Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI Kaupunginvaltuusto KOKKOLA KARLEBY

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä Kokoaikaisuus 5 Ikärakenne 6 Sukupuolijakauma 7 Työaikajärjestelmät 8 Yleisimmät ammattinimikkeet 8 Henkilötyövuodet (tehty työaika) 9 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot 10 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät 11 Työtapaturmat ja ammattitaudit 14 3 Laskentapalvelut 16 Työvoimakustannukset 16 Sopimukset ja palkkaus 17 4 Eläköityminen 18 Ennuste eläkepoistumasta 19 Eläkemaksut 20 5 Työhyvinvointi 21 Työsuojelu 21 Panostukset työhyvinvointiin 23 Työterveyshuolto 23 Kehittäminen 24 Koulutukset, osallistuminen ja kustannukset 25 Henkilöstöetuudet 25 Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta 26 6 Yhteistoiminta 27 Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät 27 7 Henkilöstöjaosto 29 8 Henkilöstöviestintä 30 Liitteet 31 Kansilehden kuva: Laajalahden pitkospuiden uusiminen toteutettiin työllisyyspilottina. 2 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

3 1 Johdanto Henkilöstöraportti kuvaa Kokkolan kaupungin henkilöstövoimavaraa tilastoaineiston valossa. Tilastotiedot kertovat henkilöstön määrästä, rakenteesta, poissaoloista ja kustannuksista. Tilastoja tarkastellaan koko kaupungin ja vastuualueiden tasolla, osin myös tarkemmalla tasolla. Vuoden tietoja on verrattu vuoteen sekä Kuntatyönantajien valtakunnallisiin henkilöstötilastoihin. Vuonna keskeisin henkilöstöä koskeva muutos oli sosiaali- ja terveystoimen siirtyminen vuoden alusta Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiteen. Muutoksen yhteydessä henkilöstöstä 40 % siirtyi pois Kokkolan kaupungin palveluksesta. Myös työterveyshuolto Työplus muuttui kaupungin liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. Tässä henkilöstöraportissa sosiaali- ja terveystoimi on jätetty pois vuoden ja sitä aiemmista luvuista vertailtavuuden säilymiseksi. Helmikuun alussa tuli voimaan työmarkkinoiden keskusjärjestöjen Kilpailukykysopimus, joka pidensi henkilöstön työaikaa keskimäärin 30 minuuttia viikossa ansiotasoa muuttamatta. Kilpailukykysopimuksella sovittiin myös lomarahojen 30 prosentin leikkauksesta lomanmääräytymisvuosien, 2018 ja osalta. Esimiesvalmennuksia ja henkilöstölle tarjottuja muutosvalmennuksia jatkettiin. Marraskuussa toteutettiin kaupungin henkilöstölle työhyvinvointikysely. Kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden viimeisenä päivänä henkilöä, joista vakituisia oli 79 % ja määräaikaisia 21 %. Henkilötyövuosien määrä oli 1 804,0. Henkilöstökulut olivat kaikkiaan 95,5 milj. euroa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna oli 47 vuotta. Sairauspoissaolojen määrä vuonna oli kalenteripäivää (tapaturmat mukana). Vuonna vastaava luku oli sosiaali- ja terveystoimi pois lukien. Sairauspoissaolojen määrä kääntyi hienoiseen laskuun edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilöstöraportin tiedot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta palkkasihteeri Risto Kaustisen ja palvelussuhdepäällikkö Riikka Parkas-Tievan toimesta. Tilastotietoja on käsitellyt toimistosihteeri Anne Hujanen. Henkilöstöraportin tekstiosuuksista ovat vastanneet Riikka Parkas-Tievan lisäksi henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki ja työsuojelupäällikkö Riitta Sarantila. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 3

4 2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan vuoden viimeisenä päivänä voimassa olevien palvelussuhteiden määrää. Määräaikaiseen henkilöstöön kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Suurin osa määräaikaisesta henkilöstöstä on sijaisia. Kokkolan kaupungin henkilöstön määrä vuoden lopussa oli yhteensä 2 286, mistä 79 % vakituisia ja 21 % määräaikaisia. Henkilöstömäärä laski kaikkiaan 41 % edellisestä vuodesta. Suurimpana syynä tähän oli sosiaali- ja terveystoimen siirtyminen pois kaupungin alaisuudesta. Myös työterveyshuolto Työplus muuttui kaupungin liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. Kun sosiaali- ja terveystoimi jätetään vertailun ulkopuolelle, kasvoi koko henkilöstön määrä muilla toimialoilla 0,5 %. Vakinaisen henkilöstön määrä laski 1 %, kun taas määräaikaisen henkilöstön määrä kasvoi 6,5 %. Kaavio 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Kaavio 2: Palvelussuhteiden määrä yht määräaikaiset (sis. työllistetyt) vakinaiset yht yht yht yht Vakinaisten ja määräaikaisten työntekijöiden suhde Kokkolan kaupungilla noudattelee valtakunnallista kunta-alan jakaumaa. Lakisääteisten tehtävien hoitaminen 500 vaatii sitä, että poissaolojen sattuessa poissaolijalle täytyy 0 usein palkata sijainen Työllistetyt Määräaikaiset Vakinaiset Taulukko 20, palvelussuhteiden määrä toimialoittain ja yksiköittäin on liitteenä 1. 4 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

5 Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen 2015 Vakinainen Vakinainen Yhteensä 2015 Yhteensä Yhteensä Konsernihallinto ja palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitos Kokkolan Vesi Aluepelastuslaitos Yhteensä Työllistettyjä (sisältyvät lukuihin) oli yhteensä 7 v. 2015, 6 v. ja 14 v. Kokoaikaisuus Kaavio 3: Palvelussuhteiden koko- ja osa-aikaisuus Konsernihallinto ja -palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sivistystoimi 25 osa-aikaiset Tekninen toimiala 273 Liikelaitos Kokkolan Vesi kokoaikaiset Aluepelastuslaitos Vuoden lopulla henkilöä ja 65 % koko henkilöstöstä oli kokoaikaisia (68,8 % vuonna ). Osaaikaisia oli 778 henkilöä ja 13,9 % koko henkilöstöstä (17,1 % vuonna ). Sivutoimisia työntekijöitä oli 612 henkilöä ja 21,1 % koko henkilöstöstä. Sivutoimisista vapaaehtoisia palokuntalaisia oli 75,7 % ja sivutoimisia opettajia 19,2 %. Osa-aikatyöntekijöitä ja osaaikaeläkeläisiä työskentelee lähes joka ammattiryhmässä. Osa-aikatyöntekijöitä on paljon esimerkiksi koulunkäynninohjaajissa ja toimistoalan tehtävissä. Vuonna oli koko kuntaalalla 87,1 % kokoaikaisia, 12,7 % osa-aikaisia ja 0,2 % sivutoimisia työntekijöitä. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus toimialoittain Määräaikainen 2015 Määräaikainen Määräaikainen Kokoaikaiset Kokoaikaiset % Osaaikaiset Osaaikaiset % Sivutoimiset Sivutoimiset % Yhteensä Konsernihallinto ja -palvelut , ,1 0 0,0 122 Ympäristöterveydenhuolto 25 80,6 6 19,4 0 0,0 31 Sivistystoimi , , , Tekninen toimiala , ,5 1 0,2 556 Liikelaitos Kokkolan Vesi 36 92,3 3 7,7 0 0,0 39 Aluepelastuslaitos ,2 1 0, ,6 603 Yhteensä , , , KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 5

