1 Johdanto KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI KOKKOLA KARLEBY

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä Kokoaikaisuus 5 Ikärakenne 6 Sukupuolijakauma 7 Työaikajärjestelmät 8 Yleisimmät ammattinimikkeet 8 Henkilötyövuodet (tehty työaika) 9 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot 10 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät 11 Työtapaturmat ja ammattitaudit 14 3 Laskentapalvelut 16 Työvoimakustannukset 16 Sopimukset ja palkkaus 17 4 Eläköityminen 18 Ennuste eläkepoistumasta 19 Eläkemaksut 20 5 Työhyvinvointi 21 Työsuojelu 21 Panostukset työhyvinvointiin 22 Työterveyshuolto 22 Kehittäminen 23 Koulutukset, osallistuminen ja kustannukset 24 Henkilöstöetuudet 24 Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta 25 6 Yhteistoiminta 26 Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät 26 7 Henkilöstöjaosto 28 8 Henkilöstöviestintä 29 Liitteet 30 Kansilehden kuva: Kaupungintalon D-siiven peruskorjaus valmistui helmikuun 2017 lopussa. 2 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

3 1 Johdanto Henkilöstöraportin tarkoitus on kuvata Kokkolan kaupungin henkilöstövoimavaraa tilastoaineiston valossa. Tilastotiedoilla voidaan antaa kuva henkilöstön määrästä, rakenteesta, poissaoloista ja henkilöstökustannuksista. Vuoden tietoja on verrattu vuoden tietoihin. Lukumäärät on esitetty koko kaupunki- ja hallintokuntatason lisäksi osittain myös tarkemmalla tasolla. Henkilöstöraporttiin on koottu keskeistä tietoa vuoden aikana tehdystä henkilöstötyöstä. Toimialojen omissa toimintakertomuksissa ja raporteissa on tarkempaa tietoa kunkin hallinnonalan toiminnasta. Kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden viimeisenä päivänä 3 904, joista vakinaisia oli (9 henkilöä vähemmän kuin vuonna ) ja määräaikaisia 891 (82 henkilöä vähemmän kuin vuonna ). Henkilötyövuosien määrä oli Palkkamenot olivat 165,5 milj. euroa. Henkilöstön keski-ikä laski vuonna edellisestä vuodesta. Miesten keski-ikä oli 47,8 vuotta, kun se vuonna oli 48,4 vuotta. Naisten keski-ikä oli 45,5 vuotta, kun se vuonna oli 47,4 vuotta. Vakituisesta henkilöstöstä oli naisia noin 81,3 % ja miehiä 18,7 %. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli kpv (1,9 % enemmän kuin vuonna ). Koko organisaatiossa sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohden oli 16,8 kalenteripäivää, kun vuonna vastaava luku oli 16,2 kpv/henkilö. Vuoden aikana valmisteltiin sosiaali- ja terveysalan henkilöstön siirtymistä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymään (Soite) samoin kuin TyöterveyshuoltoTyöplussan henkilöstön siirtymistä liikelaitoksesta uuteen yhtiöön. Loppuvuodesta aloitettiin eri toimialoilla neuvottelut, jotka koskivat kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen toteuttamista. Työmerkkipäiväjuhlassa 9.9. muistettiin lahjoilla pitkän työuran tehneitä henkilöitä. Lahjojen saajista 13 henkilöllä tuli täyteen 40 vuotta kunnallista palvelua, 49 henkilöllä 30 vuotta kunnallista palvelua sekä 63 henkilöllä 20 vuotta kunnallista palvelua. Kokkolan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on erillinen asiakirja, joka on laadittu ja hyväksytty syksyllä ja päivitetään seuraavan kerran v (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 1329/2014 6a ). Henkilöstöraportin tilastot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta sekä taloushallinnon tietojärjestelmästä palkkasihteeri Risto Kaustisen ja henkilöstösuunnittelija Riikka Parkas-Tievan toimesta. Tilastotietojen käsittelyä on lisäksi toteuttanut toimistosihteeri Anne Hujanen. Henkilöstöraportin tekstiosuuksista on vastannut Riikka Parkas-Tieva. Muut kirjoittajat ovat vs. henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki ja työsuojelupäällikkö Riitta Sarantila. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 3

4 2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan vuoden viimeisenä päivänä voimassa olleiden palvelusuhteiden määrää. Määräaikaiseen henkilöstöön kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Suurin osa määräaikaisesta henkilöstöstä oli sijaisia. Kokkolan kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa yhteensä Henkilöstömäärä laski 2,3 % edellisestä vuodesta. Vakinaista henkilöstöä on 11 % enemmän kuin kuntaliitoksen aikaan alkaen The English Kindergarten of Kokkolan ja Emeliehemmetin henkilöstö siirtyi Kokkolan kaupungin palvelukseen. Vuoden aikana valmisteltiin sosiaali- ja terveysalan henkilöstön siirtymistä Soite-kuntayhtymän palvelukseen ja Työplussan henkilöstön siirtymistä liikelaitoksesta yhtiöön alkaen. Kaavio 1: Palvelussuhteiden määrä hallintokunnittain Kaavio 2: Palvelussuhteiden määrä määräaikaiset (sis. työllistetyt) vakinaiset Kaupungin henkilöstöstä 77,2 % työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus (22,8 %) laski edellisestä vuodesta (24,4 % vuonna ). Määräaikaisen henkilöstön määrä on edelleen hieman suurempi kuin kuntasektorilla yleensä (noin 20,5 % vuonna, KT Kuntatyönantaja, Henkilöstörakenne) työllistetyt määräaikaiset vakinaiset Taulukko 20, palvelussuhteiden määrä toimialoittain ja yksiköittäin on liitteenä 1. 4 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

5 Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen 2014 Vakinainen Vakinainen Yhteensä 2014 Yhteensä Yhteensä Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Yhteensä Työllistettyjä (sisältyvät lukuihin) oli yhteensä 7 v. 2014, 7 v. ja 6 v. Ruokapalvelut siirtyivät keskushallinnosta tekniselle toimialalle Kokoaikaisuus Kaavio 3: Palvelussuhteiden koko- ja osa-aikaisuus Osa-aikaiset henkilöä; Kokoaikaiset, henkilöä; 1157 Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Henkilöstöstä oli vuoden lopulla kokoaikaisia henkilöä (3 275 vuonna, vähennystä 4,5 %). Osa-aikaisia oli 778 henkilöä (720 henkilöä vuonna, lisäystä 8,1 %). Sivutoimisia oli 639 henkilöä, joista vapaaehtoisia palokuntalaisia oli 81,6 % ja sivutoimisia opettajia 8,1 % ja muita 4,4 %. Osa-aikatyöntekijöitä ja osa-aikaeläkeläisiä on lähes joka ammattikunnassa. Osa-aikatyöntekijöitä on esimerkiksi koulunkäyntiavustajissa, hoitoalan työntekijöissä ja toimistoalalla. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain Määräaikainen 2014 Määräaikainen Määräaikainen Kokoaikaiset Kokoaikaiset % Osaaikaiset Osaaikaiset % Sivutoimiset Sivutoimiset % Yhteensä Keskushallinto ,4 13 9,6 0 0,0 136 Ympäristöterveydenhuolto 26 86,7 4 13,3 0 0,0 30 Sosiaali- ja terveystoimi , ,7 28 1, Sivistystoimi , , , Tekninen toimiala , ,2 1 0,2 569 Liikelaitokset 96 76, ,4 3 2,4 126 Aluepelastuslaitos ,2 1 0, ,6 593 Yhteensä , , , Ruokapalvelut siirtyivät keskushallinnosta tekniselle toimialalle KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 5

