HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Palvelussuhteen luonne Henkilöstön palvelussuhteet osastoittain Kokoaikaisuus ja osa-aikaisuus Henkilöstön sukupuoli- ja ikäjakauma VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN Vaihtuvuus Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut Eläke-ennuste TYÖAIKA JA TYÖPANOS Henkilötyövuosi Vuosityöaika POISSAOLOT Poissaolopäivät Talkoovapaan käyttö Sairauspoissaolot ja tapaturmat PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖSUOJELU Työterveyspalvelut Työsuojelu OSAAMISEN KEHITTÄMINEN YHTEISTOIMINTA ARVIOINTIA

3 1 JOHDANTO Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain tietoa ja kokonaisnäkemystä henkilöstön tilasta ja kehityksestä johtamisen ja henkilöstön kehittämisen tueksi. Limingassa henkilöstöraportti on laadittu vuodesta 2004 lähtien. Henkilöstöraportti kytkeytyy osaksi kunnan henkilöstöstrategiaa. Hyvinvoivat kunnan työntekijät jaksavat palvella asiakkaitaan, kehittää työtään ja ovat uudistamismyönteisiä. Kuntatalouden kiristymisen, työvoiman ikääntymisen sekä kunta- ja palvelurakennetta koskevien laajojen muutosten myötä kuntatyönantajaan kohdistuu tulevaisuudessa aiempaa enemmän vaatimuksia hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Riittävien ja laadukkaiden peruspalvelujen turvaaminen niukkenevilla resursseilla edellyttää kunnilta hyvää henkilöstöjohtamista ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstöraportissa tarkastellaan kuntaa sekä kokonaisuutena että osastoittain. Lähtökohtana on, että henkilöstöstä kerätään olennaista tietoa etenkin osaamisen, työhyvinvoinnin ja toiminnan kehittämisen suhteen. Lisäksi henkilöstöä kuvaavat tilastot kertovat kehityksen suunnan. Samalla henkilöstöraportin avulla voidaan arvioida henkilöstöstrategian toteutumista. Henkilöstöraportti pyrkii noudattamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta henkilöstöraportoinnin kehittämisestä (KT 2013). Henkilöstöraportin tiedot kerätään Personec FK järjestelmästä, joka on otettu käyttöön vuonna Henkilöstöhallinnon järjestelmän vaihtuminen vuonna 2013 sekä uusi suositus henkilöstöraportoinnista ovat muuttaneet olennaisesti henkilöstöraportissa esitettyjen tietojen sisältöä. Tästä syystä aiempien vuosien henkilöstötiedot eivät ole enää vertailukelpoisia uuden suosituksen mukaisten tietojen kanssa. Henkilöstöraportissa esitetyt tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta ovat vuoden 2016 viimeisen päivän mukaisia. Osa tiedoista, kuten poissaolotiedot sekä henkilötyövuosilaskelmat, ovat koko vuodelta. Limingassa on käytössä Personec ESS itsepalveluasiointi, jolla on sähköistetty henkilöstön palvelussuhteiden keskeytystietojen ilmoittaminen (poissaolot ja vuosilomat) sekä työsopimusten ja virkamääräysten laadinta. Henkilöstöraportti käsitellään valmistumisen jälkeen työyhteisötoimikunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Raportti esitellään esimiehille esimiespäivän yhteydessä. 3