6 Ikärakenne Vakinaisesta henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät vuonna olivat ja vuotiaat. Yli 50-vuotiaita oli 838 henkilöä, eli 46,7 % (39,3 % v. ). Kaavio 4: Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna oli miesten osalta 46,9 vuotta (47,9 v. ) ja naisten osalta 47,1 vuotta (46,8 v. ). Valtakunnallisesti henkilöstön keski-ikä kunta-alalla on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kunta-alalla työskentelevän henkilöstön keski-ikä vuonna oli noin 45 vuotta ja määräaikainen henkilöstö oli vakinaista henkilöstöä selvästi nuorempaa. Teknisten ja tuntipalkkaisten sopimusaloilla työskentelevä henkilöstö on hiukan keskimääräistä vanhempaa. miehet naiset Taulukko 3: Keski-ikä toimialoittain (vakinaiset) Keski-ikä miehet Keski-ikä miehet Keski-ikä naiset Keski-ikä naiset Konsernihallinto ja 48,0 49,6 50,7 52,1 -palvelut Ympäristöterveydenhuolto 51,0 49,5 41,6 41,1 Sivistystoimi 45,8 45,7 46,6 47,4 Tekninen toimiala 49,8 50,2 50,1 48,2 Liikelaitos Kokkolan 48,2 46,4 53,3 53,3 Vesi Aluepelastuslaitos 44,7 39,7 38,7 40,3 Koko kaupunki 47,9 46,9 46,8 47,1 6 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

7 Sukupuolijakauma Kaavio 5: Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma toimialoittain miehet naiset Vuoden lopussa vakinaisesta henkilöstöstä 73,3 % oli naisia ja 26,7 % miehiä. Sukupuolijakauma muuttui vähemmän naisvaltaiseksi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön siirtyessä pois kaupungin organisaatiosta. Vuonna vastaavat luvut olivat 72,9 % naisia ja 27,1 % miehiä ja sosiaali- ja terveystoimi mukaan luetteuna 81,0 % naisia ja 19,0 % miehiä Miesvaltaisimpia toimialoja olivat aluepelastuslaitos ja tekninen toimiala. Aluepelastuslaitoksella miesten osuus oli 90,1 % ja teknisellä toimialalla 39,3 %. Naisvaltaisin toimiala oli sivistystoimi, jossa naisten osuus oli 86 %. Valtakunnallisesti vuonna kunta-alan henkilöstöstä 80 % oli naisia. Taulukko 4: Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma toimialoittain Miehet Miehet % Naiset Naiset % Konsernihallinto ja 20 22, ,8 -palvelut Ympäristöterveydenhuolto 5 18, ,5 Sivistystoimi , ,0 Tekninen toimiala , ,7 Liikelaitos Kokkolan Vesi 31 83,8 6 16,2 Aluepelastuslaitos 91 90,1 10 9,9 Yhteensä , ,3 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 7

8 Työaikajärjestelmät Yleisin työaikamuoto Kokkolan kaupungilla on yleistyöaika, jonka piiriin kuului 54 % henkilöstöstä. Toiseksi suurin ryhmä oli opetusvelvollisuustyöaika. Taulukko 5: Henkilökunta työaikajärjestelmittäin, vakinaiset ja määräaikaiset Yleistyöaika 38,25 h/vk Opetustyö 605 Toimistotyöaika 36,25 h/vko 347 Palomiehet 71 Perhepäivähoitajat h/vk (KVTES III luku 10 ) 29 Eläinlääkärit 20 Jaksotyö, vuorotyöluonteinen 14 Talonmiehet, työaika 38,25 h/vk 8 Kolmivuorotyö, keskeytymätön 5 Yleisimmät ammattinimikkeet Palkkajärjestelmän mukaan Kokkolan kaupungilla vuonna oli käytössä 295 erilaista tehtävänimikettä. Näistä 151 oli käytössä vain yhdellä henkilöllä. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat lastenhoitaja (197 henkilöä), luokanopettaja (170 henkilöä) ja lastentarhanopettaja (102 henkilöä). Taulukko 6: Yleisimmät ammattinimikkeet, vakinaiset Lastenhoitaja 197 Luokanopettaja 170 Lastentarhanopettaja 102 Peruskoulun lehtori 74 Siivooja 70 Koulunkäynnin ohjaaja 67 Laitosapulainen 42 Tuntiopettaja (päätoiminen) 36 Erityisopettaja, peruskoulussa 32 Palomies 32 Lukion lehtori 31 Laitosmies 29 Perhepäivähoitaja 28 Päiväkodin varajohtaja 25 Ruokapalvelutyöntekijä 24 8 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

9 Henkilötyövuodet (tehty työaika) Taulukko 7: Henkilötyövuosikertymä toimialoittain ja yksiköittäin (tehty työaika) Henkilötyöv Konsernihallinto ja -palvelut 103,8 Ympäristöterveydenhuolto 23,3 Henkilötyöv. Henkilötyöv. 99,5 24,5 103,8 101,3 99,5 23,3 24,5 24,5 Eläinlääkintä 14,1 14,5 15,1 Terveysolojen valvonta 9,2 10,0 9,4 Sivistystoimi 1 073, , ,1 Hallinto 14,9 14,0 15,2 Opetustoimi 574,8 573,6 585,3 Varhaiskasvatus 384,8 393,5 420,4 Muu sivistystoimi 99,2 95,4 94,2 Tekninen toimiala 451,2 448,1 444,6 Tekninen palvelukeskus 221,9 216,9 214,3 Puhtauspalvelut 133,0 134,3 130,3 Ruokapalvelut 96,3 96,9 100,0 Liikelaitos Kokkolan Vesi 31,7 31,4 28,7 Aluepelastuslaitos 91,9 90,3 92,0 Koko kaupunki 1 775, , ,4 Henkilötyövuosi lasketaan vähentämällä kokonaistyöajasta poissaolot (opintovapaa, perhevapaat, sairauspoissaolot, kuntoutus, vuorotteluvapaa ja vuosiloma). Koulutus on henkilötyövuotta laskettaessa huomioitu työajaksi. Opettajien henkilötyövuosien laskenta pohjautuu opetusvelvollisuustuntien määrään (24 h/vko). Henkilötyövuosia laskettaessa osan vuotta työskentelevät ja osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi ja henkilötyövuosiksi, mikä kuvaa paremmin henkilöstön määrää ja sen kehitystä kuin pelkkä yhden päivän poikkileikkaava tarkastelu. Henkilötyövuosien määrä kasvoi 1,8 % verrattuna vuoteen, kun sosiaali- ja terveystoimi jätetään vertailun ulkopuolelle. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 9

