INNOVATIIVISEN MAANKÄYTÖN KEINOT KUPERA-hankkeen workshop-raportti Lempäälä 14.10.2011 Vuokko Kurki Tampere 2011
2 Innovatiivisen maankäytön keinot -workshop KUPERA-hanke on Teknillisen korkeakoulun (TKK), Tampereen yliopiston ja ns. KEHTO-konsortioon kuuluvien maamme suurimpien kaupunkien elokuussa 2009 käynnistämä mittava tutkimus- ja kehityshanke, jossa analysoidaan ja kehitetään innovatiivisia toimintamalleja kaupunkien teknisen sektorin toiminnan uudistamiseksi. Hanke toteutetaan 2009-2012 ja sen päärahoittaja on Tekes. Hankkeen pääteemoja ovat rahoitus-, omistajuus- ja tuotantoinnovaatiot ja niiden soveltaminen teknisen sektorin palvelujen järjestämiseen. Lisäksi hankkeessa käsitellään yleisenä viitekehyksenä luovaa kaupunkikehittämistä. KUPERA-hankkeen yhtenä toimintamuotona on pienryhmätyöskentely, jonka avulla pyritään jalostamaan näkemystä ja tietämystä hankkeen keskeisistä teemoista. Innovatiivisen maankäytön keinot -workshopin suunnittelusta ja järjestelyistä vastasivat Lempäälän kehitys Oy sekä KUPERA -hankkeen tutkimusassistentti Ulriika Leponiemi. Workshop koostui neljästä alustuksesta ja aiheisiin liittyvistä keskusteluista. Tilaisuuden kansainvälisenä vieraana oli professori Stephen J. Bailey Glasgow Caledonian Universitystä (Iso-Britannia). Muut esitelmöitsijät olivat Tampereen yliopiston lehtori (emeritus) Pentti Siitonen, tohtoriopiskelija Tuija Prusi sekä RAKLI ry:n toimialapäällikkö Pekka Vaara. Tähän raporttiin on koottu tilaisuuden keskeinen anti.
3 Osallistujat Kaikille avoin workshop järjestettiin Lempäälässä, Hääkivellä. Workshopin osanottajat on koottu alla olevaan taulukkoon. 1. Kaukonen Jari. FCG, johtaja. 2. Kiiskilä Jani. Valkeakosken kaupunki, tontti-insinööri 3. Lindström Alf. Valkeakosken kaupunki, kaavoituspäällikkö 4. Raatikainen Mika. Pirkkalan kunta, toimistoarkkitehti 5. Vaara Pekka. RAKLI ry, toimialapäällikkö 6. Olli Viitasaari, Lempäälän kunnanjohtaja 7. Kari Löytty, Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtaja 8. Kari Kantalainen, Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtaja emeritus 9. Jaakko Hupanen, Lempäälän tekninen toimi, tekninen johtaja 10. Marita Palokoski, Lempäälän tekninen toimi, projektipäällikkö 11. Timo Nevala, Lempäälän tekninen toimi, suunnittelupäällikkö 12. Nina Lehtinen, Lempäälän sivistystoimi, sivistysjohtaja 13. Kari Tolonen, Lempäälän Yrittäjät ry., puheenjohtaja 14. Juha Kuisma, ympäristökirjailija, Lempäälä 15. Peter Ögård, Arkkitehtitoimisto Tommila, Hki, arkkitehti 16. Timo Palander, Lempäälän Kehitys Oy:n kehitysjohtaja 17. Markku Sinisalo, Lempäälän sivistystoimi, suunnittelija 18. Toni Virkkunen, Visioriihen vetäjä, innovaattori, Lempäälä 19. Ilari Rasimus, Lempäälän tekninen toimi, kaavoituspäällikkö 20. Simo Lahtinen, VTL, Lic. Pol. Sc., Vanhempi neuvonantaja, Lempäälä 21. Pentti Siitonen, lehtori (emeritus), Tampereen yliopisto 22. Stephen Bailey, professori, Tampereen yliopisto 23. Ulriika Leponiemi, tutkimusassistentti, Tampereen yliopisto 24. Vuokko Kurki, tutkija, Tampereen yliopisto 25. Pekka Valkama, tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto 26. Tuija Prusi, tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto 27. Ari-Veikko Anttiroiko, dosentti, Tampereen yliopisto
