MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

Transkriptio

1 MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

2 ASIAKASLÄHTÖISESTI TOIMIVIA YHDYSKUNTAKOKONAISUUKSIA 2000-luvun yhdyskuntasuunnittelussa ja kaupunkirakentamisessa lähtökohtana asukkaat, yritykset ja alueiden käyttäjät sekä heidän tarpeensa ja toiveensa. Uusilta alueilta odotetaan laadukasta ja viihtyisää asuin- ja elinympäristöä, josta erilaiset asukas- ja käyttäjäryhmät voivat löytää unelmiensa kodin tai yritykset menestyksellisen toimintaympäristön. Maanomistusolosuhteiden tai sen kuka kaavoja tekee ei pitäisi vaikuttaa kaavoitus- tai maankäyttöratkaisuihin. Tulevaa asukasta tai yritystä ei kiinnosta kaavoitus- tai toteutusprosessi sinänsä; lopputulos ratkaisee.

3 YHTEINEN ASIAKAS KOKO KETJULLA SAMANSUUNTAISIA ARVOVALINTOJA Yhteinen päämäärä ja yhteiset arvovalinnat kaavoittajilla, päättäjillä, suunnittelijoilla, rakennuttajilla, toteuttajilla ja asukkailla. Asiakas- ja käyttäjälähtöisyys edellyttää aiempaa joustavampia toimintamalleja. LAAJA YHTEISKUNTAVASTUU Asuin- ja työympäristöt tehdään vuosikymmeniksi, ehkä vuosisadoiksi, asiakkaat eivät ole vielä edes syntyneet. Tarvitaan monimuotoisia ja monipuolisia alueita, jotka kestävät aikaa.

4 HYVÄT JA TOIMIVAT YHDYSKUNNAT EIVÄT SYNNY ILMAN YHTEISTYÖTÄ Asukas etsii puitteita hyvälle elämälleen ja yritykset toiminnalleen. KENELLE TEHDÄÄN? Emme kaavoita, suunnittele ja rakenna itsellemme, vaan asukkaille, yrityksille ja käyttäjille. LÄHTÖKOHDAKSI ASUKKAIDEN JA KÄYTTÄJIEN TARPEET JA TOIVEET.

5 MITÄ TEHDÄÄN? Kaavojako, vai onko tarkoitus saada aikaan edellytykset toimivan yhdyskunnan toteutumiselle? Tiedostettava, mikä on tuotteemme? MILLÄ TAVOIN TEHDÄÄN? Jätetäänkö lopputulos sattumanvaraiseksi vai organisoidutaanko ja kehitetäänkö toimintamallit yhteisen tavoitteen mukaisesti?

6 VISIO KOKONAISUUDESTA Uusien alueiden ja etenkin kaupunkikeskustojen kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä visiota koko kaupungin tulevaisuudesta. Kaupunkien virkamiehet, päättäjät, ympäristökeskukset, museovirasto, maanomistajat ja kehittäjät yhdessä asiantuntijoiden sekä asukas- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa hakemaan parasta ratkaisua. Yhteinen visio tulevasta rakennettava alhaalta ylöspäin eikä päinvastoin.

7 KUMPPANUUS JA YHTEISTYÖ VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS UUDENLAISEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN TUOTTAMISEEN

8 ALUEPROJEKTIT KUMPPANUUSHANKKEINA Kunnat ja yritykset yhdessä asukkaiden ja ammattiosaajien kanssa kehittävät ja suunnittelevat kysynnän ja tarpeiden mukaisia yhdyskuntaratkaisuja. Yhdistämällä julkisen ja yksityisen sektorin voimavarat ja osaaminen kumppanuushankkeeksi, lopputulos on enemmän kuin mikään taho saisi yksin aikaan. Asunnot, työpaikat, palvelut ja infra voidaan tuottaa oikea-aikaisesti ja kerralla valmiiksi. Ei ole hedelmällistä pitää eri tahojen osaamista ja resursseja eri koreissa vaan optimoida lopputulos uusilla yhteistyömuodoilla.

9 MIKSI EI YHTEISIÄ YRITYKSIÄ? Kaupunkien ja yritysten yhteiset yhtiöt sitoisivat toimijat samojen tavoitteiden taakse. Julkisen ja yksityisen sektorin kiinteä yhteistyö tekee mahdolliseksi mittavat ja monipuoliset kehityshankkeet. Kaupungin kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden lisäämiseen tarvitaan tasapainoiseen julkiseen ja yksityiseen palvelurakenteeseen nojaava kehitys.

