KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI KOKKOLA KARLEBY
Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä 31.12. 4 Kokoaikaisuus 5 Ikärakenne 6 Sukupuolijakauma 7 Sopimusalat ja työaikajärjestelmät 8 Yleisimmät ammattinimikkeet 9 Henkilötyövuodet 9 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot 10 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät 11 Sairausajan palkkakustannukset 13 Työtapaturmat ja ammattitaudit 14 3 Henkilöstöjaosto 16 4 Palkkahallinto 17 Palkkamenot 17 Maksetut ylityöt 18 Sopimuksien ja palkkojen tarkistukset 18 5 Eläköityminen 19 Ennuste eläkepoistumasta 20 Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 20 6 Työhyvinvointi 21 Panostukset työhyvinvointiin 21 Työterveyshuolto 21 Koulutus ja kehittäminen 23 Työkykyä ylläpitävä toiminta, henkilöstöetuudet 27 Hankkeet 31 Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta 32 7 Yhteistoiminta 34 Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät 34 Työsuojelu 36 8 Henkilöstöviestintä 39 Liitteet 41 Kansilehden kuva: Satu Kungsbacka 2 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
1 Johdanto Henkilöstöraportin tarkoitus on kuvata Kokkolan kaupungin henkilöstövoimavaraa tilastoaineiston sekä henkilöstökyselyllä kerättyjen tietojen avulla. Tilastotiedoilla voidaan antaa kuva henkilöstön määrästä, rakenteesta, poissaoloista ja henkilöstökustannuksista. Työhyvinvointikyselyllä kerätään tietoa henkilöstön tilasta erilaisista työhyvinvoinnin näkökulmista. Vuoden tietoja on verrattu vuoden tietoihin. Lukumäärät on esitetty koko kaupunki- ja hallintokuntatason tason lisäksi osittain myös tarkemmalla tasolla. Raporttiin on koottu keskeistä tietoa vuoden aikana tehdystä henkilöstötyöstä. Toimialojen osalta raportin tiedot perustuvat toimialojen itse antamiin tietoihin. Toimialojen omissa toimintakertomuksissa ja raporteissa on tarkempaa tietoa kunkin hallinnon alan toiminnasta. Palvelussuhteiden lukumäärä oli vuoden viimeisenä päivänä 4 009, joista vakituisia 3 005 (57 enemmän kuin vuonna ) ja määräaikaisia 981, joka on 63 vähemmän kuin vuonna. Luvuissa näkyy siirtymä määräaikaisista palvelussuhteita vakituisiin, jota on tapahtunut varsinkin sosiaali- ja terveystoimessa. Henkilötyövuosien määrä oli 3 008. Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 78 % ja miehiä 22 %. Henkilöstön keski-ikä vuonna oli 47 v 11 kk. Henkilöstön sairauspäivien määrä jatkoi laskuaan edelleen vuonna. Sairauspäiviä oli 60 227 kalenteripäivää, joka on 1 738 päivää vähemmän kuin vuonna. Henkilöä kohti sairaspäiviä oli 15,0 kalenteripäivää, vuonna vastaava luku oli 15,4. Kaupungin henkilöstölle tehtiin työhyvinvointikysely yhdessä Kevan kanssa, kysely oli samansisältöinen kuin vuonna 2010 tehty kysely. Kyselyn tuloksia käytetään työyhteisöjen työhyvinvointipajojen pohjana. Kaupungin henkilöstölle tehtiin myös työmatkaliikkumiskysely, joka tuotti suosituksia siitä, miten edistää lyhyiden matkojen kulkemista jalan tai pyörällä. Omaehtoinen käynti työterveyshuollossa muutettiin tapahtuvaksi omalla ajalla, aikaisemmin kaikki terveydenhoitoon liittyvät käynnit työterveyshuollossa voi tehdä työaikana. Työsuojeluvaltuutettujen määrästä käytiin neuvotteluja lähes koko vuoden valtakunnallisen laskentakertoimen muuttumisen vuoksi. Vuoden lopulla kaupunginhallitus päätti päätoimisten työsuojeluvaltuutettujen määräksi neljä toimikautena 2014 2017. Elokuun alussa aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut kaupunginhallituksen 27.6. tekemän päätöksen perusteella. Neuvottelut päättyivät 17.9. Kaupunki noudatti sopeuttamisohjelmaa loppuvuoden ajan, sopeuttamisen ja eräiden muiden talouteen vaikuttavien tekijöiden vuoksi kaupungin taloustilanne parani vuoden vaihdetta lähestyttäessä. Koko kaupungin henkilöstöä koskeva vuosilomaohje otettiin käyttöön syyskuussa. Ohje sisältää myös vanhojen pitämättömien vuosilomien purkusuunnitelman. Esimiesten koulutusta jatkettiin JET-koulutuksina sekä esimiesfoorumeissa. Työmerkkipäiväjuhlassa 9.9. muistettiin pitkän kunnallisen työuran tehneitä henkilöitä. Taidelahjoilla muistettiin 11 henkilöä, joilla oli 40 vuoden työura, 68 henkilöä 30 vuoden ja 63 henkilöä 20 vuoden kunnallisesta palvelusta. Henkilöstöraportin tilastotiedot on pääsääntöisesti kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta. Henkilöstöraportin sisällön ovat tuottaneet Leena Corin, Sirpa Hannula, Anne Hujanen, Risto Kaustinen, Elina Riippa, Riitta Sarantila, Sinikka Tuomaala, Sirkka Uschakoff sekä työterveyshuolto Työplus. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 3
2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä 31.12. Kokkolan kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa yhteensä 4 009. Henkilöstömäärä on vähentynyt 0,4 % edellisestä vuodesta. Henkilöstömäärä on lisääntynyt 1.1.2009 toteutuneesta kuntaliitoksesta 8,2 %. Vuoden syyskuussa A-klinikan ja Nuotan henkilöstö siirtyi Päihdekeskus Portin palvelukseen. Vuoden aikana valmisteltiin ensihoidon siirtoa Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun ylläpidettäväksi siten, että henkilöstö siirtyi Kiurun palvelukseen 1.1.2014 alkaen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden määräaikaisia ns. ketjuuntuneita palvelussuhteita vakinaistettiin vanhus- ja terveyspalveluihin. Palvelussuhteiden määrä hallintokunnittain 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 työllistetyt määräaikaiset vakinaiset Kaupungin henkilöstöstä 74,9 % työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus (24,5 %) laski hieman edellisestä vuodesta (25,9 % vuonna ). Määräaikaisen henkilöstön määrä on huomattavasti suurempi kuin kuntasektorilla yleensä (21,4 % vuonna, KT Kuntatyönantaja, Henkilöstörakenne). 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Palvelussuhteiden määrä 2009-0 2009 2010 2011 työllistetyt 68 58 51 34 23 määräaikaiset 898 998 1072 1044 981 vakinaiset 2738 2764 2809 2948 3005 Taulukko, palvelussuhteiden määrä toimialoittain ja yksiköittäin ja on liitteenä 1. 