6 Ikärakenne Vakinaisesta henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät olivat ja vuotiaat. Yli 50-vuotiaita oli henkilöä eli 39,3 % (1 282 henkilöä eli 42,4 % v. ). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna oli miesten osalta 47,8 vuotta (48,4 v. ) ja naisten osalta 45,5 vuotta (47,4 v. ). Kokkolassa henkilöstön keski-ikä on jonkin verran korkeampi kuin kunta-alalla yleensä. Vuonna kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,8 vuotta (tilasto: KT Kuntatyönantaja, Henkilöstö ikäluokittain ja keski-ikä). Kaavio 4: Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma miehet naiset Taulukko 3: Keski-ikä hallintokunnittain (vakinaiset) Keski-ikä miehet 2014 Keski-ikä miehet Keski-ikä miehet Keski-ikä naiset 2014 Keski-ikä naiset Keski-ikä naiset Keskushallinto 49,0 48,4 48,0 52,7 52,5 50,7 Ympäristöterveydenhuolto 48,4 49,3 51,0 43,7 41,6 41,6 Sosiaali- ja 47,3 48,3 48,0 47,9 47,6 46,3 terveystoimi Sivistystoimi 45,2 46,6 45,8 47,9 47,3 46,6 Tekninen toimiala 50,1 51,7 49,8 51,9 51,7 50,1 Liikelaitokset 46,7 49,4 47,4 44,3 44,3 44,4 Aluepelastuslaitos 45,3 45,1 44,7 38,1 38,1 38,7 Koko kaupunki 47,1 48,4 47,8 47,3 47,4 45,5 6 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

7 Sukupuolijakauma Kaavio 5: Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma hallintokunnittain miehet naiset Henkilöstöstä oli 81,3 % naisia ja 18,7 % miehiä. Sukupuolijakauman prosenttisuhteessa on vuosien mittaan ollut vain hyvin pieniä muutoksia. Vuodesta 2009 on miesten osuus laskenut 3,4 prosenttiyksikköä. Miesvaltaisimpia hallintokuntia olivat aluepelastuslaitos, tekninen toimiala ja keskushallinto. Aluepelastuslaitoksessa miesten osuus oli 91 %, teknisellä toimialalla 39,7 % ja keskushallinnossa 28,9 %. Naisvaltaisin hallintokunta oli sosiaali- ja terveystoimi, jossa naisten osuus oli 94 %. Taulukko 4: Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma hallintokunnittain Miehet Miehet % Naiset Naiset % Keskushallinto 33 28, ,1 Ympäristöterveydenhuolto 6 23, ,9 Sosiaali- ja terveystoimi 67 6, ,0 Sivistystoimi , ,0 Tekninen toimiala , ,3 Liikelaitokset 29 27, ,6 Aluepelastuslaitos 91 91,0 9 9,0 Yhteensä , ,3 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 7

8 Työaikajärjestelmät Yleisin työaikamuoto Kokkolan kaupungilla oli yleistyöaika, johon kuului 35,2 % henkilöstöstä. Toiseksi suurin ryhmä oli vuorotyöluonteista jaksotyötä tekevät, joita oli 21,7 % koko henkilöstöstä. Kolmanneksi suurin ryhmä oli opetustyöaikaa tekevät, joiden osuus oli 13,7 %. Yleistyöaikaan siirtyi kaupungilla noin 260 henkilöä 1.1. alkaen. Yleistyöajassa säännöllinen työaika v. oli enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Jaksotyön säännöllinen työaika vuonna oli 114 tuntia 45 min kolmen viikon pituisessa jaksossa. Työaika toteutetaan etukäteen laaditun työvuoroluettelon mukaisesti. Toimistotyöajassa säännöllinen työaika vuonna oli enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Kaupungilla on pääosin käytössä liukuva työaika. Vuoden alusta siirtyivät terveyspalveluissa päiväluontoisesta jaksotyöstä yleistyöaikaan pääsääntöisesti ne ammattiryhmät, joilla ei ole tarvetta teettää säännönmukaisesti yötyötä, lauantai- tai sunnuntaityötä tai yli 9 tunnin työvuoroja. Neuvotteluita oli käyty ammattijärjestöjen ja esimiesten sekä Kiurun kanssa useita vuonna ja vuoden aikana jatkettiin tarkentavia neuvotteluja joidenkin ammattiryhmien kohdalla. Taulukko 5: Henkilökunta työaikajärjestelmittäin, vakinaiset ja määräaikaiset Yleistyöaika 38,25 h/vk Jaksotyö, vuorotyöluonteinen 847 Opetustyö 536 Toimistotyöaika 36,25 h/vko 469 Jaksotyö, päivätyöluonteinen h/vk (KVTES III luku 10 ) 114 Terveyskeskuslääkärit, -hammaslääkärit 37 h/vk 90 Palomiehet 71 Perhepäivähoitajat 38 Talonmiehet, työaika 38,25 h/vk 12 Kolmivuorotyö, keskeytymätön 5 Yleisimmät ammattinimikkeet Palkkajärjestelmän mukaan erilaisia tehtävänimikkeitä on käytössä 464. Näistä noin 245 nimikettä on käytössä vain yhdellä henkilöllä. Yleisimmät tehtävänimikkeet v. olivat lähihoitaja (349 henkilöä), lastenhoitaja (188 henkilöä), sairaanhoitaja (183 henkilöä) ja luokanopettaja (178 henkilöä). Taulukko 6: Yleisimmät ammattinimikkeet, vakinaiset 2014 Lähihoitaja Lastenhoitaja Sairaanhoitaja Luokanopettaja Lastentarhanopettaja Perushoitaja Peruskoulun lehtori Siivooja Koulunkäyntiavustaja Terveydenhoitaja Laitosapulainen Tuntiopettaja (päätoiminen) Työterveyshoitaja Toimistosihteeri Laitosmies Kodinhoitaja Perhepäivähoitaja Erityisopettaja, peruskoulussa KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