10 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot Vuosilomapäiviin sisältyvät pidetyt vuosilomat ja säästövapaat. Vuosilomapäiviä pidettiin päivää ( pv vuonna ). Kaavio 6: Poissaolopäivät kalenteripäivinä Taulukko 8: Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain Perhevapaat Lapsen sairaus Yks.- asia, palkallinen Yks.- asia, palkaton Koulutus Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuosiloma Konsernihallinto ja -palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitos Kokkolan Vesi Aluepelastuslaitos Yhteensä Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysloma. Yksityisasia palkallinen kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldovapaapäivät. Muut Taulukko 21, lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin ja on liitteenä KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

11 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät Kaavio 7: Sairauspäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain sairauspäivät sairauspäivät Henkilöstön sairauspoissaoloja oli , kun vastaava luku vuonna oli sosiaali- ja terveystoimi pois lukien kpv. Sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohden oli 15,4 kalenteripäivää. Vastaava luku vuonna oli 15,7 kpv/hlö ilman sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä ja 16,8 kpv/hlö, kun mukaan lasketaan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö. Vuonna sairauspoissaoloja oli kpv koko henkilöstö mukaan luettuna. Valtakunnallisesti kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2015 keskimäärin 16,5 ja vuonna hieman enemmän eli keskimäärin 16,7 päivää. Taulukko 9: Sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain Sairauspäivät Kuntoutustukipäivät * Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot (sis. sairauspäiviin) Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja ** Konsernihallinto ja ,3 -palvelut Ympäristöterveydenhuolto ,7 Sivistystoimi ,0 Tekninen toimiala ,7 Liikelaitos Kokkolan Vesi ,4 Aluepelastuslaitos ,5 Yhteensä ,4 * Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen ** Sairaspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää sairauspäivät ja tapaturmat, ei kuntoutustukipäiviä Taulukko 22, sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin 2015, ja, on liitteenä 3. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 11

12 Kaavio 8: Sairauspäivien lukumäärä kalenteripäivinä Sairauspäivät Taulukko 10: Sairauspoissaoloprosentti toimialoittain ja yksiköittäin Työpv % Työpv % Työpv % 2015 Konsernihallinto ja -palvelut , , ,6 Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä 160 3,1 36 0, ,4 Terveysolojen valvonta 250 6,3 60 1,9 86 2,7 Sivistystoimi Hallinto 118 2, , ,5 Opetustoimi , , ,8 Varhaiskasvatus , , ,6 Muu sivistystoimi , , ,3 Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus , , ,1 Puhtauspalvelut , , ,4 Ruokapalvelut , , ,7 Liikelaitos Kokkolan Vesi 395 3, , ,8 Aluepelastuslaitos , , ,7 Koko kaupunki , , ,1 Tapaturmat sisältyvät lukuihin 12 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

13 Taulukko 11: Sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain 0 pv 1 3 pv 4 29 pv pv pv pv pv Konsernihallinto ja -palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitos Kokkolan Vesi Aluepelastuslaitos Yhteensä Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki velvoittavat työnantajaa puuttumaan pitkittyviin sairauspoissaoloihin. Yhteydenpito sairauslomalla olijaan ja hänen tilanteensa seuraaminen työterveysneuvotteluissa auttaa myös työhön paluussa pitkän poissaolon jälkeen. Esimiehen on otettava yhteys työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairaus on jatkunut 30 päivän ajan joko yhtäjaksoisesti tai osissa. Lisäksi on käytävä neuvottelu työntekijän työkyvystä ja työhön palaamisen mahdollisuuksista viimeistään siinä vaiheessa, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Taulukossa on kuvattuna henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä jaoteltuna poissaolon pituuden mukaan. Henkilöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella 1 3 päivää/kerta, jos sairauden syynä on fl unssa, päänsärky tai vatsatauti. Omaan ilmoitukseen perustuvia poissaoloja oli päivää eli 21,7 % kaikista sairauspoissaoloista (v. 12 % kaikista sairauspoissaoloista). Sairauslomapäiviä muualla kuin työterveyshuollossa kirjattiin henkilöille yhteensä (v. yhteensä pv). Vuoden aikana yli 30 päivän sairauslomia oli kpv eli 34,7 % (v. luku oli 35,0 %). Yli 90 päivän sairauslomia oli pv eli 9,6 % (vuonna luku oli 11,7 %). Suurin osa sairauspoissaoloista oli 4-29 päivän mittaisia (43,9 %). Vuonna vastaavien sairauspäivien osuus oli 42,5 %. Taulukko 23, sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain ja yksiköittäin ja, on liitteenä 4. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 13

14 Kaavio 9: Sairauspäivien lukumäärä diagnoosiryhmittäin Sairauspoissaolopäivät (kpl) Sairauspoissaolopäivät (kpl) Työtapaturmat ja ammattitaudit Kaavio 10: Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärä If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan 250 yht. 232 yht. 235 yht. 226 yht yht Ammattitauti Työmatkalla Työpaikalla KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

15 Kaavio 11: Korvauspäivien lukumäärä tapaturman sattumisvuoden mukaan If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan Lukumäärä yht. (sis. työpaikka, työmatka, ammattitauti) Kaavio 12: Maksetut korvaukset tapaturman sattumisvuoden mukaan If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan Kokkolan kaupunki on vakuuttanut henkilöstönsä vakuutusyhtiö LähiTapiolassa. Ennen vuotta 2015 vakuutusyhtiö oli If Vakuutusyhtiö. Tilastoyhteenveto perustuu vakuutusyhtiöiden antamiin tietoihin vahingoista ja niiden seurauksista. Vuoden ja sitä aikaisemmissa luvuissa on mukana myös sosiaali- ja terveystoimessa sattuneet työtapaturmat. Korvauspäivien lukumäärä ilmoittaa sattuneiden tapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat työkyvyttömyyspäivät, joille vakuutuksesta on maksettu päivärahaa ja joka on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin työntekijälle vastaavalta ajalta maksettu sairausajan palkka. Vuonna työtapaturmia sattui 156 kappaletta, joista 85 % työpaikalla ja 15 % työmatkalla. Korvaukset (1000 ) yht yht yht yht yht Ammattitauti Työmatkalla Työpaikalla KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 15