4 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Määräaikainen Työllistetyt Yhteensä Keskushallinto 208 66 11 285 Ympäristöterveydenhuolto 27 10 0 37 Sosiaali- ja terveystoimi 1 044 435 3 1 482 Sivistystoimi 1 026 364 4 1 394 Tekninen toimiala 389 66 5 460 Liikelaitokset 201 21 0 222 Aluepelastuslaitos 110 19 0 129 Yhteensä 3 005 981 23 4 009 Kokoaikaisuus Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 sivutoimiset osa-aikaiset kokoaikaiset Henkilöstöstä oli vuoden lopulla: Kokoaikaisia 3 271 henkilöä (v. 3 281, vähennystä 0,3 %) Osa-aikaisia 738 henkilöä (v. 745 henkilöä, vähennystä 0,9 %) Sivutoimisia 496 henkilöä, joista vapaaehtoisia palokuntalaisia 69,2 %, sivutoimisia opettajia 28,4 % ja muita 2,4 %. Osa-aikatyöntekijöitä ja osaaikaeläkeläisiä on lähes joka ammattikunnassa. Osa-aikatyöntekijöitä on esimerkiksi koulunkäyntiavustajissa, hoitoalan työntekijöissä ja toimistoalalla. Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain Kokoaikaiset Kokoaikaiset % Osaaikaiset Osaaikaiset % Sivutoimiset Sivutoimiset % Yhteensä Keskushallinto 226 79,3 59 20,7 0 0,0 285 Ympäristöterveydenhuolto 24 64,9 13 35,1 0 0,0 37 Sosiaali- ja terveystoimi 1 135 76,2 347 23,4 7 0,5 1 489 Sivistystoimi 1 158 75,5 236 15,4 141 9,1 1 535 Tekninen toimiala 400 86,6 60 13,0 2 0,4 462 Liikelaitokset 199 88,4 23 10,2 3 1,3 225 Aluepelastuslaitos 129 27,3 0 0,0 343 72,7 472 Yhteensä 3 271 72,6 738 16,4 496 11,0 4 505 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 5
Ikärakenne Henkilöstön ikäjakauman mukaan suurimman ryhmän muodostavat edelleen 55 59 vuotiaat, joita on yhteensä 545 henkilöä (v. 566 henkilöä, vähennystä 3,71 %). Toiseksi suurimman ryhmän muodostavat 50 54 vuotiaat, joita on 484 henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 40 vuotiaita on 35,4 % ja yli 50 vuotiaita 72,3 %. Alle 29 vuotiaiden osuus kaikista viranhaltijoista ja työntekijöistä on 6,7 %. Kaupungilla on yli 60-vuotiaita 664, joka on 22,1 % koko kaupungin henkilöstöstä. Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma miehet naiset 0 100 200 300 400 500 600 Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma hallintokunnittain Alle 20 % 20 24 % 25 29 % 30 34 % 35 39 % 40 44 % 45 49 % 50 54 % 55 59 % 60 64 % 65 69 % Keskushallinto 0,0 0,5 2,4 5,8 6,7 9,6 15,9 19,2 23,6 13,9 2,4 Ympäristöterveydenhuolto 0,0 0,0 7,4 18,5 22,2 18,5 7,4 3,7 7,4 14,8 0,0 Sosiaali- ja terveystoimi 0,1 2,9 6,0 7,9 10,8 12,9 14,1 14,9 19,6 10,3 0,6 Sivistystoimi 0,0 0,1 4,2 9,5 12,7 14,4 18,3 16,5 16,4 7,8 0,2 Tekninen toimiala 0,0 1,5 3,3 3,6 9,2 8,7 14,1 19,9 19,2 18,9 1,5 Liikelaitokset 0,0 1,5 10,4 13,9 9,0 12,9 17,9 10,9 16,4 7,0 0,0 Kokkolan Energia 0,0 3,6 10,9 12,7 5,5 14,5 18,2 12,7 18,2 3,6 0,0 Kokkolan Satama 0,0 3,4 3,4 10,3 13,8 6,9 24,1 17,2 13,8 6,9 0,0 Kokkolan Vesi 0,0 0,0 7,9 10,5 7,9 10,5 18,4 10,5 18,4 15,8 0,0 Työplus 0,0 0,0 13,9 17,7 10,1 15,2 15,2 7,6 15,2 5,1 0,0 Aluepelastuslaitos 0,0 0,9 10,0 15,5 11,8 14,5 12,7 17,3 12,7 4,5 0,0 Yhteensä 0,0 1,4 5,3 8,5 11,0 12,8 15,8 16,1 18,1 10,4 0,6 6 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Keski-ikä hallintokunnittain (vakinaiset) Keski-ikä miehet Lukumäärä miehet Keski-ikä naiset Lukumäärä naiset Keski-ikä miehet Keski-ikä naiset Keskushallinto 50 v 34 51 v 5 kk 174 55 v 3 kk 51 v 3 kk Ympäristöterveydenhuolto 50 v 2 kk 6 42 v 1 kk 21 48 v 7 kk 43 v 2 kk Sosiaali- ja terveystoimi 47 v 8 kk 65 47 v 6 kk 979 48 v 4 kk 48 v 1 kk Sivistystoimi 45 v 9 kk 149 47 v 8 kk 877 45 v 8 kk 48 v 8 kk Tekninen toimiala 51 v 2 kk 196 51 v 3 kk 193 50 v 11 kk 51 v 4 kk Liikelaitokset 46 v 6 kk 96 44 v 1 kk 105 47 v 8 kk 45 v 11 kk Aluepelastuslaitos 45 v 3 kk 99 36 v 1 kk 11 47 v 8 kk 35 v 3 kk Koko kaupunki 47 v 11 kk 645 47 v 11 kk 2 360 48 v 10 kk 48 v 4 kk Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna oli vuoden lopussa 47 v 11 kk miesten osalta 47 v 11 kk (v. 48 v 10 kk) naisten osalta 47 v 11 kk (v. 48 v 4 kk). Kokkolassa henkilöstön keski-ikä on jonkin verran korkeampi kuin kunta-alalla yleensä. Vuonna kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45 v 6 kk (Tilasto: KT Kuntatyönantaja, Henkilöstö ikäluokittain ja keski-iät). Sukupuolijakauma Sukupuolijakauma hallintokunnittain miehet naiset Henkilöstömäärästä on 78,6 % naisia ja 21,4 % miehiä. Sukupuolijakauman prosentuaalisuudessa on vuosien mittaan ollut vain hyvin pieniä muutoksia. 0 200 400 600 800 1000 1200 Naisvaltaisin toimiala on sosiaali- ja terveystoimi, jossa miesten osuus on vain 6,2 % koko toimialan henkilöstöstä. Toimialat, joissa miehiä on enemmän kuin naisia, ovat tekninen toimiala ja aluepelastuslaitos. Teknisellä toimialalla miesten osuus on 50,1 % ja aluepelastuslaitoksella 90,0 %. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 7
Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma hallintokunnittain Miehet Miehet % Naiset Naiset % Keskushallinto 34 16,3 174 83,7 Ympäristöterveydenhuolto 6 22,2 21 77,8 Sosiaali- ja terveystoimi 65 6,2 979 93,8 Sivistystoimi 149 14,5 877 85,5 Tekninen toimiala 196 50,4 193 49,6 Liikelaitokset 96 47,8 105 52,2 Aluepelastuslaitos 99 90,0 11 10,0 Yhteensä 645 21,5 2 360 78,5 Sopimusalat ja työaikajärjestelmät Yleistyöaikaa 38,25 h/vk tekeviä on 30,5 % henkilöstöstä, vuorotyönluonteista tekeviä on 21,8 %, opetustyötä tekeviä on 14,1 % ja toimistotyöaikaa 36,25 h/vk tekeviä on 12,6 % sekä muita työaikoja tekeviä on 21 %. Henkilökunta työaikajärjestelmittäin, vakinaiset ja määräaikaiset Yleistyöaika 38,25 h/vk 1 221 Jaksotyö, vuorotyöluonteinen 876 Opetustyö 566 Toimistotyöaika 36,25 h/vko 505 Jaksotyö, päivätyöluonteinen 417 37 h/vk (KVTES III luku 10 ) 102 Terveyskeskuslääkärit, -hammaslääkärit 37 h/vk 96 Palomiehet 86 Päivätyö, keskimäärin 38,25 h/vk 55 Perhepäivähoitajat 48 Kolmivuorotyö, keskeytymätön 12 Talonmiehet, työaika 38,25 h/vk 10 Sivuviran tai -toimen työaika 8 Kaksivuorotyö, aina 7-8 h/pv 7 Henkilökunta sopimusaloittain Miehet Naiset Yhteensä Yleinen virka- ja työehtosopimus 217 2 662 2 879 Teknisten virka- ja työehtosopimus 325 52 377 Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus 184 522 706 Lääkärien virkaehtosopimus 27 71 98 Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus 90 10 100 VPK/palomies 314 31 345 Yhteensä 1157 3348 4505 8 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Yleisimmät ammattinimikkeet Yleisimmät ammattinimikkeet, vakinaiset Lähihoitaja 274 Sairaanhoitaja 163 Luokanopettaja 155 Lastenhoitaja 116 Lastentarhanopettaja 101 Perushoitaja 99 Siivooja 87 Peruskoulun lehtori 83 Koulunkäyntiavustaja 58 Terveydenhoitaja 52 Kodinhoitaja 51 Laitosapulainen 43 Päivähoitaja 39 Perhepäivähoitaja 38 Tuntiopettaja (päätoiminen) 36 Palomies 35 Toimistosihteeri 35 Työterveyshoitaja 35 Laitosmies 32 Palkkajärjestelmän mukaan erilaisia tehtävänimikkeitä on käytössä 520. Näistä noin 250 nimikettä on käytössä vain yhdellä henkilöllä. Yleisimmät tehtävänimikkeet ovat lähihoitaja (274 henkilöä), sairaanhoitaja (163 henkilöä), luokanopettaja (155 henkilöä) ja lastenhoitaja (116 henkilöä). Henkilötyövuodet Henkilötyövuosikertymä toimialoittain ja yksiköittäin Henkilötyöv. Keskushallinto 214,0 Henkilötyöv. Henkilötyöv. 