9 Henkilötyövuodet (tehty työaika) Taulukko 7: Henkilötyövuosikertymä toimialoittain ja yksiköittäin (tehty työaika) Henkilötyöv Henkilötyöv Henkilötyöv. Henkilötyöv. Keskushallinto 214,0 199,8 200,1 101,3 Keskushallinto 111,8 104,4 103,8 101,3 Ruokapalvelut 102,2 95,4 96,3 Ympäristöterveydenhuolto 22,7 23,1 23,3 24,5 Eläinlääkintä 12,7 13,3 14,1 14,5 Terveysolojen valvonta 10,0 9,8 9,2 10,0 Sosiaali- ja terveystoimi 1 013, , , ,3 Hallinto 8,7 8,7 10,0 9,1 Terveyspalvelut 337,0 335,8 342,6 340,1 Vanhuspalvelut 511,9 525,5 519,6 537,3 Sosiaali- ja vammaispalvelut 156,0 165,3 197,7 205,8 Sivistystoimi 1 109, , , ,5 Hallinto 22,4 15,9 14,9 14,0 Opetustoimi 621,9 581,8 574,8 573,6 Varhaiskasvatus 366,9 361,1 384,8 393,5 Muu sivistystoimi 98,3 93,8 99,2 95,4 Tekninen toimiala 374,5 349,1 354,9 448,1 Tekninen palvelukeskus 236,0 217,6 221,9 216,9 Siivouspalvelut 138,5 131,5 133,0 134,3 Ruokapalvelut 96,9 Liikelaitokset 168,2 159,5 89,2 87,8 Kokkolan Energia 52,7 50,5 Kokkolan Satama 26,5 24,3 Kokkolan Vesi 32,6 29,5 31,7 31,4 Työplus 56,4 55,2 57,5 56,4 Aluepelastuslaitos 106,0 88,5 91,9 90,3 Koko kaupunki 3 008, , , ,8 Henkilötyövuoden määrään vaikuttaa tehty kokonaistyöaika vähennettynä poissaoloilla (opintovapaa, perhevapaat, sairauspoissaolo, kuntoutus, vuorotteluvapaa ja vuosiloma). Koulutus on henkilötyövuotta laskettaessa huomioitu työajaksi. Opettajien henkilötyövuosien laskenta pohjautuu opetusvelvollisuustuntien määrään (24 h/vk). Henkilötyövuosia laskettaessa osan vuotta työskentelevät ja osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi ja henkilötyövuosiksi, joka kuvaa paremmin henkilöstön määrää ja kehitystä kuin pelkkä vuoden viimeisen päivän poikkileikkaava tarkastelu. Henkilötyövuodet lisääntyivät 0,6 % verrattuna vuoteen. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 9

10 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot Vuosilomapäiviin sisältyvät pidetyt vuosilomat ja säästövapaat. Vuosilomapäivät olivat pv ( pv v. ). Vuosilomaohje otettiin käyttöön syksyllä 2012 ja säästövapaaohje keväällä 2014, ja niillä on ollut vaikutusta vuosilomien pitämiseen. Lapsen sairaus eli tilapäinen hoitovapaa -päivät nousivat 4,6 % eli 196 pv (3 001 pv v. ja pv v. ). Opintovapaapäivien määrä nousi 2,4 %, 158 pv (6 821 pv v. ja pv v. ). Vuorotteluvapaan käyttö laski 12,4 %, pv ( pv v. ja pv v. ). Palkallisiin yksityisasioihin kirjataan myös pidetyt saldovapaat, joita oli vuoden aikana 3 482, kun vuonna niitä oli pv. Kaavio 6: Poissaolopäivät kalenteripäivinä Taulukko 8: Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain Perhevapaat Lapsen sairaus Yks.- asia, palkallinen Yks.- asia, palkaton Koulutus Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuosiloma Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Yhteensä Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysloma. Yksityisasia palkallinen kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldovapaapäivät. Muut Taulukko 21, lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin ja on liitteenä KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

11 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät Kaavio 7: Sairauspäivien lukumäärä kalenteripäivinä sairauspäivät sairauspäivät Henkilöstön sairauspoissaoloja oli kpv (1,9 % enemmän kuin vuonna ), nousu 0,6 kpv/hlö/v. Koko organisaatiossa sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohden oli 16,8 kalenteripäivää. Vuonna vastaava luku oli 16,2 kpv/hlö Taulukko 9: Sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain Sairauspäivät lukumäärä * Kuntoutustukipäivät ** Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja *** Keskushallinto ,1 Ympäristöterveydenhuolto ,8 Sosiaali- ja terveystoimi ,7 Sivistystoimi ,4 Tekninen toimiala ,9 Liikelaitokset ,5 Aluepelastuslaitos ,6 Yhteensä ,8 * Määräaikaisten sairauspäivät olivat kpv, tapaturmapäivät 256 kpv = kpv ** Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen *** Sairaspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää sairauspäivät ja tapaturmat, ei kuntoutustukipäiviä Kuntoutustuki tarkoittaa määräajaksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Taulukko 22, sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin 2014, ja, on liitteenä 3. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 11

12 Kaavio 8: Sairauspäivien lukumäärä (kalenteripäiviä) Sairauspäivät Taulukko 10: Sairauspoissaoloprosentti toimialoittain ja yksiköittäin Työpv 2014 % Työpv % Työpv % Keskushallinto Keskushallinto , , ,0 Ruokapalvelut , ,5 Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä 195 4, ,1 36 0,7 Terveysolojen valvonta 134 3, ,3 60 1,9 Sosiaali- ja terveystoimi Hallinto 67 2,1 34 1,0 27 0,8 Terveyspalvelut , , ,5 Vanhuspalvelut , , ,4 Sosiaali- ja vammaispalvelut , , ,4 Sivistystoimi Hallinto 171 3, , ,0 Opetustoimi , , ,4 Varhaiskasvatus , , ,6 Muu sivistystoimi 655 2, , ,0 Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus , , ,8 Siivouspalvelut , , ,7 Ruokapalvelut ,9 Liikelaitokset Kokkolan Energia 827 5,0 Kokkolan Satama 175 2,4 Kokkolan Vesi 846 8, , ,5 Työplus , , ,7 Aluepelastuslaitos 713 2, , ,7 Koko kaupunki , , ,1 Tapaturmat sisältyvät lukuihin 12 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

