Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 20

2 Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain Kunnan määräaikaiset työsuhteet vuoden aikana hallintokunnittain...4 Henkilöstön vaihtuvuus...4 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne...4 Henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain ja sukupuolittain...5 Keskimääräiset palkat (euroa)...5 Vakinaisen henkilöstön yleisimmät ammattinimikkeet POISSAOLOT VUONNA Sairauslomapäivät / muutos edelliseen vuoteen hallintokunnittain...6 Vuosi Vuosi Vuosi HENKILÖSTÖN KOULUTTAUTUMINEN Koulutuskustannukset Koulutuskustannukset PALKKAKUSTANNUKSET...8 Tehdyn työn hinta vuonna Tehdyn työn hinta vuonna Tehdyn työn hinta vuonna TYÖTERVEYSHUOLLON JA TYÖSUOJELUN TOIMENPITEET... Työkykyä ylläpitävä toiminta... Tapahtumat ja virkistyspäivät...10 Liikuntamääräraha...10 Työsuojelu...10

3 3 1 JOHDANTO Kuortaneen kunnan henkilöstöraporttiin on koottu tilastotietoa henkilöstöön liittyvistä keskeisistä asioista. Henkilöstöraportissa olevat taulukot, tilastot ja graafiset esitykset perustuvat henkilötietojärjestelmästä ja palkkakirjanpidosta saatuihin tietoihin. Tiedot esitetään pääosin kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta. Tilastot on laadittu tilanteen mukaan. 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE Vakinainen henkilöstö Palvelussuhde Kokoaikaiset Osa-aikaiset Vakinaiset yht Osa-aikaisissa ei ole huomioitu osittaisella hoitovapaalla (työaika 30 h/vko) ollutta yhdeksää henkilöä, vaan heidät on huomioitu kokoaikaisissa. Osittaisen hoitovapaan pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen. Osa-aikaisissa ei myöskään ole huomioitu 5 työntekijää, jotka ovat omasta pyynnöstään väliaikaisesti osa-aikaisina (34 kuukautta) Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain Hallinto-osasto Tekninen- ja ympäristöosasto

4 4 Kunnan määräaikaiset työsuhteet vuoden aikana hallintokunnittain Hallintokunta Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen ja ympäristö Määräaikaiset työsuhteet ovat olleet kestoltaan muutamista päivistä pidempiin sijaisuuksiin. Sisäisen sijaistamisen käytäntöä on jatkettu edellisvuoden tapaan. Sijaisten määrän kasvuun perusturvassa on vaikuttanut perusturvan henkilöstömäärän kasvu toimintayksiköiden lisääntymisen myötä. Esim. Linnunlaulun sijaisten käyttö näkyy nyt koko 20 vuodelta. Lisäksi Oivankulman toiminta siirtyi kunnalle syyskuun lopussa 20. Kesällä 20 työllistettiin kuortanelaisia nuoria ympäristöosaston, sivistysosaston ja perusturvan hallinnon aloilla yhteensä noin 32 henkilöä. Nuorten työsuhteet kestivät kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. ssa työllistetyt kesätyöntekijät olivat lähinnä alansa opiskelijoita. Henkilöstön vaihtuvuus Kunnan vakituinen henkilöstömäärä oli 8 henkilöä. Lisäystä edelliseen vuoteen yksi virkasuhde, joka oli edellisvuoden vaihtuessa täyttämättä. Vuoden 20 aikana henkilöstöstä jäi eläkkeelle seitsemän henkilöä ja irtisanoutui yhteensä kolme henkilöä. Sivistystoimessa opetushenkilöstöltä vapautuneet virkasuhteet täytettiin määräaikaisella henkilöstöllä perustuen päätettyyn kouluverkkosuunnitelmaan. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne alle25v Ikäryhmässä on 63 vuotiaita 7 henkilöä, 64 vuotiaita 2 henkilöä, 65 vuotiaita ei

5 5 ollenkaan ja 66 vuotiaita yksi henkilö, 67 vuotiaita yksi henkilö. Henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain ja sukupuolittain Keskiarvo yhteensä miehet/naiset 3/6 3 / / 7 16 / 2 miehet ,4 52 naiset 53,3 45,1 46, 50,7 4 Kuntatyönantajan vuoden 2014 tilaston mukaan kunnissa työskentelevän vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,8 vuotta. Keskimääräiset palkat (euroa) Henkilöstön palkkojen keskiarvo (kokonaisansio) verrattuna kuntatyönantajan tilastoon vuodelta 2014 sopimusaloittain OVTES KVTES TS Keskiarvo KT tilasto / koko suomi Kuortaneen kunta Vakinaisen henkilöstön yleisimmät ammattinimikkeet lähihoitaja lehtori peruskoulunopettaja ryhmäperhepäivähoitaja palvelutyöntekijä kodinhoitaja lastenhoitaja ohjaaja

