Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelma 2009-2012

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelma 2009-2012

TIIVISTELMÄ HUS:n päivystyksen tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut alueen väestölle. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat perusterveydenhuolto, ensihoito, Helsingin kaupungin erikoissairaanhoito ja HUS:n kliininen toiminta vuodeosastopalveluineen. Valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki luo puitteet päivystysten kehittämiselle perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Päivystystoiminnassa on tapahtumassa kansallisesti suuria muutoksia, päivystystä keskitetään, osaamista lisätään etulinjaan ja päivystysosaajien koulutusta kehitetään. HUS-alueen päivystystoimintaa kehitetään HUS:n strategisten päämäärien mukaisesti. Tavoitteena on tarjota oikeaaikaiset ja saumattomat päivystyspalvelut potilaslähtöisesti. Yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa tiivistetään toiminnan kaikilla tasoilla. Päivystys keskittyy perustehtävään eli kiireellisten potilaiden hoitoon. Tässä HUS:n somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelmassa esitetään nykyisen toiminnan peruspiirteet ja käydään läpi nykyisen järjestelmän ongelmat sekä kehittämiskohteet. Päivystyksen kehittämistoiminnassa tarkastellaan koko HUS-aluetta kokonaisuutena. Tuleva päivystystoiminta keskittyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksiin sekä kliinisten erikoisalojen omiin päivystyspisteisiin. Yhteispäivystysten toimintamallit yhtenäistetään paikalliset toiminnalliset piirteet huomioiden. Suunnitelmassa käsitellään myös erikseen erikoisalakohtaisesti kehityskohteet. Työryhmän keskeiset esitykset valtuustokaudelle 2009-2012: 1. Päivystystoiminnan alueellinen yhteistyö Päivystystoiminnan ohjausryhmät Työryhmä esittää, että päivystystoiminnan yhteisiä linjauksia, toiminnan kehittämistä ja jatkohoitoon pääsyn seurantaa varten HUS-alueella tulee olla päivystystoiminnan ohjausryhmät sairaanhoitoalueittain. Ohjausryhmien kokoonkutsujina toimivat sairaanhoitoalueiden johtajat, jotka nimeävät ohjausryhmiin HUS:n edustajat. Kuntien terveystoimen johtajat osallistuvat itse tai nimeävät kuntien edustajat ohjausryhmiin. Päivystystoiminnan kehittämisryhmä Työryhmä esittää HUS-alueen päivystysten kehittämisryhmän perustamista. Tämän ryhmän tehtävänä on käydä läpi eri päivystysten parhaita käytäntöjä, seurata laatutavoitteiden toteutumista ja kehittää päivystyksiä yhtenäiseen suuntaan. Kehittämisryhmä tekee tarvittaessa aloitteita päivystystoiminnan ohjausryhmille. 2. Päivystystoiminnan johtaminen ja alueellinen rakenne HUS:n sairaaloissa yhteispäivystyksistä vastaa medisiiniset tulosyksiköt ja toimintaa koordinoi HYKS päivystyksen ja valvonnan vastaava ylilääkäri eri alueiden päivystyksistä tai erikoisalakohtaisista päivystyksistä vastaavien ylilääkäreiden ja ensihoidon vastuulääkäreiden kanssa. Helsingin kaupungin yhteispäivystyksistä (Malmi ja Maria) vastaa kaupungin akuuttisairaala. Erikoisalakohtaisista päivystyspoliklinikoista vastaa asianomainen erikoisala, koskien myös Lastenklinikkaa. HUS:n somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelma ja sen arviointi ohjaa HUS-piirin päivystyksen kehittämistä. HUS- piirin alueella päivystyksen tulee perustua riittävän suuriin ja keskitettyihin pth:n ja