2011 Henkilötyöv. 2010 231,8 214,0 226,5 243,6 231,8 Keskushallinto 111,8 120,9 136,6 127,8 Ruokapalvelut 102,2 105,6 107,1 104,0 Ympäristöterveydenhuolto 22,7 23,2 20,6 19,5 Eläinlääkintä 12,7 13,9 10,8 10,3 Terveysolojen valvonta 10,0 9,3 9,8 9,2 Sosiaali- ja terveystoimi 1 013,6 1 003,5 1 000,3 933,1 Hallinto 8,7 9,2 12,3 10,8 Terveyskeskus 337,0 340,0 335,0 310,7 Vanhuspalvelut 511,9 496,5 494,4 466,4 Sosiaali- ja vammaispalvelut 156,0 157,8 158,7 145,2 Sivistystoimi 1 109,5 1 105,0 1 085,4 1 039,2 Hallinto 22,4 24,0 22,2 21,9 Opetustoimi 621,9 613,9 598,8 579,0 Varhaiskasvatus 366,9 375,2 366,1 347,3 Muu sivistystoimi 98,3 91,9 98,4 91,0 Tekninen toimiala 374,5 386,7 401,0 395,5 Tekninen palvelukeskus 236,0 247,8 260,5 258,0 Siivouspalvelut 138,5 138,9 140,4 137,5 Liikelaitokset 168,2 171,1 156,9 143,7 Kokkolan Energia 52,7 53,2 56,1 54,4 Kokkolan Satama 26,5 27,7 27,0 24,9 Kokkolan Vesi 32,6 33,6 32,9 29,7 Työplus 56,4 56,6 40,9 34,7 Aluepelastuslaitos 106,0 97,5 98,6 101,4 Koko kaupunki 3 008,3 3 013,5 3 006,4 2 864,2 Henkilötyövuoden määrään vaikuttaa tehty kokonaistyöaika vähennettynä poissaoloilla (opintovapaa, perhevapaat, sairauspoissaolo, kuntoutus, vuorotteluvapaa ja vuosiloma). Koulutus on henkilötyövuotta laskettaessa huomioitu työajaksi. Opettajien henkilötyövuosilaskenta pohjautuu opetusvelvollisuustuntien määrään (24 h/vk). Henkilötyövuosia laskettaessa osan vuotta työskentelevät ja osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi ja henkilötyövuosiksi, joka kuvaa paremmin henkilöstön määrää ja kehitystä kuin pelkkä vuoden viimeisen päivän poikkileikkaava tarkastelu. Henkilötyövuodet laskivat 5,3 vuodella verrattuna vuoteen. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 9
Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot Vuosilomapäiviin sisältyy pidetyt vuosilomat ja säästövapaat. Vuosilomapäivät olivat 132 784 pv (vuonna 121 894 pv). Vuosilomaohje otettiin käyttöön syksyllä, jolla on ollut vaikutusta vuosilomien pitämiseen. Palkallisiin yksityisasioihin kirjataan myös pidetyt saldovapaat, joita oli vuoden aikana 2 287 pv (vuonna /8-12 kk yhteensä 490 pv). Poissaolopäivät kalenteripäivinä 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain Perhevapaat Lapsen sairaus Yks.- asia, palkallinen Yks.- asia, palkaton Koulutus Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuosiloma Keskushallinto 1 772 124 171 151 538 276 862 12 203 451 Ympäristöterveydenhuolto 1 259 18 135 83 0 29 2 1 258 31 Sosiaali- ja terveystoimi 21 737 946 3 415 2 391 2 359 873 4 625 55 706 7 854 Sivistystoimi 22 049 1 225 2 778 2 352 4 191 625 5 906 30 132 5 686 Tekninen toimiala 1 829 161 208 404 920 355 862 19 966 1 131 Liikelaitokset 4 158 171 377 120 134 440 541 8 039 620 Aluepelastuslaitos 913 23 28 398 306 13 290 5 480 382 Yhteensä 53 717 2 668 7 112 5 899 8 448 2 611 13 088 132 784 16 155 Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysloma. Yksityisasia palkallinen kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldovapaapäivät. Muut Taulukko, lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittän ja on liitteenä 2. 10 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Sairaus- ja kuntoutustukipäivät Sairauspäivien lukumäärä 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 sairauspäivät sairauspäivät Sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain Sairauspäivät lukumäärä *) Kuntoutustukipäivät **) Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja ***) Keskushallinto 4 472 163 15,75 Ympäristöterveydenhuolto 277 31 7,49 Sosiaali- ja terveystoimi 23 979 2 906 16,17 Sivistystoimi 16 648 2 288 11,94 Tekninen toimiala 9 506 978 20,67 Liikelaitokset 3 752 76 16,90 Aluepelastuslaitos 1 593 61 12,35 Yhteensä 60 227 6 503 15,02 *) Määräaikaisten sairaus- ja tapaturmapäivät olivat 9 688 kpv (v. 11 882 kpv) **) Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen ***) Sairaspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää sairauspoissaolopäivät, ei kuntoutustukipäiviä Henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuodesta 2011 lähtien. Henkilöstöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella 1 3 päivää/kerta, jos sairauden syynä on fl unssa, päänsärky tai vatsatauti. Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli 4 544 päivää eli 7,5 % kaikista sairauspoissaoloista (v. 3 594 päivää eli 5,8 % kaikista sairauspoissaoloista). Omailmoituspoissaoloa käytti vuoden aikana 1 981 henkilöä (v. aikana 1 726 henkilöä koko henkilöstöstä). Oman ilmoituksen vuoksi oltiin poissa töistä keskimäärin 2,29 päivää/henkilö (v. 2,08 päivää/henkilö). Sairauslomapäiviä muualla kuin työterveyshuollossa kirjattiin 1 981 henkilölle yhteensä 21 986 pv (v. 2 686 henkilölle, yhteensä 26 711 pv). Henkilöstön sairauspäivät olivat v. 60 227 kalenteripäivää, 15,02 kpv/henkilö. Laskua edelliseen vuoteen on 0,37 päivää/ henkilö. Luvuissa on mukana myös tapaturmista johtuneet sairauspäivät. Kuntoutustukipäivät olivat vuonna 6 503 kalenteripäivää (v. 7 022 pv, laskua 519 pv, 7,4 %). Taulukko, sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain, ja 2011, on liitteenä 3. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 11