13 Taulukko 11: Sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain 0 pv 1 3 pv 4 29 pv pv pv pv pv Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Yhteensä Kesäkuussa 2012 voimaan tullut lakiuudistus velvoittaa työnantajaa puuttumaan pitkittyviin sairauspoissaoloihin. Yhteydenpito sairauslomalla olijaan ja hänen tilanteensa seuraaminen työterveysneuvotteluissa auttaa myös työhön paluussa pitkän poissaolon jälkeen. Esimiehen on otettava yhteys työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairaus on jatkunut kuukauden (30 pv) ajan joko yhtäjaksoisesti tai osissa. Lisäksi on käytävä neuvottelu työntekijän työkyvystä ja työhön palaamisen mahdollisuuksista viimeistään siinä vaiheessa, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Taulukossa on kuvattuna henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä jaoteltuna poissaolon pituuden mukaan. Henkilöstöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella 1-3 päivää/kerta, jossa sairauden syynä on fl unssa, päänsärky tai vatsatauti. Omaan ilmoitukseen perustuvia poissaoloja oli päivää eli 12 % kaikista sairauspoissaoloista (6 549 päivää v. eli 10,1 % kaikista sairauspoissaoloista). Sairauslomapäiviä muualla kuin työterveyshuollossa kirjattiin henkilöille yhteensä pv (v. yhteensä pv). Vuoden aikana yli 30 päivän sairauslomia oli kpv eli 34,9 % ( kpv v. eli 34,7 %). Yli 90 päivän sairauslomia oli pv eli 10,7 % (7 115 kpv v. eli 11 %). Suurin osa sairauspoissaoloista oli 4 29 päivän mittaisia (42,3 %). Vuonna vastaavien sairauspäivien osuus oli 43,5 %. Taulukko 23, sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain ja yksiköittäin ja, on liitteenä 4. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 13

14 Kaavio 9: Sairauspäivien lukumäärä diagnoosiryhmittäin Sairauspoissaolopäivät (kpl) Sairauspoissaolopäivät (kpl) Työtapaturmat ja ammattitaudit Kaavio 10: Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärä If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan 250 yht. 232 yht. 235 yht yht. 192 yht Ammattitauti Työmatkalla Työpaikalla KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

15 Kaavio 11: Korvauspäivien lukumäärä tapaturman sattumisvuoden mukaan If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan Lukumäärä yht. (sis. työpaikka, työmatka, ammattitauti) Kaavio 12: Maksetut korvaukset tapaturman sattumisvuoden mukaan If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan Korvaukset (1000 ) yht yht yht yht yht Ammattitauti Työmatkalla Työpaikalla KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 15

16 3 Laskentapalvelut Työvoimakustannukset Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kaupungin taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstökustannukset (palkat + sivukulut) tilikaudelta olivat 165,5 milj. euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 162,7 milj. euroa. Henkilöstömenojen lisäystä edellisvuodesta selittää osin 1.2. voimaan tulleet sopimusmuutokset, joiden myötä palkkoja korotettiin. KVTES:in yleiskorotus 1.2. alkaen oli 0,47 % tai 16 euroa. Palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotettiin 0,47 prosentilla. Teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimukseen kuuluvat saivat alkaen 0,47 % korotuksen henkilökohtaiseen lisään ja erillislisään. Lamavapaita myönnettiin vuoden aikana päivää, mikä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suoria henkilöstömenojen säästöjä kertyi noin 0,4 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna oli noin 0,5 miljoonaa euroa. Taulukko 12: Työvoimakustannukset kaupunki ja liikelaitokset Kaupunki Muutos-% ed. vuoteen Työvoimakustannukset 1. Palkat yhteensä, josta ,5 Vuosiloma-ajan palkat ,1 Sairauspoissaolojen palkat, brutto ,3 Perhevapaiden palkat, brutto ,7 Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen ,2 palkat - Sairausvakuutuskorvaukset ,2 - Tapaturmakorvaukset ,2 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,7 3. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto * 14,6 Koulutus ,6 Kuntoutus, palkallinen ,8 Liikelaitokset Muutos-% ed. vuoteen Työvoimakustannukset 1. Palkat yhteensä ,5 Vuosiloma-ajan palkat ,1 Sairauspoissaolojen palkat, brutto ,2 Perhevapaiden palkat, brutto ,2 Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen ,6 palkat - Sairausvakuutuskorvaukset ,9 - Tapaturmakorvaukset ,2 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,0 3. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto ** ** Koulutus ,5 Kuntoutus, palkallinen ,7 * Arvio työterveyshuollon kustannuksista v. ** Liikelaitos Työplus käytti eri työterveyden palveluntuottajaa 16 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

17 Sopimukset ja palkkaus Kunta-alalla sovellettiin virka- ja työehtosopimusta, joka oli voimassa Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä, työkokemus- tai muista vuosisidonnaisista lisistä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista. Virka- ja työehtosopimuksissa on palkkahinnoittelut, joissa on todettu tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa ja kuntayhtymissä harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Taulukko 13: Henkilökunta sopimusaloittain (vakinaiset ja määräaikaiset) Yhteensä KVTES OVTES 659 TS 290 LS 105 TTES 72 PERHEPV 38 Yhteensä Taulukko 14: Palkkauksen rakenne (%-osuudet kokonaisansioista) KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Tuntipalkkaiset Tehtäväkohtainen palkka 92,9 77,5 87,8 89,9 87,9 Palveluaikaan sidotut lisät 4,9 13,1 6,5 3,9 9,5 Henkilökohtainen lisä 1,5 0,0 5,0 4,4 2,5 Muut säännöllisen työajan lisät 0,7 9,4 0,7 1,8 0,1 Yhteensä % 100,0 100,00 100,00 100,00 100,00 Kokonaisansio keskim. euroa/kk ,2 Miesten keskiansio /kk ,3 Naisten keskiansio /kk ,2 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 17

18 4 Eläköityminen Taulukko 15: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä eläkelajeittain Taulukko 16: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä eläkelajeittain Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke Yhteensä pl. oae Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Kaikki eläkelajit ,8 56,1 49,9 56,4-60, ,9 57,2 48,6 54,1-60, ,1 60,5 50,9 56,8-61,0 63,8 59,8 46,9 55,8-60,9 63,8 57,8 50,3 57,3-61,1 Eläkkeelle jäi yhteensä 154 työntekijää, joiden keski-ikä oli 61,1 vuotta. Kuntien eläkelain (KuEL) sekä Valtion eläkelain (VaEL) mukaan vakuutetut työntekijät ovat alkaen samoissa tilastoissa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suurimpina työkyvyttömyyttä aiheuttavana tautiluokkina olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien määrällinen osuus on edelleen pienentynyt suhteessa alkaviin osatyökyvyttömyyseläkkeisiin. Osatyökyvyttömyyseläke ei aiheuta varhaiseläkemenoperusteista maksua. 18 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

19 Ennuste eläkepoistumasta Taulukko 17: Kokkolan kaupungin ennuste eläkepoistumasta toimialueittain ja yksiköittäin henkilöä toteutunut henkilöä toteutunut 2017 henkilöä 2018 henkilöä 2019 henkilöä 2019 yhteensä henkilöä 33 Keskushallinto Keskushallinto Ruokapalvelut 2 2 Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sosiaali- ja terveystoimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Siivouspalvelut Ruokapalvelut Liikelaitokset Kokkolan Vesi Työplus Aluepelastuslaitos Yhteensä Tiedot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 19