esh:n yhteispäivystyspisteisiin. Esh:n palveluiden keskittäminen näihin päivystyspisteisiin ja eräisiin esh:n omiin päivystyksiin (esim. silmätaudit jne.) toteutetaan tarkoituksenmukaisuusperiaatetta noudattaen. Parhaillaan syksyllä 2008 on käynnissä Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöryhmän asettama selvitystyö, joka koskee potilaiden mahdollisuutta käyttää yhteispäivystysten palveluja yli kuntarajojen 1.1.2010. Yhteispäivystyspisteiden lukumäärä HUS-piirissä pidetään ennallaan. Nykyisen ylikäyttömaksukäytännön tilalle tulee kehittää yhteistyömalli, joka ohjaa potilaiden jatkohoitoon pääsyä perusterveydenhuollon osastoille huomioiden päivystyksessä odottavat potilaat. Päivystyksestä jatkohoitoon pääsylle asetetaan tavoiteajat ja niitä seurataan viikkoraportoinnissa yksiköittäin ja erikoisaloittain yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Yhteispäivystyspisteitä kehitetään kohti todellisia yhteispäivystyksiä, joissa sairaanhoitopiirin hallinnoimana tuotetaan yleislääketieteen ja erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut Hyvinkään mallin mukaisesti. Helsingin omia päivystyspisteitä hallinnoi Helsingin kaupunki. Tavoitteena on, että päivystystoiminta on kussakin päivystyspisteessä yhden johdon alaista toimintaa, joka tuottaa yleislääkärin ja tarvittavien erikoislääkäreiden päivystyspalvelut. Yhteispäivystysten pth:n lääkäreiden osalta järjestämisvastuussa ovat kunnat. Sovitusti voi myös sairaanhoitopiiri kilpailuttaa yleislääkärit yksityiseltä palveluntuottajalta. 3. Erikoisalakohtaiset kehittämiskohteet Päivystyskirurgian alueellisen työnjakosuunnitelman mukaisesti Meilahden alueelle keskitetään HUSalueen vaativa trauma- ja päivystyskirurginen toiminta, johon liittyvät maksa- ja munuaissiirtotoiminnan siirtyminen Kirurgisesta sairaalasta kolmiosairaalan valmistuttua sekä traumapotilaiden hoidon siirtyminen Töölön sairaalasta traumasairaalan valmiustuttua. Jorvin sairaalan roolia alueen toisena päivystyskirurgisena keskuksena kehitetään erityisesti Helsingin ulkopuolisen HUS-alueen keskuksena suurten kirurgisten erikoisalojen, kuten GE- ja yleiskirurgian sekä ortopedian ja traumatologian osalta. Helsingin uuden läntisen yhteispäivystyssairaalan käynnistymiseen liittyen on tarkoitus muuttaa kirurgian potilasohjausta ohjaamalla käyntejä Meilahdesta yhteispäivystyssairaalaan mm. kirurgian antaman konsultaatiotuen turvin. Neurologian erikoisalakohtaista päivystystä kehitetään tehostamalla edelleen neurologian konsultaatiopalveluita koko HUS-alueelle. Neurologinen potilas voidaan tarvittaessa vuorokauden ympäri lähettää päivystykselliseen neurologiseen arvioon Meilahden sairaalaan, josta potilas palautuu lähettävään yksikköön, mikäli tutkimukset eivät osoita tarvetta erityistason neurologiseen seurantaan. 4. Päivystyksen prosessit Päivystystoiminnassa pyritään potilaiden mahdollisimman suoraviivaiseen ja lyhyeen hoitopolkuun. HUS-alueella otetaan käyttöön yhtenäiset hoidon kiireellisyyden arvion periaatteet. Erityisesti pyritään yhtenäiseen näkemykseen siitä, mitkä potilaat ovat erityisen kiireellisen avun tarpeessa (lääkäriä tarvitaan välittömästi), kenen tulee päästä hoitoon päivystysaikana ja minkä potilasryhmien terveydentilalle ei koidu haittaa, vaikka hoito toteutettaisiin seuraavana päivänä. Samojen arviointiperiaatteiden tulee olla käytössä koko palvelujärjestelmässä, myös virka-aikaisessa 3

toiminnassa ja ensihoidossa. Kehitystyötä tehdään koordinaatiossa sosiaali- ja terveysministeriössä alkavan kansallisen projektin kanssa. HUS- alueen päivystysten toimintamallit ja ohjeistukset yhtenäistetään mahdollisimman pitkälle. Parhaat käytännöt eri alueilta otetaan käyttöön ja benchmarking -toiminta käynnistetään. Vuosittain arvioidaan seuraavien vuosien kärkihankkeet. Vuonna 2009 keskitytään hankkeisiin, jotka liittyvät ikäihmisten päivystysjärjestelyjen tarkasteluun, hätätilapotilaan tunnistamiseen ja kiireellisen hoidon järjestämiseen, sepsis-potilaan hoitoon, sekä päihdepotilaan hoitoon liittyviin käytäntöihin ja ohjeisiin. Päivystys keskittyy perustehtävään, kiireellisten potilaiden hoitoon. Muille päivystysten potilasryhmille pyritään etsimään oikeampi hoitopaikka varsinaisesta päivystystoiminnasta erillään. 5. Päivystysten henkilökuntajärjestelyt Päivystykset tarvitsevat oman erityisosaamista omaavan henkilökunnan ja henkilökunnan työhyvinvointiin, osaamiseen ja pysyvyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Päivystyslääketieteen erityispätevyyttä kehitetään. Työryhmä asettaa tavoitteeksi sen, että yhteispäivystyksissä päivystyslääketieteeseen perehtyneen erikoislääkärin tulisi vastata toiminnasta. Hän johtaa toimintaa, osallistuu kliiniseen potilastyöhön ja toimii lähikonsulttina sairaalalääkäreille. Työryhmä esittää, että anestesiapäivystyspalveluiden osalta tulee huomioida sairaaloiden mahdollinen leikkaus- ja synnytystoiminta, sekä lisäksi anestesialääkäreiden tehtävät sairaalan kokonaispäivystysjärjestelyissä ja hätätila - ja valvontapotilaiden hoidossa. Jokaisessa päivystävässä sairaalassa tulee olla oma sisätautien takapäivystäjä suuren aktiivityömäärän vuoksi, eikä sisätautien takapäivystyksiä siitä syystä ehdoteta yhdistettäväksi alueellisesti. Joidenkin kirurgian erikoisalojen alueellista takapäivystysmallia kehitetään edelleen. 6. Laadun tavoitteet ja seuranta Työryhmä esittää, että ensi vuoden aikana luodaan HUS:n päivystystoiminnalle laatukriteerit päivystystoiminnan ohjaus- ja kehittämisryhmissä. Potilaslähtöisyydelle, yhteistyölle ja prosessien sujuvuudelle asetetaan laatumittarit ja niille tavoitetasot. Myös potilasturvallisuuteen liittyviä tekijöitä ja keskeisten potilasryhmien hoitotuloksia seurataan. 7. Tietojärjestelmät Tietojärjestelmiä tulee kehittää palvelemaan mahdollisimman hyvin potilaan hoitoketjua. Tavoitteena on yhtenäinen tietojärjestelmä HUS-piirin päivystyksissä. Päivystyksen erityispiirteiden vuoksi päivystystä tukevien tietohankkeiden tulee olla HUS:n ja kuntien tietojärjestelmähankkeiden priorisoinnissa korkealla tasolla. HUS-alueen yhteinen ekstranet (sovituille käyttäjille suunniteltu intranet-pohjainen järjestelmä) tulee perustaa päivystystoiminnan yhteiseksi foorumiksi HUS:n ja kuntien eri toimijoiden käyttöön. Ekstranet 4

