Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014

Transkriptio

1 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS

2 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Henkilötyövuodet Ikä- ja sukupuolijakauma HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Eläkepoistumaennusteet POISSAOLOT Sairauspoissaolot Muut työ- ja virkavapaat Talkoovapaat ja lomautukset Poissaolojen kustannukset HENKILÖSTÖN TYÖKYKY Työterveyshuolto Tyky toiminta Omaehtoinen työkyvyn ylläpitäminen HENKILÖSTÖMENOT LIITETIETOJA Henkilöstömenot Henkilöstön tunnuslukuja vuosilta

3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Henkilöstön määrä Paimion kaupungin henkilökunnan tekemää työmäärää kuvataan henkilötyövuosina. Kuntaalan henkilöstöraportoinnista annetun suosituksen mukaan henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vuoden 2014 teoreettinen kaupungin henkilötyövuosien määrä oli 590 htv. Henkilötyövuosien määrän nousua selittää varhaiskasvatuksen tehtävien htv:n kasvu. Vuoden lopussa palkkatuella työllistettyjen henkilöiden määrä oli 12 henkilöä ja yhteensä 188 henkilöllä oli vähintään 1 päivän pituinen palvelussuhde Paimion kaupunkiin ja näistä 76 henkilöllä oli vähintään. 4 kuukauden pituinen määräaikainen palvelussuhde. Vuoden viimeisenä päivänä yhteensä 480 henkilöllä oli voimassaoleva vakinainen palvelussuhde. 700 Henkilötyövuodet HTV (teoreettinen) ,76 590, Henkilötyövuodet 2014 Kaupungin henkilöstön ja kaupungissa tehdyn työn määrä henkilötyövuosina sisältävät vuoden 2014 aikana voimassa olleet ja toteutuneet sekä vakinaiset että määräaikaiset palvelussuhteet riippumatta palvelussuhteen kestosta. Taulukon henkilötyövuosien selitteet: 3

4 - Teoreettinen henkilötyövuosi: palvelussuhteen keston perusteella (yhden 100 % työaikaa tekevän henkilön koko vuoden kestänyt palvelussuhde vastaa yhtä henkilötyövuotta). - HTV 1: vähennetty palkalliset ja palkattomat poissaolot, jotka eivät ole työaikaa (esim. lapsen sairaus, palkallinen isyysloma, muu palkallinen keskeytys, vuosiloma, vuosilomaajan palkka, säästövapaa). - HTV 2: vähennetty palkattomat poissaolot. Teor. henkilötyövuodet HTV1(vähennetty määritellyt HTV2 (vähennetty Toimiala (kpv:t) poissaolot = tehty työaika) palkattomat) Muutos% Muutos% Muutos% Hallintopalvelut ,6 % ,0 % ,2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,9 % ,6 % ,1 % Sivistyspalvelut ,1 % ,6 % ,6 % Tekninen ja ympäristöpalvelut ,8 % ,1 % ,1 % Kaupunki yhteensä ,0 % ,1 % ,7 % Suurin osa kaupungin henkilökunnasta työskentelee sivistyspalvelujen toimialalla (60,3 %), toiseksi eniten henkilöstöä on sosiaali- ja terveyspalveluissa (22 %), tekninen ja ympäristöpalveluissa 12,7 % ja hallintopalveluissa 5 % kaupungin henkilökunnasta htv2 tunnusluvun mukaan laskettuna. Toiminnoittain tarkasteltuna eniten henkilökuntaa työskentelee koulupalveluissa, toiseksi eniten varhaiskasvatuksessa ja kolmanneksi eniten vanhuspalveluissa. Henkilötyövuodet toiminnoittain Teor. henkilötyövuodet HTV1(väh.määritellyt polot) HTV2 (väh. palkattomat) muutos% muutos% muutos% Hallintopalvelut sis. maaseutup. 24,1 23,3-3,3 % 19,4 18,5-4,6 % 23,1 22,3-3,5 % Maaseutupalvelut 5,6 5,6 0,0 % 4,7 4,6-1,5 % 5,5 5,4-1,6 % Sosiaalipalvelut, hallinto ja sosiaalityö 18,8 19,42 3,6 % 16,5 14,95-9,2 % 18,6 18,77 1,2 % Vanhus- ja vammaispalvelut 103,8 110,3 6,3 % 80,8 83,8 3,8 % 97,5 101,9 4,6 % Päivähoidon hallinto ja varhaiskasvatus 114,0 127,4 11,7 % 90,4 98,6 9,1 % 105,1 115,3 9,7 % Koulut ja koulujen hallinto 156,0 157,78 1,2 % 147,0 149,75 1,8 % 146,6 147,29 0,5 % Ruokapalvelut 35,7 36,7 2,8 % 30,7 30,79 0,4 % 35,4 35,69 0,8 % Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut 34,7 35,8 3,0 % 50,8 54,3 6,9 % 32,7 33,1 1,3 % Tekninen ja ympäristöpalvelut, liikelaitokset (virasto) 16,1 12,2-24,3 % 13,3 9,9-26,0 % 16,0 11,8-26,1 % Liikenneväylät ja yleiset alueet 16,3 15,11-7,1 % 13,3 12,6-5,3 % 15,4 14,81-3,9 % Kiinteistöt ja siivouspalvelut 47,6 46,65-2,0 % 36,2 36,15-0,2 % 44,2 43,04-2,7 % YHTEENSÄ 572,6 590,2 3,1 % 503,1 513,9 2,2 % 539,9 549,4 1,8 % 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 46,5 vuotta (v v., vuonna ,45 v.), josta miesten keski-ikä oli 47,2 vuotta (v ,5 v) ja naisten 46,4 vuotta (v ,9 v.). Miesten osuus vakituisesta henkilökunnasta oli 16,67 % (v ,76). 4