Sairauspoissaolot/henkilö: 15,02 15,39 2011 15,95 2010 17,15 2009 16,67 Sairauspäivien lukumäärä 2009-66 000 65 000 64 000 63 000 62 000 61 000 60 000 59 000 58 000 57 000 2009 2010 2011 Sairauspäivät 61 757 65 011 62 877 61 965 60 227 Sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain 0 pv 1 3 pv 4 10 pv 11 60 pv 61 90 pv 91 365 pv Keskushallinto 119 364 116 97 6 4 Ympäristöterveydenhuolto 16 27 10 6 0 0 Sosiaali- ja terveystoimi 451 2 642 671 472 13 20 Sivistystoimi 452 2 296 523 314 8 9 Tekninen toimiala 181 664 224 167 13 12 Liikelaitokset 71 309 91 62 7 3 Aluepelastuslaitos 48 103 43 32 0 1 Yhteensä 1 338 6 405 1 678 1 150 47 49 Taulukko, sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain ja yksiköittäin ja, on liitteenä 4. Henkilöstön sairausjaksot keston mukaan Päiviä (kpv) %- osuus Päiviä (kpv) %- osuus Päiviä (kpv) 2011 %- osuus 2011 Vuonna poissaolotapauksia oli 268 (2,3 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten vähennystä oli 4-10 päivän (152 tapausta, 8,3 %) sairauspoissaoloissa. Pidemmissä sairauspoissaoloissa tapahtui vähennystä (51-90 pv ja 91-180 pv, vähennys yhteensä 39 tapausta, 30,5 %). Tapauksia Tapauksia Tapauksia 2011 Poissaolot 1 3 pv 11 719 20,3 6 405 11 935 19,3 6 481 11 228 17,9 6 011 Poissaolot 4 10 pv 9 809 17,0 1 678 10 655 17,2 1 830 9 997 15,9 1 698 Poissaolot 11 60 pv 26 307 45,6 1 150 26 603 42,9 1 154 24 535 39,0 1 064 Poissaolot 61 90 pv 3 371 5,8 47 5 001 8,1 68 4 987 7,9 67 Poissaolot 91 180 pv 4 945 8,6 42 6 399 10,3 60 7 869 12,5 61 Poissaolot 181 365 pv 1 588 2,8 7 1 372 2,2 4 4 261 6,8 16 Poissaolot yhteensä 57 739 100,0 9 329 61 965 100,0 9 597 62 877 100,0 8 917 Poissaolopäivät/henkilö 15,02 15,39 2011 15,95 12 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Sairausajan palkkakustannukset Sairauspoissaolojen kustannukset toimialoittain ja yksiköittäin Sairauslomat, bruttokustannukset *) Keskushallinto 373 740 Sairauslomat, bruttokustannukset *) Sairauslomat, bruttokustannukset *) 2011 355 263 373 740 331 333 355 263 Keskushallinto 210 397 139 122 155 697 Ruokapalvelut 163 343 192 211 199 566 Ympäristöterveydenhuolto 29 402 20 156 62 307 Eläinlääkintä 8 098 10 538 47 374 Terveysolojen valvonta 21 304 9 618 14 933 Sosiaali- ja terveystoimi toimi 1 997 312 1 969 190 1 986 781 Hallinto 15 521 9 642 11 593 Terveyspalvelut 697 490 750 176 716 386 Vanhuspalvelut 967 444 940 072 959 083 Sosiaali- ja vammaispalvelut 316 857 269 300 299 719 Sivistystoimi 1 556 490 1 558 815 1 472 507 Hallinto 26 713 56 958 28 083 Opetustoimi 681 895 703 728 681 796 Varhaiskasvatus 762 920 714 344 666 591 Muu sivistystoimi 84 962 83 787 96 037 Tekninen toimiala 710 006 667 677 719 423 Tekninen palvelukeskus 477 429 415 791 422 302 Siivouspalvelut 232 577 251 886 297 122 Liikelaitokset 377 063 291 442 268 468 Kokkolan Energia 95 368 104 631 77 953 Kokkolan Satama 17 967 15 947 24 999 Kokkolan Vesi 79 941 50 336 69 503 Työplus 183 787 120 529 96 012 Aluepelastuslaitoslaitos 153 266 160 990 137 644 Yhteensä 5 197 279 4 979 447 5 002 393 *) sis. sivukuluja 31,5 % Vuonna henkilöstökorvauksia maksettiin 1 938 196, jolloin kaupungin kustannukseksi jäi 3 259 084. Vuonna henkilöstökorvauksia maksettiin 2 118 840, jolloin kaupungin kustannukseksi jäi 2 677 875. Taulukko, sairauspoissaolojen syyt toimialoittain ja yksiköittäin ja, on liitteenä 5. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 13
Työtapaturmat ja ammattitaudit 300 250 Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärä If-tilaston mukaan Työpaikalla Työmatkalla Ammattitauti 200 150 100 50 0 2009 2010 2011 Ammattitauti 1 1 0 1 2 Työmatkalla 34 19 57 37 42 Työpaikalla 119 164 186 155 182 Työtapaturmat If-tilaston mukaan Korvatut tapaturmat Korvatut tapaturmat Sattuneet tapaturmat Sattuneet tapaturmat Vuoden tapaturmatilastoon on alettu kirjata myös neulanpistotapaturmat, mikä lisää tapaturmien määrää. Työtapaturmien määrä on jopa hieman laskenut, jos neulanpistotapaturmat jätetään huomioimatta Korvauspäivät Korvaus päivät Ohimenevät korvaukset Ohimenevät korvaukset Tapaturmat työpaikalla 145 130 182 155 1 339 947 165 270 108 945 Tapaturmat työmatkalla 25 26 42 37 533 185 62 908 20 333 Ammattitaudit 0-2 - 0-106 - Yhteensä 170 156 226 192 1 872 1 132 228 284 129 278 Työtapaturmien määrä ei ole kasvanut merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, mutta sattuneet tapaturmat ovat aiheuttaneet pidempiä poissaoloja työstä, sillä korvattavien päivien määrä ja korvaussumma ovat kasvaneet huomattavasti sekä työpaikoilla että työmatkalla sattuneiden tapaturmien kohdalla. 14 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
3 000 2 500 Korvauspäivien lukumäärä tapaturman sattumisvuoden mukaan (If-tilasto) Työpaikalla Työmatkalla Ammattitauti 2 000 1 500 1 000 500 0 2009 2010 2011 Ammattitauti 0 44 0 0 0 Työmatkalla 644 151 793 322 533 Työpaikalla 1 167 1 488 1 697 1 274 1 339 Sairausvakuutuskorvaukset ja tapaturmakorvaukset Sairausvakuutuskorvaukset Keskushallinto 116 645 Sairausvakuutuskorvaukset 132 399 Tapaturmakorvaukset Tapaturmakorvaukset 645 132 399 2 616 14 219 Keskushallinto 59 169 51 454 354 1 838 Ruokapalvelut 57 476 80 945 2 262 12 381 Ympäristöterveydenhuolto 24 299 33 252 610 0 Eläinlääkintä 7 152 19 117 610 0 Terveysolojen valvonta 17 147 14 135 0 0 Sosiaali- ja terveystoimi 798 463 982 471 70 852 44 582 Hallinto 2 069 887 0 0 Terveyspalvelut 316 174 352 344 8 504 9 172 Vanhuspalvelut 369 073 494 665 61 293 31 001 Sosiaali- ja vammaispalvelut 111 147 134 575 1 055 4 409 Sivistystoimi 560 238 603 780 56 125 29 833 Hallinto 8 191 3 942 0 447 Opetustoimi 299 240 304 404 23 084 10 561 Varhaiskasvatus 229 936 259 883 33 041 16 867 Muu sivistystoimi 22 871 35 551 0 1 958 Tekninen toimiala 212 485 225 023 18 888 22 475 Tekninen palvelukeskus 139 202 153 534 18 888 22 475 Siivouspalvelut 73 283 71 489 0 0 Liikelaitokset 150 569 124 179 9 151 23 566 Kokkolan Energia 33 399 32 593 280 14 593 Kokkolan Satama 2 669 6 621 0 5 411 Kokkolan Vesi 26 028 14 379 8 871 3 562 Työplus 88 473 70 586 0 0 Aluepelastuslaitos 75 497 85 088 22 402 15 670 Koko kaupunki 1 938 196 2 186 192 180 644 150 345 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 15
3 Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto aloitti toimintansa vaalien jälkeen vuoden alussa. Kaupunginhallitus valitsee jaostoon keskuudestaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallitus nimeää jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Henkilöstön valitsemalla edustajalla on läsnäolo-oikeus henkilöstöjaoston kokouksessa. Henkilöstöjaoston tehtäviin kuuluu kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsitteleminen: henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen, työhyvinvoinnin ja koulutuksen koordinointi, kaupungin viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkauksen yleisperusteiden sekä virka- tai työsuhteen perusteella henkilöstölle kuuluvia etuisuuksien velvollisuuksien ja eläkkeiden käsittely sekä virka- ja työehtosopimusten määräysten soveltamista, myös suositussopimusten voimaansaattamista koskevat asait, ellei näitä tehtäviä ole annettu jollekin muulle elimelle tai delegoitu viranhaltijalle. Henkilöstöjaostolla oli vuoden aikana 12 kokousta, joissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: henkilöstön edustus henkilöstöjaostossa sekä henkilöstöjaoston edustus yhteistoimintaryhmässä