tulisi saada käyttöön jo vuoden 2009 aikana ja käyttö voitaisiin aloittaa päivystykseen liittyvistä asioista, koska niistä on jo olemassa yhteistä pohjaa päivystyshankkeen seurauksena. 5

TOIMEKSIANTO HUS:n toimitusjohtaja on antanut medisiinisen tulosyksikön johtajalle tehtäväksi laatia 31.12.2008 mennessä HUS:n somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelma yhteistyössä HYKS:in kliinisten tulosyksiköiden ja HUS:n sairaanhoitoalueiden kanssa huomioiden perusterveydenhuollon näkemykset ja tarpeet. Suunnitelma on tehtävä HUS:n strategiaa ja strategisia tavoitteita noudattaen. Suunnitelma on rakennettava sen kaltaiseksi, että se on päivitettävissä sitä mukaa kun HUS:ssa tai toimintaympäristössä tapahtuu siihen vaikuttavia muutoksia. Suunnitelman tulee olla valmis lausunnoille 31.10.2008 mennessä. Medisiinisen tulosyksikön johtaja on perustanut kokonaissuunnitelman laatimiseksi työryhmän, johon HYKS:n tulosyksiköt ja sairaanhoitoalueet ovat nimenneet omat edustajansa. Suunnitelma lähetettiin viralliselle lausuntokierrokselle 19.11.2008 HUS-alueen kuntiin, sairaanhoitoalueille ja HYKS-alueen tulosyksiköiden johtajille. Saadut kommentit huomioitiin lopullisessa suunnitelmassa. 6

Työryhmän kokoonpano Työryhmän jäsenet: Nieminen Markku S, puheenjohtaja, vastaava ylilääkäri, medisiininen tulosyksikkö Malmström Raija *, varapuheenjohtaja, vastaava ylilääkäri, medisiininen tulosyksikkö Harjola Veli-Pekka, ylilääkäri, medisiininen tulosyksikkö Holmlund Leif, ylihoitaja, sisäinen konsultti, medisiininen tulosyksikkö Kuisma Markku, ylilääkäri, HYKS ensihoito, operatiivinen tulosyksikkö Lehtonen Jarmo, osastonylilääkäri, Lohjan sairaanhoitoalue Leppäniemi Ari, ylilääkäri, operatiivinen tulosyksikkö Löfstedt Tom, ylilääkäri, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Mattila Juho, DI, medisiininen tulosyksikkö Rahiala Eero, erikoislääkäri, lasten ja naistentautien tulosyksikkö Ulander Veli-Matti, apulaisylilääkäri, lasten ja naistentautien tulosyksikkö Valli Juha, ylilääkäri, Hyvinkään sairaanhoitoalue *toimii myös Porvoon sairaanhoitoalueen nimeämänä edustajana Kutsutut asiantuntijat: Savolainen Kirsi, vs. terveyspalvelujohtaja, Vantaan kaupunki Heinänen Tuula, terveyspalvelujohtaja, Espoon kaupunki Koivuranta-Vaara Päivi, ylilääkäri, Helsingin kaupungin terveysvirasto Sihteeri: Rautiala Katja, tekninen sihteeri 7