10 LÖYTYYKÖ YHTEISTÄ TOIMINTAMALLIA? KUNTASEKTORI sektoriajattelu vallalla kaavahankkeita ei aina resurssoida riittävästi aikatauluilla ei väliä; asiat ajautuvat vuorovaikutukseen/kenttätyöhön ei mahdollisuuksia panostaa riittävästi asiat saatetaan tehdä mm. johtamisongelmista johtuen turhan vaikeiksi keskusjohtoisuus ja päättäjien pelko taustalla? YRITYSMAAILMA projektit vallitsevia resurssoidaan asiallisesti aikatauluilla suuri merkitys myös taloudellisesti panostettavissa yhteistyöhön, myös asukasyhteistyöhön suuremmat toimintavalmiudet ja suurempi joustovara toimintaan tuo jäntevyyttä tulosvastuullisuus ja tulosodotukset, muutoin ovi voi heilahtaa

11 KAAVOITUKSEN VAIHEET Lähde: Asemakaavoituksen kestoon voi vaikuttaa Kuntaliitto

12 ASEMAKAAVAPROSESSIN KESTO 30 23, , ,0 10,8 10,9 9,8 10,3 9,9 8,1 10 6,6 6,4 6,1 4,7 3,3 2,6 3,5 3,4 3,1 2,0 1,8 1,9 2,8 5 1,8 1,3 0 Pori Lahti Kuopio Jyväskylä Oulu Turku Tampere Vantaa Espoo Helsinki mediaani minimi Suuret kaupungit Kaikki tutkimuskaupungit kk Lähde: Asemakaavoituksen kestoon voi vaikuttaa Kuntaliitto

13 KAAVOITUKSEN KESTOON VOI VAIKUTTAA, JOS ON HALUA JA OIKEAA ASENNETTA Kaavaprosessin trimmaaminen oleellista. MRL edellyttää kunnalta vain kaavan hyväksymispäätöstä. Selvitykset laaditaan ja tehdään oikeista asioista, oikeaan aikaan ja oikealla tarkkuudella. Hallintokuntien välinen yhteistyö avainasemassa.

14 ASUKASYHTEISTYÖ LÄHTÖKOHTANA JA OSANA ALUEIDEN KAAVOITUSTA, KEHITTÄMISTÄ JA IDEOINTIA KAAVOITUS- VAIHEESTA ALKAEN Asukkaissa on voimavaraa, suuri määrä tietoa ja osaamista, jota ei ole syytä jättää käyttämättä.

15 POLITIKOINNILLA VAIKUTUKSIA Miten poliittiset päättäjät saadaan sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin? Kaavaprosessit kestävät, jos poliittisten ryhmien intressit vaihtuvat eri valmistelu- ja käsittelyvaiheissa. Yksittäisten poliittisten pisteiden keräämisestä pitäisi siirtyä toiselle tasolle, strategisten linjausten määrittelyyn.

16 TIUKKA KAAVA EI JÄTÄ VARAA SUUNNITTELULLE Mistä löydetään luottamus toteuttajan ja kaavoittajan välillä ja saadaan joustavuutta kaavoihin, joiden toteutusajat ovat pitkiä? Kaavat, kaavamääräykset ja korttelisuunnitelmat sitovat liiaksi toteutuksen käsiä ja jäykistävät sekä hidastavat toteutusta. Liian pikkutarkat kaavat johtavat uusienkin kaavojen muuttamiseen. Jos valituskierteen pelosta johtuen kaavamuutoksiin ei lähdetä, voidaan joutua epätaloudellisiin ratkaisuihin.

17 KAAVOISTA VALITETAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA Oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu, että ihmisillä on oikeus valittaa. Kaavoista valittaminen vaihtelee kuntakohtaisesti. Valtakunnan tasolla vain 9% kaavoista on ns. valituskaavoja. Valitusten keskimääräinen käsittelyaika: hallinto-oikeudet 10,8 kk KHO 9,6 kk

18 VALITUSTEN KÄSITTELYPROSESSIA TEHOSTETTAVA valitusten käsittelyprosessia (2 vuotta) nopeutettava muutama miljoona lisää hallinto-oikeuksille, tulisi toista kautta monin verroin takaisin yhteiskunnalle perusteettomista valituksista hylkäyspäätökset nopeasti karsisi ammattivalittajia ja kiusantekijöitä