henkilöstökertomus järjestelyvaraerien jakaminen sopeuttamisohjelma henkilöstöstrategian toteuttamisen tilannekatsaus paikallinen sopimus Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien työn vaativuuden arvioinnista sopeuttamisohjelmaan liittyen palkkakustannusten säästökeinoja suunnitelma henkilöstösuunnitelman laatimiseksi sairauspoissaolot yhteistoiminnan varmistaminen kaupunkistrategia työterveyshuollon säästökeinoja työhyvinvointipäällikön irtisanoutuminen. Kaari seminaari Henkilöstöpalvelujen ja työterveyshuollon edustajat osallistuivat Kevan järjestämään nk. Kaari seminaariin, jossa oli mukana kuusi muuta kaupunkia. Seminaarin tavoitteena oli tunnistaa työkyvyttömyyden aiheuttamien kustannusten hillitsemisen kehittämiskohteita sekä vertailla näitä kustannuksia kaupunkien välillä. Seminaarin seurauksena lähdettiin yhdessä työterveyshuollon kanssa kehittämään ammatillisen kuntoutuksen prosessia ja henkilöstöpalvelujen ja työterveyshuollon yhteistyötä. 16 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
4 Palkkahallinto Palkkamenot Palkkamenot ja Palkkamenot *) Palkkamenot *) Muutosprosentti Keskushallinto 13 730 978 14 809 619-7,3 Keskushallinto **) 9 333 498 10 350 889-9,8 Ruokapalvelut 4 397 480 4 458 730-1,4 Ympäristöterveydenhuolto 1 612 468 1 500 096 7,5 Sosiaali- ja terveystoimi 63 711 636 62 311 634 2,3 Hallinto 1 000 696 1 059 675-5,6 Terveyspalvelut 23 158 301 22 623 717 2,4 Vanhuspalvelut 29 190 375 28 357 555 2,9 Sosiaali- ja vammaispalvelut 10 362 264 10 270 687 0,9 Sivistystoimi 57 600 981 56 377 406 2,2 Hallinto 633 818 634 159-0,1 Opetustoimi 34 976 812 34 096 328 2,6 Varhaiskasvatus 17 561 135 17 365 565 1,1 Muu sivistystoimi 4 429 216 4 281 354 3,5 Tekninen toimiala 18 007 982 18 030 447-0,1 Tekninen palvelukeskus 12 319 045 12 298 414 0,2 Siivouspalvelut 5 688 937 5 732 033-0,8 Liikelaitokset 11 007 940 10 566 641 4,2 Kokkolan Energia 2 274 296 2 263 410 0,5 Kokkolan Satama 2 143 869 2 189 257-2,1 Kokkolan Vesi 2 156 516 2 155 365 0,1 Työplus 4 433 259 3 958 609 12,0 Aluepelastuslaitos 8 706 597 7 898 563 10,2 Yhteensä 174 378 582 171 494 406 1,7 *) Palkkamenot sisältävät sivukuluja ja lomapalkkajaksotuksia. Sivukuluja maksettiin v. yhteensä 41 771 295 (v. 41 080 409 ). **) Pitämättömien vuosiloma- ja säästövapaiden (2010 - ) lomapalkkajaksotus oli 1 156 050. Palkkamenot kasvoivat 1,7 % vuodesta. Palkkamenojen kasvuun vaikuttivat uudet virat ja toimet sekä virka- ja työehtosopimuksen muutokset. Määräaikaisten työsuhteita (ns. ketjuuntuneita) vakinaistettiin sosiaali- ja terveystoimessa noin 50 virkaa/tointa vuoden aikana. Kokouspalkkioita maksettiin v. 452 672 (v. 481 238 ), vähennystä 5,9 %. Asiantuntijapalkkioita maksettiin v. 174 979 (v. 144 238 ), nousua 21,3 %. Lomakertymä 1.4. - 31.12. ja pitämättömät lomat olivat yhteensä 98 600 päivää. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 104 594 päivää. Vähennystä oli 5 994 päivää. Lomakertymä 1.4. - 31.12. ja pitämättömät lomat ilman aluepelastuslaitosta ja Kruunupyytä olivat yhteensä 94 257 päivää (v. 94 692 päivää). Säästövapaapäiviä oli vuoden lopussa 1 194 päivää (v. 1 235 päivää). Lomapalkkavelan muutos v. oli 1 384 688 (v. 2 577 695 ). KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 17
Maksetut ylityöt Maksetut ylityöt toimialueittain ja yksiköittäin Ylityö/tuntia Ylityö/tuntia Ylityö/tuntia 2011 Ylityö/tuntia 2010 Keskushallinto 109 297 196 164 Keskushallinto 7 173 123 155 Ruokapalvelut 102 124 73 9 Ympäristöterveydenhuolto 0 0 0 0 Eläinlääkintä 0 0 0 0 Terveysolojen valvonta 0 0 0 0 Sosiaali- ja terveystoimi toimi 6 239 7 169 8 221 6 716 Hallinto 3 3 10 2 Terveyspalvelut 869 1 051 1 140 993 Vanhuspalvelut 4 451 5 218 6 267 5 279 Sosiaali- ja vammaispalvelut 916 897 804 443 Sivistystoimi 874 825 506 439 Hallinto 10 6 11 31 Opetustoimi 38 132 90 24 Varhaiskasvatus 186 142 207 179 Muu sivistystoimi 640 545 198 205 Tekninen toimiala 5 254 6 510 7 726 8 676 Tekninen palvelukeskus 5 184 6 394 7 625 8 473 Siivouspalvelut 70 116 101 203 Liikelaitokset 14 132 14 038 14 336 12 692 Kokkolan Energia 7 049 6 087 7 231 5 535 Kokkolan Satama 4 512 4 604 4 562 4 983 Kokkolan Vesi 2 541 2 691 2 216 2 081 Työplus 30 656 327 94 Aluepelastuslaitoslaitos 6 524 7 051 7 718 7 001 Yhteensä 33 132 35 890 38 703 35 688 Sopimuksien ja palkkojen tarkistukset Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.1. - 28.2.2014. Ns. Tehy pöytäkirja sääteli Tehyyn kuuluvien palkkausta 25.9. saakka, jonka jälkeen Tehy palasi mukaan kunnalliseen sopimus- ja neuvottelujärjestelmään. Yleiskorotus 1,46 % maksettiin KVTES-, TS- ja TTES-sopimuksiin 1.2. alkaen. OVTES:n yleiskorotus oli 1,35 % ja LS:n yleiskorotus 1,3 %. Lisäksi paikallinen järjestelyvaraerä 0,6 % KVTES:n ja Teknisen sopimuksen ja TTES:n mukaisesti jaettiin 1.2.. Tehy pöytäkirjan mukaista järjestelyvaraerää jaettiin 0,6 %. OVTES:n järjestelyvaraerän suuruus oli 0,3 %. Järjestelyvaraerän jaossa huomioitiin tehtävien uudelleenjärjestelyjä ja poistettiin paikallisia palkkausepäkohtia. Järjestelyvaraerää jaettiin sopimusten edellyttämällä tavalla yhteensä 50 445. Teknisen sopimuksen mukainen työn vaativuuden arviointi saatiin päätökseen keväällä. Työn vaativuuden arvioinnin pohjalta jaettiin Teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien järjestelyvaraerä 1.2. lukien. 18 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
5 Eläköityminen KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä eläkelajeittain Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Kaikki eläkelajit 2009 63,8 60,8 50,3 56,8 60,2 60,5 2010 63,7 57,7 47,9 54,3 60,6 59,6 2011 63,4 59,9 51,4 55,6-60,4 63,8 56,1 49,9 56,4-60,5 63,9 57,2 48,6 54,1-60,4 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke Yhteensä pl. oae 2009 62 12 18 5 9 19 106 2010 66 19 15 11 5 15 116 2011 65 10 16 10 0 21 101 75 9 15 15 0 13 114 90 10 14 19 0 20 133 KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä eläkelajeittain KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suurimpana tautiluokkana on tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yms. 43.sta osatyökyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneestä oli 22 henkilöllä tuki- ja liikuntaelinsairaus. Muita tautiryhmiä on niin vähän, että niitä ei ole mahdollista esittää tilastoissa yksitellen. Valtion eläkelain (VaEL) mukaan vakuutetuista työntekijöistä siirtyi eläkkeelle yhteensä 14 henkilöä. Näistä vanhuuseläkkeitä oli 13. Kaikkien keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä oli 61,5 vuotta. VaELosa-aikaeläkkeen aloittaneita ei Kevan tilastorekisteristä löytynyt. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 19
