Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Transkriptio

1 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016

2 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto

3 Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: /Sivut/ yhdyskuntien-linjaukset.aspx 3

4 Kehittämisaluemenettely selvitystyö valmistunut Simuloinneilla haettiin vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten ja millä edellytyksillä kehittämisaluemenettely on hyödynnettävissä alueen tarpeisiin? Mitä lisäarvoa menettely tuo perinteiseen sopimusmenettelyyn nähden? Minkälainen prosessi menettelyn toteuttaminen olisi? Miten määritellään kehittämisalueen pelisäännöt yhteistyölle ja päätöksenteolle eri osapuolten välillä? Miten määritetään taloudellisten kustannusten ja tulojen tasapuolisen jakautumisen sekä riskien jakautumisen periaatteet Miten menettelyä voisi kehittää? 4

5 Vaasa, Klemettilä Vaasa, Klemettilä Klemettilän alue sijaitsee Vaasan keskustan kupeessa radan itäpuolella. Alueella on vanhaa teollisuutta, vanha ratapiha ja kaupungin varikkoalue. Kaupungin tavoitteena ja tahtotilana on kehittää aluetta asuntopainotteisempaan käyttöön. 5

6 Joensuu, asemanseutu Joensuu, asemanseutu Joensuun rautatieasemalle ja sen lähiympäristöön on tarkoitus rakentaa palveluita, liiketilaa sekä asumista. Alueelle on suunnitteilla uusi asemakeskus. Alueelle on todettu tarvittavan erityisiä kehitystoimenpiteitä ja alue on nimetty kehittämisalueeksi. 6

7 Helsinki, Kärr Helsinki, Kärr Nykyisin pientaloalue, joka sijoittuu Porvoonväylän, Kehä III:n ja Uuden Porvoontien väliselle alueelle Vantaan rajalle. Alueen maankäyttöä on tarve kehittää pitkällä tähtäimellä. Nykyinen hajanainen maanomistus vaikeuttaa tilannetta. Alue on enemmänkin teoreettinen simulointi. 7

8 Espoo, Kera Espoo, Kera Nykyisin työpaikka- ja teollisuusalue, jonka käyttötarkoitus on jo hieman muuttunut ja tulee muuttumaan kun alueen suurin toimija Inex Partners siirtää toimintonsa muualle. Tavoitteena asuntopainotteisempi alue, missä asuminen, palvelut ja työpaikat hyödyntävät rautatien tarjoamaa hyvää saavutettavuutta. 8

9 Simuloinnin tulokset Simuloitavilla alueilla menettelyn edellytykset täyttyivät, eikä esteitä kehittämisalueeksi nimeämiseksi havaittu. Muutamilla alueilla menettelyn 10 vuoden jakso koettiin lyhyeksi ja todellisuudessa sitä jouduttaisiin jatkamaan. Menetelmään liittyvistä viidestä työkaluista huomattavin lisäarvo jo nykyisellä muotoilulla kohdistui kehittämismaksun hyödyntämiseen. Kehittämismaksu nähtiin kehittämiskorvausta parempana vaihtoehtona, jos muutoin kustannusten jaosta ei sopimusteitse päästä yhteisymmärrykseen. 9

10 Johtopäätökset Markkinoilla kehittämisaluemenettely on varsin tuntematon työkalu aluekehittämisen yhteydessä. Yleisesti markkinoilla ollaan tyytyväisiä perinteiseen neuvottelulähtöiseen yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin välillä, joka tähtää maankäyttösopimuksiin. Merkittävää tarvetta uudelle työkalulla markkinoilla ei nähty. Suurimpana aluekehittämiseen liittyvinä riskeinä pidettiin aikataulun vaikeaa ennustettavuutta sekä sen hallittavuutta. 10