16 3 Laskentapalvelut Työvoimakustannukset Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kaupungin taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstökustannukset (palkat + sivukulut) tilikaudelta olivat 95,5 milj. euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 165,5 milj. euroa. Henkilöstömenoihin vaikutti vuonna Kilpailukykysopimus, jolla sovittiin lomarahojen 30 % leikkauksesta lomanmääräytymisvuosien, 2018 ja osalta. Lisäksi työnantajan sosiaaliturvamaksua alennettiin. Lamavapaita myönnettiin vuoden aikana päivää, mikä oli vähemmän kuin aiempina vuosina. Suoria henkilöstömenojen säästöjä kertyi noin euroa, kun vastaava luku vuonna oli noin tuhatta euroa. Taulukko 12: Työvoimakustannukset Kokkolan kaupunki ja Kokkolan Vesi Työvoimakustannukset Palkat yhteensä, josta Vuosiloma-ajan palkat Sairauspoissaolojen palkat, brutto Perhevapaiden palkat, brutto Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat - Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto Koulutus Kuntoutus, palkallinen Vuoden kustannuksiin sisältyy sosiaali- ja terveystoimen kustannukset 16 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

17 Sopimukset ja palkkaus Kunta-alalla sovellettiin virka- ja työehtosopimusta, joka oli voimassa Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä, työkokemus- tai muista vuosisidonnaisista lisistä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista. Virka- ja työehtosopimuksissa on palkkahinnoittelut, joissa on todettu tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa ja kuntayhtymissä harkitaan paikallisesti tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävän vaativuus, kunnan palkanmaksuvara, alueen työmarkkinatilanne sekä yleinen palkkataso. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Vuonna Kokkolan kaupungilla sovellettiin kaikkia viittä virka- ja työehtosopimusta. Taulukko 13: Henkilökunta sopimusaloittain (vakinaiset ja määräaikaiset) Yhteensä KVTES OVTES 641 TS 287 LS 20 TTES 69 PERHEPV 38 Yhteensä Taulukko 14: Palkkauksen rakenne (%-osuudet kokonaisansioista) KVTES Opetusala Tekniset Tuntipalkkaiset Tehtäväkohtainen palkka 93,1 77,7 87,9 87,4 Palveluaikaan sidotut lisät 5,3 13,3 6,5 9,8 Henkilökohtainen lisä 1,2 0,0 5,2 2,8 Muut säännöllisen työajan lisät 0,4 9,0 0,4 0,0 Yhteensä % 100,0 100,0 100,0 100,0 Kokonaisansio keskim. euroa/kk ,5 Miesten keskiansio /kk ,5 Naisten keskiansio /kk ,9 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 17

18 4 Eläköityminen Taulukko 15: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä eläkelajeittain Taulukko 16: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä eläkelajeittain Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke Yhteensä pl. oae Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Kaikki eläkelajit ,9 57,2 48,6 54,1-60, ,1 60,5 50,9 56,8-61, ,8 59,8 46,9 55,8-60,9 63,8 57,8 50,3 57,3-61,1 63,9 57,2 47,1 55,9-60,3 Vuoden aikana eläkkeelle jäi yhteensä 84 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,9 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden 57,2 vuotta. Kuntien eläkelain (KuEL) ja Valtion eläkelain (VaEL) mukaan vakuutetut työntekijät ovat olleet vuodesta 2015 alkaen samoissa tilastoissa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suurimpina työkyvyttömyyttä aiheuttavina tautiluokkina olivat tukija liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien osuus suhteessa osatyökyvyttömyyseläkkeisiin kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Osatyökyvyttömyyseläke ei aiheuta työnantajalle varhaiseläkemenoperusteista maksua. 18 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

19 Ennuste eläkepoistumasta Taulukko 17: Kokkolan kaupungin ennuste eläkepoistumasta toimialoittain ja yksiköittäin henkilöä toteutunut henkilöä toteutunut 2018 henkilöä 2019 henkilöä 2020 henkilöä 2020 yhteensä henkilöä 25 Konsernihallinto ja -palvelut Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Puhtauspalvelut Ruokapalvelut Liikelaitos Kokkolan Vesi Aluepelastuslaitos Yhteensä Tiedot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta. Ennuste perustuu laskennalliseen 64 vuoden ikään. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 19

20 Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 varhaiseläkemenoperusteisesta varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti kahteen jälkimmäiseen voi työnantaja vaikuttaa omilla työssä jaksamisen tukitoimenpiteillä. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki maksavat kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksua. Työnantajan kannattaa seurata näiden maksujen suuruutta sekä euroissa että prosenttiosuutta palkkakustannuksista. Varhe-maksut osuus palkkakustannuksista ,7 % ,7 % ,6 % ,7 % (arvio) 1,1 % Eläkemenoperusteinen maksu (arvio) 20 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