4 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Palvelussuhteen luonne Limingan kunnan henkilöstömäärä vuoden 2016 lopussa oli 734 henkilöä. Henkilöstömäärä kattaa kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Lukuun eivät sisälly omais- ja perhehoitajat. Vuodesta 2014 eteenpäin lukuun sisältyvät myös sivutoimiset tuntiopettajat, jotka eivät sisälly vuoden 2013 henkilöstömäärään. Sivuvirassa tai toimessa olevien lukumäärä oli 42 henkilöä. Kokonaisuutena vakinaista henkilöstöä oli 525 ja määräaikaisia 187. Työllistettyjä oli vuoden viimeinen päivä palvelussuhteessa 22 henkilöä. Kunnan henkilöstömäärä on lisääntynyt 7 henkilöllä. Vuoden 2016 aikana vakinaisen henkilöstön määrä on vähentynyt ja määräaikaisen osuus lisääntynyt. Taulukko 1 Henkilöstön määrä (31.12.) Palvelussuhteet Muutos % Vakinaiset ,6 % Määräaikaiset ja sijaiset ,1 % Työllistetyt ,7 % Yhteensä ,0 % Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan kunta-alalla työskenteli yhteensä henkilöä vuonna Koko kunta-alan henkilöstöstä vakinaisia oli 79 %, määräaikaisia 20 % ja työllistettyjä 1 %. Vuonna 2016 Limingan henkilöstöstä vakinaisia oli 71,5 % ja määräaikaisten sekä sijaisten osuus 25,5 %. Työllistettyjen osuus koko henkilöstöstä oli 3,0 %. Kunta-alan valtakunnalliseen tilanteeseen nähden Limingassa vakinaisen henkilöstön osuus on kunta-alan keskimääräistä alhaisempi ja määräaikaisten sekä työllistettyjen osuus jonkin verran kunta-alan keskimääräistä suurempi. Taulukko 2 Henkilöstö palvelussuhteen laadun mukaan vuosina hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % Vakinaiset ,7 % ,0 % ,1 % ,5 % Määräaikaiset ja sijaiset ,3 % ,3 % ,8 % ,5 % Työllistetyt 22 3,0 % 12 1,7 % 15 2,1 % 22 3,0 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % 4

5 2.2 Henkilöstön palvelussuhteet osastoittain Osastoittain tarkasteltuna henkilöstömäärästä yli puolet, 58 % sijoittui sivistysosastolle, 26 % perusturvaosastolle, 13 % tekniselle osastolle ja 3 % hallinto-osastolle. Taulukko 3 Henkilöstömäärä osastoittain (31.12.) vuosina hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % Hallinto-osasto 21 2,9 % 19 2,6 % 17 2,3 % 21 2,9 % Perusturvaosasto ,2 % ,5 % ,7 % ,4 % Sivistysosasto ,5 % ,8 % ,7 % ,5 % Tekninen osasto ,3 % ,1 % ,3 % 97 13,2 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Henkilöstön määrässä työyksiköittäin ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Musiikki- ja kansalaisopiston sivutoimiset tuntiopettajat sisältyvät kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstömäärään. Taulukko 4 Henkilöstön määrä työyksiköittäin (31.12.) vuosina Henkilöstö työyksiköittäin Muutos Hallinto-osasto ,5 % Perusturvaosasto hallinto- ja sosiaalipalvelut ,7 % vanhuspalvelut ,8 % terveyspalvelut ,2 % Perusturvaosasto yhteensä ,0 % Sivistysosasto hallinto ja perusopetus ,0 % lukio ,0 % varhaiskasvatus ,0 % kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ,0 % Sivistysosasto yhteensä ,4 % Tekninen osasto tila- ja asumispalvelut ,1 % ruoka- ja puhdistuspalvelut ,0 % muut teknisen osaston palvelut ,6 % Tekninen osasto yhteensä ,7 % Yhteensä ,0 % 5

6 Taulukko 5. Henkilöstö työyksiköittäin palvelussuhteen laadun mukaan Henkilöstö työyksiköittäin Vakinainen Määräaikainen Työllistetty Yhteensä Hallinto-osasto Perusturvaosasto hallinto- ja sosiaalipalvelut vanhuspalvelut terveyspalvelut Perusturvaosasto yhteensä Sivistysosasto hallinto ja perusopetus lukio varhaiskasvatus kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sivistysosasto yhteensä Tekninen osasto tila- ja asumispalvelut ruoka- ja puhdistuspalvelut muut teknisen osaston palvelut Tekninen osasto yhteensä Yhteensä

7 2.3 Kokoaikaisuus ja osa-aikaisuus Vuoden 2016 lopussa koko henkilöstöstä noin 10 prosenttia oli osa-aikaisessa palvelusuhteessa ja lähes 6 prosenttia sivuvirassa tai toimessa. Osa-aikaisista 5 henkilöä on osa-aikaeläkkeellä (+4 henkilöä vuoteen 2015 verrattuna). Kunta-alalla keskimäärin vuonna 2015 kokoaikatyössä on 87 prosenttia ja osaaikaisia sekä sivutoimisia on 13 prosenttia. Limingassa osa-aikaisten ja sivutoimisten osuus on yhteensä 15,6 prosenttia. Taulukko 6 Kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % Kokoaikainen , , , ,3 Osa-aikainen 87 12,0 72 9, ,0 73 9,9 Sivuvirka- tai toimi 0 0,0 48 6,6 46 6,3 42 5,7 Yhteensä , , ,0 2.4 Henkilöstön sukupuoli- ja ikäjakauma Naisten osuus koko henkilöstöstä oli kunta-alalla 80 prosenttia vuonna Limingassa naisten osuus henkilöstöstä on keskimääräistä suurempi ollen lähes 84 prosenttia. Taulukko 7 Henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain Naisia Miehiä Yhteensä Naisten osuus % Hallinto-osasto ,67 Perusturvaosasto ,81 Sivistysosasto ,41 Tekninen osasto ,07 Yhteensä ,79 Kaavio 1. Henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain

