Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Transkriptio

1 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

2 Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi paikallisuus hanke kävelyjen toimintaympäristönä Kävelymetodien taustaa Kävelymetodin soveltaminen Uusi paikallisuus hankkeen kehittämiskävelyt Kehittämiskävelyn järjestäminen Uusi paikallisuus hankkeen muistelukävelyt Kysymyksiä ja keskustelua 2

3 Uusi paikallisuus hanke kävelyjen toimintaympäristönä Uusi paikallisuus -hanke on Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima kansalaistoiminnan kehittämishanke. RAY:n rahoittama Uusi paikallisuus -hanke toteutetaan vuosina kolmella (neljällä) pilottipaikkakunnalla. Hankkeen tavoitteena on paikallislähtöisesti kehittää ja toteuttaa kansalaisvaikuttamisen menetelmiä, uusia kansalaisjärjestöjen välisiä yhteistyömuotoja, kunnan ja paikallisyhteisöjen välistä vuorovaikutusta sekä paikallisyhteisön sisäistä vuorovaikutusta. 3

4 Kävelymetodien taustaa Kehittämiskävely on ruotsalaisen tryckhetsvandring menetelmän muunnos. Rikoksentorjuntaneuvosto on tehnyt menetelmästä suomenkielisen turvallisuuskävelyn oppaan. 4

5 Kävelymetodien taustaa Turvallisuuskävelyoppaan sisällysluettelo: Tehdään yhdessä turvallista, tasa-arvoista ja viihtyisää elinympäristöä Oppaan idea Ennakkovalmistelut (järjestäjille) Tiedotus, kävelyn osallistujat Turvallisuuskävelyllä Seurantakävely Kysymyksiä reitin varrelle Alueen rakenne, kävely ja pyöräily, kadut joilla on autoliikennettä, alikulkutunnelit, pysäkit, pysäköintipaikat, asuintalojen pihat ja sisäänkäynnit, torit ja muut kohtaamispaikat, koulut ja päiväkodit, leikkipaikat 5

6 Kävelymetodien taustaa Turvallisuuskävelyt aloitettiin 2000-luvun alussa Göteborgissa Ruotsissa. Menetelmää on sovellettu mm. asuinalueille, kouluissa ja uusien alueiden ja rakennusten suunnittelussa ja korjauksissa. tapa saada asukkaat, viranomaiset, yhdistykset, yritykset ja kiinteistönomistajat sekä muut keskeiset toimijat tapaamaan toisensa asiantuntevan järjestäjän johdolla ja keskustelemaan yhdessä paikoista ja niiden kehittämisestä. 6

7 Kävelymetodin soveltaminen Uusi paikallisuus hankkeessa sovellettu kehittämis-, turvallisuus- ja muistelukävelyihin Muita sovelluksia: tilanne- ja kävelyhaastattelut (tutkijat, Tampere) ideakävelyt (aivoriihen muunnos, esim. Lahti) 7

8 Kävelymetodin soveltaminen - Kävelyhaastattelu: haastateltavan kanssa kuljetaan hänen valitsemallaan reitillä ja haastattelija toimii yhdessä haastateltavan kanssa ympäristön havainnoijana. Menetelmällä saadaan paikkaan sidottua kokemuksellista tietoa, joka on hankala saada esiin muilla menetelmillä. - Tilannehaastattelu: tuottavat kävelyhaastattelujen tavoin paikkaan kietoutunutta tietoa, mutta ne ovat kestoltaan lyhyempiä, muutaman minuutin pituisia. Kun kävelyhaastattelulla voidaan mennä syvällekin yksittäisen ihmisen kokemuksiin, tilannehaastatteluilla saadaan määrällisesti kattavampi otos esimerkiksi tietyn kohteen käyttäjien näkemyksistä. 8

9 Kävelymetodin soveltaminen Kävellen lähiössä / Eveliina Asikainen ja Kirsi-Maria Mäkinen: Kävelyhaastattelut tuottivat vahvasti hetkeen Ja paikkaan sitoutuvan aineiston, joka kertoo paitsi asukkaiden luontosuhteiden ja luonnon käytön rikkaudesta myös koko kaupunginosan kokemisesta asumisen ympäristönä. Kävelyhaastattelujen perusteella uskallamme sanoa, että asukkaiden ja ympäristön vuorovaikutuksella on oma arvonsa: yksi suunnittelijan tehtävä voi olla jättää tilaa vuorovaikutukselle. Asukkaat ja ympäristö ovat vuoropuhelussa ja muokkaavat toisiaan ilman ammattilaisten väliintuloa. Joskus asukkaan tuunaama ratkaisu on paras. 9