6 6 3 POISSAOLOT VUONNA 20 Seuraavassa taulukossa tarkastellaan sairauspäivien määrien kehittymistä huomioimatta sitä, onko sairauspoissaolo palkallista, 66 %:sta vai kokonaan palkatonta. Sairauslomapäivien määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta yhteensä nettona -230 päivää (6,7 %). Eniten vähennystä verrattuna edelliseen vuoteen tuli tilapalveluissa ja ympäristöosastolla -258 päivää ( 40 %) sekä lastenhoitopalvelussa -16 (24 %) eniten kasvua tapahtui sosiaalityöpalveluissa 246 päivää (77 %). Sairauslomapäivät / muutos edelliseen vuoteen hallintokunnittain 20/ hlöt Pv/hlö pvt 2014/ hlöt Pv/hlö Muuto pvt späivi nä Hallinto-osasto Perusturvatoimi Sosiaalityöpalvelut sis.hallinto Koti- ja vanhuspalvelut Sivistystoimi Peruskoulupalvelut Lukiopalvelut Lastenhoitopalvelut Muut sivistystoimen palvelut yht. Tekninen toimi Tilapalvelu ja ympäristöhallinto yht Sairauslomista yli kolmekymmentä päivää kestäviä oli 23 henkilöllä. Työtapaturmien vuoksi sairauslomia pitivät yhdeksän henkilöä, yhteensä 126 päivää. Työtapaturmista johtuvien sairauslomien pituudet vaihtelivat 2 päivästä 3 päivään. Kustannusvaikutus on hyvin vähäinen koska vakuutusyhtiön korvaus on lähes 100%. Työntekijöillä on mahdollista olla sairauslomalla ilman todistusta enintään kolme päivää. Esimiehille tehdyn kyselyn mukaan lyhyiden sairauslomien syynä on tavallisesti flunssa. Pitemmissä sairauslomissa syyt vaihtelivat. Suurin syy poissaoloihin oli erilaiset vakavat sairaudet. Henkilöstön ikääntymisestä johtuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat myös

7 7 merkittävä sairauspoissaolojen syy. Vapaa-ajan tapaturmista johtuvia poissaoloja oli kolmella henkilöllä. Varhaisen tuen mallin mukaisen poissaoloseurannan kriteerit ylittäviä sairauspoissaoloja oli kertynyt seuraavasti: yhtäjaksoisesti yli 30 päivää oli 18 henkilöllä ja kumulatiivisesti 30 päivää vuoden aikana oli 5 henkilöllä. Vuoden 20 aikana tilapäisiä hoitovapaita pidettiin yhteensä 141 päivää, joiden kustannus ilman sivukuluja oli Näitä piti yhteensä 37 henkilöä. Sairauslomakustannukseen on laskettu palkalliset päivät, bruttopalkka miinus kelan päivärahat. Sivukuluja tai sijaiskustannuksia ei ole huomioitu. Äitiysloman osalta Kela korvaa työnantajalle ensimmäisten 72 arkipäivän laskennallisen palkan. Sairauslomatapauksissa Kela maksaa työnantajalle sairauspäivärahaa kymmenennen (10) sairausloma-arkipäivän jälkeen. Äitiyslomakustannuksia pienentää Kelan suorittama korvaus äitiysloman ajalta kertyneestä lomasta. Seuraavassa taulukossa on laskettu sairauskustannukset euroina huomioimatta sairauslomista mahdollisesti aiheutuneita sijaiskustannuksia. Vuosi 20 Palkalliset pv:t SL kustannus /pv 88,2 45,4 44,1 45,4 45,1 Tilap.hoitovapaa Palkalliset pv:t SL kustannus /pv 100,00 52,6 43,82 44,2 47,7 176 pv Palkalliset pv:t SL kustannus /pv Tilap.hoitovapaa ,70 4,71 46,57 44, pv pv 1014,78 Vuosi 2014 Tilap.hoitovapaa Vuosi 2013

8 8 4 HENKILÖSTÖN KOULUTTAUTUMINEN 20 Henkilöstön koulutukseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Työssä jaksaminen ja muuttuva toimintaympäristö vaativat kaiken aikaa uusien asioiden oppimista. Talousarviovuonna kolme on ollut opintovapaalla. Koulutuskustannuksissa ei ole huomioitu mahdollisten sijaisten palkkakustannuksia. Koulutuskustannukset 20 Henkilöstöä Koulutuspv:t Tekninen/ympäristöosasto 14 TA Toteutuma Palkka Totetutuma % Koulutuskustannukset 2014 Henkilöstöä Koulutuspv:t Tekninen/ympäristöosasto TA Toteutuma Palkka Totetutuma % PALKKAKUSTANNUKSET Kertomusvuonna monet kunnat päättivät lomauttaa henkilöstöään kuntien vaikean taloustilanteen helpottamiseksi. Kuortaneen kunta ei kuitenkaan päättänyt lomauttaa ketään, mutta henkilöstöä kannustettiin pitämään palkattomia talkoovapaita niin, että neljää palkatonta talkoovapaata vastaan sai yhden palkallisen vapaapäivän. Tätä käytäntöä jatketaan edelleen vuonna Lisäksi lomarahoja on saanut vaihtaa vapaaksi. Palkattomia vapaita, niin sanottuja talkoovapaita, pidettiin yhteensä 386 päivää, joista säästöjä palkkakustannuksiin kertyi noin (0,31 %) sivukuluineen. Vuonna 2014