4 Ohjelma INNOVATIIVISEN MAANKÄYTÖN KEINOT Puheenjohtaja: Kehitysjohtaja Timo Palander, Lempäälän Kehitys Oy 14:00 Lempäälän yhdyskuntakehittäminen Kehitysjohtaja Timo Palander, Lempäälän Kehitys Oy Innovaattori Toni Virkkunen 14:15 Maapolitiikan lähtökohtia Lehtori (emeritus) Pentti Siitonen, Tampereen yliopisto 14:30 Kommenttipuheenvuorot ja keskustelua 15:00 Community Development Innovations in the UK: Planning, Financing and Contracting Professori Stephen J. Bailey, Glasgow Caledonian University, Iso-Britannia 15:20 Kommenttipuheenvuorot ja keskustelua 16:00 Keskeisiä näkökohtia maankäytön lainsäädännöstä ja kehittämisalueista Tohtoriopiskelija Tuija Prusi, Tampereen yliopisto 16:15 Kommenttipuheenvuorot ja keskustelua 16:30 Aluekehittämisen sopimukset rakentamishankkeissa Käytännön esimerkkejä Toimialapäällikkö Pekka Vaara, RAKLI ry 16:45 Kommenttipuheenvuorot ja keskustelua 17:00 Päätössanat ja tilaisuuden lopetus
5 Esitelmät ja keskustelu Workshopin pääteemana oli innovatiiviset maankäytön keinot Suomessa sekä Iso-Britanniassa. Alustukset tulevat verkkoon. (http://www.kuntatekniikka.fi/toimijat/kehto/kuperatyopaketit/luovakaupunki/sivut/de fault.aspx) Alkusanat Tapahtuman avauspuheenvuoron pitivät Lempäälän Kehitys Oy:n kehitysjohtaja Timo Palander sekä innovaattori Toni Virkkunen. Palander muistutti yleisöä innovaation määrittelystä ja siitä, että innovaation tulisi ilmentyä käytännönläheisenä toimintana. Lempäälän kehityksessä ja sen suunnittelussa on päästy jo pitkälle. Seuraava suuri askel onkin visioiden käytännön toteuttaminen. Tämän prosessin ratkaisu onkin nyt avainkysymys. Virkkunen puolestaan avasi Lempäälän tilannetta niin konkreettisesti kuin visiotasollakin. Lempäälän maantieteellinen sijainti on niin erinomainen, että se paikkana tulee kehittymään joka tapauksessa, vaikkeivät asukkaat sen eteen mitään tekisikään. Muun muassa hyvien kulkuyhteyksien ja keskeisen sijaintinsa ansiosta Lempäälän asukasluku tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tämä haaste on otettu nyt Lempäälässä vakavasti. Lempäälän kehitysprosessissa on käyty laajaa kommunikointia eri sidosryhmien välillä. Asukkaiden tulevaisuuden visiot ovat tärkeitä: Mihin Lempäälä laskeutuu vuosikymmenten päästä? kysyy entinen lentäjä Virkkunen. Lempäälän kehitys Oy pitää joka viikko aivoriihen Lempäälän Hääkivellä. Tulevaisuuden visiointia kuvaavat sanat: luottamus, luovuus ja avoimuus. Hääkiven hienot tekniset apuvälineet tuovat oman lisäarvonsa, mutta tärkeintä kuitenkin on paikan henki ja yhdessä työskentely, Palander lisää.