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...2 TOIMEKSIANTO...6 SISÄLLYSLUETTELO...8 1 JOHDANTO...10 1.1 HUS-PIIRI JA VÄESTÖKEHITYS...11 1.2 PÄIVYSTYKSEN MÄÄRITELMÄT...12 1.3 PÄIVYSTYKSEEN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ...12 2 PÄIVYSTYKSEN YLEINEN JÄRJESTÄYTYMINEN...14 2.1 ÄKILLISET SAIRAUSKOHTAUKSET JA TAPATURMAT...14 2.2 VÄESTÖNEUVONTA PÄIVYSTYSPALVELUISTA...14 2.3 PUHELINNEUVONTA...15 2.4 POTILASOHJAUS...15 2.5 SUURONNETTOMUUSVALMIUS...15 2.6 ENSIHOITO JA POTILASSIIRROT HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 2008...16 2.6.1 Ensihoito...16 2.6.2 Päivystysalueen potilassiirrot...16 2.7 SOMAATTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 2008...17 2.7.1 Perusterveydenhuollon palvelut ja yhteispäivystysmalli...17 2.7.2 Somaattisen erikoissairaanhoidon järjestäytyminen...17 2.7.2.1 Sisätautien ja keuhkosairauksien päivystys...18 2.7.2.2 Kirurgian päivystys...19 2.7.2.3 Lastentautien päivystys...19 2.7.2.4 Naistentaudit ja synnytykset...20 2.7.2.5 Korva-silmäpäivystys...20 2.7.2.6 Neurologian päivystys...20 2.7.3 Somaattisen erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikkakäynnit...21 3 PÄIVYSTYSTOIMINNAN KOKEMUKSIA JA ONGELMIA MUISSA MAISSA...23 4 PÄIVYSTYKSEN ONGELMAT HUS-PIIRISSÄ...24 4.1 SISÄÄNOTTOON LIITTYVÄT ONGELMAT...24 4.1.1 Potilasohjaus...24 4.2 PALVELUUN LIITTYVÄT ONGELMAT...24 4.2.1 Ruuhkat ja pitkät hoitoajat...24 4.2.2 Toimintatilat ja ympäristö...25 4.2.3 Tietojärjestelmät...25 4.3 JATKOHOIDON ONGELMAT...26 4.4 KIRURGIAN PÄIVYSTYSONGELMAT HOIDON PORRASTUKSESSA HUS-ALUEELLA...26 4.5 LASKUTUS...27 5 ERIKOISALAKOHTAISET PÄIVYSTYKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAT...27 5.1 LASTENTAUDIT...27 5.2 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET...28 5.3 SISÄTAUDIT...28 5.4 KARDIOLOGIA...29 5.5 KEUHKOSAIRAUDET...29 5.6 KIRURGIA...29 5.7 NEUROLOGIA...31 5.8 YHTEISTYÖ PSYKIATRIAN SEKÄ SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN KANSSA...31 6 PÄIVYSTYKSEN KEHITTÄMINEN, TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET...32 6.1 PÄIVYSTYSTOIMINNAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ...32 8

6.2 PÄIVYSTYSTOIMINNAN ALUEELLINEN RAKENNE...32 6.2.1 Pth ja esh yhteistyön alueelliset periaatteet...32 6.2.2 Päivystyspisteiden lukumäärä ja yhteispäivystysten peruspalvelut...33 6.2.3 Kuntarajat ylittävät päivystyspalvelut...33 6.2.4 Perusterveydenhuollon jatkohoidon järjestäminen...34 6.2.5 Yhteispäivystysten hallinnollinen malli...34 6.3 PÄIVYSTYKSEN PROSESSIT...35 6.3.1 Potilaiden mahdollisimman suoraviivainen hoitopolku...35 6.3.2 Hoidon tarpeen kiireellisyyden arvio...35 6.3.3 Päivystysten sisäiset prosessit...35 6.3.4 Lähivuosien kärkihankkeet erikoissairaanhoidon osalta...35 6.3.5 Päivystys keskittyy perustehtävään...36 6.4 PÄIVYSTYSTEN HENKILÖKUNTAJÄRJESTELYT...36 6.4.1 Päivystysten hoitohenkilökunta...36 6.4.2 Yhteispäivystysten lääkärijärjestelyt...36 6.4.3 Takapäivystysjärjestelyt...37 6.5 LAADUN TAVOITTEET JA SEURANTA...37 6.6 TIETOJÄRJESTELMÄT...38 7 TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINTA...39 8 OPETUS...39 9 ENSIHOIDON JA POTILASSIIRTOJEN KEHITYSNÄKYMÄT 2008 2010...40 10 LIITTEET...42 11 KIRJALLISUUTTA...47 9