20 Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti kahteen jälkimmäiseen voi työnantaja vaikuttaa omilla työssä jaksamisen tukemistoimenpiteillä. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksua. Työnantajan kannattaa seurata sekä näiden maksujen suuruutta euroissa että prosenttiosuutta palkkakustannuksista. Varhe-maksut %-osuus palkkakustannuksista ,8 % ,8 % ,7 % ,7 % ,6 % (arvio) 0,7 % Eläkemenoperusteinen maksu (arvio) 20 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

21 5 Työhyvinvointi Työsuojelu Työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti työsuojelutietoa lisättiin koulutuksin, joissa täsmennettiin esimiehen ja työtekijöiden vastuita. Toiminnan ensisijainen tavoite oli edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Työturvallisuus- ja terveellisyystavoitteina olivat työpaikat, joissa ennalta ehkäistiin työtapaturmia, ammattitauteja, työperäisiä sairauksia ja edistettiin hyvää työilmapiiriä perehdyttämisen ja työsuojelun keinoin. Sisäilmatyöryhmän toiminnan avulla tuettiin esimiehiä etsimään keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi. Valvonnan avulla varmistettiin myös työelämän työsääntöjen toteutuminen työpaikoilla. Esimiehet yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa selvittivät vakavien työtapaturmien, ammattitautien ja työperäisten sairauksien syitä sekä toimivat niiden ehkäisemiseksi. Työsuojeluhenkilöstön tärkein tehtävä oli valvoa työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista, etenkin työturvallisuuslakia ja sen alaisia säädöksiä, jotka edellyttävät esimiehiltä työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimista. Työsuojeluhenkilöstö motivoi esimiehiä huolehtimaan henkilöstön hyvinvoinnista työpaikkakäyntien, tapaturmatutkimusten ja läheltä piti tutkimusten yhteydessä sekä ohjeistuksilla. Yhteistoimintaryhmä toimi työsuojelutoimikuntana. Työsuojelujaosto toimi yhteistoimintaryhmän jaostona. Kaksi työsuojelupäällikköä, kaupungininsinööri ja sivistyskeskuksen kehittämispäällikkö kuuluivat jaoston työnantajajäseniin. Kuusi työsuojeluvaltuutettua ja järjestöjen nimeämä Jukon pääluottamusmies kuuluivat työntekijöiden edustajiin. Työsuojelujaosto kokoontui 12 kertaa vuoden aikana. Työsuojeluhenkilöstö on tehnyt yhteistyötä ympäristöterveyden- ja työterveyshuollon kanssa. Työsuojeluhenkilöstö osallistui terveystarkastajien tekemiin koulujen terveydellisten olojen tarkastuksiin yhdessä työterveyshuollon ja tilapalveluyksikön kanssa kolmivuotisohjelman mukaisesti. Työsuojeluvalvonta kohdistettiin erityisesti teknisen työn tilojen työturvallisuuteen, koneturvallisuuteen, sisäilman laatuun, keittiön työturvallisuuteen ja koko koulun henkilökunnan työoloihin. Työplussan kanssa on tehty perustyöpaikkaselvityksiä ja suunnattuja työpaikkaselvityksiä työterveyshuolto-ohjelman mukaisesti. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastajat tarkastivat vuonna yhteensä kymmenen työpaikkaa ja kaksi vakavaa työtapaturmaa. Työsuojeluhenkilöstö on valvonut työterveyshuollon työpaikkaselvitysten ja aluehallintoviraston työsuojelutarkastusten toimenpide-ehdotusten toteutumista. Työtapaturmien vähentämiseksi sattuneet 240 työtapaturmaa on tutkittu järjestelmällisesti. Vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa on tehty yhteistyötä mm. tapaturmatutkintakoulutusten järjestämisessä. Sisäilmasta aiheutuvia ongelmia on ilmennyt kouluissa, terveyskeskuksessa, terveysasemilla, kaupungintalolla ja osin kaupungin vuokraamissa tiloissa. Koulut ja päiväkodit ilmoittivat 23 tilannetta, joissa työntekijä oli lähellä loukkaantua vakavasti vaikean väkivaltatilanteen selvittelyn johdosta. Läheltä piti -tilanteita ilmoitettiin 68. Työsuojeluhenkilöt ovat osallistuneet sisäilmatyöryhmän toimintaan. Kahdessa koulussa on toiminut kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä. Työturvallisuus-, työsuojelu- ja työhyvinvointiasioiden tiedottamiseen henkilöstölle on käytetty Kokkolan kaupungin intraa, sosiaali- ja terveystoimen viikkotiedotetta sekä PikkuTynnyri-lehteä. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 21

22 Panostukset työhyvinvointiin Kaupunki sai koulutuskorvausrahaa vuoden Työttömyysvakuutusrahastolta n Tämä raha osoitettiin kaupunginhallituksen päätöksellä työhyvinvointiin siten, että puolet oli käytettävissä sairauspoissaolojen vähentämiseen ja puolet kokonaan ennaltaehkäiseviin toimiin. Rahalla mahdollistettiin mm. 88 henkilön avokuntoutuksen aloittaminen, yli Kelan korvausmenettelyn meneviä asiantuntijakäyntejä työterveyshuollossa (työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi) sekä erilaisia ryhmiä ja luentoja. Työterveyshuolto Kokkolan kaupungin työterveyspalvelut tuottaa pääasiassa kaupungin liikelaitos Työplus, joka toimi vuonna Kokkolan, Kruunupyyn, Pietarsaaren, Uusikaarlepyyn, Luodon ja Pedersören alueilla. Kaupunki hankkii työterveyspalveluita myös Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän työterveyshuollolta, joka on palvellut ympäristöterveydenhuollon henkilöstöjä maakunnassa. Työplus tarjoaa työterveyshuollon ammattihenkilöiden (työterveyshoitaja ja -lääkäri) palvelujen lisäksi myös asiantuntijoiden (työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, ravitsemussuunnittelija) palveluja. Työterveyshuoltotoiminta perustuu työnantajan ja palveluntuottajien väliseen työterveyshuoltosopimukseen. Kokkolan kaupungin työterveyshuoltosopimukseen sisältyy lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Toiminta pohjautuu tarkemmin työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, joka tehdään sekä koko kaupungin tasolla että vastuualueille ja liikelaitokselle täsmennettynä. Toimintasuunnitelmat päivitetään vuosittain vastaamaan tarpeita. Työterveyshuollon toiminnan kannalta yhteistyö työnantajan kanssa on erittäin tärkeää. Työterveyshuolto ja henkilöstöpalvelut tapaavat säännöllisesti useita kertoja vuodessa ajankohtaisten asioiden tiimoilta sekä kehittävät toimintoja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Taulukko 18: Työterveyshuollon yleisimmät palvelunimikkeet Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työterveysfysioterapeutti Työterveyspsykologi Terveystarkastukset Työterveysneuvottelut Työpaikkaselvitykset Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Sairaanhoitokäynnit Työ- ja työmatkatapaturmat Yleisimpien palveluiden kappalemäärät ammattihenkilöittäin eriteltyinä Lähde: Työplussan raportointijärjestelmä, luvut eivät sisällä Jyta-alueen tuottamia palveluja eivätkä aluepelastuksen käyntejä. 22 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

