POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

Transkriptio

1 POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

2 1

3 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 4 Vakituiset ja määräaikaiset Koko- ja osa-aikaiset Vakituisen henkilöstön määrä yksiköittäin HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön sukupuolirakenne, % Henkilöstö ikäryhmittäin HENKILÖTYÖVUODET Vuorotteluvapaa ja opintovapaa Henkilöstökustannukset TERVEYS Sairauspoissaolot TYÖTERVEYSHUOLTO OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Kehityskeskustelut Koulutus... 14

4 3 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 Henkilöstöraportin tarkoitus on antaa tiivistettyä tietoa henkilöstöön liittyvistä asioista. Tätä tietoa tarvitaan mm. henkilöstön tilan arvioimiseksi sekä henkilöstön voimavarojen ja työolojen seurannan saamiseksi osaksi toiminnan kokonaisarviointia. Päätöksenteko ja muutosten johtaminen edellyttävät jatkuvaa ja järjestelmällistä henkilötietojen seurantaa, vertailua ja kehittämistä. Raportin tunnusluvut on valittu kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusten mukaan. Tärkeää arvioitavien tunnuslukujen valinnassa on huomioida niiden seurattavuus eli mahdollisuus kerätä vertailuaineisto vuosittain kunnan käyttämistä henkilöstötietojärjestelmistä. Henkilöstötietojärjestelmien raportit ovat kulloinkin tarkasteltavan asian suhteen vertailukelpoisia. Hallintokuntien rakenteessa tapahtui muutoksia vuonna 2013, kun ravintopalveluista tuli yksi kokonaisuus (koulujen keittiöhenkilökunta oli aiemmin käsitelty koulujen yhteydessä) ja iltapäiväkerho siirtyi varhaiskasvatuksesta koulutoimen alle. Nämä muutokset on takautuvasti huomioitu taulukoissa vertailtavuuden säilymiseksi. Tarkasteltaessa raportin tietoja tulee muistaa, että suuri osa kunnan tehtävistä hoidetaan erilaisin yhteistoimintasopimuksin. Lisäksi joitain asiantuntijapalveluita hoidetaan ostopalveluin. Henkilöstöraportti ei siis anna täysin kattavaa kuvaa siitä, minkälaisin resurssein kunnan erilaisia palveluita tuotetaan. Vuoden 2016 raportista jäävät puuttumaan KEVAn raportit eläkkeelle siirtymisestä ja eläkepoistumaennusteista, sekä KuEL-maksujen kehittymisestä.

5 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vuoden 2016 lopussa Pomarkun kunnan palveluksessa oli 88 henkilöä. Tässä lukumäärässä ei ole mukana sijaisia. Suurin osa henkilöstöstä (75 %) oli vakinaisessa palvelussuhteessa. 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN Vakituiset ja määräaikaiset Vakituiset kokoaikaiset Vakituiset osa-aikaiset Määräaikaiset kokoaikaiset Määräaikaiset osa-aikaiset Työllistetyt Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain Työllistetyt Määräaikaiset osa-aikaiset Määräaikaiset kokoaikaiset Vakituiset osa-aikaiset Vakituiset kokoaikaiset 20 0

6 5 2.2 Koko- ja osa-aikaiset Koko- ja osa-aikaiset Lukumäärä Kokoaikaiset Osa-aikaiset Koko- ja osa-aikaiset Prosenttiosuus% Kokoaikaiset 83 % 88 % 82 % 83 % 86 % 87 % 84 % Osa-aikaiset 17 % 12 % 18 % 17 % 14 % 13 % 16 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 120 Koko- ja osa-aikaiset Osa-aikaiset Kokoaikaiset

7 2.3 Vakituisen henkilöstön määrä yksiköittäin Vakituisen henkilöstön määrä yksiköittäin yleishallinto muu sivistystoimi alakoulu yhteiskoulu + lukio + hallinto päiväkoti perhepäivähoito ja hallinto tekninen toimi tekninen toimi /siivous ravintopalvelu Vakituinen henkilöstö ravintopalvelu tekninen toimi /siivous tekninen toimi perhepäivähoito ja hallinto päiväkoti yhteiskoulu + lukio + hallinto alakoulu muu sivistystoimi yleishallinto