Ennuste eläkepoistumasta Kokkolan kaupungin ennuste eläkepoistumasta toimialueittain ja yksiköittäin henkilöä toteutunut henkilöä toteutunut 2014 henkilöä 2015 henkilöä 2016 henkilöä 2016 yhteensä henkilöä 35 Keskushallinto 6 12 12 7 4 35 Keskushallinto 1 4 8 3 1 16 Ruokapalvelut 5 8 4 4 3 19 Ympäristöterveydenhuolto 0 1 0 3 1 5 Eläinlääkintä 0 1 0 2 0 3 Terveysolojen valvonta 0 0 0 1 1 2 Sosiaali- ja terveystoimi toimi 20 41 29 33 32 135 Hallinto 0 1 0 0 0 1 Terveyspalvelut 8 12 7 10 10 39 Vanhuspalvelut 9 23 16 20 17 76 Sosiaali- ja vammaispalvelut 3 5 6 3 5 19 Sivistystoimi 34 33 28 35 29 125 Hallinto 0 0 0 2 0 2 Opetustoimi 17 17 17 22 15 71 Varhaiskasvatus 12 14 10 9 13 46 Muu sivistystoimi 5 2 1 2 1 6 Tekninen toimiala 17 24 22 22 16 84 Tekninen palvelukeskus 9 14 16 9 8 47 Siivouspalvelut 8 10 6 13 8 37 Liikelaitokset 10 4 4 5 2 15 Kokkolan Energia 5 2 1 1 1 5 Kokkolan Satama 0 1 1 1 0 3 Kokkolan Vesi 2 0 2 2 1 5 Työplus 3 1 0 1 0 2 Aluepelastuslaitoslaitos 1 4 1 0 4 9 Yhteensä 88 119 96 105 88 408 Tiedot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta Varhaiseläkemenoperusteinen maksu Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Suurtyönantajalla, kuten Kokkolan kaupunki, varhe-maksu määräytyy kokonaan oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella. Maksua maksetaan eläkkeen maksamisen alkamisesta 36 kalenterikuukauden ajan. Maksua voi pyrkiä pienentämään tukemalla työntekijöiden työhön paluuta ja työssä jatkamista sekä tarjoamalla vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Varhe-maksut: 2009 1 051 991,35 1 062 554,24 2010 1 281 033,88 915 485,19 (ennuste) 2011 1 021 024,06 2014 802 245,27 (ennuste) Yllä olevat luvut koskevat KuEL-vakuutettuja. VaELissa vakuutettujen kuntatyöntekijöiden maksut määräytyvät eri tavalla. 20 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
6 Työhyvinvointi Panostukset työhyvinvointiin Työterveyshuolto Kokkolan kaupungin henkilöstölle työterveyspalvelut tuottaa pääsääntöisesti Kokkolan kaupungin liikelaitos Työplus ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän työterveyshuolto. Työplus toimii Kokkolan, Kruunupyyn ja Pietarsaaren alueilla, joten suurin osa kaupungin henkilöstöstä on sen asiakkaina. Jyta alueen työterveyshuolto palvelee aluepelastuslaitoksen ja ympäristöterveydenhuollon henkilöstöä. Työplussassa kaupungin henkilöstön työterveyshuollon tehtävistä huolehti kaupunkitiimi, jossa on seitsemän työterveyshoitajaa, viisi lääkäriä (kaksi kokoaikaista), kaksi työpsykologia ja kolme työfysioterapeuttia. Ostopalveluina olivat käytössä myös puheterapeutin ja ravitsemussuunnittelijan palvelut. Tämä toimintakertomus sisältää tietoa vain Työplussan toiminnasta. Toiminta Työterveyshuollon toimintasuunnitelma toimii viitekehyksenä toteutettavalle toiminnalle ja sitä päivitetään vuosittain. Haasteina ovat olleet sairauspäivien vähentäminen, työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen sekä sisäilmaongelmat. Terveystarkastukset Terveystarkastuksia tehtiin 1 558 kpl, joista työhöntulotarkastuksia 309 kpl. Terveystarkastuksia on tehty palomiehille ja vanhuspalveluiden työntekijöille, sosiaali ja vammaispalvelun työntekijöille, opetustoimen ja nuorisotoimen työntekijöille, päivähoidon henkilöstölle, terveyspalveluiden työntekijöille, keskushallinnon ja teknisen palvelukeskuksen henkilökunnalle sekä liikelaitosten henkilökunnalle. Terveystarkastuksia toteutetaan työpaikkakohtaisesti. Terveydentilan selvittelyn ohella on kiinnitetty huomiota töiden sujumiseen ja työhyvinvointiin sekä kuntoutustarpeisiin. Terveystarkastuksiin on voinut hakeutua myös omasta aloitteesta. Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvityksiä on toteutettu 103 kpl, suunnattuja työpaikkaselvityksiä on tehty 20 kpl. Työoloihin kohdistuvana toimintana työterveyshuolto on tehnyt perustyöpaikkaselvityksiä ja suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Perustyöpaikkaselvityksiä on tehty päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin, kouluihin, terveyskeskuksen eri yksiköihin, sosiaali- ja vammaispalvelun eri yksiköihin, pelastuslaitokseen sekä teknisen palvelukeskuksen siivoustoimeen ja keittiöihin sekä liikelaitosten eri toimipisteisiin. Sisäilmaongelmiin liittyen on tehty suunnattuja selvityksiä satamalaitokseen, kouluille, päiväkoteihin, sosiaalija vammaispalveluihin ja terveyspalveluihin. Muu työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveysneuvotteluita on toteutettu 166 kpl. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 21
Varhaisen tuen mallin keskustelujen jatkotoimenpiteenä on pidetty työterveysneuvotteluja työntekijöiden työhön paluun suunnittelemiseksi ja työssä jatkamisen tukemiseksi. (1.6. Kelan sairauspäivärahauudistuksen myötä on toteutettu työterveysneuvotteluja 90 päivän säännön mukaisesti.) Työterveyshuolto on pyrkinyt tehostamaan yhdessä työnantajan kanssa sairauslomien seurantajärjestelmää liittyen sairauspäivärahamuutoksiin. Työterveyshuolto on ollut mukana tukemassa henkilöstöä tupakoinnin lopettamisessa henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Kaupunki on omalta osaltaan kannustanut henkilöstöä kustantamalla kuukauden Champix- tai nikotiinikorvaushoidon. Työterveyshuolto on järjestänyt painonhallintaryhmiä, niska- ja selkäryhmiä sekä rentoutus- ja äänenhuoltoryhmiä, joihin on osallistunut kaupungin työntekijöitä. Ammatillista kuntoutusta (työkokeilu/uudelleenkoulutus) on haettu useille työntekijöille yhteistyössä Kuntien Eläkevakuutuksen ja kaupungin henkilöstösuunnittelijan kanssa. Kelan ryhmä- ja yksilökuntoutuksiin on osallistunut kaupungin työntekijöitä. Vuonna on esivalittu kuntoutujat kaupungin toimistotyöntekijöiden ASLAK-kuntoutukseen, joka toteutetaan vuosien 2014-2015 aikana. Sairaanhoito Sairaanhoitokäyntejä hoitajille ja lääkärille oli 10 612 kpl. Aamuvastaanotoilla (klo 8-11) kaupungin henkilöstö ohjataan pääsääntöisesti omille työterveyshoitajille. Työplussassa ilman ajanvarausta toimi sairaanhoitotiimin terveydenhoitaja ma-pe klo 8.00-14.00 ja puhelinterveydenhoitaja ma pe klo 8.00-15.30. Sairaanhoitotiimin lääkäri on hoitanut pääasiassa päivystysluonteisia sairaanhoitokäyntejä ja muu sairaanhoito on pyritty ohjaamaan omaan tiimiin. Siivous- ja ruokapalveluhenkilöstön työhyvinvointihanke Kaupungin ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijöille suunnattu työhyvinvointihanke käynnistyi vuonna 2011. Vuonna pidettiin hankkeen loppuseminaarit ja alkaneet TYK-kuntoutukset jatkuvat edelleen. Erityisasiantuntijoiden toiminta Asiakkaat ohjautuvat erityisasiantuntijoille työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan tarvearvion perusteella. Työfysioterapeutit ovat tehneet työpaikkakäyntejä ja -selvityksiä työergonomian ja työn fyysisen kuormituksen selvittämiseksi sekä ergonomiseen työskentelyyn ohjaamiseksi. Työfysioterapeutit ovat osallistuneet perustyöpaikkaselvityksiin yhdessä työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin kanssa sekä tehneet itsenäisesti suunnattuja, ergonomisia työpaikkaselvityksiä. 