5 Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä hallintokunnittain: hallintopalvelut 49,4 50,9 51,6 50,6 50,3 sosiaalipalvelut 44,3 44,1 45,6 47,2 48 sivistyspalvelut 45,7 46,6 47,5 48,9 49 tekniset palvelut 52,5 51,3 52,8 52,4 53 Kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden viimeisenä päivänä vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia henkilöitä yhteensä 83 henkilöä (17,1 %) (v hlöä, 18,6 %). 35 tai alle vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 21 % ja 103 hlöä (v ,5 % ja 78 hlöä). Koko henkilökunnasta 58 tai yli vuotiaiden osuus oli 18,6 % ja 35 tai alle vuotiaiden osuus 23,5 %. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedon mukaan kunta-alan kokoaikaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2013 n. 45,7 vuotta. 5

6 2. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vuoden 2014 aikana vanhuseläkkeelle jäi 23 henkilöä (v ), osa-aikaeläkkeelle tai määräaikaiselle kuntoutustuelle 6 (v ) ja työkyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö (v ). Eläkkeelle kaupungin palveluksesta jäätiin keskimäärin 63 vuoden iässä (v ,9 ja v v.). Vanhuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,2 vuoden iässä (v ,5 v ,55). Osa-aikaeläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,3 vuoden iässä (v ,1 v.). Kunta-alan keskimääräinen eläköitymisikä vuonna 2011 oli 59,7 vuotta. Vanhuseläkkeelle siirryttiin kunta-alalla ka. 63,5 -vuotiaana ja työkyyttömyyseläkkeelle 54 vuotiaana (Kevan tiedot). Yhteensä 17 henkilöä erosi kaupungin vakinaisesta palveluksesta muista syistä (v ja v ) ja uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 29 (v ja v ). Uutta henkilökuntaa on palkattu mm. koulupalveluihin ja varhaiskasvatukseen. Vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen myötä uuden yhtiön palvelukseen siirtyi 4 henkilöä alusta Eläkepoistumaennusteet Eläkepoistumaennusteet ovat Kevan (ent. Kuntien eläkevakuutus) tilastoaineistosta saatuja. Kevan tietojen perusteella vuosina suhteellisesti eniten ammattiryhmittäin tarkasteltuna Paimiosta siirtyy eläkkeelle henkilökuntaa kiinteistöpalveluista, ruokapalveluista, opetushenkilökunnasta, hoitohenkilökunnasta ja siivoojista. Kevan eläkepoistumaennusteprosentti Paimion kaupungin henkilökunnan osalta vuodelle 2015 on 3,6 % (arvioitu henkilölukumäärä 18henkilöä). 6