8 Henkilöstön keski-ikä kunta-alalla oli 45,8 vuotta vuonna Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Limingassa henkilöstön keski-ikä vuonna 2016 oli 43,9 vuotta. Edellisenä vuonna keski-ikä oli 44,0 vuotta, joten keski-ikä on hieman laskenut. Taulukko 8 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Naiset Miehet Yhteensä %-osuus , , , , , , , , , , ,23 Yhteensä ,00 %-osuus 83,79 16,21 100,00 Keski-ikä 43,8 44,7 43,9 Kaavio 2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma

9 3 VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN 3.1 Vaihtuvuus Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuusprosentti on ollut 6,12 % ja vaihtuvuus on ollut samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Vakinaisesta henkilöstöstä on siirtynyt vanhuuseläkkeelle 11 henkilöä, 4 työkyvyttömyyseläkkeelle ja 14 henkilöä on irtisanoutunut. Lähtövaihtuvuus on laskettu suhteuttamalla lähteneiden määrä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön määrään. Vuonna 2016 vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,7 vuotta (64,0 v. 2015) ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 53,5 vuotta (59,0 v. 2015). Keskimääräinen eläköitymisikä oli 61,1 vuotta (63,3 v. 2015). Keskimääräinen eläköitymisikä on laskenut vuonna 2016 toteutuneen varhaisen työkyvyttömyyseläkkeen vuoksi. Taulukko 9 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus ja syyt palvelussuhteen päättymiselle Vaihtuvuus Vaihtuvuusprosentti 7,18 % 6,07 % 6,12 % Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Irtisanoutuminen Muu syy Yhteensä Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut Alla on esitetty Limingan kunnan maksamat eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kunnan palveluksessa ennen vuotta Varhaiseläkemenoperusteista maksua (Varhe) maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle (määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle). Vuonna 2016 varhe-maksu on merkittävästi noussut edellisestä vuodesta (+39,2 %). Vuodelle 2017 ennakkotieto varhe-maksusta on yhteensä euroa, joten varhe-maksu on edelleen kasvusuunnassa. Taulukko 10 Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut Muutos Eläkemenoperusteinen maksu ,8 % Varhaiseläkemenoperusteinen maksu ,2 % Yhteensä ,6 % 9

10 3.3 Eläke-ennuste Alla olevassa kuviossa on esitetty eläkeiän täyttävän henkilöstön lukumäärä vuosille Arvion mukaan seuraavan viiden vuoden aikana eläkkeelle on jäämässä noin 70 henkilöä. Vuoden 2017 lukuun sisältyvät kaikki ne henkilöt, jotka ovat jo täyttäneet eläkeiän. Ennuste perustuu henkilöhallinnon järjestelmän tietoihin kunkin henkilön eläkeiän täyttymisestä. Mahdolliset ennenaikaiset eläköitymiset ja työssä jatkaminen eläkeiän täyttymisen jälkeen vaikuttavat eläkeennusteen toteutumiseen. Kaavio 3 Eläkeiän täyttävät