23 Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset muodostuvat palveluntuottajille maksettavista korvauksista sekä ensiapuvalmiuden ylläpidosta. Kela korvaa työnantajalle hyväksymistään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 % ja sairaanhoidon kustannuksista 50 % vuosittain vahvistamansa työntekijäkohtaisen enimmäismäärän mukaan. Taulukko 19: Työterveyshuollon kustannukset Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (korvausluokka I) Bruttokustannukset Kelan korvaus Nettokustannukset / / / työntekijä työntekijä työntekijä , , , , , , , , ,08 * , , ,10 Sairaanhoito (korvausluokka II) , , , , , , , , ,63 * , , ,45 Työterveyshuollon kustannukset yhteensä * *Vuoden kustannus- ja korvaustiedot ovat ennakkoarvioita Kehittäminen Vuonna valmistauduttiin moniin muutoksiin. Kaupungille kehitettiin loppuvuodesta muutosjohtamisen malli, jonka jalkauttaminen tapahtui vuonna kouluttamalla esimiehiä. Koulutuksiin osallistui 116 esimiestä. Vastaavasti henkilöstölle aloitettiin muutosvalmennukset. Näihin on osallistunut 261 henkilöä vuonna ja valmennukset jatkuvat vuonna Kokonaisuudessaan vuonna panostettiin johtamisen ja esimiestyön yhteneväistämiseen. Vuonna määriteltiin Kokkolan kaupungin johtamisperiaatteet. Lisäksi toteutettiin Kokkolan kaupungin esimiestyöhön tähtäävä esimiesvalmennuksen pilotti, johon osallistui 25 esimiestä. Seuraava esimiesvalmennusryhmä alkaa ensimmäisellä vuosineljänneksellä Esimiesfoorumit toteutettiin neljästi samansisältöisenä kahtena ajankohtana paremman osallistumismahdollisuuden antamiseksi. Aiheina olivat mm. sairauspoissaolokäyntänteet ja sairauspoissaoloihin vaikuttaminen, työsuojelun ryhtiliike, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, sivutoimiluvat, kilpailukykysopimuksen tuomat muutokset, kaupungin johtamisperiaatteet ja muuta ajankohtaista asiaa. Esimiehiä kannustettiin käymään kehityskeskusteluita. Vuonna kehityskeskusteluiden teemana oli tuloksellisuus ja työkyky. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 23

24 Koulutukset, osallistuminen ja kustannukset Henkilöstönsä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta vastaavat toimialat, jotka voivat järjestää koulutuksen joko sisäisenä koulutuksena omin resurssein tai hankkimalla osaamista muualta tai käyttämällä ulkopuolisia kursseja. Henkilöstöpalvelut kartoittaa koko henkilöstön tarpeita ja järjestää erilaisille kohderyhmille suunnattuja koulutuksia ja valmennuksia. Koulutusten hallinnointiin käytetään sähköistä järjestelmää, jossa julkaistaan kaupungin itse järjestämiä koulutuksia käyttäen järjestelmää ilmoittautumisiin. Järjestelmään kirjataan myös ulkopuoliset koulutukset koko koulutustoiminnan seurannan mahdollistamiseksi. Koko kaupungin henkilöstön koulutukseen käytettiin (ei sisällä palkkoja eikä matkustuskustannuksia) vuonna. Kaupungilla on mahdollisuus saada koulutuskorvauslain mukaista korvausta koulutuksistaan enintään kolmelta päivältä kouluttautujaa kohden. Koulutuskorvauksen edellytyksenä on koulutussuunnitelma, joka laaditaan vuosi- ja henkilöstöryhmäkohtaisella tasolla. Ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistui henkilöä, koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 2,3 päivää/henkilö. Vuonna opintovapaalla oli 30 henkilöä ja opintovapaan keskimääräinen pituus oli 227 päivää. Kaupunki työnantajana tukee henkilöstönsä omaehtoista kouluttautumista antamalla rahallista tukea koulutuskustannuksiin ja myöntämällä palkallista vapaata. Palkallista vapaata on mahdollista saada enintään 10 päivää vuodessa, jos koulutus järjestetään työaikana, se on organisaation kannalta tärkeää sekä tutkintoon johtavaa tai antaa tietyn pätevyyden. Kaupungin tukea myönnettiin 18 henkilölle vuonna. Tukea maksettiin tositteita vastaan yhteensä 8 156,36. Henkilöstöetuudet Kokkolan kaupunki on siirtynyt henkilöstöetuuksien sähköisen maksupalvelujärjestelmän käyttöön. Jokaiselle järjestelmän käyttäjäksi ilmoittautuneella on henkilökohtainen sähköinen arvoseteli, TykyOnline, jolla voi hankkia liikunta- ja kulttuuripalveluita omien mieltymyksiensä mukaisesti. Setelin arvo on 60. Vuoden alusta lähtien sähköisen arvosetelin sai täysimääräisenä jokainen yli kuusi kuukautta työsuhteessa oleva. Aiemmasta poiketen summaa ei jaettu suhteutetusti lyhyemmissä työsuhteissa oleville. Sähköisen järjestelmän käyttäjiä oli vuoden lopussa 2 998, mikä on 244 käyttäjää enemmän kuin vuonna. Vuonna TykyOnlinea käytettiin eurolla, kun vastaava summa oli euroa vuonna. Sähköisen järjestelmän alusta saakka on henkilöstöetuuden käytöstä suuntautunut 77 % liikuntaan ja 23 % kulttuuriin. Eniten käyttökertoja on ollut kaupungin omilla liikuntapalveluilla. Henkilöstöetusetelin lisäksi kaupungilla on joitakin jumppa- ja vesiliikuntaryhmiä. Työhyvinvointikäyttöön osoitettu koulutuskorvausraha mahdollisti tavanomaista useampien ryhmien toteuttamisen vuonna. 24 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