1 JOHDANTO Päivystyksessä annettava kiireellinen hoito on merkittävä osa erikoissairaanhoidon tuottamista palveluista. Vuodeosastoilla hoidettavista potilaista suurin osa saapuu päivystyksen kautta. Onnistunut potilasohjaus ja yhtenäiset päivystysten hoitoprosessit ja käytännöt takaavat potilaille oikea-aikaiset ja sujuvat päivystyspalvelut. Saumaton yhteistyö perusterveydenhuollon, ensihoidon, sosiaalitoimen ja sairaalan muiden toimintayksiköiden kanssa on välttämätöntä. Suomessa on 2000-luvulla tapahtunut päivystystoiminnassa suuria muutoksia ja kehitystä. Päivystystoiminta on keskittynyt suurempiin päivystysyksiköihin. Samaan aikaan perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolella päivystävät lääkärit on useimmissa päivystyksissä vuokrattu yksityisiltä palveluntuottajilta. Kokonaisia perusterveydenhuollon päivystyksiä on ulkoistettu, myös HUS-piirissä Lohjalla ja Vantaalla. Päivystyspotilaiden hoitamiseen on haettu erikoislääkäreiden työpanosta monin keinoin ja myös HUS:ssa on useimmissa päivystyspisteissä lisätty osaamista etulinjaan. Lääkäriliitto perusti elokuussa 2008 päivystyslääketieteen erityispätevyyden, joka on askel eteenpäin päivystyksen ja valvonnan omien erikoislääkäreiden työn kehittämiselle. Yhteispäivystysten siirtyminen yhden johdon alle on myös käynnissä monilla alueilla. HUS-piirissä tähän on edetty Hyvinkäällä ja Helsingin kaupungin Marian ja Malmin päivystyksissä. Uusi terveydenhuoltolaki tulee tiivistämään yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Päivystystoiminnan osalta tämä on erityisen ajankohtaista ja tärkeää. Tarkoituksenmukainen potilasohjaus tehostaa potilaiden hoitoa ja auttaa vastaamaan yhteiskunnan asettamiin taloudellisiin haasteisiin. HUS-piirin alueella on 2004-2008 toiminut osin sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana kuntien, HUS:n ja monien yhteistyökumppaneiden Päivystyshanke, jossa on haettu malleja ja yhteisiä toimintatapoja alueen päivystystoiminnan kehittämiseksi. Hankkeen aikana on otettu laajemmin käyttöön hoidon kiireellisyyden arvio eri päivystyspisteissä HUS:n alueella. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää syksyllä 2008 hankkeen, jonka tavoitteena on laatia kansallisesti yhteneväiset kiireellisen hoidon perusteet. HUS:n päivystystoimintaa tarkasteltiin laajemmin edellisen kerran Kansallisen terveydenhuoltohankkeen mukaisessa Etelä-Suomen Lääninhallituksen myöntämässä kehittämishankkeessa 2004-2005. Hankkeen raportti Päivystystoiminta ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaisen työnjaon edistäminen Helsingissä ja HUS-piirissä on luettavissa HUS:n internetsivulta 1. Tässä suunnitelmassa kuvataan aluksi päivystysten nykytoiminta ja siihen liittyviä ongelmakohtia. Suunnitelman toisessa osassa kuvataan nykyisen päivystyksen ongelmat ja kolmannessa osassa kehittämiskohteet, jotka on laadittu huomioiden HUS:n strategiset tavoitteet ja perusterveydenhuollon sekä ensihoidon tarpeet. Suunnitelmassa huomioidaan yhteispäivystyksissä hoidettavat psykiatriset potilaat ja yhteistyö psykiatrian tulosyksikön kanssa. 1 www.hus.fi/default.asp?path=1,46,616,617,618,11215,13328,13331 10

1.1 HUS-piiri ja väestökehitys Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin omistaa 31 kuntaa (liite 1). Väestövastuu 1.1.2008 oli 1 484 800 asukasta. Sairaanhoitopiiri on jaettu viiteen sairaanhoitoalueeseen, joista suurin on HYKS-sairaanhoitoalue, ja muut ovat Hyvinkään, Lohjan, Länsi- Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet. Alueen väestörakenne vuonna 2007 ja ennusteet vuosille 2011 sekä 2015 on esitetty taulukossa 1. Ennuste vuoden 2011 väestövastuuksi on 1 520 000 (+ 2.4 %) ja vuoden 2015 väestövastuuksi 1 564 000 asukasta (+ 2.3 %). Suurin kasvu on Jorvin vastuualueella. Taulukko 1: HUS-alueen väestörakenne 2007 sekä ennusteet vuosille 2011 ja 2015. Ennusteiden lisäksi on esitetty ennustetun väestövastuun suhde vuoden 2007 väestövastuuseen. Sairaanhoitoalueet HYKS Hyvinkää Lohja Länsi-Uusimaa Porvoo Helsingin sairaaloiden alue Jorvin sairaalan alue Peijaksen sairaalan alue Hyvinkään sairaala Lohjan sairaala Länsi- Uudenmaan sairaala Porvoon sairaala Kunnat Helsinki Espoo Kauniainen Kirkkonummi Kerava Vantaa Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula Sammatti Siuntio Vihti Hanko Inkoo Karjaa Pohja Tammisaari Askola Lapinjärvi Liljendal Loviisa Pernaja Pornainen Porvoo Sipoo Koko väestö 2007 565505 282252 224553 179281 87696 43782 92613 2011 570750 298564 234027 184782 91498 44500 95921 2015 577166 312931 242608 192256 95020 45325 98822 2011 (%) 0,9 % 5,8 % 4,2 % 3,1 % 4,3 % 1,6 % 3,6 % 2015 (%) 2,1 % 10,9 % 8,0 % 7,2 % 8,4 % 3,5 % 6,7 % Alle15 vuotta 2007 77907 57555 41794 37148 17089 7231 18314 2011 75037 58971 41995 37495 17417 7080 18252 2015 74885 61554 43348 38754 17933 7114 18683 2011 (%) -3,7 % 2,5 % 0,5 % 0,9 % 1,9 % -2,1 % -0,3 % 2015 (%) -3,9 % 6,9 % 3,7 % 4,3 % 4,9 % -1,6 % 2,0 % Yli 65 vuotta 2007 80524 28995 24180 21064 12479 8520 13670 11