22 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Työfysioterapeutit ovat pitäneet luentoja työergonomiaan ja liikuntaan liittyen mm. siivoushenkilöstölle, perhepäivähoitajille ja museon sekä teknisen palvelukeskuksen henkilökunnalle. Työfysioterapeutit ovat osallistuneet ruoka- ja siivouspalveluiden työhyvinvointihankkeeseen, minkä puitteissa on järjestetty ergonomiaohjauksia ammattikohtaisesti sekä niska-hartia-selkä-ryhmiä tule-oireisille työntekijöille. Teknisen palvelukeskuksen määräaikaisterveystarkastuksiin on osalle työntekijöistä liitetty työn fyysisen kuormittavuuden perusteella tule-testejä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveyskuntotestien tavoitteena on varhainen työkyvyn arvioiminen fyysisen suorituskyvyn osalta työn kuormittavuuteen suhteutettuna. Sosiaali- ja terveystoimen määräaikaisterveystarkastuksiin on liitetty tule-testit yli 50-vuotiaille työntekijöille ryhmätestinä. Työfysioterapeutit ovat tarvittaessa osallistuneet työterveysneuvotteluihin ja työkykyarviointiprosessiin osana työterveyshuollon moniammatillista tiimiä. Työterveyspsykologit ovat osallistuneet tarvittaessa perustyöpaikkaselvityksiin sekä tehneet tarvittaessa suunnattuja työpaikkaselvityksiä psykososiaalisen kuormituksen arvioimiseksi. Työterveyspsykologit ovat toteuttaneet erilaisia ryhmätilaisuuksia antaen tietoja, neuvontaa ja ohjausta muun muassa työyhteisöiden toimivuuden parantamiseksi sekä voimavarojen tukemiseksi. Lisäksi on tehty työpaikkakäyntejä työyhteisöjen kriisitilanteissa. Vastaava työterveyspsykologi on osallistunut ruoka- ja siivouspalveluiden työhyvinvointihankkeeseen ja vastannut osaltaan hankkeen loppuunsaattamisesta. Työterveyspsykologit ovat osallistuneet työterveysneuvotteluihin mm. työntekijän sairauslomalta paluun yhteydessä. Yksilövastaanotoilla työterveyspsykologit ovat tehneet terveystarkastuksia työntekijöiden psyykkisen terveydentilan ja työkyvyn arvioimiseksi sekä antaneet tukikäyntejä (ohjausta ja neuvontaa) mm. työntekijöiden uupumisoireilun yhteydessä. Syksyllä toteutetun työhyvinvointisyke-kyselyn jatkotoimenpiteiden osalta vastaava työterveyspsykologi on vetänyt toimiala- ja liikelaitoskohtaiset työhyvinvointipajat sekä kouluttanut esimiehiä pajamallin käyttöön omissa yksiköissään. Yhteistyö Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Työterveyshuollon ja henkilöstöyksikön edustajat ovat pitäneet palavereita kuukausittain ajankohtaisista asioista. Työterveyslääkäri on osallistunut sisäilmatyöryhmän kokouksiin. Koulutus ja kehittäminen Henkilöstönsä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta vastaavat toimialat, jotka voivat järjestää koulutuksen joko sisäisenä koulutuksena omin resurssein tai hankkimalla osaamista muulta tai käyttämällä ulkopuolisia kursseja yms. Henkilöstöyksikkö järjestää kaupungin koko henkilöstön erilaisille kohderyhmille suunnattua koulutusta, kuten esim. esimieskoulutusta, kielikoulutusta sekä työhyvinvointiin, palvelussuhteen ehtoihin ja muihin yhteisiin asioihin liittyvää koulutusta. Koulutuksen hallinnointiin käytetään sähköistä järjestelmää, järjestelmässä julkaistaan kaupungin itse järjestämä koulutus, sen kautta ilmoittaudutaan näihin koulutuksiin ja järjestelmässä seurataan toteutunutta sekä sisäistä että ulkoista koulutusta. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 23
Esimieskoulutus JET valmennus Johtamisen erikoisammattitutkintoon johtava valmennus jatkui niin, että vuoden aikana valmistuivat ryhmät 3, 4 ja 5. Valmistuneet esimiehet ovat sivistystoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta, keskushallinnosta, teknisestä palvelukeskuksesta, Kokkolan Vedestä ja aluepelastuslaitoksesta. Kuudes ryhmä aloitti syksyllä, ryhmä muodostuu 23 sosiaali- ja terveystoimen esimiehestä. JET valmennus on oppisopimuskoulutusta, joten sen rahoittaa Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto. Koulutuksen järjestäjä vaihtui kuudennen ryhmän aloittaessa, kouluttaja on Rastor Oy, Oulun toimintapiste. Esimiesfoorumit Erityisesti esimiestehtävissä toimiville suunnattuja, puolen päivän pituisia koulutuksia järjestettiin aiheista: työkykyjohtaminen sosiaalinen media Työterveyspsykologin vetämät esimiesryhmät jatkuivat niin, että ensimmäinen ryhmä lopetti keväällä, toinen ryhmä jatkui vuoden loppuun. Valmentava johtamisen koulutuspäiviä oli sekä keväällä että syksyllä. Työhyvinvointiverkoston järjestämä koulutus Kaupungin esimiehille tarjottiin mahdollisuutta osallistua Työterveyslaitoksen tuella toimivan paikallisen Työhyvinvointiverkoston järjestämiin tilaisuuksiin, joita pidettiin teemoista Työhyvinvointi arjen toimintaa vai glitteriäkö? Rahako ratkaisee? Avaimet työelämään: Kesätyöntekijän ja uuden työntekijän työhön tulo Muutos työelämässä Kuntarekryn perusrekrytoinnin koulutustilaisuuksia pidettiin kaksi. Koko henkilöstölle suunnattu koulutus Vastuullinen vaikuttaminen työyhteisöissä miten rakennamme työhyvinvointia yhdessä Vastuullisen vaikuttamisen tilaisuuksia pidettiin yhteensä neljä, tilaisuudet olivat tarkoitettu koko henkilöstölle. Tilaisuuksiin osallistui n. 144 henkilöä. 