7 3. POISSAOLOT Henkilökunnan palkallisten ja palkattomien poissaolojen kokonaismäärä oli vuonna 2014 yhteensä kalenteripäivää (sisältäen lauantait ja sunnuntait). Poissaolojen kokonaismäärä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 9,3 % (3680 pv.). Poissaolotilaston kasvua selittävät mm. perhepoliittisten vapaiden (+2147 pv.) ja talkoovapaiden ja lomautuspäivien määrän kasvu (1876 pv.). POISSAOLOT HALLINTOKUNNITTAIN JA SYITTÄIN VUONNA 2014, kalenterpäiviä Poissaolon syy Halllinto Sosiaali Sivistys Tekninen ja ympäristö YHTEENSÄ Sairaus Työtapaturma Kuntoutus Perhepoliittiset vapaat Talkoovapaat Muut virka- ja työvapaat Opintovapaat, koulutukset Tilapäinen hoitovapaa Vuorotteluvapaa Lomautus Vuosiloma YHTEENSÄ Muut virka- ja työvapaat pitävät sisällään mm. yksityisasioiden perusteella myönnetyt vapaat Sairauspoissaolot Sairauslomapäivien määrä oli 7757 kalenteripäivää, kun se edellisenä vuonna oli 7621 (lisäystä 135 päivää eli 1,78 %). Esimiehen päätöksellä ns. omalla ilmoituksella sairaslomapäiviä myönnettiin yhteensä 916 pv päivää mikä on n. 11,81 % kaikista sairauspoissaolopäivistä (v pv / 14 %). Lyhyiden, 60 päivää tai alle kestäneiden sairauslomien osuus kaikista sairauspoissaoloista oli 73,3 % (2013 n. 78 %). Kokonaan palkattomien sairauslomapäivien määrä oli 1029; 13,3 % (2013 7,1 %; 542 pv) päivää mikä oli 487 päivää enemmän kuin vuonna SAIRAUSPOISSAOLOT HENKILÖTYÖVUOTTA KOHTI Kalenteripäiviä Sairauspo / teor htv Hallintopalvelut 8,0 8,4 Sosiaali- ja terveyspalvelut 19,1 23,7 Sivistyspalvelut 9,1 9,3 Tekninen ja ympäristöpalvelut 24,4 14,8 YHTEENSÄ 13,3 13,1 7

8 Sairauspoissaolojen tunnusluku henkilöä kohden on vuoden 2013 alusta lukien suhteutettu teoreettiseen henkilötyövuoteen. Vastaavalla tavalla suhteutettu tunnusluku vuodelta 2012 on 16,9 pv. henkilötyövuotta kohden. Kunta 10-tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja oli tutkimukseen osallistuneissa kunnissa 16,7 päivää työntekijää kohti Muut työ- ja virkavapaat Kaupunki myöntää henkilökunnalleen myös muita vapaita joko lakisääteisesti tai harkinnan mukaan. Opintovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 11 henkilöä (9 hlöä v. 2013), vuorotteluvapaalla 9 henkilöä (12 hlöä v. 2013). Sisäistä tehtäväkiertoa tapahtui varhaiskasvatuksen sisällä kun päivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa organisoitiin uudelleen ja Tapiolan päiväkotiin haettiin ensin henkilökuntaa muista yksiköistä Talkoovapaat ja lomautukset Osana kaupungin talouden vakauttamista henkilökunnalle tarjottiin vuoden 2014 aikana vapaaehtoisten työ- ja virkavapaiden eli ns. talkoovapaiden ottamista. Talkoovapaita pidettiin vuoden aikana yhteensä 1630 päivää (v pv). Talkoovapailla arvioitiin saatavan euron säästöt (v n ). Vuonna 2014 kaupunki lomautti 5 päiväksi henkilökuntaansa. Lomautuksien ulkopuolelle jäivät vanhuspalvelut, ruokapalvelut sekä toimintakeskus Apilan henkilökunta. Lomautuspäiviä toteutui 1506 päivää ja ilman koulunkäyntiavustajien koulujen loma-aikoihin kohdistuneita lomautuksia lomautuspäiviä kertyi 608 päivää, joilla arvioitiin saadun n euron säästöt (kk-avustajien lomautuksien teoreettinen säästö euroa) Poissaolojen kustannukset Poissaolojen kustannukset olivat yhteensä n euroa ja ne kasvoivat vuoteen 2013 verrattuna n. 4,1 %. Suhteellisesti eniten nousivat perhepoliittisten vapaiden (sis. myös tilapäiset hoitovapaat lapsen äkillisesti sairastuessa) sekä sairauspoissaolojen kustannukset. Sairaus Työtapaturma Perhepol vapaat Vuosiloma Halllinto Sosiaali Sivistys Tekninen KAIKKI YHTEENSÄ V Muutos, euroa Muutos, % 12,18 % -32,22 % 22,60 % 1,07 % 8