11 4 TYÖAIKA JA TYÖPANOS 4.1 Henkilötyövuosi Palvelussuhteiden määrä ei suoraan kerro, millä henkilöstöpanoksella kunnan palvelu on vuoden aikana tuotettu. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentelyä. Laskelmassa ovat mukana lyhytaikaiset sijaiset ja osa-aikatyöntekijät, jotka on muutettu kokoaikaisiksi työajan suhteessa. Henkilötyövuosiin sisältyvät kaikki palkalliset palveluksessaolopäivät. Toteutunut henkilötyövuosi ei sisällä palkattomia poissaoloja eikä lisä- ja ylityötunteja. Taulukko 11 Henkilötyövuodet osastoittain vuonna 2016 Hallintoosasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Teoreettinen henkilötyövuosi 21,82 187,55 409,42 101,71 720,50 Vuosilomat 1,98 18,37 20,94 12,24 53,53 Muut palkalliset poissaolot 2,30 30,55 40,96 17,34 91,15 Palkattomat poissaolot 0,23 13,43 39,91 3,65 57,22 Toteutunut henkilötyövuosi 21,59 174,12 369,51 98,06 663,28 Taulukko 12 Henkilötyövuodet osastoittain Hallinto-osasto 18,42 16,00 21,59 Perusturvaosasto 168,79 174,23 174,12 Sivistysosasto 364,27 361,43 369,51 Tekninen osasto 105,95 100,54 98,06 Henkilötyövuodet 657,43 652,20 663,28 Kaavio 4 Henkilötyövuodet osastoittain vuosina

12 4.2 Vuosityöaika Henkilöstön ajankäytöllä seurataan henkilöstön todellista työpanosta eli kuinka kokonaistyöaika jakaantuu tehtyyn työaikaan ja poissaoloaikaan. Tehdyn työajan määrä saadaan, kun teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta vähennetään poissaolopäivät ja lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt. Laskelma tehdään työpäivinä. Vuonna 2016 teoreettinen säännöllinen vuosityöaika oli työpäivää ja tehty työaika työpäivää. Vuonna 2016 tehdyn työajan työpanokseksi tulee näin ollen 79 %. Edellisenä vuonna työpanos oli 78,4 %, joten tehdyn työpanoksen määrä on kasvanut jonkin verran. Taulukossa näkyy myös vuosityöajan jakaantuminen tunteina, euroina ja työpäivinä. Taulukko 13 Työajan jakautuminen vuonna 2016 Työpäivät Tunteina Euroina Työpäivinä % säännöllisestä teoreettisesta vuosityöajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika Muut palkalliset poissaolot ,42 % - Muut palkattomat poissaolot ,87 % - Perhevapaat ,03 % - Terveysperusteiset poissaolot ,03 % - Vuosiloma ja muut lomat ,68 % - Yksityisasiat ,73 % + Rahana korvatut lisä- ja ylityötunnit ,77 % Tehty vuosityöaika ,01 % Kaavio 5 Kokonaistyöajan jakaantuminen vuonna

13 5 POISSAOLOT 5.1 Poissaolopäivät Poissaolopäivien määrä vuonna 2016 oli yhteensä kalenteripäivää ja poissaolopäivien määrä on vähentynyt noin 6 % edellisestä vuodesta. Poissaolopäiviin eivät sisälly vuosilomapäivät. Muista syistä johtuneet poissaolot ovat pääasiassa palkattomia virka- ja työlomia. Työkyvyn ylläpito sisältää kuntoutuksen sekä määräaikaisen kuntoutustuen (eläke). Kaikista poissaolopäivistä täyspalkallisia päiviä oli 69 %, osapalkallisia 2 % ja palkattomia poissaolopäiviä 29 %. Taulukko 14 Henkilöstön poissaolopäivät syittäin Kalenteripäivinä Muutos Sairausloma ja tapaturmat ,47 % Työkyvyn ylläpito ,46 % Perhevapaat ,10 % Opiskelu ja kouluttautuminen ,78 % Työantajan ilmoittamat vapaat ,42 % Julkinen toiminta ,63 % Toisen viran/toimen hoito omassa kunnassa ,41 % Muut poissaolot ,85 % Yhteensä ,04 % Poissaolopäivistä suurimmat poissaolot aiheutuvat sairauspoissaoloista (25 %) ja perhevapaista (24 %). Kaavio 6 Poissaolopäivien jakaantuminen vuonna

