PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa

Transkriptio

1 Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla

2 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne toteutti vuosina PYKÄLÄ-projektin (Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää) yhteistyössä kolmen ministeriön, kahdeksan kaupungin sekä Liikenneviraston ja Pyöräilykuntien verkoston kanssa. PYKÄLÄ II -projekti on jatkohanke PYKÄLÄ-projektille. 2. Projektin tavoite ja tutkimuskysymykset PYKÄLÄ II -projektin tavoitteet ovat: kartoittaa pyöräilyn ja kävelyn potentiaalia suomalaisissa kaupungeissa esittää konkreettisia toimenpiteitä potentiaalin hyödyntämiseksi entistä paremmin tuottaa tietoa liikenteen ja maankäytön suunnitteluun luoda yhä parempia edellytyksiä pyöräilylle ja kävelylle kaupungeissa kehittää elinympäristön laatua auttaa pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuksien kasvattamisessa eli arki- ja terveysliikunnan lisäämisessä kohdekaupungeissa vahvistaa kaupunkiverkostoa pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä tarjota tietoa pyöräily- ja kävelymyönteisen päätöksenteon varmistamiseksi ja kehityksen seuraamiseksi 3. Projektin sisältö ja toteutus Projektin aineisto kootaan viidellä eri osa-alueella, jotka on esitetty kuvassa 1. Projektissa selvitetään pyöräilyn ja kävelyn potentiaalia suomalaisissa kaupungeissa, määritetään kriteerit kävelyolosuhteiden laadulle eri elinympäristöissä, kartoitetaan parhaita käytäntöjä pyöräily- ja kävelyväylien talvihoidossa ja pyöräilyhankkeiden kustannusanalyyseissä Euroopan eri mais- Kuva 1. PYKÄLÄ II projektin sisältö.

3 sa, tutkitaan kävelykatujen vaikutuksia liike-elämälle sekä kehitetään pyöräilyn ja kävelyn laskentaa Suomessa. Kootun aineiston pohjalta esitetään, miten potentiaalia voi hyödyntää entistä paremmin kaupungeissa. Tutkimustieto saatetaan projektin aikana käytäntöön tukemalla yhteistyötahoja erilaisissa hankkeissa. Tutkimuksessa tuotetaan materiaalia, joka antaa lisätietoa pyöräilyn ja kävelyn suunnittelun sekä positiivisen päätöksenteon edistämiseksi. Projektin osa-alueet Kävelyolosuhteiden laatu eri elinympäristöissä Millainen ympäristö aktivoi tai estää kävelyä? Sovelletaan laatukriteeristöjä kävelyolosuhteiden arviointiin suomalaisissa kaupungeissa Yhteistyötä tehdään tanskalaisen Gehl Architects -toimiston kanssa. Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin kartoittaminen kaupunkirakenteessa EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorion kanssa kartoitetaan pyöräilyn ja kävelyn potentiaali perustuen o henkilöliikennetutkimuksiin (Lontoon malli) o o paikkatietoon kyselytutkimukseen (mm. asukkaiden halukkuus pyöräilyyn ja kävelyyn) Kävelykatujen vaikutukset liikeelämälle Kootaan aineistoa kansainvälisistä tutkimuksista sekä tehdään empiirinen tutkimus kävelykatujen vaikutuksista liike-elämälle Suomessa. Tutkimuksesta on apua poliittisessa päätöksenteossa sekä kävelykatujen ja -alueiden suunnittelussa. Parhaat käytännöt Järjestetään työpajoja kaupunkien keskinäistä hyvien esimerkkien ja kokemusten jakamista varten. Selvitetään pyöräilyhankkeiden kustannuslaskentakäytäntöjä Pohjoismaissa ja parhaimmissa pyöräilymaissa sekä niiden vaikutuksia päätöksentekoon. Kootaan parhaat talvihoidon ja lumilogistiikan käytännöt Suomessa ja ulkomailla pyöräily- ja kävelyväyliin liittyen. Kootaan tietoa pyöräilyn ja kävelyn terveysvaikutuksista. Laskennan kehittäminen Tuetaan kaupunkeja laskennan kehittämisessä o laaditaan kaupunkikohtaisia ehdotuksia laskentapisteiden paikoista ja laskennan suorittamisen ajankohdista o kehitetään laskentatiedon hyödyntämistä