21 5 Työhyvinvointi Työsuojelu Työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti työsuojelutietoa lisättiin koulutuksin, joissa täsmennettiin esimiehen ja työtekijöiden vastuita. Toiminnan ensisijainen tavoite oli edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Työturvallisuus- ja terveellisyystavoitteina olivat työpaikat, joissa ennalta ehkäistiin työtapaturmia, ammattitauteja, työperäisiä sairauksia ja edistettiin hyvää työilmapiiriä perehdyttämisen ja työsuojelun keinoin. Sisäilmatyöryhmän toiminnan avulla tuettiin esimiehiä etsimään keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi. Valvonnan avulla varmistettiin myös työelämän työsääntöjen toteutuminen työpaikoilla. Esimiehet yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa selvittivät vakavien työtapaturmien, ammattitautien ja työperäisten sairauksien syitä sekä toimivat niiden ehkäisemiseksi. Työsuojeluhenkilöstön tärkein tehtävä oli valvoa työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista, etenkin työturvallisuuslakia ja sen alaisia säädöksiä, jotka edellyttävät esimiehiltä työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimista. Työsuojeluhenkilöstö motivoi esimiehiä huolehtimaan henkilöstön hyvinvoinnista työpaikkakäyntien, tapaturmatutkimusten ja läheltä piti -tutkimusten yhteydessä sekä ohjeistuksilla. Yhteistoimintaryhmä toimi työsuojelutoimikuntana. Työsuojelujaosto toimi yhteistoimintaryhmän jaostona. Työsuojelupäällikkö, tiemestari ja ruotsikielinen koulutoimenjohtaja kuuluivat jaoston työnantajajäseniin. Neljä työsuojeluvaltuutettua ja järjestöjen nimeämä Jukon pääluottamusmies kuuluivat työntekijöiden edustajiin. Työsuojelujaosto kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Vuosi oli työsuojelun vaalivuosi kunta-alalla. Vaalikausi on neljä vuotta. Syksyllä valittiin kolme työsuojeluvaltuutettua, -varavaltuutettuja ja työsuojelutoimikunnan jäseniä vuosiksi Työsuojeluviranomaisten valvonta kohdistui lukioihin, päiväkoteihin ja keskijohtoon. Valvonnan painopiste oli työn psyykkisessä kuormituksessa ja sisäilma-asioissa. Keskijohdon ja esimiesasemassa olevien henkilöiden psyykkistä kuormitusta valvottiin erityisesti. Työsuojeluhenkilöstö osallistui terveystarkastajien tekemiin koulujen terveydellisten olojen tarkastuksiin yhdessä työterveyshuollon ja tilapalveluyksikön kanssa kolmivuotisohjelman mukaisesti. Työsuojelun valvonta kohdistettiin teknisen työn tilojen työturvallisuuteen, koneturvallisuuteen, sisäilman laatuun, puhtaus- ja ruokapalvelun työturvallisuuteen sekä koko koulun henkilökunnan työoloihin erityisesti sen vuoksi, että rakennus on työpaikka, jossa henkilöstön työoloja valvotaan työturvallisuuslain mukaisesti ja koska siellä harjoitetaan uuden terveydensuojelulain 2015 mukaista toimintaa. Sisäilmanongelman hallintaan aloitettiin rakentamaan toimivaa menettelytapaa toimijoiden avuksi. Toimijoina olivat kiinteistön omistaja, toimintaa johtava taho, rehtori tai päiväkodin johtaja, työterveyshuolto, työsuojeluorganisaatio, työsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen. Työsuojeluhenkilöstö osallistui työterveyshuollon perustyöpaikkaselvityksiin ja suunnattuihin työpaikkaselvityksiin työterveyshuolto-ohjelman mukaisesti. Työterveyslaitoksen laatimaa toimintaohjetta työpaikkojen sisäilmaongelmien selvittämiseen aloitettiin noudattamaan. Työsuojeluhenkilöstö on valvonut työterveyshuollon työpaikkaselvitysten ja aluehallintoviraston työsuojelutarkastusten toimenpide-ehdotusten toteutumista. Työtapaturmia sattui 156, joista aiheutui sairauspäivää. Vakuutusyhtiö maksoi korvauksia yhteensä euroa. Työsuojeluhenkilöstö yhdessä esimiesten ja henkilökunnan kanssa tutki vakavimmat tapaturmat ja etsi juurisyyt tavoitteena ehkäistä vastaavien tapaturmien sattuminen. Työsuojeluviranomainen tutki yhden sähkötapaturman hitsauksessa. Koulut ja päiväkodit ilmoittivat 42 tilannetta, joissa työntekijä oli lähellä loukkaantua tai loukkaantui vakavasti vaikean väkivaltatilanteen selvittelyn johdosta. Läheltä piti -tilanteita ilmoitettiin 46. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 21

22 Vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa tehtiin yhteistyötä. Koulutuksien aiheina olivat tapaturmatutkinta ja psykososiaalisen kuormituksen tunnistaminen. Työturvallisuus-, työsuojelu- ja työhyvinvointiasioista tiedotettiin sähköpostilla ja intran sivuilla. 22 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

23 Panostukset työhyvinvointiin Työhyvinvointi on tärkeä kokonaisuus jokaisen työntekijän kohdalla. Työhyvinvointi on osiensa summa ja näin olleen siihen vaikuttavat useat seikat ja jokaisen työyhteisöön kuuluvan panostukset. Työhyvinvointi on ennen kaikkea sujuvaa turvallista arkea. Työhyvinvoinnin ääreen on hyvä pysähtyä aika ajoin ja yksiköt toteuttavatkin hyvin ns. tyhy-päiviä. Lisäksi rahallisesti panostetaan kehittämiseen ja erilaisiin työkykyä tukeviin toimintoihin. Kaupunki sai koulutuskorvausrahaa vuoden koulutukseen käytetystä ajasta Työttömyysvakuutusrahastolta n (josta n pelastuslaitoksen osuus). Tämä raha osoitettiin kaupunginhallituksen päätöksellä budjetoidun rahan lisäksi työhyvinvointiin. Rahalla mahdollistettiin mm. työterveyshuollon järjestämän avokuntoutuksen aloittaminen 38 henkilölle ja vuoden kestävän tyky-projektin aloittaminen 90 henkilölle. Tyky-projekti on suunnattu varhaiskasvatuksen sekä puhtaus- ja ruokapalvelujen henkilöstölle ja palvelun tuottaa Medirex Oy. Lisäksi koulutuskorvausrahalla mahdollistettiin yli Kelan korvausmenettelyn meneviä asiantuntijakäyntejä työterveyshuollossa (työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi) sekä erilaisia ryhmätoimintoja, joita hankittiin eri palvelujen tuottajilta. Työterveyshuolto Kokkolan kaupungin työterveyspalvelut tuottaa pääasiassa Työplus Oy, joka toimi vuonna usean kunnan alueella ja mahdollisti näin palvelut koko kaupungin henkilöstölle myös maakunnassa. Työplus tarjoaa työterveyshuollon ammattihenkilöiden (työterveyshoitaja ja -lääkäri) palvelujen lisäksi myös asiantuntijoiden (työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, ravitsemussuunnittelija) palveluja. Työterveyshuoltotoiminta perustuu työnantajan ja palveluntuottajien väliseen työterveyshuoltosopimukseen. Kokkolan kaupungin työterveyshuoltosopimukseen sisältyy lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Vuoden työterveyshuollon kustannuksista koko kaupungissa (pelastuslaitos mukaan lukien) muodostui ensimmäistä kertaa yli puolet (51,74 %) ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Työterveyshuollon toiminta pohjautuu tarkemmin työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, joka tehdään sekä koko kaupungin tasolla että vastuualueille ja liikelaitokselle täsmennettynä. Toimintasuunnitelmat päivitetään vuosittain vastaamaan ajankohtaisia tarpeita. Työterveyshuollon toiminnan kannalta yhteistyö työnantajan kanssa on erittäin tärkeää. Työterveyshuolto ja henkilöstöpalvelut tapaavat säännöllisesti useita kertoja vuodessa ajankohtaisten asioiden tiimoilta sekä kehittävät toimintoja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Työterveyshuollolla on myös pysyvä edustaja kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Taulukko 18: Työterveyshuollon yleisimmät palvelunimikkeet Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työterveysfysioterapeutti Työterveyspsykologi Terveystarkastukset Työterveysneuvottelut Työpaikkaselvitykset Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Sairaanhoitokäynnit Työ- ja työmatkatapaturmat Yleisimpien palveluiden kappalemäärät ammattihenkilöittäin eriteltyinä Lähde: Työplussan raportointijärjestelmä, ei sisällä aluepelastuksen käyntejä KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 23

