Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2016

Transkriptio

1 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2016

2 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Henkilötyövuodet Ikä- ja sukupuolijakauma HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Eläkepoistumaennusteet POISSAOLOT Sairauspoissaolot Talkoovapaat ja lomautukset Poissaolojen kustannukset HENKILÖSTÖN TYÖKYKY Työterveyshuolto Tyky toiminta HENKILÖSTÖMENOT Muut henkilöstömenot Palkkausmenot

3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Henkilöstön määrä Paimion kaupungin henkilökunnan tekemää työmäärää kuvataan henkilötyövuosina. Kuntaalan henkilöstöraportoinnista annetun suosituksen mukaan henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vuoden 2016 teoreettinen kaupungin henkilötyövuosien määrä oli 557,1 htv mikä on n. 37 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosien (teor htv) määrä nousi sosiaali- ja terveyspalveluissa 8 htv:lla. Sivistyspalveluissa htv määrä laski n. -25 htv:lla, josta ruokapalvelun henkilökunnan ulkoistuksen vaikutus on n. -19 htv. Tekninen ja ympäristöpalveluiden henkilötyövuosien määrä väheni n. -21 htv:lla, josta tilahuoltajien ulkoistuksen vaikutus on n. -18 htv. Hallintopalvelujen htv pysyi edellisvuoden tasossa (n. 27 htv). Vuoden lopussa palkkatuella työllistettyjen henkilöiden määrä oli 6 (v ) henkilöä ja yhteensä 138 henkilöllä oli vähintään 1 päivän pituinen palvelussuhde Paimion kaupunkiin (v ) ja näistä 80 (v ) henkilöllä oli vähintään 4 kuukauden pituinen määräaikainen palvelussuhde. Vuoden viimeisenä päivänä yhteensä 417 henkilöllä oli voimassaoleva vakinainen palvelussuhde (v henkilöllä). 700 Henkilötyövuodet HTV (teoreettinen) 572,76 590,17 594,49 557,14 2

4 1.2. Henkilötyövuodet 2016 Kaupungin henkilöstön ja kaupungissa tehdyn työn määrä henkilötyövuosina sisältävät vuoden 2015 aikana voimassa olleet ja toteutuneet sekä vakinaiset että määräaikaiset palvelussuhteet riippumatta palvelussuhteen kestosta. Taulukon henkilötyövuosien selitteet: - Teoreettinen henkilötyövuosi: palvelussuhteen keston perusteella (yhden 100 % työaikaa tekevän henkilön koko vuoden kestänyt palvelussuhde vastaa yhtä henkilötyövuotta). - HTV 1: vähennetty palkalliset ja palkattomat poissaolot, jotka eivät ole työaikaa (esim. lapsen sairaus, palkallinen isyysloma, muu palkallinen keskeytys, vuosiloma, vuosilomaajan palkka, säästövapaa). - HTV 2: vähennetty palkattomat poissaolot. Toimiala Teor henkilötyövuodet (kpv:t) HTV1 (väh. määritellyt HTV 2 (vähennetty palkattomat) Muutos% Muutos% Muutos% Hallintopalvelut ,9 % ,9 % ,5 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,9 % ,9 % ,1 % Sivistyspalvelut ,9 % ,9 % ,2 % Tekninen ja ympäristöpalvelut ,6 % ,6 % ,9 % Kaupunki yhteensä ,3 % ,3 % ,2 % Suurin osa kaupungin henkilökunnasta työskentelee sivistyspalvelujen toimialalla (n. 59,2 %), toiseksi eniten henkilöstöä on sosiaali- ja terveyspalveluissa (26,4 %), tekninen ja ympäristöpalveluissa 9,6 % ja hallintopalveluissa 4,8 % kaupungin henkilökunnasta teoreettisen htv tunnusluvun mukaan laskettuna. Toiminnoittain tarkasteltuna eniten henkilökuntaa työskenteli vuonna 2016 koulupalveluissa (ml. lukio) 28 %, toiseksi eniten varhaiskasvatuksessa 23,4 % ja kolmanneksi eniten vanhuspalveluissa 21,8 % Ikä- ja sukupuolijakauma Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli vuoden viimeisenä päivänä 48,6 vuotta (48,1 v 2015), josta miesten keski-ikä oli 47,9 vuotta (46,5 v 2015) ja naisten 49 vuotta (48,9 v 2015). Miesten osuus vakinaisesta henkilökunnasta oli 18,7 % (v ,9 %). Ammattinimikkeittäin tarkasteltuna eniten miehiä työskentelee luokanopettajina (12), peruskoulun lehtoreina (8) ja kiinteistönhoitajina (6). Naisia työskentelee eniten hoitajina (65), perhepäivähoitajina (31), lastenhoitajina (25), luokanopettajina (23), koulunkäynti ohjaajina (22),

