai kansainvälisen toiminnankurssi, joka tulee voida osittain tai kokonaan hyväksi lukea muutoin hankitulla osaamisella
Voimaantulo ja uudet opetussuunnitelmat Asetus tulee voimaan 1.12.2014. Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016.
Perusopetuksen muutokset Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on hyväksytty 22.12.2014 ja ne otetaan käyttöön elokuussa 2016. Vuodesta 2020 lähtien lukion aloittavat opiskelijat ovat opiskelleet uusien perusopetuksen perusteiden mukaisesti.
LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Lähtökohtana ovat nykyiset perusteet, joita kehitetään edelleen vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin muuttuvassa
Laaja-alainen yleissivistys lukiokoulutuksessa Lukiokoulutuksen yleissivistävän opetus- ja kasvatustehtävän tukeminen Oppiaineiden tieteenaloihin ja niiden yhteyksiin perustuvan yleissivistyksen rakentaminen Laaja-alaista osaamista kehittävän opiskelun vahvistaminen Kestävän elämäntavan, elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisen valmiuksien tukeminen
Pedagogiikka ja oppiminen lukiossa Lukion pedagogiikan uudistumisen ja yhteiskuntaan avautumisen tukeminen Monipuolisten opiskeluympäristöjen ja opetusteknologian käytön tukeminen Opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen edistäminen Opiskelijan korkea-asteen jatkoopintovalmiuksien ja työelämätietouden kehittäminen
Lukion toimintakulttuuri Yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin edistäminen Yhdessä tekemisen, osaamisen jakamisen ja monipuolisen yhteistyön vahvistaminen
Valmistelun aikataulu
Työn aikataulu Perusteet valmistellaan siten, että käyttöönotto on 1.8.2016. Tavoitteena nuorten perusteet syyskuussa 2015 aikuisten perusteet joulukuussa 2015 paikallinen ops-työ 2015-16
LOPS2016-prosessi alkaa VN asetus OPH aloittaa perustetyön Työn organisointi Ohjausryhmä
Tekstien valmistelu Yleiset osuudet 1. versiot 6.2. Oppiaineiden osuudet 1. versiot 16.2. Aikuisten perusteet
Viimeistely Lausuntopyynnöt 15.4.2015-6.5.2015 Ohjausryhmä Johtoryhmä Johtokunta Määräys suomeksi ja ruotsiksi 25.9.2015
Aikataulun lähtökohtana ovat VN asetus ja käytettävissä olevat resurssit Laajat rakenteelliset muutokset eivät ole mahdollisia. Työn pohjana ovat nykyiset perusteet. Tekstiosuudet tehdään pääosin virkatyönä. Kuulemistilaisuudet tukevat työskentelyä. Päivittämisehdotuksia pyydettiin nykyisten perusteiden pohjalta kaikilta lukiokoulutuksen kehittämisestä kiinnostuneilta. Perusteet käännetään ennen määräyksen antamista.
Kuulemistilaisuudet Yhteensä n. 25 kuulemistilaisuutta ja 400 kuultavaa Yleisten osuuksien yhteinen tilaisuus Opiskeluhuolto Opinto-ohjaus Oppiaineet Aikuisten perusteet
Muita asioita Perusteiden käyttöönoton tukea suunnitellaan aikataulun ja resurssien puitteissa. Perusteet sähköistetään. eperusteet - palvelussa ne ovat koulutuksen järjestäjien käytettävissä rakenteistetussa muodossa. Vieraskielisille ja maahanmuuttajille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen (LUVA) perusteet on hyväksytty 31.1.2014 ja koulutus on alkanut 1.8.2014.
Viestintä Suomeksi oph.fi/lops2016 Ruotsiksi oph.fi/glp2016 Yhteistyö eri tahojen kanssa
Kielten asioita LOPS2016 Uusia oppimääriä: A-englanti, B3 ruotsi Kielikasvatuksen, kielitietoisuuden ja kulttuurisen moninaisuuden merkityksen, oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen keskeisen roolin sekä muiden POPS2016 muutosten siirtyminen Kursseja syytä päivittää: kuulemisesta saatu vahva viesti, erityisesti viitattu aihekokonaisuuksiin Päivitys ei salli suuria muutoksia
Kuinka ei-indoeurooppalaisten kielten (erityisesti kiinan) opetussuunnitelman kaari eroaa muista kielistä (erityisesti ensimmäisten kurssien sisällöt) Kuinka ei-indoeurooppalaisten kielten oppimäärien tehtävät eroavat muista kielten oppimääristä Miten ei-eurooppalaisuus vaikuttaa arviointiin (taitotasot; suullisen opetus) Mitä painotuksia ensimmäisiin kursseihin? Entä syventäviin? Oppiaineiden integrointi ja laaja-alainen osaaminen, yhteys teemaopintoihin ja toimintakulttuuriin; opintoohjaus, työelämä ja jatkokoulutus; samat perustetekstit nuorille ja aikuisille? Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen; onko lukiossa tilaa kielikasvatukselle, kielitietoisuudelle ja monikielisyydelle