14 5.2 Talkoovapaan käyttö Limingan kunnassa on ollut käytössä vuosina ajan yhtenä talouden tasapainottamisen keinona vapaaehtoinen palkaton virka- ja työvapaa (talkoovapaa). Talkoovapaa on harkinnanvaraista palkatonta virka- ja työvapaata, jota voidaan myöntää, mikäli talkoovapaalla olevan työntekijän tilalle ei palkata sijaista eikä korvaavaa työtä teetetä ylityönä, lisätyönä tai hankita ostopalveluna. Hakemalla neljä päivää palkatonta vapaata, on saanut viidennen päivän palkallisena vapaana (4+1). Talkoovapaan palkattomia päiviä on pidetty vuoden aikana yhteensä 711 päivää (yli 2 htv). Käytäntöä on jatkettu edelleen vuodelle Taulukko 15 Talkoovapaan käyttö Talkoovapaan palkattomat päivät Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Sairauspoissaolot ja tapaturmat Sairauspäivien määrä vuonna 2016 oli kaikkiaan kalenteripäivää ja poissaolot ovat kasvaneet 3,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauslomista 21 % oli omailmoituspoissaoloja (10,2 % v. 2015) ja loput lääkärintodistuksella. Työssä tai työmatkalla sattuneita tapaturmia oli vuonna 2016 yhteensä 39 kpl (32 kpl v. 2015) ja lisäksi 3 työpaikan ulkopuolella tapahtunutta ja 1 ammattitautiepäily. Nämä aiheuttivat vuonna 2016 yhteensä 210 tapaturmista johtuvaa sairauspoissaolopäivää (283 pv v. 2015). Vapaa-ajan tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja on ollut 348 päivää. Taulukko 16 Sairauspoissaolojen jakautuminen Sairauspoissaolot Muutos % Sairausloma ,02 % Sairausloma / omailmoitus ,07 % Työtapaturma ,20 % Työmatkatapaturma ,08 % Vapaa-ajan tapaturma ,14 % Ammattitauti Yhteensä ,47 % 14

15 Kokonaisuutena sairauspäivien määrä on suurin sivistysosastolla. Sairauspoissaolot ovat kasvaneet merkittävästi perusturvaosastolla ja teknisellä osastolla. Työntekijämäärään suhteutettuna sairauspäiviä on eniten perusturvaosastolla ja teknisellä osastolla ja vähiten hallinto-osastolla. Keskimäärin sairauspoissaoloja on ollut 16,3 päivää yhtä työntekijää kohden. Vuonna 2015 kunta-alalla oli sairauspoissaoloja keskimäärin 16,5 pv / työntekijä. Taulukko 17 Sairauspäivien määrä osastoittain ja sairauspäivät / työntekijä vuosina Sairauslomat Muutos % Hallinto-osasto ,75 % Perusturvaosasto ,46 % Sivistysosasto ,46 % Tekninen osasto ,15 % Yhteensä ,47 % Sairauspäivät/työntekijä Hallinto-osasto 3,9 4,7 4,3 Perusturvaosasto 15,8 19,9 21,9 Sivistysosasto 12,8 13,5 14,1 Tekninen osasto 17,0 20,3 17,4 Yhteensä 13,9 15,9 16,3 Sairauspoissaoloista erityisesti pitkät sairauspoissaolot ovat kasvaneet. Yli 175 pv sairauspoissaolo on ollut yhteensä 12 työntekijällä (7 työntekijää vuonna 2015). Sairauspoissaolojen vähentämiseksi on toteutettu kunnan varhaisen tuen mallia ja mallia yhdessä työterveyshuollon kanssa. Taulukko 18 Sairauspoissaolot keston mukaan Sairauspoissaolon kesto Lkm 2014 Lkm 2015 Lkm pv pv pv pv yli 175 pv

16 6 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Sopimusaloittain jaoteltuna tilanteen mukaan henkilöstöstä 65,5 % kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja 27,9 % opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen (OVTES). Taulukko 19 Henkilöstö sopimusaloittain Miehiä Naisia Yhteensä % Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus ,5 Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työsopimus ,5 Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehto ,5 Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosop ,9 Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus ,3 Ei työehtosopimusta 2 2 0,3 Yhteensä ,0 Henkilöstömenoihin on laskettu kaikki palkat ja palkkiot sivukuluineen sekä henkilöstökorvaukset (KELA:n ja vakuutusyhtiön maksamat korvaukset työnantajalle). Sosiaalikuluihin sisältyvät sosiaaliturva-, eläkesekä tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. Vuonna 2016 koko kunnan henkilöstökulut ovat kasvaneet 4,2 prosenttia huolimatta siitä, että yleiskorotusten taso on ollut maltillinen. Palkkasumma nousi 3,5 % prosenttia ja sosiaalikulut 6,0 %. Taulukko 20 Henkilöstökulut vuosina Muutos Palkat ,5 % Sosiaalikulut ,0 % Henk.korvaukset ,2 % Henkilöstökulut yht ,2 % Henkilöstökulut /asukas ,2 % Kaavio 7 Palkkauskustannukset