5 Vakinainen henkilökunta , sukupuolijakauma hallintokunnittain Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekninen ja ympäristöpalvelut naisia miehiä Vakinainen henkilökunta, keski-ikä hallintokunnittain Hallintopalvelut 51,2 50,2 49,4 Sosiaali- ja terveyspalvelut 47,6 46,9 44,3 Sivistyspalvelut 47,2 46,5 45,7 Tekninen ja ympäristöpalvelut 52,8 53,3 52,5 Kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden viimeisenä päivänä vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia yhteensä 71 henkilöä eli n. 17 % vakinaisesta henkilökunnasta (v / 15,5 %). Koko henkilökunnasta 58- tai yli vuotiaita oli 95 henkilöä eli 16,9 % vuoden viimeisen päivän koko henkilöstön määrästä ( / 15,7 %). Vakinaisesta henkilöstöstä nuoria 35 vuotta tai alle vuotiaita oli 72 eli 17,3 % vakinaisesta henkilökunnasta (v hlöä, 19,2 %.). Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedon mukaan kunta-alan kokoaikaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 n. 45,7 vuotta. 4

6 Vakinainen henkilökunta, ikä- ja sukupuolijakauma v tai yli v v v alle 30 v alle 30 v v v v 60 v tai yli Naiset Miehet Koko henkilökunta sopimusaloittain 2 % 5 % 8 % 19 % 59 % Kvtes 335 Tekniset 38 Opettajat 109 Kansalaisopisto 47 Musiikkiopisto 10 Perhepäivähoitajat 31 7 % 5

7 2. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vuoden 2016 aikana vanhuseläkkeelle jäi 11 henkilöä (2015, 21). Uusia osa-aikaeläkkeitä tai työkyvyttömyyseläkkeitä ei alkanut vuonna Ruoka- ja tilapalvelujen (siivous) toiminnat ulkoistettiin Arkea Oy:lle alkaen, tällöin päättyi yhteensä 52 vakinaisen työntekijän työsuhde Paimion kaupunkiin. Talous- ja palkanlaskentapalveluista siirtyi yhteensä 8 henkilöä Kaarinan kaupungin palvelukseen jälkeen, kun Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo perustivat yhteisen laskentapalvelukeskuksen. Yhteensä 19 henkilöä erosi kaupungin vakinaisesta palveluksesta muista syistä (v.2015, 16). Uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 16 (v ). Uudet alkaneet palvelussuhteet nimikkeittäin: Hoitaja 6 Hoiva-avustaja 3 Perheohjaaja 1 Sosiaalityöntekijä 1 Sosiaali- ja terveysjohtaja 1 Päiväkodin johtaja 1 Kirjastonjohtaja 1 Traktorinkuljettaja Eläkepoistumaennusteet Eläkepoistumaennusteet ovat Kevan tilastoaineistosta saatuja. Kevan tietojen perusteella seuraavien 20 vuoden aikana eläköityy suhteellisesti eniten henkilökuntaa ammattiryhmittäin tarkasteltuna kiinteistöpalveluista, opetushenkilökunnasta ja hoitohenkilökunnasta sekä ruoka- ja siivouspalveluista. Keva: Vakuutettujen eläköitymisennuste perustuu 2013 henkilöstötilanteeseen, Paimion kaupunki, kaikki työnantajat yhteensä. Ennusteessa ei huomioitu 2017 eläkeuudistusta. 6