24 Taulukko 19: Työterveyshuollon kustannukset Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (korvausluokka I) Bruttokustannukset Kelan korvaus Nettokustannukset / / / työntekijä työntekijä työntekijä , , , , , , , , , , , ,06 * , , ,53 Sairaanhoito (korvausluokka II) , , , , , , , , , , , ,45 * , , ,21 Työterveyshuollon kustannukset yhteensä , , , , , , , , , , , ,51 * , , ,74 *Vuoden korvaustiedot ovat ennakkoarvioita. Kehittäminen Panostukset esimiestyön kehittämiseen jatkuivat. Vuonna toteutettiin kaksi esimiesvalmennusryhmää jatkumona vuonna toteutetulle esimiesvalmennuspilotille. Esimiesfoorumi toteutettiin alkuvuodesta saman sisältöisenä kahtena ajankohtana. Tämän jälkeen siirryttiin kerran kuukaudessa toteutettavaan esimiesinfoon, jonka asiasisältö on pyritty laaja-alaistamaan muihinkin kaupungin ajankohtaisiin asioihin kuin henkilöstöasioihin. Kerran kuukaudessa yhteen aamutuntiin on koettu helpommaksi osallistua kuin aiemman tyyppisiin pidempiin sessioihin. Osallistuminen on aiempaa velvoittavampi ja vain erityisen hyvin perustein tilaisuudesta voi jäädä pois. Näin pyritään takaamaan mahdollisimman tasalaatuinen ja varma tiedon kulku tärkeissä asioissa kaikkiin työyksiköihin. Esimiesinfoon on mahdollista osallistua myös Skypen kautta ja lisäksi esimiesinfot videoidaan ja ne ovat näin katsottavissa myös jälkikäteen. Syksyllä toteutettiin työhyvinvointikysely, jonka vastausprosentiksi saatiin 67. Tämän kyselyn tuloksissa oli pientä notkahdusta joiltain osin, mutta enimmäkseen tulokset olivat suurin piirtein samaa tasoa koko kaupungin tasolla kuin edellisessä vuonna 2015 toteutetussa kyselyssä. Huomiota kiinnitti erityisesti kehityskeskusteluiden toteutumattomuus 100-prosenttisesti. Nyt vastaajista 75 % vastasi käyvänsä vuosittain kehityskeskustelun esimiehensä kanssa. Paranemista asiassa on tapahtunut (vuonna ,9 %), mutta edelleen tähän kannustamista on lisättävä ja kehityskeskustelukäytäntöä tarkastettava. Esimiehet on ohjeistettu käsittelemään työhyvinvointikyselyn tulokset yksiköissään työpajamenettelyllä. Työyksiköt laativat omat työhyvinvointisuunnitelmansa, jotka he toimittavat henkilöstöpalveluihin. Henkilöstöpalveluiden apu ja tuki on käytettävissä myös työpajojen toteutuksessa. 24 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

25 Koulutukset, osallistuminen ja kustannukset Henkilöstönsä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta vastaavat toimialat, jotka voivat järjestää koulutuksen joko sisäisenä koulutuksena omin resurssein tai hankkimalla osaamista muualta tai käyttämällä ulkopuolisia kursseja. Henkilöstöpalvelut kartoittaa koko henkilöstön tarpeita ja järjestää erilaisille kohderyhmille suunnattuja koulutuksia ja valmennuksia. Koulutusten hallinnointiin käytetään sähköistä järjestelmää, jossa julkaistaan kaupungin itse järjestämiä koulutuksia käyttäen järjestelmää myös ilmoittautumisiin. Järjestelmään kirjataan myös ulkopuoliset koulutukset koko koulutustoiminnan seurannan mahdollistamiseksi. Koko kaupungin henkilöstön koulutukseen käytettiin (ei sisällä palkkoja eikä matkustuskustannuksia) vuonna. Kaupungilla on mahdollisuus saada koulutuskorvauslain mukaista korvausta koulutuksistaan enintään kolmelta päivältä kouluttautujaa kohden. Koulutuskorvauksen edellytyksenä on koulutussuunnitelma, joka laaditaan vuosi- ja henkilöstöryhmäkohtaisella tasolla. Ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistui henkilöä, koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 2 päivää/henkilö. Vuonna opintovapaalla oli 30 henkilöä ja opintovapaan keskimääräinen pituus oli 110 päivää. Kaupunki työnantajana tukee henkilöstönsä omaehtoista kouluttautumista antamalla rahallista tukea koulutuskustannuksiin ja myöntämällä palkallista vapaata. Palkallista vapaata on mahdollista saada enintään 10 päivää vuodessa, jos koulutus järjestetään työaikana, se on organisaation kannalta tärkeää sekä tutkintoon johtavaa tai antaa tietyn pätevyyden. Kaupungin tukea myönnettiin 10 henkilölle vuonna. Tukea maksettiin tositteita vastaan yhteensä 2 034,50. Henkilöstöetuudet Kokkolan kaupunki käyttää sähköistä maksupalvelujärjestelmää TykyOnlinea, jolla voi hankkia liikuntaja kulttuuripalveluita omien mieltymyksiensä mukaisesti. Setelin arvo on 60 /henkilö. Arvosetelin sai täysimääräisenä jokainen yli kuusi kuukautta työsuhteessa oleva. Sähköisen järjestelmän käyttäjiä oli vuoden lopussa ja palvelua käytettiin ,86 eurolla. Henkilöstöetuuden käytöstä 72 % suuntautui liikuntaan ja 28 % kulttuuriin. Eniten käyttökertoja on ollut kaupungin omilla liikuntapalveluilla. Henkilöstöpalvelut tukee työyksiköiden tyhy-tapahtumia enintään 25 /osallistuja/vuosi. Tyhy-tapahtumien tarkoituksena on työyhteisön toimivuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen sekä työntekijöiden terveyden edistäminen. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 25