2011 90915 36352 30636 25710 14720 9718 15751 2015 103498 44666 37989 31579 17836 11233 18543 2011 (%) 12,9 % 25,4 % 26,7 % 22,1 % 18,0 % 14,1 % 15,2 % 2015 (%) 28,5 % 54,0 % 57,1 % 49,9 % 42,9 % 31,8 % 35,6 % 1.2 Päivystyksen määritelmät Päivystys tarkoittaa vuorokauden ajasta riippumatta: hätätapausten välitöntä hoitoa kiireellistä polikliinista hoitoa ennakoimatonta vuodeosasto- tarkkailu- tai tehohoitoa ennakoimatonta leikkaussalitoimintaa ja valtakunnallisiin erityisvastuisiin liittyvää päivystysluontoista varallaoloa Perusterveydenhuollon (pth) päivystys tarkoittaa yleislääkäritasoista päivystystä, joka tapahtuu sekä terveysasemilla, terveyskeskuspäivystyksissä että yhteispäivystyksissä. Tavallisimmat potilasryhmät ovat infektiopotilaat, pientraumat sekä osa ikäihmisten ongelmista. Erikoissairaanhoidon (esh) päivystys tarkoittaa sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla tapahtuvaa jakamatonta tai erikoisalakohtaista ja yleensä vaativampien, vakavien ja äkillisten sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Yhteispäivystyksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä päivystyspistettä, jossa on sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon palveluita samoissa tiloissa ja johon potilaat voivat itse hakeutua. 1.3 Päivystykseen liittyvä lainsäädäntö Oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon on kansalaisen lainmukainen perusoikeus (lait erikoissairaanhoidosta, kansanterveystyöstä, terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä potilaan oikeuksista ja asemasta). Kansanterveyslaki määrittelee kiireellisen avohoidon järjestämisen kunnan tehtäväksi: 12

Kunnan kansanterveystyö: Kansanterveyslaki» 28.1.1972/66 Kunnan tulee 14 3) huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius 14 10) järjestää kiireellinen avosairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, potilaan asuinpaikasta riippumatta 15 b (17.9.2004/855) Terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Kiireelliseen hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Erikoissairaanhoitolaki velvoittaa sairaanhoitopiirit vastaamaan päivystysluontoisesta erikoissairaanhoidon järjestämisestä: Erikoissairaanhoitolaki:1.12.1989/1062 31 (17.9.2004/856) Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle henkilölle on annettava hänen sairaudentilansa edellyttämä hoito välittömästi. Muutoin henkilön ottaminen sairaalaan sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein. Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain yhdistävä uusi terveydenhuoltolaki on parhaillaan syksyllä 2008 lausuntokierroksella. Suunnitelmien mukaisesti laki tulisi voimaan vuoden 2010 alusta. Lakiluonnoksen mukaisesti ensihoitopalvelun järjestämisvastuu on tarkoitus siirtää kunnilta sairaanhoitopiirin tai terveyspiirin tehtäväksi. Ensihoitopalvelun käsite määritellään siten, että se sisältää nykyisissä säännöksissä käytetyt käsitteet sairaankuljetus ja lääkinnällinen pelastustoimi. Ensivastetoiminta sisällytetään osaksi ensihoitopalvelua. Erityisvastuualueille perustetaan ensihoitokeskus, jonka tehtävänä on huolehtia erityisvastuualueen lääkäritasoisesta ensihoidosta, käytännön potilasohjauksesta, sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta. Kiireellisen hoidon osalta luonnos ehdottaa, että kunnan, yhteistoiminta-alueen, terveyspiirin tai sairaanhoitopiirin tulee järjestää kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, potilaan asuinpaikasta riippumatta. Kiireelliseen hoitoon otettu potilas voidaan siirtää kotikunnan jatkohoitopaikkaan, kun potilasturvallisuus ja vastaanottavan yksikön mahdollisuus järjestää tarpeellinen jatkohoito on varmistettu. Kiireellisen hoidon antamista 13