8 Keva: Vakuutettujen eläköitymisennuste suurimmissa ammattiryhmissä perustuu 2013 henkilöstötilanteeseen. Ennusteessa ei huomioitu 2017 eläkeuudistusta. 3. POISSAOLOT Henkilökunnan palkallisten ja palkattomien poissaolojen kokonaismäärä oli vuonna 2016 yhteensä kalenteripäivää (sisältäen lauantait ja sunnuntait). Poissaolojen kokonaismäärä vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna -9,2 %. POISSAOLOT SYITTÄIN , kalenterpäiviä Poissaolon syy 2016 Muutos % /15 Sairaus ,07 % Työtapaturma ,21 % Kuntoutus, kuntoutustuki ,02 % Perhepoliittiset vapaat ,63 % Talkoovapaat ,22 % Muut virka- ja työvapaat ,97 % Opintovapaat, koulutukset ,74 % Tilapäinen hoitovapaa ,60 % Vuorotteluvapaa ,01 % Lomautus ,28 % Vuosiloma ,56 % YHTEENSÄ ,19 % 7

9 Muut virka- ja työvapaat pitävät sisällään mm. yksityisasioiden perusteella myönnetyt vapaat. Opintovapailla oli vuoden 2016 aikana yhteensä 10 henkilöä ja vuorotteluvapailla 6 henkilöä. Omassa kunnassa toista tehtävää hoito (työkierto) 10 henkilöä ja toisessa organisaatiossa 7 henkilöä Sairauspoissaolot Sairauslomapäivien määrä lisääntyi 1,07 % vuoteen 2015 verrattuna. Esimiehen päätöksellä ns. omalla ilmoituksella sairaslomapäiviä myönnettiin yhteensä 916 päivää mikä on n. 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lääkärintodistuksella myönnettyjen sairaslomapäivien määrä kasvoi n. 21,8 %:lla (+ 950 päivällä). Pitkien yli 60 päivää kestävien 2/3-palkallisien ja kokonaan palkattomien sairauslomien määrä väheni n. - 41,3%:lla. Lääkärintodistuksen perusteella 60 pv tai alle kestäneiden sairauslomien osuus oli n. 71 % kaikista sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolojen tunnusluku henkilöä kohden on vuoden 2013 alusta lukien suhteutettu teoreettiseen henkilötyövuoteen. Vastaavalla tavalla suhteutettu tunnusluku vuodelta 2012 on 16,9 pv. henkilötyövuotta kohden. Kunta 10-tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja oli tutkimukseen osallistuneissa kunnissa 16,7 päivää työntekijää kohti (vuoden 2014 tutkimuksen tieto). SAIRAUSPOISSAOLOT HENKILÖTYÖVUOTTA KOHTI kalenteripäiviä Sairauspo / teor htv Hallintopalvelut 8,0 8,4 10,5 13,0 Sosiaali- ja terveyspalvelut 19,1 23,7 18,3 19,1 Sivistyspalvelut 9,1 9,3 8,7 10,8 Tekninen ja ympäristöpalvelut 24,4 14,8 20,3 14,3 YHTEENSÄ 13,3 13,1 12,5 13,4 8

10 Sairaspoissaolojen jakauma diagnoosiryhmittäin % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 9 % 37 % Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hengityselinten sairaudet 1465 pv 9 % Hermoston sairaudet 713 pv 20 % 11 % Muualla luokittelemattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset 685 pv Muut 1031 pv Lähde: Yritysmehiläisen asiakasrekisteri 3.2. Talkoovapaat ja lomautukset Osana kaupungin talouden vakauttamista henkilökunnalle tarjottiin vuoden 2016 aikana vapaaehtoisten työ- ja virkavapaiden eli ns. talkoovapaiden ottamista. Talkoovapaita pidettiin vuoden aikana yhteensä 790 päivää (v pv.). Talkoovapailla arvioitiin saatavan n euron säästöt (v eur). Vuonna 2016 lomautukset kohdentuivat koulujen loma-aikaisiin koulunkäyntiohjaajien lomautuksiin Poissaolojen kustannukset Poissaolojen kustannukset ilman koulutuspäivien kustannuksia olivat yhteensä euroa ja ne kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna n. -3,5 %. Perhepoliittisten vapaiden kustannukset sisältävät palkalliset äitiys- ja isyyslomat sekä tilapäiset hoitovapaat lapsen äkillisesti sairastuessa. Sairaus Työtapaturma Perhepol. vapaat Vuosiloma Hallinto Sosiaali Sivistys Tekninen KAIKKI YHTEENSÄ V Muutos, euroa Muutos, % 12,11 % 19,56 % 0,86 % -10,57 % 9