10 Kehittämiskävelyn järjestäminen Koordinoiva taho perehtyy alueeseen ja olennaisten tahojen neuvoja kuunnellen suunnittelee reitin. Reitin pituus on enintään muutama kilometri. Kävelyn dokumentointia varten laaditaan mahdollisimman selkeä kartta sekä dokumentointilomake osallistujien ajatusten ja ehdotusten keräämistä varten. Kaiken kaikkiaan kävelyyn ja keskusteluihin saisi kulua maksimissaan kaksi tuntia. Kävely pohjustetaan lyhyellä alkukeskustelulla (mieluiten sisätilassa tilanteen rauhoittamiseksi), jossa menetelmän tavoitteet, käytännöt ja käveltävä reitti selvitetään osallistujille. Kävely tehdään joko yhdessä tai tarvittaessa pienemmissä ryhmissä (jos yli 10 henkeä), ja ryhmää/ryhmiä vetää yksi henkilö. Kävelylle kutsutaan tarvittavat tahot kirjeitse/ sähköpostilla /puhelimitse, ja asukkaita tiedotetaan tapahtumasta erilaisin mainoksin. 10

11 Kehittämiskävelyn järjestäminen Etukäteen suunnitelluilla paikoilla pysähdytään keskustelemaan. Keskustelua varten on hyvä olla valmiina kysymyksiä, jotka auttavat osallistujia suuntaamaan huomionsa kävelyn kannalta keskeisiin asioihin. Kävelyn vetäjä/t kirjaa keskustelun keskeiset kohdat ylös, ja reitin olennaisimmat osat valokuvataan. Kävelyn jälkeen kokoonnutaan (toivottavasti kahvin ja kakun ääreen) loppukeskusteluun, jonka aikana käydään läpi muistiinpanot kävelyltä, varmistetaan, että kaikki ovat saaneet ajatuksensa kuuluville, ja vedetään yhteen keskeisimmiksi nousseet huomiot. Sovitaan myös mahdollisesta jatkosta ja yhteydenpidosta. Kävelystä laaditaan tarvittaessa havainnollinen, kuvitettu raportti, jonka avulla kävelyn antia voidaan viedä eteenpäin. 11

12 Uusi paikallisuus hankkeen kehittämiskävelyt Kävely on helppo ja hauska tapa osallistua oman asuinympäristönsä kehittämiseen. Kävellessä raikkaassa ulkoilmassa saa liikuntaa, ajatukset lähtevät liikkeelle ja keskustelu on vapaata. Samalla voi tutustua uusiin ihmisiin tai tavata vanhaa tuttua. Palosaarella kehittämiskävelyjä on järjestetty muun muassa turvallisuudesta, kulttuurista ja maankäytöstä. 12

13 Uusi paikallisuus hankkeen kehittämiskävelyt Kuvat Palosaaren kehittämiskävelyltä ja Mansikkasaaren kehittämiskävelyltä. 13

14 Uusi paikallisuus hankkeen kehittämiskävelyt Kuvat Palosaaren turvallisuuskävelyltä ja kulttuurikävelyltä. 14

15 Uusi paikallisuus hankkeen muistelukävelyt Muistelukävelyt ovat rennompia lähiympäristön tarkkailuun ja menneiden tapahtumien, rakennusten ja ihmisten muisteluun keskittyviä kävelykierroksia. Niiden tarkoituksena ei ole miettiä parannusehdotuksia. Muistelukävelyillä kiinnitetään huomiota ympäristön muutoksiin. 15

16 Uusi paikallisuus hankkeen muistelukävelyt Muistelukävelyt on toteutettu osallistujien toiveiden mukaan: he ovat saaneet valita reitin ja muistella vapaasti haluamiaan asioita. Tärkeintä on saada puhua muistoistaan muiden kanssa. Vetäjällä on takataskussa reittiehdotuksia ja tietoa historiasta, jotta hän voi tarvittaessa vetää ohjatumman kävelyn. 16

17 Kiitos! Yhteystiedot: Projektipäällikkö Anne Majaneva p