varten kunnan, yhteistoiminta-alueen, terveyspiirin tai sairaanhoitopiirin tulee järjestää ympärivuorokautinen päivystys. Päivystyspisteistä ja niiden työnjaosta sovitaan kansanterveystyön alueellisessa yhteistyösuunnitelmassa ja vaativan erikoissairaanhoidon osalta erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen laatu ja potilasturvallisuus. Kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä voidaan tarvittaessa säätää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Tämä suunnitelma on laadittu nykyisen lainsäädännön puitteissa, mutta siinä on huomioitu terveydenhuollon lakiluonnokseen yhteistyötä korostavat periaatteet. Päivystyksen tarkoituksena on antaa väestölle lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan ulkopuolella sellaisia hoidon kannalta kiireellisiä lääketieteellisiä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä, joita ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa. (Lääkärisopimus 2007-2009). Oireen perusteella ei aina tiedetä, kuinka vaarallinen tai kiireellinen sairaus on kyseessä. Näin ollen päivystyksessä tutkitaan myös potilaita, jotka tutkimusten valmistuttua voidaan vapauttaa hengenvaarallisen tai välitöntä sairaalahoitoa vaativan sairauden epäilystä. 2 PÄIVYSTYKSEN YLEINEN JÄRJESTÄYTYMINEN Päivystyksen yleinen järjestäytyminen kuvataan noudattaen potilaan palveluketjun järjestystä neuvonnan, potilasohjauksen, ensihoidon ja sekä perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestäytymisen osalta. Tämä asiakirja ei kuvaa yksityiskohtaisesti yksityisiä palveluja. 2.1 Äkilliset sairauskohtaukset ja tapaturmat Äkillisten sairauskohtauksien tai tapaturmien osalta kansalaisia on tiedotettu selvittämään tilanne hätäkeskuksen kanssa ja asianomainen ohjeistus on saatavissa hätäkeskuksen palvelusta puh 112. 2.2 Väestöneuvonta päivystyspalveluista Väestöneuvonta päivystyspalveluista HUS-alueen kunnissa ja kaupungeissa on toteutettu pääsääntöisesti kuntien internetsivuilla, joista löytyy tarjotut terveyspalvelut ja ohjaus oikeaan päivystyspisteeseen. HUS internetsivuilla (www.hus.fi) on omana linkkinä päivystys, josta löytyy kaikki HUS alueen päivystyspisteet. Myös HUS-alueen puhelinluetteloissa on kuntien päivystyspalveluiden yhteystiedot. 14

2.3 Puhelinneuvonta Puhelinneuvontaa voidaan tarvita useimmiten äkillisissä lievemmissä sairaustapauksissa, jolloin potilas ohjataan oikeaan terveydenhuollon yksikköön. Puhelu käännetään hätäkeskukseen, mikäli tapaus edellyttää ensihoidon asiantuntemusta tai hoitoa. HUS-kuntayhtymä on osallistunut pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhteiseen terveydenhuollon neuvontapalvelun kehittämishankkeeseen 2002-2007. Puhelinneuvontapalvelun tarkoituksena on tarjota ammattitaitoista, yksilöllistä ja kehittyvää asiakaspalvelua puhelimitse. Puhelut ohjattiin (09) 10023 terveysneuvontaan. Puhelinneuvonta on otettu käyttöön Meilahden sairaalan, Peijaksen sairaalan, Jorvin sairaalan, Lastenklinikan sairaalan, Malmin sairaalan ja Marian sairaalan päivystyspoliklinikoilla. Porvoossa, Lohjalla, Tammisaaressa ja Hyvinkäällä puhelut ohjautuvat päivystyspoliklinikalle. HYKS-sairaanhoitoalueella terveysneuvonta (09) 10023 ohjaa myös terveydenhuollon ammattilaisia ohjaamaan potilaat oikeaan päivystyspisteeseen. Muualla HUS -alueella toimii yhteispäivystyspisteet. Potilaat ohjataan virka-aikana omalle terveysasemalle, terveyskeskuspäivystykseen tai erikoissairaanhoidon päivystykseen sisäisten ohjeiden mukaisesti. 2.4 Potilasohjaus Helsingin alueen potilasohjaus toimii oppaan Potilasohjaus Helsingissä mukaisesti. Ohjaus perustuu sekä alueelliseen että diagnostiseen näkökulmaan. Ohjeen ovat laatineet ensihoito, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteistyössä ja se on päivitetty viimeksi 7/2008. Vastaavat ohjeet on laadittu sekä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen (Jorvin alue) että Keravan ja Vantaan potilaille (Peijaksen alue). Ohjeistukset on levitetty sähköisinä pth:n ja esh:n toimijoille ja viety myös Terveysporttiin Lääkärin tietokantoihin. Ensihoidolla on HYKS alueella alueelliset potilasohjausohjeet. Muilla sairaanhoitoalueilla on omat ensihoidon potilasohjausohjeet. Yhteispäivystyksissä on kussakin omat sisäiset ohjeet potilaiden ohjauksesta terveyskeskuspäivystyksen tai erikoissairaanhoidon potilaaksi. Joitakin diagnoosikohtaisia alueellisia ohjeita on laadittu kuten akuutin aivohalvauksen hoito tai vakavan sepelvaltimokohtauksen hoito. Muiden päivystyspotilaiden siirrot HYKS:n sairaaloihin perustuvat yleensä tapauskohtaiseen puhelinkonsultaatioon. 2.5 Suuronnettomuusvalmius Kaikissa HUS-alueen päivystävissä sairaaloissa on sairaalakohtainen valmiussuunnitelma, jossa päivystyksen päivittäistoiminnalla on merkittävä rooli. Myös kunnissa on varauduttu suuronnettomuuksiin. Viime vuosien suuronnettomuuksissa (Myyrmanni, Aasian tsunami, Jokela, Malaga) HUS-alue on toiminut operatiivisesti yhtenäisenä Töölön sairaalassa toimivan lääkintäpäällikön johdolla alueellisen suuronnettomuusvalmiussuunnitelman pohjalta. Tätä suunnitelmaa on kehitetty edelleen HUS valmiusjohtajan koordinoimana. Vaativien säteily -, biologisten ja kemiallisten uhkatilanteiden valmiuden kehittäminen ja hoito on keskitetty Meilahden sairaalaan. HUS - valmiusjärjestelmän osallistumista valtakunnan muissa osissa tai ulkomailla tapahtuvissa 15