6 Maapolitiikan lähtökohtia Seminaarin ensimmäisenä puhujana oli lehtori (emeritus) Pentti Siitonen Tampereen yliopistolta. Siitonen kävi esityksessään läpi maapolitiikan lähtökohtia yhdyskuntakehittämisen näkökulmasta. Maapolitiikan määrittely on oma haasteensa, sillä siihen löytyy useita eri näkökulmia. Siitonen korosti, että kunnan maapolitiikka on kompleksinen kokonaisuus, jossa yhden osan liikkuessa liikkuu koko paketti. Olennaista on siis tiedostaa eri osien kytkennät toisiinsa ja hahmottaa kokonaisuus (kuva 1). MAANKÄYTTÖ POLITIIKKA M A A P O L I T I I K K A HANKINTA- POLITIIKKA KAAVOITUS- POLITIIKKA LUOVUTUS- POLITIIKKA S O P I M U S P O L I T I I K K A RAAKAMAAN OMISTUS JA HANKINTA YHDYSKUNTA- SUUNNITTELU KAAVAT TONTTIMAAN OMISTUS JA LUOVUTUS OMISTUS / OMISTAJA-POLITIIKKA YHDYSKUNTARAKENTAMISEN / KEHITTÄMISEN EDELLYTYKSET Kuva 1. Maapolitiikka (Pentti Siitonen 1995) Maapolitiikan hallinta nousee kehittämistyössä avainkysymykseksi. Haasteena on erityisesti maapolitiikkaan liittyvät pitkät aikajänteet. Tulisi nähdä riittävän kauas tulevaisuuteen. Toinen haaste on yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö. Siitonen korosti esityksessään kumppanuutta, jossa yksityinen otetaan mukaan voimakkaasti jo prosessin alkupäässä. Perinteisen osapuolten välisen yhteistyön sijaan tulisi panostaa uudenlaiseen, vaiheet ylittävään elinkaarikumppanuuteen. Erilaisia yhteistyömuotoja eri prosessivaiheissa on useita ja nämä elävät koko ajan. Siitonen korostaa sopivan kombinaation valitsemista ja valinnan tekemistä uudestaan prosessin eri vaiheissa.
7 Siitosen esityksen jälkeen nousi esille kysymys kunnan roolista maan omistajana. Voisiko kunta vain ohjata maapolitiikkaa maanomistamisen sijaan? Pekka Vaara RAKLI ry:n toimialapäällikkö oli sitä mieltä, että omistus pääasiassa menee kunnan kautta, vaikka on toki poikkeuksia. Siitonen totesi, että keskimäärin 50 prosenttia maasta on kunnissa yksityisen omistuksessa. Yleisöstä kommentoitiin, että etuna kunnan maanomistuksessa on hintatason hallitseminen, sillä yksityisellä sektorilla ei tähän ole intressiä. Virkkunen vertasi yleistä keskustelua omistajuusasiasta ja maapolitiikasta sementtiin juuttumiseksi. Hänen mielestään tärkeämpi kysymys olisi pohtia, miten herättää kaikkien osapuolten halu tehdä korkeatasoista yhdyskunnan kehittämistä ja päästä pois maanomistus ja arvo-kysymyksistä? Community Development Innovations in the UK: Planning, Financing and Contracting Professori Stephen Bailey Glasgow Caledonian Yliopistosta, Iso-Britanniasta kertoi kotimaansa yhdyskuntakehityksen keskeisistä piirteistä, suunnittelusta, rahoituksesta ja sopimusten teosta. My home is my castle -sanonta kuvaa professori Baileyn mukaan hyvin Iso-Britannian asennetta yksityisomistukseen. Yksityistäminen ja yksityisomistus ovat merkittävässä asemassa. Paikallisten hallitusten vastuulla on yhdyskuntainfrastruktuurin suunnittelu ja kansallisen suunnittelulainsäädännön hallinnointi. Iso-Britannian esimerkit toivat perspektiiviä suomalaiseen ja Lempäälän yhdyskuntasuunnitteluun. Yleisöstä nousikin kysymys professori Baileylle: Mitä tekisit meidän sijassamme, jos olisit nyt päättämässä Lempäälän tulevaisuudesta? Professori Bailey nosti esiin Suomen pienen asukasmäärän maapinta-alaan nähden. Tämän lisäksi hän näki ratkaisevana tekijänä kaupungistumisen: halutaanko asumisen keskittyvän kaupunkeihin? Lopulta hän heitti pallon