26 Kaupunki tukee tupakasta vieroittautumista maksamalla kuukauden nikotiinikorvaushoidon työterveyshuollon kanssa sovitulla tavalla. Myös painonhallintaa tuetaan mahdollistamalla osittaistuki painonhallintaryhmiin osallistumisten kustannuksista. Vuoden painonhallinta mahdollistaa omavastuuosuuden palautumisen. Kaupunki omistaa Rukalla kaksi mökkiä, joita vuokrataan edullisesti kaupungin työntekijöille virkistäytymiskäyttöön. Marinkaisissa sijaitsevan Konttilan mökin käyttöä henkilöstön virkistyskäyttöön pyrittiin myös lisäämään. Pääsääntöisesti varaukset kaikkiin mökkeihin tehdään kaksi kertaa vuodessa tasapuolisesti kaikille avoinna olevana hakuaikana. Rukalla sijaitsevaa lastentarhayhdistyksen omistamaa mökkiä vuokrataan ensisijaisesti yhdistyksen jäsenille, mutta vapaita vuoroja on myös muiden mahdollista vuokrata. Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta Uudelleensijoitustoiminnan tavoitteena on tukea Kokkolan kaupungin henkilöstön työssä jatkamista työkyvyn muuttuessa, ennaltaehkäistä pitkittyviä sairauspoissaoloja ja helpottaa työhön paluuta pitkien sairauspoissaolojen jälkeen. Työntekijän työkykyyn liittyvien syiden vuoksi tehdyt toimialan sisäiset tehtävä- ja työaikajärjestelyt olivat yleisiä erityisesti puhtaus- ja ruokapalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Henkilöstöpalvelut ovat tarvittaessa mukana suunnittelemassa uudelleensijoitusta erityisesti niissä tilanteissa, kun työntekijän työkyky muuttuu niin, ettei omassa työssä jatkaminen ole enää mahdollista. Uudelleensijoituksessa tärkeimpiä organisaation ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat työterveyshuolto ja erikoissairaanhoito, Keva, Kela, vakuutusyhtiöt, TE-toimisto, koulutusorganisaatiot sekä oppisopimustoimisto. Vuonna uudelleensijoitustoiminta supistui edellisvuodesta sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön siirryttyä toisen työnantajan palvelukseen. Sekä uudelleensijoitettavia henkilöitä, että mahdollisia uudelleensijoituspaikkoja oli vähemmän henkilöstömäärän ja työyksikköjen vähennyttyä. Vuoden aikana uudelleensijoitustoiminnan asiakkaana oli kaikkiaan 55 henkilöä, joiden työtilanteeseen etsittiin ratkaisua mm. työkierron, erilaisten eläkemuotojen, tehtäväkuvan ja työajan muokkaamisen keinoin. Kevan rahoittamia tai kaupungin omana toimintana toteutettuja työkokeiluja tehtiin yhteensä 22. Kevan rahoituksella uudelleenkoulutukseen hakeutui kolme henkilöä ja yksi henkilö oli ulkopuolisen palveluntuottajan kuntoutusselvittelyssä. 26 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

27 6 Yhteistoiminta Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät Kokkolan kaupungin edustukselliseen yhteistoimintaorganisaatioon kuuluvat koko kaupungin yhteistoimintaryhmä sekä toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät. Yhteistoimintaryhmän kokoonpanon periaatteena on ollut, että siinä on yhtä monta työnantajapuolen ja henkilöstön edustajaa. Soten siirryttyä toiseen organisaatioon 1.1. alkaen, kaupungin yhteistoimintaryhmän edustajistossa tapahtui muutosta Tehyn ja Superin edustajien vaihduttua ja sote-puolen työnantajaedustuksen jäätyä pois ryhmästä. Lisäksi vuoden aikana toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu irtisanoutui tehtävästä virkavapaudestaan johtuen. Henkilöstön edustajina toimivat kolme työsuojeluvaltuutettua sekä kuusi ammattijärjestöjen nimeämää edustajaa, jotka ovat joko paikallisyhdistysten pääluottamusmiehiä tai puheenjohtajia. Työnantajaa edustivat kaupungin johtavat viranhaltijat sekä toimialojen johtajat sekä yksi liikelaitosjohtaja. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolla on ollut kaksi edustajaa läsnäolo- ja puheoikeudella, he eivät ole yhteistoimintaryhmän varsinaisia jäseniä. Kesällä alkaneelle uudelle valtuustokaudelle kaupunginhallitus ei perustanut henkilöstöjaostoa. Näin ollen kaupunginhallitus valitsi keskuudestaan kaksi edustajaansa yhteistoimintaryhmään. Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja yhteistoimintaryhmän kokouksissa. Yhteistoimintaorganisaation asiapiiriin kuuluvat sekä yhteistoimintalain (449/2007) että työsuojelun valvontalain (44/2006) mukaiset tehtävät. Yhteistoimintaryhmä toimii kaupungin työsuojelutoimikuntana. Yhteistoimintaryhmä käsittelee aina yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvat asiat, jotka koskevat kaupungin koko organisaatiota tai merkittävän laajaa aluetta. Yhteistoimintaryhmän työsuojelujaosto käsittelee asiat, jotka koskevat yhtä työpaikkaa tai rajoitettua ryhmää ja se valmistelee tehtäväkenttäänsä kuuluvat asiat yhteistoimintaryhmälle tai muulle päättäjälle. Toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät käsittelevät omaa toimialaansa koskevia yhteistoiminnan asiapiiriin ja työsuojeluun liittyviä asioita. Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna yhteensä seitsemän kertaa. Lisäksi ryhmälle pidettiin tiedotustilaisuuksia kaupungin talousarvion käsittelyn eri vaiheissa yhteensä kolme kertaa, joista viimeisessä tilaisuudessa käsiteltiin kaupunginhallituksen esitys vuoden 2018 talousarvioksi. Yhteistoimintaryhmä käsitteli työterveyshuollon toimintasuunnitelman päivityksen vuosille sekä Kelalle tehtävän korvaushakemuksen työterveyshuollon kustannuksista vuodelta. Yhteistoimintaryhmässä käsiteltiin säännöllisesti palvelussuhteet, sairauspoissaolot ja työtapaturmatilastot muut ajankohtaiset henkilöstötietojen raportit maakuntavalmistelun eteneminen. Muita yhteistoiminnan piiriin kuuluvia asioita olivat: yhteistoimintaryhmän puheenjohtajuus aloitteet koulutuskorvausrahan käyttö työhyvinvointitarkoitukseen työsuojeluvaltuutettujen koulutusohjelma työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö päihdeohjelman ja hoitoonohjausmallin päivitys näyttöpäätelasien hankinta-ohjeeseen tehtävä päivitys kenkien liukuesteiden hankinta työsuojeluvaltuutettujen kannanotto työsuojelun yhteistoiminnan järjestämiseksi KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 27