11 4. HENKILÖSTÖN TYÖKYKY 4.1. Työterveyshuolto Kaupungin henkilökunnan työterveyshuollon palvelut ostetaan Mehiläinen Oy:ltä. Maaseutupalvelujen osalta työterveyshuollon palveluja on ostettu Paraisten kaupungilta sekä Dalmed Oy:lta. Ostettavat palvelut käsittävät lakisääteisten palvelujen lisäksi työterveyspainotteiset yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut. Työkyvyn ylläpitämisen ja työssä jaksamisen tueksi palvelut sisältävät myös erikoislääkärin konsultaatiot (1 3 kertaa / diagnoosi) työterveyslääkärin lähetteellä sekä työpsykologin palvelut. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmakaudelle asetettuja tavoitteitta ovat mm. varhainen tuki työssä jaksamisessa sekä terveystarkastusten ajan tasalle saattaminen. Uuden työterveyshuoltosopimuksen myötä on työterveyshuollon palveluja laajennettu myös työpsykologin palveluihin. Muutoksen myötä ovat sekä ennaltaehkäisevän työn että sairaanhoidon vastaanoton resurssit laajentuneet. Korvausluokan I eli ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset olivat n euroa, osuus kela-korvattavista menoista oli 37,3 % ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon osalta n euroa, osuus 62,7 % (korvausluokka II) Tyky toiminta Työkykyä ylläpitävää toimintaa on järjestetty yhteistoiminnassa työterveyshuollon kanssa. Työfysioterapeutti on yksilökohtaista neuvontaa ja ohjausta 172 henkilölle sekä osallistunut työpaikkaselvityksien tekemiseen. Työpsykologi on antanut yksilökohtaista neuvontaa ja ohjausta 80 henkilölle ja työterveyshoitaja 75 henkilölle. Kaupungin työntekijöillä on ollut mahdollisuus lopettaa tupakointi työterveyshuollon tukemana. Kaupunki on maksanut nikotiinikorvaus- / lääkehoidon kuluista 50 % 1 3 kuukauden ajalta. Työkyvyn tukemisen mallin mukaista toimintaa on jatkettu ja työkykyneuvotteluita on pidetty yhdessä työterveyshuollon kanssa 27 henkilön osalta (v. 2015, 15). Neuvottelujen tarkoituksena on ollut yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa löytää keinoja työssäjaksamisen ja -jatkamisen tukemiseksi sekä selvittää mahdollisuudet saada rahoitusta ammatilliseen kuntoutukseen. Työterveyslääkäri on lisäksi tehnyt työkykyarvioita, työhön paluuarvioita, kuntoutustarvearvioita sekä työkyvyn seurantatarkistuksia. Työterveyshuollon palveluun kuulu myös yhteydenotot työpaikalle ja työntekijään silloin kun on tarve työkyvyn tukemiselle. Työnantaja on järjestänyt vuoden aikana työnohjausta työssä jaksamisen ja työn kehittämisen tueksi. Työsuojeluorganisaatio järjesti vuoden aikana henkilökunnalle EA 1-koulutusta ja EA 1 päivityskoulutusta. Uimahalli Solinan uimahalli- ja kuntosalipalvelut ovat henkilökunnalle ilmaisia. Tämän lisäksi kaupunki on tarjonnut henkilökunnalleen ohjattua ryhmäliikuntaa yhteistyössä Paimion opiston kanssa. 10

12 5. HENKILÖSTÖMENOT 5.1. Muut henkilöstömenot Muut henkilöstömenot muutos % Koulutus ,6 % Virkistystoiminta (virkistysrahat, liikuntaryhmät) ,3 % Virkistystoiminta / uimahallimaksut ,6 % Merkkipäivälahjat ,1 % Työpaikkaruokailu (tuki) ,4 % 5.2. Palkkausmenot Henkilöstömenot eli palkat vähennettynä sairausvakuutuskorvauksilla sivukuluineen olivat n euroa (v ) euroa. Henkilöstömenot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna n. 5,2 % Henkilöstömenojen kehitys Muut henkilösivukulut Eläkekulut Palkat ja palkkiot

13 Maksetut palkat 2016 hallintokunnittain, %-osuus palkkasummasta 8 % 6 % 25 % Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekninen ja ympäristöpalvelut 61 % 12