25 Henkilöstöpalvelut tukee työyksiköiden tyhy-tapahtumia enintään 25 /osallistuja/vuosi. Tyhy-tapahtumien tarkoituksena on työyhteisön toimivuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen sekä työntekijöiden terveyden edistäminen. Toimialat järjestävät tyhy-toimintaansa ja monilla vastuualueilla onkin omia tyhy-ryhmiään, jotka koordinoivat toimintaa. Kaupunki tukee tupakasta vieroittautumista maksamalla kuukauden nikotiinikorvaushoidon työterveyshuollon kanssa sovitulla tavalla. Myös painonhallintaa tuetaan mahdollistamalla osittaistuki painonhallintaryhmiin osallistumisten kustannuksista. Vuoden painonhallinta mahdollistaa omavastuuosuuden palautumisen. Kaupunki omistaa Rukalla kaksi mökkiä, joita vuokrataan edullisesti kaupungin työntekijöille virkistäytymiskäyttöön. Pääsääntöisesti varaukset tehdään kaksi kertaa vuodessa tasapuolisesti kaikille avoinna olevana hakuaikana. Rukalla sijaitsevaa lastentarhayhdistyksen omistamaa mökkiä vuokrataan ensisijaisesti kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstölle, mutta myös muille varaustilanteen salliessa Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta Kokkolan kaupungin henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan tavoitteena on tukea henkilöstön työssä jatkamista työkyvyn muuttuessa, ennaltaehkäistä pitkittyviä sairauspoissaoloja ja helpottaa työhön paluuta sairauspoissaolojen jälkeen. Tärkeimpiä organisaation ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat työterveyshuolto ja erikoissairaanhoito, Keva, vakuutusyhtiöt, Kela, TE-toimisto, koulutusyhtymät sekä oppisopimustoimisto. Vuoden aikana henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan asiakkaana oli yhteensä 151 henkilöä. Vuoden lopussa heistä 46 oli pitkällä sairauslomalla, kuntoutustuella, saanut työkyvyttömyyseläkepäätöksen, irtisanoutunut tai oli muuten organisaation ulkopuolella. Uudelleensijoitustoiminnan asiakkaista 33 sijoittui vuoden aikana osittain tai kokonaan uusiin tehtäviin, tai siirtyi tekemään työtä osa-aikaisesti osasairauspäivärahan, osakuntoutustuen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osa-aikaeläkkeen tai muun järjestelyn myötä. Osa henkilöistä oli kouluttautumassa uusiin tehtäviin. Osa uudelleensijoituksen asiakkaista oli vuoden aikana työkokeilussa tai uuteen työhön perehtymässä. Vuonna Keva myönsi Kokkolan kaupungille 24 ammatillisen kuntoutuksen työkokeilua, kun luku edellisenä vuonna oli 29. Työnantajan rahoittamassa työkokeilussa oli vuoden aikana 9 henkilöä ja vakuutusyhtiön rahoittamassa työkokeilussa 2 henkilöä. Uusia Kevan rahoittamia uudelleenkoulutus- tai oppisopimuspäätöksiä ei vuonna tehty. Omaehtoisia uraohjausasiakkaita, jotka pohtivat alan vaihtoa, uudelleenkouluttautumista tai uusia tehtäviä, oli 7 henkilöä. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 25

26 6 Yhteistoiminta Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät Kokkolan kaupungin edustukselliseen yhteistoimintaorganisaatioon kuuluvat koko kaupungin yhteistoimintaryhmä jaostoineen sekä toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät. Yhteistoimintaorganisaatio Yhteistoimintaryhmän kokoonpano periaatteena on, että siinä on yhtä monta työnantajapuolen ja henkilöstön edustajaa. Henkilöstön edustajina toimivat kuusi työsuojeluvaltuutettua sekä kuusi ammattijärjestöjen nimeämää edustajaa, jotka ovat joko paikallisyhdistysten pääluottamusmiehiä tai puheenjohtajia. Työnantajaa edustavat kaupungin johtavat viranhaltijat sekä toimialojen johtajat sekä yksi liikelaitosjohtaja. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolla on kaksi edustajaa läsnäolo- ja puheoikeudella, he eivät ole yhteistoimintaryhmän varsinaisia jäseniä. Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja yhteistoimintaryhmän kokouksissa. Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat Yhteistoimintaorganisaation asiapiiriin kuuluvat sekä yhteistoimintalain (449/2007) että työsuojelun valvontalain (44/2006) mukaiset tehtävät. Yhteistoimintaryhmä toimii kaupungin työsuojelutoimikuntana. Yhteistoimintaryhmä käsittelee aina yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvat asiat, jotka koskevat kaupungin koko organisaatiota tai merkittävän laajaa aluetta. Yhteistoimintaryhmän työsuojelujaosto käsittelee asiat, jotka koskevat yhtä työpaikkaa tai rajoitettua ryhmää ja se valmistelee tehtäväkenttäänsä kuuluvat asiat yhteistoimintaryhmälle tai muulle päättäjälle. Toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät käsittelevät omaa toimialaansa koskevia yhteistoiminnan asiapiiriin ja työsuojeluun liittyviä asioita. Yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna yhteensä neljä kertaa, lisäksi ammattijärjestöjen edustajien ryhmälle pidettiin tiedotustilaisuuksia kaupungin talousarvion käsittelyn eri vaiheissa yhteensä kolme kertaa, joista viimeisessä tilaisuudessa käsiteltiin kaupunginhallituksen esitys vuoden 2017 talousarvioksi. Yhteistoimintaryhmä käsitteli työterveyshuollon toimintasuunnitelman päivityksen vuosille sekä Kelalle tehtävän korvaushakemuksen työterveyshuollon kustannuksista vuodelta. Yhteistoimintaryhmässä käsiteltiin säännöllisesti sairauspoissaolot ja työtapaturmatilastot muut ajankohtaiset henkilöstötietojen raportit. Muita yhteistoiminnan piiriin kuuluvia asioita olivat: Kokkolan kaupungin henkilöstöraportin tilastotietoja vuodelta sivistystoimen organisaatioluonnos 2017 Keski-Pohjanmaan sote-tuotanto-organisaation muodostamisen eteneminen aloitetoiminnan säännön päivitys ja tehdyt aloitteet talousarvion raami 2017 ja talousarvio Kelan päätös henkilöstön työterveyshuollon korvauksista vuodelta 2014 ja Kelalle toimitettava korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista vuodelta sekä kaupungin että Työplussan osalta työterveyshuollon sopimuksen päivittäminen 26 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

27 työterveyshuollon toimintasuunnitelman päivittäminen koulutuskorvausrahan käyttö työhyvinvoinnin tukemiseen kaupungin palkitsemisohje henkilöstösuunnitelman valmistelu Kokkolan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma henkilöstösuunnitelma koulutussuunnitelma 2017 yhteistoimintaryhmän jäsenet Kehittämisryhmät Toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät käsittelivät omaa toimialaansa koskevia ajankohtaisia yhteistoiminnan asiapiiriin ja työsuojeluun liittyviä asioita. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 27