9 4. HENKILÖSTÖN TYÖKYKY 4.1. Työterveyshuolto Kaupungin henkilökunnan työterveyshuollon palvelut ostettiin Paimion-Sauvon kansanterveystyön kuntayhtymältä sekä maaseutupalvelujen osalta Paraisten kaupungilta sekä Dalmed Oy:lta. Ostettavat palvelut käsittävät lakisääteisten palvelujen ohella myös työterveyspainotteiset sairaanhoitopalvelut sekä tarvittaessa erikoislääkärin konsultaatiot. Eräille riskiryhmille on järjestetty terveystarkastuksia muuta henkilökuntaa useammin. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuollon palvelujen menot vuonna 2014 olivat yhteensä n euroa (v euroa) joista sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset (korvausluokka II) olivat euroa (v euroa) ja avo- ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta (korvausluokka I) euroa (v ). Ennaltaehkäisevän toiminnan eli korvausluokka I menojen osuus oli 38,9 % (v ,1 %) Tyky toiminta Työkykyä ylläpitävää toimintaa on järjestetty yhteistoiminnassa työterveyshuollon kanssa. Työfysioterapeutti teki vuoden aikana ergonomiaan ja näyttöpäätteisiin liittyviä erillisselvityskäyntejä yksittäisten työntekijöiden osalta (11 hlöä). Työfysioterapeutti on tehnyt kuntoutuksiin liittyviä työvideointeja sekä antanut yksilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Ergonomiakäyntejä tehtiin vanhainkodissa, kirjastossa sekä Vistan koulun, PaltanPadan ja lukion keittiöissä. Kaupunki tarjosi työterveyshuollon järjestämänä erikseen valituille henkilöstöryhmille kohdennettuja työkyvyn tukemisen ryhmätilaisuuksia ja lähikuntoutusryhmiä. Aslak kuntoutuksien seurantaa jatkettiin. Kaupungin työntekijöillä on ollut mahdollisuus lopettaa tupakointi työterveyshuollon tukemana. Kaupunki on maksanut nikotiinikorvaus- / lääkehoidon kuluista 50 % 1 3 kuukauden ajalta. Työterveyshuollon edustajat ovat olleet mukana osatyökykyisten työntekijöiden neuvotteluissa Paimion kaupungin työkyvyn tukemisen toimintamallin mukaisesti. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa löytää keinoja työssäjaksamisen ja -jatkamisen tukemiseksi. Yhdessä työterveyshuollon kanssa on selvitetty mahdollisuuksia saada Kuntien eläkevakuutuksen kautta rahoitusta ammatilliseen kuntoutukseen. Työsuojeluorganisaatio järjesti vuoden aikana henkilökunnalle EA 1-koulutusta ja EA 1 päivityskoulutusta Omaehtoinen työkyvyn ylläpitäminen Uimahalli Solinan uimahalli- ja kuntosalipalvelut ovat henkilökunnalle ilmaisia. Kaupunki on jatkanut vuonna 2013 päättyneen KKI-hankkeen jälkeen henkilökunnan liikuntaryhmien toimintaa. 9