9 joulukuussa tehdyssä Kuntatyönantajien selvityksessä talkoovapaiden palkkausvaikutusten keskiarvo oli 0,2 %. Tehdyn työn hinta vuonna 20 *) Varsinaiset palkat Palkan sivukulut Varsinaiset palkat Palkan sivukulut Varsinaiset palkat Palkan sivukulut Tehdyn työn hinta vuonna 2014 *) Tehdyn työn hinta vuonna TYÖTERVEYSHUOLLON JA TYÖSUOJELUN TOIMENPITEET Työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuollon sopimus kattaa määräajoin tehtävät terveystarkastukset, työhöntulotarkastukset, työterveyslääkärin vastaanottotoiminnan sekä 5 krt/v fysikaalisen hoidon työterveyslääkärin lähetteellä. Sopimuksen puitteissa vapaa-ajallakin tehty lääkärikäynti kirjataan työterveyshuollon toimenpiteeksi. Käynneistä kunnalle saatava kelakorvaus %/ käynti toimii perusteena järjestelylle. Työterveyshuollon sopimuksessa painotetaan työkyvyn hallintaan ja ylläpitoon tähtääviä toimenpiteitä. Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksetaan 60 %

10 10 korvaus työnantajille, jotka ovat sopineet työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta. Työkyvyn hallinnalla, seurannalla ja varhaisella tuella tarkoitetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä sopimia työpaikan tarpeisiin perustuvia käytäntöjä, joiden avulla huolehditaan työntekijöiden työkyvyn edistämisestä ja työkyvyttömyyden ehkäisemisestä. Lisäksi esimiehet käyvät työntekijöiden kanssa kehityskeskusteluja, joiden tavoitteena on parantaa ja lisätä työhyvinvointia sekä kehittää toimintaa. Varhaisen tuen malli on käytössä ja sairauspoissaolojen seuranta on systemaattista. Varhaisen tuen mallin tavoitteena on ylläpitää ja edistää työntekijöiden toiminta- ja työkykyä, ehkäistä työstä ja/tai työpaikan olosuhteista johtuvia työntekijään kohdistuvia terveyden vaaroja, parantaa työntekijän henkistä ja fyysistä jaksamista ja palauttaa heikentynyt työkyky. Terveystarkastuksissa laaditaan tarpeenmukaisesti työhyvinvointisuunnitelma, jonka avulla pyritään aktivoimaan työntekijän omaa liikunnallista aktiivisuutta. Lisäksi työntekijät ovat työpaikkaselvityksen yhteydessä tarkastaneet oman työpisteensä ergonomian yhdessä työterveyshuollon fysioterapeutin kanssa. Tapahtumat ja virkistyspäivät Syksystä 20 lukien on koko kunnan henkilöstölle pidetty liikuntasihteerin toimesta viikoittain tunnin mittainen jumppa Alvarin koulun salissa. Lisäksi hallintokunnittain on järjestetty omia virkistyspäiviä määrärahojen puitteissa. Liikuntamääräraha Henkilöstön käytettävissä ovat olleet alkaen liikuntaliput Kuortaneen Urheiluopiston uinti- ja kuntosali -harrastuksiin kahden euron kappalehintaan. Kunnanhallitus oli varannut vuoden 20 talousarviossa muuhun henkilöstöhallintoon yhteensä 6700 euron suuruisen määrärahan käytettäväksi kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden liikuntaharrastuksen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Työsuojelu Yhteistoimintaneuvostoon kuuluvat työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö. Neuvosto on kokoontunut kaksi kertaa ja käsitellyt yhteensä 11 asiakohtaa. Vuosittain on käsitelty kunnan talousarvio ja tilinpäätös sekä päivitetty hallintokuntien tekemien tarkistusten jälkeen työsuojeluntoimintaohjelma. Aluehallintovirasto on saanut kunnassamme toteutetun valtakunnallisen Kunta hankkeen loppuyhteenvedon valmiiksi. Avin tarkastajan näkemykseen hankkeen vaikutuksista on ollut helppo yhtyä. Hankkeen myötä kunnan työsuojelua on tuotu kaikkien tietoisuuteen ja kehitetty merkittävästi. Vaarojen kartoitukseen ja arviointiin sekä erilaisiin haastaviin tilanteisiin on luotu yhtenäiset menettelytavat ohjeineen. Kehittämiskohteina tiedon ja toimintaedellytysten lisäämistä esimiesten työsuojeluvastuista. Myös työpaikkaselvityksiä ja työterveyshuollon palautteita pitää hyödyntää aiempaa enemmän.