28 7 Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto aloitti toimintansa vaalien jälkeen vuoden 2013 alussa. Kaupunginhallitus on valinnut jaostoon keskuudestaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä nimennyt jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Henkilöstön valitsemalla edustajalla on läsnäolooikeus henkilöstöjaoston kokouksessa. Henkilöstöjaoston tehtäviin kuuluu kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsitteleminen: henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen, työhyvinvoinnin ja koulutuksen koordinointi, kaupungin viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkauksen yleisperusteiden sekä virka- tai työsuhteen perusteella henkilöstölle kuuluvien etuisuuksien, velvollisuuksien ja eläkkeiden käsittely sekä virka- ja työehtosopimusten määräysten soveltamista, myös suositussopimusten voimaansaattamista koskevat asiat, ellei näitä tehtäviä ole annettu jollekin muulle elimelle tai delegoitu viranhaltijalle. Henkilöstöjaostolla oli vuoden aikana seitsemän kokousta, joissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: henkilötietojen raportointia harkinnanvaraiset palkattomat vapaat / "lamavapaat" henkilötietojärjestelmän hankkiminen talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen henkilöstösuunnitelma sekä henkilöstöraportti työterveyshuoltopalveluiden sopimuksen päivittäminen Kokkolan kaupungin henkilöstön työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille / päivitys Kelan päätös työnantajan järjestämän työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta Kokkolan kaupungin korvaushakemus Kelalle / työnantajan henkilöstölleen järjestämän työterveyshuollon kustannukset vuodelta koulutuskorvausrahan käyttö työhyvinvoinnin tukemiseen palkitsemisjärjestelmä henkilöstöpalveluiden talousarvio vuodelle 2017 lisämääräraha-anomus työterveyshuollon kustannuksiin vuodelle uudet työ- ja virkaehtosopimukset työtehtävien uudelleenjärjestely henkilöstöpalveluissa. 28 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

29 8 Henkilöstöviestintä Sisäisen henkilöstöviestinnän tärkeimmät informatiiviset kanavat ovat intranet, sähköposti ja sisäinen tiedotuslehti Pikkutynnyri. Sosiaali- ja terveystoimi julkaisi SoTe-tiedotetta. Pikkutynnyri julkaistaan sekä sähköisenä, että paperisena versioina joihinkin toimipisteisiin, joissa ei ole mahdollista sähköisen tiedotteen lukemiseen. Lync-järjestelmää otettiin myös käyttöön soveltuvin osin aiempaa enemmän vuoden lopulla. Ajatuksena on hyödyntää tätä järjestelmää uusiin tarpeisiin etenkin uusissa toimitiloissa kaupungintalolla. Henkilöstöviestinnässä ovat tärkeässä roolissa erilaiset kokoontumisfoorumit, jotka mahdollistavat viestinnän vuorovaikutteisuuden. Nämä antavat mahdollisuuden tiedonkulun oikeellisuuden tarkistamiselle sekä henkilöstön kuulemiselle ja osallistamiselle. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 29

30 Liitteet Taulukko 20: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain ja yksiköittäin Vakinainen 2014 Vakinainen Vakinainen Määräaikainen 2014 Määräaikainen Määräaikainen Yhteensä 2014 Yhteensä Yhteensä Keskushallinto Keskushallinto Ruokapalvelut Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sosiaali- ja terveystoimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Siivouspalvelut Ruokapalvelut Liikelaitokset Kokkolan Energia Kokkolan Satama Kokkolan Vesi Työplus Aluepelastuslaitos Yhteensä Työllistettyjä (sisältyvät lukuihin) oli yhteensä 7 v. 2014, 7 v. ja 6 v.. Ruokapalvelut siirtyivät keskushallinnosta tekniselle toimialalle Liite 1 30 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

31 Taulukko 21: Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin Liite 2 Perhevapaat Perhevapaat Lapsen sairaus Lapsen sairaus Koulutus Koulutus Opintovapaa Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa Yks. asia, Palkallinen Yks. asia, Palkallinen Yks.asia, Palkaton Yks.asia, Palkaton Vuosiloma Vuosiloma Muut Muut Keskushallinto Keskushallinto Ruokapalvelut Ympäristöterveyden huolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sosiaali- ja terveystoimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Siivouspalvelut Ruokapalvelut Liikelaitokset Kokkolan Vesi Työplus Aluepelastuslaitos Yhteensä Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysloma. Yksityisasia, palkallinen -kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldovapaat elokuun 2012 alusta lukien. Vuonna lomautuspäiviä oli (3 465 vuonna ). KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 31

32 Taulukko 22: Sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin Sairauspv lukumäärä 2014 Sairauspv lukumäärä Sairauspv lukumäärä Kuntoutustukipäivät 2014 *) Kuntoutustukipäivät *) Kuntoutustukipäivät *) Sairauspv yht./ palkansaaja 2014 **) Sairauspv yht./ palkansaaja **) Sairauspv yht./ palkansaaja **) Keskushallinto ,87 17,42 10,07 Keskushallinto ,84 15,39 10,07 Ruokapalvelut ,02 19,52 Ympäristöterveydenhuolto ,78 17,03 3,77 Eläinlääkintä ,74 10,41 2,61 Terveysolojen valvonta ,59 29,17 5,50 Sosiaali- ja terveystoimi ,97 17,5 18,67 Hallinto ,15 2,93 2,54 Terveyspalvelut ,19 17,06 15,45 Vanhuspalvelut ,07 18,42 21,16 Sosiaali- ja vammaispalvelut ,62 16,50 18,15 Sivistystoimi ,17 13,14 13,39 Hallinto ,19 7,38 6,68 Opetustoimi ,73 11,94 10,45 Varhaiskasvatus ,97 15,61 18,31 Muu sivistystoimi ,64 10,20 9,40 Tekninen toimiala ,62 21,71 22,91 Tekninen palvelukeskus ,62 19,97 19,41 Siivouspalvelut ,15 24,23 28,32 Ruokapalvelut ,04 Liikelaitokset ,15 14,25 17,52 Kokkolan Energia ,17 Kokkolan Satama ,29 Kokkolan Vesi ,92 11,98 20,29 Työplus ,32 15,29 16,28 Aluepelastuslaitos ,95 13,62 14,62 Yhteensä ,40 16,19 16,84 * Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen. ** Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää tapaturmat (1 679 kpv v. 2014, kpv v. ja v. ) ja sairauspäivät, ei kuntoutustukipäiviä. Liite 3 32 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

33 Taulukko 23: Sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain ja yksiköittäin 0 pv 0 pv 1 3 pv 1 3 pv 4 29 pv 4 29 pv Keskushallinto Keskushallinto Ruokapalvelut Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sosiaali- ja terveystoimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Siivouspalvelut Ruokapalvelut Liikelaitokset Kokkolan Vesi Työplus Aluepelastuslaitos pv pv pv pv pv pv pv pv Yhteensä Liite 4 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 33

34

35