suuronnettomuuksissa on valmisteltu yhdessä Sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikön kanssa. 2.6 Ensihoito ja potilassiirrot Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 2008 2.6.1 Ensihoito Ensihoitopalvelu aktivoidaan hätäkeskuksen (112) kautta. HUS-alueella toimii kolme hätäkeskusta (Helsingin hätäkeskus, Länsi-Uudenmaan hätäkeskus Lohjalla sekä Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus Keravalla). Hätäkeskuspäivystäjä tekee hätäpuhelun aikana lääketieteellisen riskinarvion (neliportainen riskiluokitus A-D), hälyttää tarkoituksenmukaisen avun ja antaa tarvittaessa ilmoittajalle ensiapuohjeita. Ilmoittajalla ei ole subjektiivista oikeutta saada ambulanssia vaan tarpeen arvioi hätäkeskuspäivystäjä. Hätäkeskuspäivystäjä tilanteen mukaan on oikeutettu ohjaamaan asiakas muiden palveluiden piiriin. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestäminen kuuluu kansanterveyslain mukaan kuntien vastuulle. Kuntien terveyskeskukset ovat tehneet sopimukset palvelutuotannosta aluepelastuslaitosten ja/tai lääninhallituksen luvan perusteella toimivien yksityisten sairaankuljetusyritysten kanssa. HUS-alueen kolme aluepelastuslaitosta hoitavat ensisijaisesti kiireellisiä tehtäviä. Ensihoidon lääketieteellinen johtaminen, ohjaus ja viranomaistehtävät on sopimuksilla keskitetty sairaanhoitopiirille. Sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärit hoitavat tehtävää HYKS-alueella sekä Hyvinkään ja Lohjan sairaanhoitoalueilla. Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueilla on päällekkäinen terveyskeskuksien ja sairaanhoitopiirin ohjausjärjestelmä. Ensihoidon vastuulääkäripalveluiden lisäksi sairaanhoitopiiri tuottaa operatiiviset ensihoitolääkäripalvelut. HUS:ssa on kaksi päivystävää ensihoitolääkäriä, joista Helsinkiä palveleva yksikkö toimii maayksiköllä ja muuta HUS-aluetta palveleva Vantaalla sijaitseva yksikkö toimii helikopterilla ja maayksiköllä. Päivystävät ensihoitolääkärit vastaavat myös sairaankuljettajien konsultaatioihin. HUS alueella on vuosittain n. 130 000 ensihoidon tehtävää. Tehtävistä n. kolmasosa ei johda potilaan kuljettamiseen päivystykseen. Muut potilaat kuljetetaan joko sairaaloiden tai terveyskeskusten päivystyksiin (tai omalle terveysasemalle) alueellisen potilasohjausohjeen perusteella. HUS on hankkinut koko HUS-alueen ensihoidon käyttöön yhtenäisen sähköisen potilaskertomuksen ja tietojärjestelmän. Se on ensimmäiseksi otettu käyttöön Helsingin alueella. Jorvin alueen käyttöönotto alkoi 22.9.2008. HUS on laatinut lakisääteisen ensihoidon järjestämissuunnitelman v. 2005. 2.6.2 Päivystysalueen potilassiirrot Ambulanssikuljetusta edellyttävät päivystysalueen potilassiirrot HUS-sairaaloista muihin terveydenhuollon toimipisteisiin hoitaa HUS-logistiikka sekä sen sopimuspalveluntuottajat. HUS logistiikan oma keskitetty tilauskeskus (p. 471 80471) palvelee arkisin klo 07-22. Potilassiirtopyyntöjen käsittelyssä käytetään luokitusjärjestelmää. HYKS ensihoito tuottaa HUS logistiikalle potilassiirtotoiminnassa tarvittavat lääketieteelliset ohjauspalvelut. 16