28 työsuojelun edustus suunnittelu- ja rakennustoimikuntiin työsuojeluvaltuutetun irtisanoutuminen työsuojeluvaltuutetun tehtävästään yhteistoimintaryhmän varapuheenjohtajan nimeäminen työsuojeluvaravaltuutetun irtisanoutuminen työsuojeluvaltuutetun tehtävästään työsuojeluvaalitoimikunta sopimus työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä etätyöohje ja -sopimus palkkalinjauksen Kokkolan kaupungilla päivitetyn työyhteisöjen työhyvinvointitapahtumien ohjeen hyväksyminen Kokkolan kaupungin mahdollinen liittyminen maakunnan talous- ja henkilöstöpalveluyhtiöön 28 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

29 7 Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto aloitti toimintansa vaalien jälkeen vuoden 2013 alussa. Kaupunginhallitus on valinnut jaostoon keskuudestaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä nimennyt jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Henkilöstön valitsemalla edustajalla on läsnäolo-oikeus henkilöstöjaoston kokouksessa. Henkilöstöjaoston tehtäviin kuuluu kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsitteleminen: henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen, työhyvinvoinnin ja koulutuksen koordinointi, kaupungin viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkauksen yleisperusteiden sekä virka- tai työsuhteen perusteella henkilöstölle kuuluvien etuisuuksien, velvollisuuksien ja eläkkeiden käsittely sekä virka- ja työehtosopimusten määräysten soveltamista, myös suositussopimusten voimaansaattamista koskevat asiat, ellei näitä tehtäviä ole annettu jollekin muulle elimelle tai delegoitu viranhaltijalle. Henkilöstöjaostolla oli vuoden aikana yksi kokous, joissa käsiteltiin seuraavia asioita: Kokkolan kaupungin henkilöstöraportin tilastotietoja työtapaturmatilastot ja koulutuskorvausrahan käyttö työhyvinvointitarkoituksiin vuonna. Kesällä alkaneen uuden valtuustokauden kaupunginhallitus ei perustanut henkilöstöjaostoa. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 29

30 8 Henkilöstöviestintä Sisäisen henkilöstöviestinnän kanavat ovat intranet, sähköposti ja sisäinen tiedotuslehti Pikkutynnyri, joka julkaistaan sekä sähköisenä, että paperisena versioina joihinkin toimipisteisiin, joissa ei ole mahdollista sähköisen tiedotteen lukemiseen. Henkilöstöviestinnässä ovat tärkeässä roolissa myös erilaiset kokoontumisfoorumit, jotka mahdollistavat viestinnän vuorovaikutteisuuden. Nämä antavat mahdollisuuden tiedonkulun oikeellisuuden tarkistamiselle sekä henkilöstön kuulemiselle ja osallistamiselle. Joulukuussa toteutettiin henkilöstökysely, jolla selvitettiin viestintäkanavien käyttöä tietolähteenä sekä henkilöstön toivomuksia viestintää kohtaan. Viestintäohjelman laatimisessa tullaan hyödyntämään näitä tuloksia henkilöstöviestinnän parantamiseksi. 30 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

31 Liitteet Taulukko 20: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain ja yksiköittäin Konsernihallinto ja -palvelut Vakinainen 2015 Vakinainen Vakinainen Määräaikainen 2015 Määräaikainen Määräaikainen Yhteensä 2015 Yhteensä Yhteensä Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Puhtauspalvelut Ruokapalvelut Liikelaitos Kokkolan Vesi Aluepelastuslaitos Yhteensä Työllistettyjä (sisältyvät lukuihin) oli yhteensä 7 v. 2015, 6 v. ja 14 v.. Liite 1 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 31

32 Liite 2 Taulukko 21: Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin Perhevapaat Perhevapaat Lapsen sairaus Lapsen sairaus Koulutus Koulutus Opintovapaa Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa Yks. asia, Palkallinen Yks. asia, Palkallinen Yks.asia, Palkaton Yks.asia, Palkaton Vuosiloma Vuosiloma Muut Muut Konsernihallinto ja -palvelut Ympäristöterveyden huolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Puhtauspalvelut Ruokapalvelut Liikelaitos Kokkolan Vesi Aluepelastuslaitos Yhteensä Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysloma. Yksityisasia, palkallinen -kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldovapaat elokuun 2012 alusta lukien. Vuonna lomautuspäiviä oli (2 660 vuonna ). 32 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

33 Taulukko 22: Sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin Konsernihallinto ja -palvelut Sairauspv lukumäärä 2015 Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot 2015 (sis. sairauspäiviin) Sairauspv lukumäärä Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot (sis. sairauspäiviin) Sairauspv lukumäärä Kuntoutustukipäivät 2015 *) Kuntoutustukipäivät *) Kuntoutustukipäivät *) Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot (sis. sairauspäiviin) Sairauspv yht./ palkansaaja 2015 **) Sairauspv yht./ palkansaaja **) Sairauspv yht./ palkansaaja **) ,39 10,07 9,29 Ympäristöterveyden ,03 3,77 9,74 huolto Eläinlääkintä ,41 2,61 9,45 Terveysolojen ,17 5,50 10,27 valvonta Sivistystoimi ,14 13,46 14,04 Hallinto ,38 6,68 10,50 Opetustoimi ,94 10,48 11,24 Varhaiskasvatus ,61 18,33 18,23 Muu sivistystoimi ,20 9,89 11,09 Tekninen toimiala ,15 22,96 19,69 Tekninen ,97 19,41 15,69 palvelukeskus Puhtauspalvelut ,23 28,48 22,03 Ruokapalvelut ,32 22,04 23,69 Liikelaitos Kokkolan ,98 20,42 26,41 Vesi Aluepelastuslaitos ,62 14,62 16,46 Yhteensä ,31 15,68 15,43 * Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen. ** Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää sairauspäivät ja tapaturmat, ei kuntoutustukipäiviä. Liite 3 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 33

34 Taulukko 23: Sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain ja yksiköittäin Konsernihallinto ja -palvelut 0 pv 0 pv 1 3 pv 1 3 pv 4 29 pv 4 29 pv pv pv pv pv pv pv Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Puhtauspalvelut Ruokapalvelut Liikelaitos Kokkolan Vesi Aluepelastuslaitos Yhteensä pv pv Liite 4 34 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

35

36