4 Kaupunkiverkostoa vahvistetaan Projektin yhtenä tavoitteena on vahvistaa kaupunkiverkostoa. Tärkeänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi järjestetään kaksi työpajatyöskentelyä eri teemoista. Niiden ohjelmaan sisällytetään alustuksia Suomen kaupungeista sekä ulkomaisilta asiantuntijoilta. Työpajojen tarkoitus on paitsi saada uusinta kansainvälistä tietoa myös edistää tiedonvaihtoa yhteistyöverkoston sisällä. Siten parhaat suomalaiset käytännöt saadaan laajasti jakoon eri yhteistyötahoille. Sidosryhmäviestintä Pyöräilykuntien verkostolla on tärkeä rooli kaupunkiverkoston yhteistyön vahvistamisessa ja myös viestintä- ja vuorovaikutuskanavana laajemmin Suomessa ja kansainvälisillä foorumeilla. Projektin tuloksista järjestetään esimerkiksi valtuustoesittelyjä projektikaupungeissa tarpeiden mukaan. Ohjausryhmällä mahdollisuus vaikuttaa projektin sisältöön PYKÄLÄ II -projektin toteuttamista varten kootaan ohjausryhmä, jossa on eri osapuolten edustus. Ohjausryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa projektin sisältöön. Projektin aikana pidetään 6 ohjausryhmän kokousta, joissa esitellään projektia sen eri vaiheissa. 4. Projektin tulokset ja niiden hyödyntäminen Lopputuloksena PYKÄLÄ II -projektista on uutta ja soveltamiskelpoista tietoa projektin eri osaalueilta. Tulokset raportoidaan laadukkaasti ja havainnollisesti eri käyttötarkoituksiin Hyödyt kohdekaupungeille Projektin tuloksia voidaan hyödyntää kaupungeissa: liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, poliittisen päätöksenteon ohjauksessa, eri sidosryhmien välisessä vuorovaikutuksessa, liikenne- ja ympäristöpoliittisten ohjelmien ja strategioiden laadinnassa ja täytäntöönpanossa, turvallisuuden lisäämisessä sekä arki- ja terveysliikunnan edistämisessä. Projektin yhteistyötahona kaupunki on mukana näköalapaikalla pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä Hyödyt valtionhallinnolle PYKÄLÄ II -projektissa tuotetaan materiaalia, joka palvelee pyöräilyn ja kävelyn edistämistä osana liikennejärjestelmää laajasti koko Suomessa. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisella tasolla: liikenteen energiatehokkuuden ja turvallisuuden parantamisessa, kestävän ja turvallisen kaupunkiympäristön suunnittelussa sekä terveyttä edistävän liikunnan lisäämisessä. Projekti tukee myös julkisen sektorin ilmasto-, ympäristö- ja liikennepoliittisten sekä terveyttä edistävään liikuntaan liittyvien sitoumusten saavuttamista.

5 4.3. Liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun opetusta hyödyttävät tulokset Projektissa tuotetaan uusinta tutkimustietoa liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun opetukseen ja uusia menetelmiä tutkimukseen, joita voidaan käyttää yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa. Myös suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden täydennyskoulutukseen projektin tulokset soveltuvat. 5. Tutkimusorganisaatio Tutkimusta varten kootaan tutkimusryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä Tampereen teknillisestä yliopistosta. Tutkimusryhmän johtajana on professori Jorma Mäntynen Vernestä ja ryhmään kuuluvat projektipäällikkö Kalle Vaismaa, tutkija Pasi Metsäpuro, tutkija Terhi Luukkonen, tutkimusapulaiset Tuuli Rantala ja Kaisa Karhula sekä tarpeen mukaan muuta tutkimushenkilökuntaa. EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratoriosta työn toteuttamiseen osallistuvat professori Ari Hynynen, tutkija Sanna Iltanen sekä tutkimusapulaisia. Yhteistyötä tehdään myös Gehl Architects -toimiston asiantuntijoiden kanssa Kööpenhaminassa. Projektin projektipäällikkönä on tutkija Kalle Vaismaa Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä. Yhteistyötahoiksi on ajateltu 10 suomalaista kaupunkia, Liikennevirasto, 4 ministeriötä ja Pyöräilykuntien verkosto ry. 6. Projektin aikataulu ja työn hinta Projekti alkaa ja päättyy Projektin kokonaiskustannukset ovat euroa. (Hanke on yliopiston arvonlisäverotonta toimintaa.) Kustannukset ja rahoitus Kustannusarvio Palkat (42 htkk) ,00 Matkat ,00 Ostot 7 000,00 Muut kulut 5 000,00 Yht ,00 Rahoituslaskelma Liikennevirasto ja ministeriöt ,00 Kaupungit ,00 Yht ,00