17 Henkilöstömenot ovat kasvaneet erityisesti hallinto-osastolla (+32,9 %) ja sivistysosastolla (+5,2 %). Hallinto-osastolla henkilöstömenojen kasvuun vaikuttaa työllistämispalvelujen siirto hallinto-osaston vastuualueelle alkaen sekä hanketoiminta. Taulukko 21 Henkilöstömenot osastoittain vuosina Palkat Sosiaalikulut Yhteensä Muutos Hallinto-osasto ,9 % Perusturvaosasto ,6 % Sivistysosasto ,2 % Tekninen osasto ,1 % Muut tulosalueet ,7 % Yhteensä ,2 % Kaavio 7 Henkilöstömenot osastoittain

18 7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖSUOJELU 7.1 Työterveyspalvelut Työterveyshuollon palvelut on ostettu vuodesta 2007 lähtien Attendo Oy:ltä. Työterveyshuollon uusi sopimuskausi alkoi Työterveydenhuollon toiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijän kanssa yhteistoiminnassa - työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä - työn ja ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta - työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa - työyhteisön toimintaa Työterveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat työterveyshuollon korvaushakemuksen mukaan yhteensä euroa vuonna Työterveyshuollon kokonaiskustannukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,6 % ja kasvu on ollut maltillinen. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kokonaiskustannuksista on pysynyt hyvällä tasolla ollen 48,2 % (49,8 % v. 2015). Vuoden 2016 aikana on valmisteltu työterveyshuollon siirtyminen Oulun Työterveys Oy:lle alkaen. Taulukko 22 Työterveyshuollon kustannukset vuosina Työterveys (KL1) Sairaanhoito (KL2) Yhteensä Muutos- % 7,21 % 2,07 % -16,88 % 1,72 % 0,57 % Työntekijämäärä /työntekijä

19 Ennaltaehkäisevässä toiminnassa tehtiin vuoden 2016 aikana yhteensä 752 terveystarkastusta ja määrä ei ole merkittävästi muuttunut edelliseen vuoteen verrattuna. Työpaikkaselvityksiä on tehty kaikkiaan 236,00 tuntia. Taulukko 23 Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta Palvelu Lääkärin terveystarkastus, kpl Terveydenhoitajan terveystarkastus, kpl Psykologin terveystarkastus, kpl Fysioterapeutin terveystarkastus, kpl Laboratorio- ja röntgentutkimukset, kpl Työpaikkaselvitykset, tuntia 283,00 211,50 315,00 296,00 236,00 Ryhmän neuvonta ja ohjaus, tuntia Yksilön ohjaus- ja neuvontakäynnit Sairaanhoitokäyntejä on tehty lääkärille ja terveydenhoitajille kappaletta vuonna Työterveyshuollon toimintasuunnitelman muutoksessa vuoden 2014 alusta alkaen normaalit flunssat on rajattu työterveyshuollon ulkopuolelle (pl.sisäilmaoireiset), mikä on vaikuttanut vähentävästi sekä sairaanhoidon käynteihin että laboratorio- ja röntgentutkimusten määrän laskuun. Taulukko 24 Työterveyshuollon sairaanhoidon palvelut Palvelu Lääkärin sairaanhoitokäynnit, kpl Terveydenhoitajan sairaanhoitokäynnit, kpl Muut sairaanhoitokäynnit, kpl Laboratorio- ja röntgentutkimukset, kpl Työsuojelu Työsuojelutoiminnalla järjestetään työntekijöiden työympäristö mahdollisimman turvalliseksi ja terveelliseksi. Samoin työn henkistä kuormittavuutta pyritään jatkuvasti seuraamaan. Limingan kunnan työsuojeluorganisaatioon kuuluvat työsuojelupäällikkö ja kolme työsuojeluvaltuutettua. Työsuojelutoiminta on järjestetty yhteistyössä työyhteisötoimikunnan kanssa. Uusien työsuojeluvaltuutettujen toimikausi alkoi alkaen ja kestää vuoden 2017 loppuun saakka. Työsuojeluvaltuutettujen tehtävät ja ajankäyttö on neuvoteltu valtakunnallisen sopimuksen mukaiseksi ja työsuojeluvaltuutettujen edustettavat henkilöt on nimetty vastuualueittain kullekin työsuojeluvaltuutetulle alkaen. Työsuojelun toimintaohjelma on laadittu vuosille Aluehallintovirasto on toteuttanut valtakunnallista työsuojelun kuntahankevalvontaa vuosina Koko kuntahankkeen aikana Limingan kunnassa on toteutettu 17 työsuojelutarkastusta. Työsuojeluorganisaatiota ovat edelleen työllistäneet sisäilma-asiat kunnan eri kiinteistöissä. Riskiarvioinnit on päivitetty ajantasaisiksi vuoden 2016 aikana. Aluehallintovirasto on vuonna 2016 toteuttanut työsuojelutarkastuksen Limingan toimintakeskukseen. 19