11 Johtopäätökset Selkein kehityskohta ja ehkä osittainen syy menetelmän vähäiseen käyttöön liittyy siihen, ettei menetelmällä pystytä vaikuttamaan kaavoituksen aikatauluun eikä sitä kautta vähentämään aluekehittämisen aikatauluriskiä. Osittainen ratkaisu riskien pienentämiseksi voisi olla kehittää menetelmää hyötyjen jakamiseen ja tasaamiseen, jolloin todennäköisyys mahdollisille kaavavalituksille pienenisi. 11

12 Johtopäätökset Kehittämisaluemenettely on jo nykyisellään käyttökelpoinen työkalu. Lisäarvo rajautuu selvitystyön perusteella kehittämismaksun perimiseen, jos sopimukseen ei muuten päästä. Menettelyn laajempaa käyttöä varten siihen tulisi saada toimiva malli hyötyjen jakamiselle. Lisäksi menettelyn tunnettavuutta markkinoilla pitäisi pystyä parantamaan ja yleistä suhtautumista kääntää positiivisemmaksi. 12

13 Jatkotoimenpiteet Kehittämisalueiden määrääminen jo yleiskaavan yhteydessä toisi pitkäjänteisyyttä maankäytön keskeisten alueiden kehittämisessä, erityisesti täydennysrakentamisen tarpeista lähtien => kuntien aktivointi Kuntaliiton maapolitiikka-työryhmässä tarkoitus järjestää työpajatyöskentelyä täydennysrakentamisen ympärillä:» Kehittämisaluemenettelyn menettelyn jatkokehittämisestä» Taloyhtiöiden täydennysrakentaminen?» Maapolitiikan keinojen virittäminen muutoin täydennysrakentamisen tarpeisiin, onko tarvetta? 13

14 Kehittämisaluemenettely MRL:ssä 15 luku 110 Kehittämisalueet Kunta tai useampi kuin yksi kunta yhdessä voivat määräajaksi, enintään 10 vuodeksi, nimetä yhden tai useamman rajatun alueen kehittämisalueeksi. Kehittämisalueeksi voidaan nimetä rakennettu alue, jonka uudistamista, suojelemista, elinympäristön parantamista, käyttötarkoituksen muuttamista tai muuta yleistä tarvetta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi erityiset kehittämistai toteuttamistoimenpiteet ovat tarpeen. Kehittämisalueeksi voidaan nimetä myös rakentamaton alue, milloin sen rakentaminen edellyttää erityisiä kehittämis- tai toteuttamistoimenpiteitä. 14

15 Kehittämisaluemenettely MRL:ssä 15 luku 111 Päätös nimeämisestä Päätös kehittämisalueeksi nimeämisestä voidaan tehdä yleis- tai asemakaavoitusvaiheessa. Päätös kehittämisalueesta voidaan tehdä myös erillisenä, milloin kaavan laatiminen tai muuttaminen ei alueen kehittämiseksi ole tarpeen. 15

16 Kehittämisaluemenettely MRL:ssä 15 luku 112 Erityisjärjestelyt kehittämisalueilla Kehittämisalueilla voidaan päättää sovellettaviksi erityisjärjestelyjä: 1) alueen toteuttamisvastuu 84 ja 90 :ssä tarkoitetuilta osin osoitetaan alueen kehittämistä varten muodostetun yhteisön tehtäväksi; 2) asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa tehdään alueen toteuttamisesta kertyvien hyötyjen ja kustannusten jakamiseksi kunnan ja kiinteistönomistajien kesken kiinteistöjärjestely; 3) kunnalla on oikeus periä maanomistajalta hyötyyn suhteutettu kohtuullinen kehittämismaksu, jos alueen kehittämistoimenpiteistä koituu maanomistajalle erityistä hyötyä, joka on epäsuhteessa hänen suorittamiinsa kustannuksiin; 4) kunnalla on etuosto-oikeus etuostolain (608/1977) 5 :n 1 momentissa asetetusta pinta-alarajoituksesta riippumatta; sekä 5) alueelle suunnataan erityisiä tukitoimia sen mukaan kuin niistä valtion tukitoimien osalta asianomaisen viranomaisen kanssa erikseen sovitaan. 16