24 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Liikkeelle eväitä aktivoitumiseen ja innostuksen säilyttämiseen Luento antoi paremman kunnon reseptin, jota noudattamalla jokainen saavuttaa tavoitteensa pienin askelin, miellyttävästi, mutta varmasti. Matalan kynnyksen liikuntaohjeita antoi terveysvalmentaja Riku Aalto (80 osallistujaa). Työnilo Syyskauden avauksena pidettiin kaksi tilaisuutta, joissa professori Marja-Liisa Manka kertoi työnilosta. Työnilo on työnantajan näkökulmasta pääasia, koska hyvinvoivat työntekijät tekevät työtään luovasti ja tuloksellisesti. Se on myös jokaisen pään asia, koska kukaan ei voi ulkopuolelta ammentaa meihin hyvinvointia (270 osallistujaa). Tiedotustilaisuus Kokkolan kaupungin henkilö- ja toimintavakuutuksista Kaupungin vakuutusmeklarin edustaja kertoi henkilöstöön ja toimintaan liittyvistä vakuutuksista. Viestintäkoulutus Tiedotepajassa käsiteltiin hyvän tiedotteen laatimista, jakelua ja julkaisemista verkossa. Muu koulutus Yhteistoimintaorganisaation kehittämisiltapäivä yhteistoimintaryhmälle pidettiin toukokuussa, tavoitteena oli pohtia yhteistoimintarakenteita, jotka parhaiten vastaisivat työsuojelun ja yhteistoiminnan tarpeita. Sihteerin ammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksena opiskelleet saivat opintonsa päätökseen, näyttötyön tekemisen jälkeen tutkinto on valmis. Lisäksi järjestettiin koulutusta Dynasty-ohjelmasta sekä hankinnoista. Sosiaali- ja terveystoimi Täydennyskoulutukseen osallistui kaikkiaan 916 henkilöä ja siihen käytettiin 2 096 työpäivää. Koulutukseen käytettiin kaikkiaan n. 394 000 euroa eli noin 430 euroa/osallistuja ja 188 euroa/täydennyskoulutuspäivä. Po. summaan sisältyvät varsinaiset koulutuskustannukset, matkakulut, majoitus- ja ravitsemiskulut sekä mahdollisten sijaisten kulut. Vuoden aikana sosiaali- ja terveystoimen täydennyskoulutuspäivien määrä väheni 358 työpäivää. Sivistystoimi/opetuspalvelut Kokkolan opetuspalveluiden tavoitteena on, että perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat, rehtorit sekä koulunkäyntiavustajat saavat täydennyskoulutuksen avulla kuvan oman ammattialansa kehittymi- KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 25
sestä ja koulutuspolitiikan suuntaviivoista. Täydennyskoulutus tukee sekä kaupungin strategisia valintoja että koululaitoksen kehittämistarpeita. Täydennyskoulutuksen avulla opetushenkilöstön ammattitaitoa kehitetään vastaamaan koulutyön muuttuviin haasteisiin. Jokainen opettaja osallistuu lukuvuoden aikana vähintään kolmena päivänä opinto- ja suunnittelutyöhön (VESO-päivät). Tämän lisäksi opettajat voivat hakeutua henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa tukevaan koulutukseen, jossa on huomioitu koulutoimen painopistealueet. Kokkolan opetuspalvelut järjestivät vuoden aikana 42 erilaista opetushenkilöstölle suunnattua koulutusta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulutusten teemat liittyivät mm. tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön, toiminnallisten ja aktivoivien pedagogisten menetelmien käyttöön, työhyvinvointiin, erityispedagogiikkaan sekä oppilaitosjohdon tukemiseen. Vuonna koulutuksiin osallistui suomenkielisessä opetustoimessa 637 henkilöä ja ruotsinkielisessä opetustoimessa 239 henkilöä. Lisäksi kuusi rehtoria/apulaisrehtoria on aloittanut kaksi vuotta kestävän Johtamisen erikoisammattitutkinto -koulutuksen. Kokkolan opetuspalvelut ovat mukana maakunnallisessa Osaava-ohjelmassa. Osaava-ohjelmassa pyritään kehittämään sekä opetushenkilöstön yksilöllisiä tietoja ja taitoja, mutta samalla kiinnitetään huomiota myös työyhteisöjen kehittämiseen Tekninen palvelukeskus Teknisessä palvelukeskuksessa esimieskoulutuksiin osallistui 25 henkilöä (yhteensä viisi koulutuspäivää), ammatilliseen täydennyskoulutukseen 136 henkilöä (66 koulutuspäivää) ja 73 osallistui EA 1:n kertauskurssiin. Teknisessä palvelukeskuksessa seurataan kehityskeskustelujen käymistä, niitä oli käyty vuoden loppuun mennessä 250 henkilön kanssa (n. 58 %). Pelastuslaitos kouluttaa jatkuvasti sopimuspalokuntia, viikkoharjoituksia oli 376 ja erilaisia peruskursseja suoritti 152 henkilöä. Kokkolan Veden henkilöstöstä ammatilliseen koulutukseen osallistui 29 henkilöä (yhteensä 82 koulutuspäivää). Kokkolan Sataman henkilöstö osallistui ammatilliseen koulutukseen yhteensä 32 päivää. Kaupungin tuki henkilöstön omaehtoiseen koulutukseen Kaupunki työnantajana tukee henkilöstön omaehtoista kouluttautumista antamalla rahallista tukea koulutuskustannuksiin ja myöntämällä palkallista vapaata. Palkallista vapaata on mahdollista saada enintään 10 päivää vuodessa, jos koulutus järjestetään työaikana, se on organisaation kannalta tärkeää sekä tutkintoon johtavaa tai antaa tietyn pätevyyden. Kaupungin tukena vuonna maksettiin 3 012 euroa opiskelukustannusten korvauksia. 26 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Työkykyä ylläpitävä toiminta, henkilöstöetuudet Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja henkilöstöetuuksilla pyritään edistämään henkilöstön fyysistä ja psyykkistä työkykyä ja hyvinvointia työssä sekä lisäämään työyhteisöjen toimivuutta ja yhteisöllisyyttä. Henkilöstöetuuksien järjestämisessä pyritään siihen, että ne olisivat mahdollisimman tasapuolisesti käytettävissä ottaen huomioon henkilöstön erilaiset tehtävät ja työajat, palvelujen paikalliset eroavuudet ja fyysiset etäisyydet. Liikunta Eniten käytettyjä liikuntamuotoja ovat uinti ja kuntosalit. Kaupungin henkilöstö saa alennuksen Kokkolan VesiVeijarin lisäksi Kalajoen, Kannuksen, Pietarsaaren ja Toholammin uimahalleissa. Kaikki Kokkolassa, Kälviällä ja Lohtajalla sekä Pietarsaaressa ja Kaustisella toimivat kuntosalit ovat henkilöstön käytettävissä niin, että työnantajan tuki on ollut puolet käyntihinnasta, enintään 200 /vuosi. Muita tuettuja liikuntamuotoja ovat mm. avantouinti, suunnistus, keilailu ja Latinos-tanssitreeni. Kaupungin henkilöstö osallistui liikuntatoimen järjestämiin kampanjoihin: Ui kesäksi kuntoon kampanja Kaupungin henkilöstö osallistui omana ryhmänä valtakunnalliseen uintikampanjaan, joka järjestettiin 8.3. - 14.4. Uintikeskus VesiVeijarissa. Kampanjaan osallistui 29 henkilöä, jotka kirjasivat tuona aikana 136 uintisuoritusta. Työmatkapyöräilykampanja Touko-kesäkuussa kuukauden kestäneeseen kampanjaan osallistui 340 kaupungin henkilöstöön kuuluvaa ja he kirjasivat yhteensä 4 846 pyöräilysuoritusta. Pyörällä töihin -päivä 14.5. Liikuntapalvelut yhdessä henkilöstöyksikön kanssa haastoi kaupungin työpaikat mukaan pyöräilemään töihin valtakunnallisena Pyörällä töihin -päivänä. Täsmäkampanjaan osallistui 351 kaupungin työntekijää. Syksyinen kävelykampanja lokakuussa Kuukauden kävelykampanja kaupungin henkilöstölle keräsi mukaan 381 henkilöä. Suorituksia kirjattiin yhteensä 5 445 kpl. Kokkola City Run tapahtumaan osallistui 341 kaupungin henkilöstöön kuuluvaa. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 27