10 5. HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenot eli palkat vähennettynä sairausvakuutuskorvauksilla sivukuluineen olivat n euroa. Henkilöstömenot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna n. 1,4 % Henkilöstömenojen kehitys Muut henkilösivukulut Eläkekulut Palkat ja palkkiot

11 6. LIITETIETOJA 6.1. Henkilöstömenot HENKILÖSTÖMENOT muutos-% 14/13 Henkilöstökulut 4001 Vak.vir.halt. palkat, palkkiot ,6 % 4002 Työsuhteisten palkat, palkkiot ,3 % 4003 Sijaisten palkat, palkkiot ,4 % 4004 Kesätyöntekijöiden palkat ,7 % 4005 Tunti- ja urakkapalkat ,6 % 4006 VaEL-palkat ,8 % 4010 Erilliskorvaukset ,7 % 4011 Työllistettyjen palkat ,0 % 4020 Muut korvaukset ,1 % 4030 Luottamushenk.palkkiot ,0 % 4031 Viranhalt. kokouspalkkiot ,4 % 4032 Asiantuntija-ja luentopalkkiot ,0 % 4060 Jaksotetut palkat ja palkkiot ,0 % 4080 (S) Ateriaedut ,9 % 4081 (S) Luontoisedun vastatili ,9 % 4082 (S) Asuntoedut ,6 % 4084 (S) Puhelinedut ,5 % 4230 Sairausvakuutuskorvaukset ,5 % 4231 Sv-korvaukset, ei sotu vähenn Muut henk.menojen korjauserät ,1 % * Palkat ja palkkiot ,9 % Henkilösivukulut 4100 KuEL-maksut ,0 % 4110 Eläkeperust.eläkevak.maksut ,8 % 4111 Varhaiseläkemenoperust.maksut ,7 % 4120 VaEL-maksut ,1 % * Eläkekulut ,4 % 4150 Kansaneläke- ja sair.vak.maksu ,9 % 4160 Tapaturma-ja tyött.vak.maksut ,2 % 4190 Jaksotetut henk.sivukulut ,1 % 4200 Aktivoidut henk.sivukulut 10 0 * Muut henkilösivukulut ,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,4 % 11

12 6.2. Henkilöstön tunnuslukuja vuosilta Henkilöstön tunnuslukuja vuosilta muutos % Henkilöstö, lkm vuoden päättyessä ,4 % Muut henkilöstömenot Työterveyshuolto ,4 % Koulutus **) ,6 % Virkistystoiminta (virkistysrahat, liikuntaryhmät) ,7 % Virkistystoiminta / uimahallimaksut ,2 % Merkkipäivälahjat ,1 % Työpaikkaruokailu (tuki) ,6 % Henkilöstön keski-ikä 48,9 48, ,5-1,1 % Sairauspoissaolot ja työtapaturmat ,2 % - henkilöä kohti 16,5 17,2 13,7 13,4-1,6 % Perhevapaat ,0 % - henkilöä kohti 8,0 7,1 7,4 10,9 47,9 % Kaikki poissaolot ml. vuosilomat yhteensä ,3 % - henkilöä kohti 69,2 71,1 67,6 73,0 7,9 % Vakituiseen palvelussuhteeseen valitut ,1 % Vakituisesta palvelussuhteesta eronneet ,9 % - joista vanhuuseläkkeelle ,8 % - työkyvyttömyyseläkkeelle ,0 % - osa-aikaeläkkeelle ,0 % - osatyökyvyttömyyseläkkeelle muusta syystä ,3 % Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 63,42 62,55 63,9 63,2-1,1 % Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 56,56 59,67 60,5 ** sisältää valtionavustuksella rahoitetut koulutoimen hankkeiden henkilökunnan koulutukset *poissaolot ovat kalenteripäiviä (la-su mukana) 12