20 8 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamiseen kehittämiseen kuuluu sekä osaamisen ylläpito, siirtäminen että uuden osaamisen hankkiminen. Limingan kunnassa on laadittu henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle Ulkoisten ja sisäisten koulutuspäivien määrä vuonna 2016 oli päivää, mikä tekee 2,2 pv /työntekijä (2,9 pv/työntekijä v. 2015). Opintovapaaseen käytettiin päivää ja määrä kasvoi +54,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Koulutuskustannukset sisältävät ainoastaan suorat koulutuskustannukset, joihin eivät sisälly päivärahat, matkakulut ja palkkakustannukset. Taulukko 25 Koulutukset vuonna Koulutus Koulutuspäivien määrä Opintovapaapäivien määrä Koulutuskustannukset, , ,14 9 YHTEISTOIMINTA Kunnallisen yleissopimuksen mukaista yhteistoimintaa on toteutettu työpaikoilla sekä työpaikkakokousten että keskustelujen muodossa. Henkilöstön ja työnantajan välistä edustuksellista yhteistoimintaa on toteutettu työyhteisötoimikunnassa. Työyhteisötoimikunnan kokoonpanossa on yhteensä 12 jäsentä. Heistä kolme on työnantajan edustajaa ja työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet sekä kunnan työsuojeluvaltuutetut. Vuoden 2016 aikana työyhteisötoimikunta on kokoontunut 6 kertaa. Kuluneen vuoden aikana työyhteisötoimikunnassa on ollut käsittelyssä muun muassa sisäilma-asiat, työterveyshuollon järjestäminen alkaen, talousarvio ja lautakuntien esitykset talouden tasapainottamistoimenpiteiksi, henkilöstökysely sekä uudet virka- ja työehtosopimukset alkaen. 10 ARVIOINTIA Kunnan henkilöstötunnuslukujen osalta huolestuttavaa on, että sairauspoissaolot ovat edelleen kasvaneet ja erityisesti pitkiä sairauspoissaoloja on ollut paljon. Erityisen huolestuttavaa kehitystä on varhemaksujen merkittävä kasvu vuonna 2016 (+39,2 %). Varhe-maksujen osalta tilanne näyttää olevan edelleen menossa huonompaan suuntaan, kun ennakkomaksu vuodelle 2017 näyttää 48,5 %:n kasvua. Sairauspoissaolojen hallinta ja varhe-maksujen alentaminen edellyttää varhaisen tuen mallin käytön tehostamista sekä yhteistyön kehittämistä työterveyshuollon kanssa. Asiaan liittyen on suunnitteilla esimiehille KEVA:n koulutusta vuodelle Vuonna 2016 on toteutettu Limingan ja Kempeleen kuntien yhteistä Innostusvirtaamo työyhteisöjen kehittäminen innostuskulttuuria vahvistamalla -hanketta. Limingasta hankkeessa ovat mukana kotipalvelu, Ala-Temmeksen vanhainkoti, Ojanperän päiväkoti sekä nuorisotoimi. Hankkeen aikana on kehitetty uusi henkilöstökysely, joka on toteutettu koko henkilöstölle syksyllä Vuodelle 2017 kunta on hakenut TEKESiltä rahoitusta työyhteisöjen kehittämishankkeeseen, jonka tarkoituksena olisi tukea Limingan kunnan uutta toimintamallia ja työyhteisöjen uudistamista. 20