8 kuitenkin takaisin: Mitkä ovat teidän tavoitteenne? Ilman selkeitä tavoitteita ei voi etsiä vastauksiakaan. Kehitys on professori Baileyn mukaan useille ihmisille negatiivinen asia. Se nähdään monesti uhkaavana. Meidän tulisi kuitenkin päästä irti NIMBY ajattelusta (Not In My Backyard). Eri osapuolten, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, tulisi olla yhteistyökumppaneita, eikä seistä viivan eri puolilla. Keskeisiä näkökohtia maankäytön lainsäädännöstä ja kehittämisalueista Tohtoriopiskelija Tuija Prusi Tampereen yliopistosta esitteli maankäytön lainsäädäntöä. Yleisesittelyn lisäksi hän kävi läpi kehittämisalueisiin liittyvät pykälät ja muutaman esimerkin kautta kuntien kokemuksia asiasta. Maankäyttöja rakennuslain keskeisiä näkökohtia ovat mm. kunnan aseman vahvistuminen, osallistuminen ja vuorovaikutuksen korostaminen, tiiviimpi kytkös muuhun ympäristölainsäädäntöön, sekä muutoksenhakutien muuttuminen. Maankäyttö- ja rakennuslain taustalla on selkeä roolijako: kunta toimii kaavoittajana, valtio ohjaa ennakollisesti ja hallinto-oikeus ratkaisee lainmukaisuuden valitusten pohjalta. Yleisöstä kritisoitiin valitusoikeuden siirtymistä hallinto-oikeudelle. Käytäntö on koettu huonoksi, sillä kyseisellä taholla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Myös Prusi oli tehnyt saman havainnon omassa tutkimuksessaan. Esityksensä lopuksi Prusi kävi läpi muutaman esimerkin käynnissä olevista kehittämisalueista. Prusin mukaan tällaisia alueita on melko vähän ja ne ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaisia. Innovatiiviset maankäytön keinot RAKLI ry:n toimialapäällikkö Pekka Vaara esitteli seitsemän esimerkkiä erilaisista aluekehittämisen malleista. Jo 1950-luvulla Tapiolassa kehitystyö, suunnittelu ja toteutus annettiin yksityiselle organisaatiolle, Asuntosäätiölle. Säätiö teki hyvin vapain käsin kaiken aina asemakaavasta lähtien. Kaupunki ei osallistunut eikä
9 sekaantunut työhön. Tuloksena oli korkeatasoista suunnittelua ja arkkitehtuuria, joka on kestänyt aikaa. Vastuu kuitenkin siirrettiin 60-luvulla takaisin kaupungille. Toisesta ääripäästä Vaara esitteli Helsingin perinteisen mallin tehdä aluerakentamista. Jätkänsaaressa kaupunki hoitaa kaavoituksen sekä omistaa maan. Myös infrastruktuurin ja palvelujen rahoitus, rakentaminen ja ylläpito ovat kaupungin vastuulla. Vaara esitteli kaksi esimerkkiä yhtiömuotoisesta aluekehityksestä, Melbournesta ja Göteborgista. Vastaavaa ei Suomessa ole vielä kokeiltu. Professori Bailey kommentoi, että Tapiolan ja Jätkänsaaren kaltaiset esimerkit löytyvät myös Iso-Britanniasta. Uusien alueiden kehittämisyhteistyö on ollut heillä päin varsin menestyksekästä, mutta toisaalta se on aiheuttanut ongelmia vanhoille alueille, joista ihmiset ovat muuttaneet pois uudempiin. Loppusanat Kirjailija Juha Kuisma Lempäälästä piti workshopin lopetuspuheenvuoron. Hänen mukaansa käsitellyt asiat eivät ole helppoja ja päivän aikana saatiinkin johdatus asioiden vaikeuden äärelle. Kysymykseksi edelleen jää: millä tavalla päästään lopputulokseen, joka on paras mahdollinen asuinympäristö kuntalaisille? Laatikon rajat pitää tunnistaa, jotta sieltä on mahdollista päästä pois. Kuisman mukaan maanomistajien tulisi olla prosessissa mukana pitkäjänteisesti jakamassa hyödyt ja haitat. Aluekehittäminen voisi olla maanomistajille kuin osakeyhtiöön sijoittamista. Avoimeksi jää kysymys: onko tällaista järjestelmää mahdollista löytää?