8 7 Vakituinen henkilöstö toimipaikoittain tekninen / muut 9 % tekninen /siivous 11 % ravintopalvelu 9 % yleishallinto 7 % kulttuuri + nuoriso& liikuntatoimi 3 % alakoulu 20 % perhepäivähoito ja hallinto 12 % päiväkoti 10 % yhteiskoulu + hallinto 19 %

9 3 HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE 3.1 Henkilöstön keski-ikä Pomarkku Koko maa ,4 45, ,2 45, ,5 45, ,2 45, , , ,2 3.2 Henkilöstön sukupuolirakenne, % Naisia Miehiä ,0 20, ,0 20, ,1 20, ,3 20, ,0 20, ,5 20, ,4 21,6 3.3 Henkilöstö ikäryhmittäin ryhmä hlö hlö hlö hlö hlö hlö hlö -20v v v v v v v v v v yhteensä

10 9 25 Henkilöstö ikäryhmittäin hlö 2011 hlö 2012 hlö 2013 hlö 2014 hlö 2015 hlö 2016 hlö 0

11 4 HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosilaskennan uusi raportti on tehty KT Kuntatyönantajien henkilöstöraportoinnin suositukseen pohjautuen. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muunnetaan henkilötyövuodeksi osaaikaisuusprosentin mukaisesti. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (kalenteripäivinä). Raportilla näkyy toteutunut henkilötyövuosikertymä, joka saadaan, kun palkallisista palveluksessaolopäivistä vähennetään palkattomat poissaolopäivät. Henkilötyövuosi on aina enintään yksi, joten ylitöitä ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet teoreettinen htv 104,9 103,5 104,2 100,8 103,9 98,4 94,53 palkattomat poissaolot 5,9 4,7 4,6 5,1 5,9 8,35 5,8 toteutunut htv 99 98,8 99,6 95, ,05 88,73 palkalliset poissaolot 11, ,5 12,9 13,8 12,6 12,2 - josta vuosilomat 7,4 7,6 8,1 8,3 8,1 7,8 7,2 lisä- ja ylityöt 1,8 2,6 1,7 1,8 2,2 1,6 1,8 4.1 Vuorotteluvapaa ja opintovapaa lkm/työpv lkm/tpv lkm/tpv lkm/tpv lkm/tpv lkm/tpv lkm/tpv Vuorotteluvapaa 1 / /186 2/131 1/100 1/108 Opintovapaa 8/ /325 2 / 250 6/57 5/56 0 0

12 Henkilöstökustannukset HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenot olivat euroa. Henkilöstömenojen toteutuma-aste oli 95,7 %. Henkilöstömenot laskivat edellisestä vuodesta 2,7 %. Palkat ja palkkiot laskivat 2,2 %. Koko kunta-alan palkkasumma pysyi vuonna 2016 lähes ennallaan, joten siihen nähden Pomarkun kehitys oli myönteistä. Kunnan palkkamenot olivat vuoden 2011 tasolla. Henkilöstömenot laskivat euromääräisesti eniten tulosalueella Työllisyysasiat. Myös opetustoimessa henkilöstömenot laskivat. Teknisen lautakunnan henkilöstömenoissa on hienoista kasvua. Henkilösivukulut olivat euroa ja toteutuma oli 97,7 %. Laskua menoissa oli 4,2 %. Laskua oli eläkekuluissa kun taas muut sivukulut kasvoivat hieman. Henkilösivukuluissa on mukana toimintansa lopettaneiden kuntayhtymien eläkemaksuja, joista Pomarkun kunta vastaa omistusosuutensa suhteessa. Palkat ja palkkiot Muutos % Kokouspalkkiot ,92 Vakinaiset viranhaltijat ,55 Vakinaiset työsuhteiset ,42 Tilapäiset viranh. ja työsuhteiset ,79 Sairaus- ja äitiyslomansijaiset ,92 Vuosilomansijaiset ja muut sijaiset ,06 Tunti- ja urakkapalkat ,60 Erilliskorvaukset ,28 Muut palkkamenoerät ,84 Henkilöstömenojen korjauserät ,56 Yhteensä ,17

13 5 TERVEYS Sairauspoissaoloihin on laskettu sairaudesta ja työtapaturmista johtuvat poissaolot. Sairastumisriskin suhteessa kunnat jakautuvat matalan, kohtalaisen ja korkean riskin kuntiin. Matalan riskin kunnissa sairauspäiviä on 10-15, kohtalaisen riskin kunnissa ja korkean riskin kunnissa päivää tehtyä työvuotta kohti. Pomarkku kuuluu näin ollen matalan riskin kuntiin. 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot yhteensä, työpv/v työtapaturma sairausloma työtapaturma sairausloma Sairauspoissalopäivät/hlö 16,00 14,00 12,59 14,50 12,00 10,00 8,00 10,07 7,48 8,00 8,82 9,02 6,00 4,00 2,00 0,00

14 13 6 TYÖTERVEYSHUOLTO Pomarkun kunta hankkii työterveyshuollon palvelut Satakunnan työterveyspalvelut liikelaitokselta, joka toimii seudullisena liikelaitoksena. Työterveyshuollon tavoitteena on yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä suojella ja edistää työntekijän turvallisuutta, terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Lakisääteinen työterveyshuolto (korvausluokka I) käsittää ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan. Sairaanhoito (korvauskuokka II) on työnantajan vapaaehtoisesti järjestämää yleislääkäritasoista, työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhoitoa, sekä näihin liittyviä, yleislääkäritasoisia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Työterveyshuollon toimintaa ohjaavat toimintasuunnitelmat. Vuosittaisen toimintasuunnitelman sisältö käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Vuonna 2016 tehtiin aikataulun mukaiset työpaikkaselvitykset seuraaviin kohteisiin: monitoimihalli, siivoustoimi, kunnanvirasto/kirjasto, päiväkoti, kunnan varasto/korjaamo sekä jätevedenpuhdistamo. Alla olevassa taulukossa on työterveyshuollon kustannukset Kelan korvausluokissa vuosina Kela korvaa työterveyshuollosta ja yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta aiheutuvia tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain mukaan. Korvaus on viime vuosina ollut n. 55% kokonaiskustannuksista. KOKO HENKILÖSTÖ Kustannukset/työntekijä 200,57 293,94 251,46 400,16 305,45 305, Työterveyshuolto, euroa/vuosi Lakisääteinen työterveyshuolto, korvausluokka I Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto, korvausluokka II Yhteensä

15 7 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Pomarkun kunnan henkilöstöstrategian yksi painopistealue on ammattitaitoinen henkilöstö. Ammattitaitoista henkilöstöä johdetaan ammattitaitoisella esimiestyöllä. Kaikkien työntekijöiden itsensä kehittämiselle luodaan edellytykset ja tavoitteet vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Kunnan palvelukseen palkataan päteviä, kelpoisuusehdot täyttäviä työntekijöitä. Ammattitaidon ylläpitäminen turvataan koulutuksella. Henkilöstöstrategiassa korostetaan, että kunnan tulee panostaa riittävästi resursseja henkilöstön koulutukseen, terveydenhuoltoon, työkyvyn ylläpitoon sekä tiedottamiseen. Strategian mukaisesti kunta suhtautuu myönteisesti henkilöstön koulutukseen ja halukkuuteen lisäpätevöitymiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön ammatillinen osaaminen on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Osaamista on ylläpidetty ja ylläpidetään edelleen riittävällä koulutuksella. 7.1 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelu käydään säännöllisesti kerran vuodessa esimiehen ja työntekijän/viranhaltijan välillä. Sen tarkoituksena on parantaa suoritusta ja avointa kommunikaatiota koko organisaatiossa. Kehityskeskustelu on osa johtamisjärjestelmää ja tukee esimies työntekijäyhteistyötä. Kehityskeskustelujen pitämisestä ei ole koottua tietoa. Kehityskeskustelun tavoitteet ovat: - arvioida saavutetut tulokset - sopia tavoitteista seuraavalle työskentelykaudelle - määritellä kehitystarpeet ja tehdä jokaiselle henkilökohtainen kehityssuunnitelma - kehittää esimiehen ja työntekijän välistä yhteistyötä kehittää yleisiä työskentelyolosuhteita ja työilmapiiriä. 7.2 Koulutus Koulutukset tähtäävät ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Koulutus on työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, jota tarvitaan työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työtehtävien asettamia vaatimuksia ja tulevia osaamistarpeita.